Pysy ajan tasalla Kauppakorkeakoulun kuulumisista seuraamalla sosiaalisen median kanaviamme.
Kauppakorkeakoulun sosiaalisen median kanavissa Twitterissä ja Facebookissa kerromme ajankohtaisista kuulumisista, vinkkaamme uutisaiheista, tuomme esiin asiantuntijoitamme ja tutkimustuloksia sekä nostamme esiin puheenaiheita.
Tervetuloa seuraamaan, tykkäämään ja keskustelemaan!
Monitieteinen opiskelijaryhmä Aalto-yliopistosta paneutui muutosten keskellä olevan yrityksen henkilöstöjohtamiseen.
Projektin tuloksena luotiin mm. KPMG:n johtamisesta tarina, josta yksi osa on opiskelijoiden tekemä mood-video. Videolla havainnollistetaan yrityksen arvoja ja henkeä.
Opiskelijoiden tekemän selvityksen mukaan johtamisen kehittyminen kohti valmentavaa johtamista tarkoittaa, että esimies on ennen muuta mahdollistaja. Opiskelijat pohtivat myös konkreettisia ratkaisuja, miten valmentavan johtamismallin eri alueet saadaan näkymään uusissa tiloissa. Osa tuloksista tullaan näkemään mm. yrityksen uudessa pääkonttorissa rautatieaseman vieressä ja osaa tullaan hyödyntämään sisäisesti.
Sekä KPMG että opiskelijat olivat erittäin tyytyväisiä projektiin ja sen tuloksiin. KPMG:n henkilöstön kehityspäällikkö Taina Kokkarisen mukaan opiskelijoiden sitoutuminen projektiin ja työn laatu oli omaa luokkaansa. Yksi opiskelijoista jatkaa aiheen parissa vielä pro gradu -työssään.
Kuvassa vasemmalta Aalto-yliopiston opiskelijat Suvi Eskelinen (Kauppakorkeakoulu) , Aappo Niikko (Insinööritieteiden korkeakoulu) ja Mirka Uski (Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu) ideoimassa.
KPMG Oy AB:llä on kehitetty pitkäjänteisesti valmentavaa johtamistapaa, ja muutto uusiin tiloihin nähtiin hyvänä mahdollisuutena konkretisoida johtamistoiminta arjessa. Yrityksen pääkonttori siirtyy maaliskuussa uusiin tiloihin, joissa hyödynnetään moderneja tilaratkaisuja henkilöstöjohtamisessa.
KPMG valitsi työtä tekemään Aalto-yliopiston Räätälöidyt yritysprojektit. Konsepti on suunniteltu yrityksille tehtäviä tutkimus- ja selvitysprojekteja varten ja sen lähtökohtana ovat yrityksen tarpeet. Yritys antaa tehtävänannon Aalto-yliopistolle, ja yliopisto kokoaa sopivan opiskelijatiimin vetäjineen tekemään työn alusta loppuun asti.
Yritysprojekti antaa opiskelijoille hyvän mahdollisuuden soveltaa teoriaosaamistaan oikeassa casessa. Opiskelijat pääsevät työstämään aitoa liike-elämän ongelmaa, mikä teoriapainotteisessa opiskelussa on harvinaista. Yritykset saavat puolestaan tarvitsemaansa tietoa ja räätälöity projekti toteutetaan kustannustehokkaasti.
KPMG halusi tutkia miten henkilöstö suhtautuu tavoiteltuun johtamismalliin ja talohankkeeseen. Samalla luotaisiin johtamismallin tarina ja implementoitaisiin se uusiin tiloihin.
Projektiryhmään valittiin monitieteinen opiskelijaryhmä Aalto-yliopiston kolmesta eri korkeakoulusta. He olivat henkilöstöjohtamisen opiskelija Suvi Eskelinen (Kauppakorkeakoulu), Mirka Uski, tila- ja kalustesuunnittelun opiskelija (Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu) ja kiinteistötalouden opiskelija Aappo Niikko (Insinööritieteiden korkeakoulu). Projektia ohjasivat Kauppakorkeakoulun professorit Janne Tienari ja Kristiina Mäkelä.
Projektin aluksi opiskelijat tutustuivat yritykseen ja tekivät henkilöstöhaastatteluja, joiden kautta saatiin perusta päätelmille. Seuraavaksi kehitettiin erilaisia konkreettisia tapoja keinoja hyödyntää uusia tiloja henkilöstöjohtamisessa.
- Opiskelijoiden sitoutuminen ja työn laatu oli omaa luokkaansa, ja aktiivinen sekä innovatiivinen ote oli ilahduttavaa. Vaikka tehtävänanto oli alkuun hieman hahmottumaton, opiskelijat saivat nopeasti asioihin otetta ja ideoivat sisältöä, jota voidaan suoraan implementoida tiloihin.
Henkilöstön kehityspäällikkö Taina Kokkarinen, KPMG Oy Ab
- Olen todella tyytyväinen työhön. Sain sieltä kokemusta, jollaista toivoinkin saavani. Myös yritys otti meidät avoimesti vastaan ja saimme yliopiston taholta todella hyvää ohjausta. Oli mahtavaa tutustua eri taustaisiin ihmisiin - niin yliopiston opiskelijoihin kuin yrityksen henkilökuntaan. Ryhmä oli valittu hyvin ja kaikki olivat selkeästi ihan huippuja omalla alueellaan. Oli mielenkiintoista tehdä töitä muiden Aalto-yliopiston korkeakoulujen opiskelijoiden kanssa. Projekti oli monipuolinen ja hieno mahdollisuus kehittää konkreettisia ideoita implementoitavaksi. Yrityksen kanssa oli helppo kommunikoida ja vastaukset tulivat nopeasti. Loistava kokemus!
Opiskelijatiimi: Mirka Uski, Aappo Niikko & Suvi Eskelinen
- Harvinaisen hyvin mennyt projekti. Tiimiläisten rekrytointi oli erittäin onnistunut, ja tiimityö sujui poikkeuksellisen hyvin. Tällaisen opiskelijatiimin kanssa oli ilo tehdä töitä.
Ohjaajat prof. Janne Tienari ja Kristiina Mäkelä.
KPMG:n mood-video (mp4-tiedosto)
Lisätietoja Aalto-yliopiston Räätälöidyistä yritysprojekteista:
Lukiolaisille järjestetyn Talousguru 2014 -kilpailun voitti Heidi Häyrynen Etelä-Tapiolan lukiosta.
Voittaja on jo pitkään unelmoinut pääsevänsä Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluun, ja se on nyt mahdollista. Kauppakorkeakoulu tarjoaa opiskelupaikkaa Talousguru-kilpailussa kolmen parhaan joukkoon sijoittuneille lukiolaisille.
Tänä vuonna kilpailuun osallistui yhteensä 800 oppilasta 118 koulusta.
Valtakunnallinen Talousguru-kilpailu edistää ja mittaa lukiolaisten talousosaamista.
Sen järjestävät Suomen Pankki, Finanssialan keskusliitto ja Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto.
Talousguru-kilpailu on järjestetty 17 kertaa.
Lue lisää kilpailusta Finanssialan keskusliiton sivuilta
Aalto-yliopiston liiketoimintamuotoiset liikkeenjohdon kehittämispalvelut ja täydennyskoulutus on yhtiöitetty 1.3.2014 alkaen.
Aalto University Executive Education Oy:n (Aalto EE) toiminta on laajentunut kattamaan myös Aalto University Professional Developmentin (Aalto PRO) ja Aalto-yliopiston Pienyrityskeskuksen (PYK) liiketoimintana toteutettavat täydennyskoulutuspalvelut.
Uusi kokonaisuus toimii nimellä Aalto University Executive Education Oy, ja se palvelee laajaa asiakaskuntaa kolmen brändin alla. Aalto EE tarjoaa liikkeenjohdon kehittämispalveluja ja Aalto PRO tuottaa osaamisen kehittämispalveluita asiantuntijoille. Uuden Aalto ENT -brändin alle kootaan yrittäjyyden koulutustarjontaa ja se lanseerataan keväällä.
Aalto University Executive Educationin henkilöstön määrä on noin 130 ja liikevaihto noin 21 miljoonaa euroa. Yhdistyminen ei aiheuta muutoksia asiakkaille.
− Yhdistymisen myötä voimme tarjota asiakkaillemme entistä kattavampaa ja organisaation tarpeita kokonaisvaltaisemmin palvelevaa koulutusta, oli kyse sitten johtamisesta, asiantuntijatyöstä tai yrittäjyydestä, toteaa Aalto EE:n toimitusjohtaja professori Pekka Mattila.
Mattila on johtanut Aalto EE:tä vuodesta 2011 ja jatkaa myös uudistuneen Aalto EE:n toimitusjohtajana.
− Kansainvälinen verkostomme, osaava henkilöstömme ja läheinen yhteys Aalto-yliopiston osaamiseen takaavat palvelujemme korkean laadun, Mattila jatkaa.
Aalto EE on tarjonnut jo vuosia menestyksekkäästi Executive MBA -koulutusta Aasiassa. Euroopassa yhtiö toimii Suomen lisäksi Puolassa, Ruotsissa ja Venäjällä. Aalto EE on ollut usean vuoden ajan korkealla Financial Times -lehden vuosittaisessa liikkeenjohdon koulutuksia arvioivassa selvityksessä, viimeksi globaalisti sijalla 41.
Suomessa Aalto EE:n, Aalto PROn ja Pienyrityskeskuksen valmennus- ja koulutustuotteet ovat olleet erittäin tunnettuja ja menestyneet hyvin erilaisissa koulutustoimijoita vertailevissa tutkimuksissa.
Pienyrityskeskus jatkaa toimintaansa osana Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulua keskittyen yrittäjyyden edistämiseen.
Yhtiöittämisen taustalla on opetus- ja kulttuuriministeriön linjaus, jonka mukaan täydennyskoulutus on liiketoimintaa eikä yliopiston perustehtävä. Yhdistyminen selkeyttää Aalto-yliopiston asemaa: yleishyödyllinen toiminta säilyy säätiömuotoisena ja liiketoiminta on jatkossa yhtiömuotoista.
Lisätietoja:
Talousjohtaja Marianna Bom
puh. 050 575 3762
marianna.bom@aalto.fi
Aalto-yliopisto
Toimitusjohtaja Pekka Mattila
puh. 040 738 7221
pekka.mattila@aaltoee.fi
Aalto University Executive Education Oy
Into.aalto.fi:n taustalla olevaan järjestelmään tehdään mittavia kehitys- ja muutostöitä maaliskuun aikana.
Tämän takia palvelu on siirretty tilapäisesti kirjautumisen (shibboleth) taakse. Palveluun kirjaudutaan Aalto-tunnuksilla.
Tälle tilapäiselle sivustolle on koottu materiaalia Aallon ulkopuolisille käyttäjille, jotka eivät pääse kirjautumaan Intoon.
Lisätietoja: into@aalto.fi
Mitali myönnetään tunnustuksena hänen aktiivisesta työstään kansantalouden tilinpidon käytön ja tunnettuuden edistäjänä.
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professori, VTT Sixten Korkmanin lisäksi mitalin saivat valtiotieteen tohtori Alpo Willman ja valtiotieteen maisteri Eeva Hamunen.
Professori Sixten Korkman on aktiivinen keskustelija ja kirjoittaja, joka on tehnyt näyttävän uran elinkeinoelämän, hallinnon ja tieteen palveluksessa. Hän on ollut toimitusjohtaja Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksessa (ETLA) ja Elinkeinoelämän valtuuskunnassa (EVA).
Lisäksi hän on johtanut Euroopan neuvoston raha- ja talouspolitiikan pääosastoa ja valtiovarainministeriön kansantalousosastoa. Korkman on julkaissut useita suosion saavuttaneita kansantaloutta koskevia kirjoja. Sixten Korkman toimii Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen laitoksella Professor of Practice -tehtävässä, professuurin ala on taloustiede.
Eino H. Laurila -kansantulomitali on tunnustus merkittävästä työstä kansantaloudellisen tutkimuksen ja etenkin kansantalouden kuvausjärjestelmien kehittämisen, soveltamisen ja tunnettuuden hyväksi. Mitalilla halutaan myös edistää kansantaloudellisen tutkimuksen ja käytännön tilastotyön vuorovaikutusta.
Mitalin jaosta päättävät Ekonomiska Samfundet i Finland, Suomen Tilastoseura, Taloustieteellinen Yhdistys, Tilastokeskus ja Yrjö Jahnssonin Säätiö. Ensimmäisen mitalin sai vuonna 1993 professori Eino H. Laurila mittavasta työstään Suomen kansantalouden tilinpidon kehittäjänä.
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteiden professori Matti Pohjola valittiin KY:n (Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat ry) vuosijuhlassa Vuoden opettajaksi.
Perusteluissa opiskelijat kehuivat Pohjolaa ammattitaitoiseksi ja inspiroivaksi. Hänellä on vankka kokemus ja tietämys opettamastaan, ja hän pystyy luennoillaan tarjoamaan ns. lisäarvoa niin aloittelevalle kuin asioihin jo perehtyneellekin opiskelijalle.
KY:n opintovastaava Anna Juselius totesi puheessaan Pohjolasta, että:
Tällä opettajalla on tapana linkittää luentojensa teemat ajankohtaisiin ilmiöihin, mitä pidetäänkin yhtenä hänen parhaista opetusmetodeistaan. Erään opiskelijan kommentti “Huomaan jo muutaman luentoviikon jälkeen lukevani talousuutisia toisin silmin”, kiteyttää tämän loistavasti. Paljon kiitosta saa myös opettajan opiskelijalähtöisyys. Hän pyrkii häivyttämään opiskelijan ja opettajan välimatkaa myös luentosalin ulkopuolella osallistumalla mielellään opiskelijoiden erilaisiin projekteihin ja tempauksiin.
Vuoden opettaja -palkinto jaettiin KY:n jäsenten äänestyksen perusteella. Yhteensä noin 270 opiskelijaa osallistui äänetsykseen. Vuoden opettaja nimityksen teki KY:n Korkeakouluvaliokunta opettajien saamien äänimäärien sekä perusteluiden pohjalta.
KY teki videon kertoakseen paremmin, millainen opettaja Vuoden opettaja Matti Pohjola on. Katso video Vuoden opettaja 2014 - Matti Pohjola (vimeo.com).
Matti Pohjola pitää opetusta tärkeänä osana tutkijan työtä. Hänet palkittiin koulun parhaana opettajana myös vuonna 2006. Pohjola on kirjoittanut taloustieteen suomenkielisen perusoppikirjan.
Tammisto nimitettiin Aalto University Executive Education Oy:n varatoimitusjohtaksi (Deputy Managing Director) ja johtoryhmien jäseneksi.
Hän keskittyy uudessa tehtävässään ohjaamaan yhtiön konseptipohjaista liiketoimintaa ja myynnin kokonaisuutta.
Tammisto on toiminut Aalto EE:n Senior Advisorina syksystä 2012 lähtien. Hän on kehittänyt muun muassa Aalto EE:n Aasian toimintoja ja toiminut tammikuusta 2014 alkaen integraatiojohtajana, kun Aalto-yliopisto on keskittänyt kaikki liikkeenjohdon ja organisaatioiden kehittämispalvelut sekä täydennyskoulutuksen liiketoiminnot Aalto EE:hen.
Tammistolla on vahva kokemus palveluliiketoiminnan johtotehtävistä. Hän on toiminut aiemmin muun muassa Suomen Matkatoimiston toimitusjohtajana ja Kaleva Travelin myyntijohtajana.
- Jaanalla on keskeinen rooli kunnianhimoisen kasvustrategiamme toteuttamisessa. Toimintamme on juuri laajentunut kattamaan myös Aalto University Professional Developmentin (Aalto PRO) ja Aalto-yliopiston Pienyrityskeskuksen (PYK) liiketoimintana toteutettavat täydennyskoulutuspalvelut, jotka jatkossa näyttäytyvät Aalto ENT -brändin alla, toteaa Aalto EE:n toimitusjohtaja, professori Pekka Mattila.
- Jaanan pitkä kokemus palveluliiketoiminnan johtotehtävistä auttaa Aalto EE:tä valmistautumaan tulevaisuuden haasteisiin, Mattila jatkaa.
- Uusi tehtäväni on kiinnostava ja haastava. Onhan Aalto EE pohjoismaalaisittainkin tarkastellen vahva toimija ja menestynyt erinomaisesti kansainvälisen Financial Times-lehden vertailuissa. On todella mielenkiintoista saada olla mukana tässä kehitysvaiheessa, Tammisto toteaa.
Aalto-yliopiston liiketoimintamuotoisen liikkeenjohdon kehittämispalveluiden ja täydennyskoulutuksen yhtiöittämisen tuloksena uuden Aalto University Executive Education Oy:n johtoryhmään on nimitetty myös uutena jäsenenä Kirsti Miettinen, Business Area Director. Miettinen vastaa asiantuntijoille suunnatusta koulutustarjonnasta.
Pekka Mattila, valtiot. tri
Toimitusjohtaja, professori (professor of practice)
Aalto University Executive Education
Puhelin: +358 40 738 7221
pekka.mattila@aaltoee.fi
Jaana Tammisto
Varatoimitusjohtaja
Aalto University Executive Education
Puhelin: +358 50 4141 606
jaana.tammisto@aaltoee.fi
Aalto University Executive Education
Aalto University Executive Education tarjoaa korkealaatuisia liikkeenjohdon kehittämispalveluja (Aalto EE) ja asiantuntijoiden täydennyskoulutusta (Aalto PRO) sekä palveluita yrittäjyyden kehittämiseksi (Aalto ENT). Entistä monipuolisemmassa kokonaisuudessa yhdistyvät käytännön osaaminen ja Aalto-yliopiston uusin tutkimustieto. Yhtiön vahvuuksia ovat globaali toimintamalli ja monipuolinen tarjonta. Suomen ja Singaporen lisäksi Aalto EE tarjoaa ohjelmia Puolassa, Ruotsissa, Etelä-Koreassa, Taiwanissa, Kiinassa, Indonesiassa, Iranissa ja Venäjällä. Aalto EE:lla on kolme arvostettua laatuleimaa eli akkreditointia: AACSB, AMBA ja EQUIS. Se kuuluu näin ollen maailman instituutioista koostuvaan 0,4 prosentin parhaimmistoon.
Kesällä 2014 on tarjonnassa kauppatieteellisen, taiteiden ja tekniikan alan kursseja.
Opetus vastaa niin laadullisesti kuin sisällöllisesti Aalto-yliopistossa annettavaa tutkinto-opetusta.
Kursseja järjestetään Helsingissä ja Espoossa, ja ne ovat avoimia kaikille. Osallistumismaksu (10€/opintopiste) maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä. Valintaperusteena kursseille on ilmoittautumisjärjestys. Joillakin kursseilla on esitietovaatimuksia, jotka on mainittu kurssikuvauksessa.
Ilmoittautuminen kesän kursseille alkaa 9.-10.4.
Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan (avoin.aalto.fi)
Miten sujuu professoreilta rock’n’roll?
Hyvin, sillä professorit ovat siirtyneet esiintymään luentosaleista esityslavoille itse tekemässään rockoopperassa. Playing God -rockooppera käsittelee geneettistä valikointia ja sen kaupallistumisen eettisiä kysymyksiä 1970-luvun rockin avulla. Ja koska kyseessä on ooppera, tarinaan mahtuu mm. kuolemaa ja rakkautta.
Playing God -esitys, keskellä Matti Häyry punaisessa puvussa oopperan "pääpahiksena".
Rockoopperassa ovat mukana Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun filosofian professori Matti Häyry ja Helsingin yliopiston akatemiatutkija Tuija Takala. Häyry ja Takala ovat kirjoittaneet ja säveltäneet rockoopperan rumpali-lauluntekijä Corky Laingin kanssa. Playing God -cd ilmestyi viime kesänä ja maaliskuun lopussa ooppera saa ensi-iltansa Suomessa.
Matti Häyry, miten bioetiikan tutkimus päätyi rockoopperaksi?
- Olemme Tuijan kanssa harrastaneet musiikin tekemistä jo kauan. Muutama vuosi sitten kirjani Ihminen 2.0. oli juuri ilmestynyt, ja luovan hulluuden puuskassa päätimme työstää siitä rockoopperan. Apuna oli myös Tuijan serkku Krista Jaquet. Lopulta musiikki äänitettiin kansainvälisin muusikkovoimin albumiksi. Oopperan ensiesitys oli viime kesänä Baselissa bioetiikan kansainvälisen kokouksen yhteydessä ja saatu palaute oli innostunutta ja kannustavaa.
Juoni kertoo kuvitteellisesta pikkukaupungista, jossa geeniteknologiaa on jo kauan käytetty mm. lasten valikointiin, ihmisten paranteluun ja kuolemattomuuden etsintään.
Häyry esittää tarinan pääkonnaa, hän on kiero tiedekauppias, joka on myynyt kaupungin ihmisille pulmallisia geneettisiä palveluita. Tietääkseen mitä ne ovat, täytyy tulla esitykseen, Häyry hymyilee.
- Lisäksi olen kulissien takana yksi esityksen tuottajista.
- Haluamme tarjota viihdyttävän taidenautinnon klassisen rokin ystäville, jotka eivät pelkää vähän ajatella asioita. Sivujuonteena pyrimme kehittämään esityksestä erilaisten luentopakettien kera jonkinlaisen bioetiikan opetusvälineen kansalliseen ja kansainväliseen jakeluun.
Häyryn mukaan taidetta voi käyttää tieteen opettamiseen. - Ja tieteen kehitys tietenkin antaa meheviä aiheita taiteelle ja viihteelle, niin kuin meidänkin tuotoksemme olemassaolollaan osoittaa, hän toteaa.
Playing God tähtää luonnollisesti maailmanvalloitukseen.
- Jos ja kun esitykselle löydetään rahoitusta, se on saatava joko pyörimään pidempään yhdessä paikassa tai laitettava tien päälle. Realistisin suunnitelma tällä hetkellä on yliopistokiertue Yhdysvalloissa. Saatamme esittää oopperan lähitulevaisuudessa American Society for Bioethics and Humanities -yhdistyksen kokouksessa. Siellä sen näkisivät parhaimmillaan tuhannet bioeetikot, joiden tilauksesta voisimme sitten kiertää esityksen kanssa yliopistosta toiseen.
Rock Opera Playing God
Playing God –rockooppera 28.3. klo 19 Gloriassa, Pieni Roobertinkatu 12 Helsinki. Mukana muusikoita Amerikasta, Englannista, Suomesta ja Ruotsista. Esitys on englanniksi, mutta sanat heijastetaan valkokankaalle jotta seuraaminen olisi helpompaa. Liput alkaen 19 e Tiketistä
Lisätietoja: Rock Opera Playing God ja Matti Häyry, matti.hayry@aalto.fi
Miten pankkikonttoreiden tehokkuutta voitaisiin paremmin arvioida?
Juha Eskelisen väitöstutkimus tuo uusia tapoja pankkikonttoreiden tehokkuuden arvioimiseen. Hänen mukaansa parhaat pankkikonttorit pärjäävät missä olosuhteissa tahansa, eikä esimerkiksi konttorin koko vaikuta myyntiin kuin vain tiettyyn rajaan asti
- Hyvään johtamiseen ja ihmisten osaamiseen kannattaa satsata, ne vaikuttavat eniten tehokkuuteen. Sen sijaan kaikista pienimpien konttoreiden toimintaa koko voi rajoittaa, jolloin voimavarojen yhdistäminen on järkevää, toteaa Eskelinen.
Nämä Eskelisen väitöstutkimuksessaan saamat tulokset ovat osaltaan vaikuttaneet Helsingin OP Pankin konttoriverkoston kehittämiseen, konttoreiden perustamiseen ja pienempien yhdistämiseen isompiin. Tällöin voimavarojen käyttö myyntityössä on tuottavampaa.
Eskelinen tutki väitöskirjassaan miten pankkikonttoreiden tehokkuutta voidaan arvioida myyntiyksiköinä. Aiheesta ei ole vielä paljon tutkimusta. Konttoreiden tehokkuus lasketaan siten, että verrataan mikä on konttorin toteutunut palveluiden myynti ja mikä myynti olisi ollut mahdollista. Vertailukohtana käytetään muita samanlaisia konttoreita.
- Väitöskirjan menetelmiä voi laajemmin hyödyntää finanssialalla ja muussa liiketoiminnassa. Koon lisäksi voidaan esimerkiksi arvioida, miten konttorit pärjäävät myynnissä verrattuna siihen mitä johto arvostaa. Onko vaikkapa myynti monipuolista ja vastaako se asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin, kertoo Eskelinen.
Hänen kehittämänsä menetelmät auttavat huomioimaan toimipisteiden erilaiset toimintaympäristöt ja muuttuvat olosuhteet, kun ne arvioivat toimipisteidensä tehokkuutta ja kehitystä. - Näin yrityksessä muodostuu täsmällisempi ja oikeudenmukaisempi kuva siitä, miten toimipisteen tiimi ja sen johto on onnistunut, kuvailee Eskelinen.
Menetelmien avulla yritys voi tunnistaa, missä tiimeissä on hyvää johtamista ja hyviä käytäntöjä. Eskelisen mukaan näin autetaan niitä, joilla on mahdollisuuksia parempaan. Heikommin suoriutuneet voivat oppia niiltä, jotka ovat aidosti tehokkaita. Mahdollinen epäedullinen laskeva kierre voidaan tunnistaa ja katkaista.
- Lisäksi tiimeille annetaan realistisia tavoitteita, kun ymmärretään, mitkä ovat sen mahdollisuudet.
Eskelinen tutki väitöstyössään Helsingin OP Pankin konttoreita, joiden suoritusta arvioitiin tehokkuuden näkökulmasta vuosina 2007-2010. Tällöin pankkipalveluiden kysyntä vaihteli jyrkästi.
Juha Eskelinen väittelee Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa perjantaina 4.4.
Lisätietoja:
Kauppakorkeakoulun yritysyhteistyökumppanit tutustuivat toukokuussa avattavaan Rooftop Learning Hubiin.
Kauppakorkeakoulun päärakennuksen viidennen kerroksen ikkunoista avautuu huikea näkymä yli Töölön kattojen. Varsinkin aurinkoisena päivänä valossa kylpevä tila koostuu monentyyppiseen työskentelyyn tarkoitetuista osista kuten ryhmätyötiloista, lukusalista, Fatboy-lepotuoliryhmistä ja värikkäin nojatuolein sisutetusta oleskelualueesta.
Töölön kampuksen Rooftop Learning Hub on uudentyyppinen, moderni oppimiskeskus. Tilan tavoitteena on edistää opiskelijoiden monipuolista oppimista.
Töölössä sekä muissa Aalto-yliopiston Learning Hubeissa ideana on ollut käyttöön tila, joka ei aikaisemmin ole ollut tehokkaimmassa mahdollisessa käytössä ja muuttaa se vastaamaan opiskelijoiden tarpeita. Opiskelijat ovat olleet mukana suunnittelemassa tilan toimintoja ja sisustusta.
Koska Kauppakorkeakoulu tekee aktiivisesti yhteistyötä yritysten kanssa opetuksen saralla, haluttiin myös yrityksille antaa mahdollisuus osallistua tilan käytön suunnitteluun.
Tilaisuuden avasi Kauppakorkeakoulun dekaani Ingmar Björkman.
- Learning Hub-konseptissa on kyse siitä, kuinka voimme tukea opiskelijoidemme oppimista. Me tarvitsemme tilaa, jossa oppimista tapahtuu. Tarkoituksemme on tehdä Learning Hubista Töölön kampuksen oppimisen keskus, Björkman kuvaili.
Tilaisuudessa ideoitiin, miten yritykset voisivat olla tukemassa opiskelijoiden oppimista. Lisäksi pohdittiin mm. sitä, kuinka yritykset voisivat osaltaan olla mukana kehittämässä tilasta sellaista, joka tarjoaisi luontevan väylän opiskelijoiden ja yritysten kohtaamisille. Vilkasta keskustelua johti opetuksesta ja oppimisesta vastaava varadekaani Seppo Ikäheimo. Tilasuunnitelmia esittelivät niitä laatimassa olleet Kauppakorkeakoulun opiskelija Sara Halonen ja sisustussuunnittelija Valeria Gryada.
Learning Hub on jo opiskelijoiden käytössä, mutta tilan avajaiset ovat toukokuussa.
Mikäli haluat tietää lisää Learning Hubin yrityksille tarjoamista yhteistyömahdollisuuksista, ota yhteyttä kauppakorkeakoulun Yrityssuhteet-yksikköön!
Yhteystiedot: http://biz.aalto.fi/fi/cooperation/for_corporations/contact/
Millaista työtä viestintäkonsultti tai markkinointipäällikkö tekee ja miten he ovat päätyneet tehtäväänsä?
Entä yhteiskuntasuhdejohtaja tai mainostoimistopomo?
Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut järjesti maaliskuun lopulla opiskelijoille Tenttaa työnantajaa -tapahtuman, jossa kuultiin vastauksia mm. näihin opiskelijoiden mielessä oleviin kysymyksiin.
Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelujen tehtävänä on tukea opiskelijoidemme työllistymistä oman alansa työtehtäviin. Tällä kertaa kutsuimme erityisesti viestinnän ja markkinoinnin opiskelijoita sekä alan opetushenkilökuntaamme mukaan Tenttaa työnantajaa -uratilaisuuteen, jossa viisi alan asiantuntijavierasta kertoi oman uratarinansa ja antoi vinkkejä alalle haluaville.
Koko tilaisuuden kantava idea oli tuoda markkinoinnin ja viestinnän toimialoja ja työtehtäviä lähemmäksi alaa opiskelevia tai alalle haluavia opiskelijoita. Tilaisuuden alussa Tanja Makkonen Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalveluista kertoi viestinnästä ja markkinoinnista valmistuneiden KTM:ien sijoittumistilastoja viime vuosien ajalta. Opiskelijat olivat saaneet myös lähettää etukäteen kysymyksiä asiantuntijavieraillemme.
Asiantuntijavierainamme tilaisuudessa olivat
Kukin vieras kertoi aluksi oman uratarinansa, esitteli nykyisen työtehtävänsä sekä kertoi lyhyesti siitä, millaisia työtehtäviä oma organisaatio tarjoaa viestinnän ja markkinoinnin alueilla. Tämän jälkeen oli kysymysten vuoro, joista useat kirvoittivatkin asiantuntijavieraamme käymään hyvää ja varsin avointa keskustelua opiskelijoidemme kanssa.
Opiskelijat halusivat tietää varsinkin siitä, millaisella taustalla alalle on päädytty, millainen oli ensimmäinen oman alan työtehtävä ja mitä tietoja ja taitoja alalla työskentelevä tarvitsee. Myös tilaisuudessa paikalla olleet koulumme luennoitsijat kokivat viimeksi mainitut varsin hyödyllisenä ja kiinnostavana tietona opetusta silmällä pitäen.
Vieraamme korostivat erityisesti opintojen aikana luodun verkoston tärkeyttä, kielten osaamista, vuorovaikutus- ja esiintymistaitojen kehittämistä sekä akateemisen koulutuksen mukanaan tuomaa strategista ajattelua ja analyyttisyyttä – on osattava hahmottaa oleellinen suurista kokonaisuuksista.
Saamamme palautteen mukaan opiskelijamme olivat varsin tyytyväisiä tilaisuuden antiin. Tässä niistä muutamia:
”Keskustelu tosi avointa ja hyödyllistä – tuli paljon konkreettisia vinkkejä.”
”Todella hyviä vinkkejä työnhakuun ja urasuunnitteluun!”
”inspiroiva tilaisuus – oma opiskelumotivaatio kasvoi esitysten aikana!”
”Hyvät ja energiset puhujat ja rento tunnelma. Sain perspektiiviä ominaisuuksista ja taidoista, mistä on yleisesti hyötyä.”
Professuurin ala on rahoitus, ja se on nimetty Hannes Gebhard -professuuriksi.
KTT Markku Kaustia on nimitetty Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun rahoituksen laitokselle pysyvään professorin tehtävään (Full professor) 1.3.2014 alkaen.
Markku Kaustia on toiminut Helsingin kauppakorkeakoulussa ja sittemmin Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa rahoituksen professorina vuodesta 2008 alkaen. Hän on opettanut vierailevana professorina Yhdysvalloissa Wharton School of Business ja University of Michigan Ross School of Business -kauppakorkeakouluissa.
Kaustia on tutkinut mm. sijoitusepidemioiden syntymekanismeja, sijoittajien riskihakuisuuden vaihtelua sekä rahoitusalan ammattilaisten näkemyksiin vaikuttavia psykologisia tekijöitä. Hän on julkaissut useita tutkimuksia rahoituksen alan arvostetuimmissa aikakauskirjoissa.
Aalto-yliopisto perusti Hannes Gebhard -professuurin huomioidakseen OP-Pohjola-ryhmän tuen rahoitusalan tieteellisen tutkimustyön edistämiseen. Hannes Gebhard oli suomalainen liikemies, taloushistorian ja taloustieteen professori, kansanedustaja ja Suomen osuustoiminnan isä. Tänään 8.4.2014 on kulunut 150 vuotta Hannes Gebhardin syntymästä.
Hannes Gebhard -professuuri myös symboloi OP-Pohjolan ja Aalto-yliopiston pitkäjänteistä yhteistyötä sekä yhteisiä tavoitteita suomalaisen rahoitusalan koulutuksen ja tutkimuksen edistämiseksi.
Lisätietoa:
professori Markku Kaustia
markku.kaustia@aalto.fi
p. 040 765 7771
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Rahoituksen laitos
Vuonna 2013 julkaisujen ja perustutkintojen määrät kasvoivat.
Vuonna 2013 eli Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun neljäntenä toimintavuonna korkeakoulu saavutti merkittäviä tuloksia sekä tutkimuksessa että opetuksessa. Kansainvälisten vertaisarvioitujen julkaisujen määrä kasvoi 55 prosenttia edellisvuodesta.
Vuonna 2013 Kauppakorkeakoulu uudisti kandidaatti- ja maisteriohjelmat kansainvälisesti entistä kilpailukykyisimmiksi ohjelmiksi. Suoritettujen perustutkintojen määrä kasvoi opintojen sujuvuuteen ja ohjaukseen tehtyjen panostusten ansiosta. Kandidaatin tutkintojen määrä kasvoi 8 prosenttia ja maisterin tutkintojen määrä 17 prosenttia edellisvuodesta. Lisäksi ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoiden keskimääräinen opintopistekertymä kasvoi 6 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
Professoreiden urapolun eli tenure trackin käyttöönotto on lisännyt merkittävästi kansainvälisyyttä: kolmannes täytetyistä paikoista oli kansainvälisiä rekrytointeja. Viime vuonna Kauppakorkeakoulu läpäisi vaativat kansainväliset laatukriteerit ja uusi kansainvälisen EQUIS-akkreditoinnin vuosille 2013-2018.
Kauppakorkeakoulun Vuosikatsaus 2013 sisältää vuosittaiset avainluvut ja poimintoja opetuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden saavutuksista: biz_vuosikatsaus_2013 suomi.pdf
Research assistant Yoy Weimu sai19 000 € apurahan Erkki Hämäläisen rahastosta.
Apuraha mahdollistaa Weimun logistiikkaan liittyvien jatko-opintojen aloittamisen aiheesta ”Global Sourcing, Specifically Sourcing from Africa”.
Kiinalainen You Weimu (s. 1990) toimii apulaisprofessori Katri Kaupin ohjauksessa Tieto- ja palvetalouden laitoksella.
Ensimmäiset stipendit opiskelijoille jaettiin 16.4.
Ilkka Kontulan säätiö jakaa kannustusapurahoja vuosittain Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun ja Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijoille.
Vuonna 2012 kuollut OTK, ekonomi Ilkka Kontula oli opiskellut sekä Helsingin kauppakorkeakoulussa että Helsingin yliopistossa. Hän halusi testamenttilahjoituksellaan helpottaa opiskelijoiden arkea.
Apurahoja jaetaan vuosittain kandidaattiopiskelijoille, jotka ovat menestyneet opinnoissaan erinomaisesti ja suorittaneet vähintään 80 opintopistettä kolmen ensimmäisen lukukauden aikana. Henkilökohtainen apuraha on noin 1.000 euroa. Apurahat jaettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa.
Helsingin kandidaattiopiskelijat
Bienek, Joonas Sebastian
Eskola, Elina Eeva-Maria
Färdig, Oskari Matias Juhani
Hakala, Pinja Elisa Mariia
Hyvönen, Kari-Jussi Samuli
Häkkä, Alan Alexander
Hämäläinen, Joni
Isotalo, Hannes Kari
Johansson, Juha Tapani
Kerkelä, Iina Clarissa
Kerri, Viivi Katja Jasmina
Konsti, Aleksi Juhani
Kuisma, Teemu Ensio
Laakkonen, Terho Tapani
Laurikainen, Tuomas Pekka Aleksanteri
Le, Hieu
Lehtola, Tuomas Aarni Kaarlo
Malinen, Mikko Pekanpoika
Moberg, Samu Matias Sylvester
Mustonen, Lauri Henrik
Mäkinen, Jani
Nguyen Thi, Phuong Nga
Nummela, Antti Tapani
Nummela, Elina Marianna
Nummi, Saku Petteri
Nurmi, Toni Einari
Oksa, Janne Aleksi
Pham, Quoc Bao
Piekkari, Henni Eveliina
Poikela, Satu Johanna
Pöyhönen, Johanna Katariina
Raunio, Toni
Räisänen, Joel-Oskar Elias
Simonen, Markus Mikael
Sormunen, Eero Einari
Svetkow, Cindy Alexsandra
Taipale, Mikael Juha Matias
Tikkanen, Juhana Wilhelm
Toivanen, Justus Verneri
Tokola, Mikko Heikinpoika
Tran, Dieu Minh
Vanhanen, Ida Hilkka Katriina
Vanhapelto, Tuuli Maria
Wasama, Saara Karoliina
Weintraub, Jonathan
Virtala, Janne Tapio
Vu, Nhat Phuong
Vähäsalo, Tiina Emilia
Yli-Honkaluoma, Toni Mikael
Yli-Seppälä, Joel Benjamin
Mikkelin kandidaattiopiskelijat
Haponava Vera
Neuvonen Sanna Kaisa Hannele
Riikonen Emilia Katriina
Kolehmainen Suvi-Elina
Lukkari Valeria
Tran Viet Anh
Pitkänen Pekka Olavi
Pham Nguyen Anh Thu
Plecinski Krzysztof Marek
Roininen Iidaliisa Eveliina
Ramula Elina Kristiina
Rauhala Johanna Maria Helena
Aalto University Executive Education -konsernin liikevaihto nousi vuonna 2013 noin 13 miljoonaan euroon (12 M€ vuonna 2012) ja liiketulos oli noin 0,9 miljoonaa euroa (1,0 M€).
Vuoden aikana Aalto EE avasi uusia toimintoja Kiinassa, Indonesiassa ja Venäjällä.
”Olemme sitoutuneet kasvustrategiaamme ja haemme määrätietoisesti asemaa kansainvälisessä kärkiliigassa. Suomen talouden vaisut näkymät pakottavat suuntautumaan yhä voimakkaammin valituille muille markkinoille. Huolimatta nykyisestä matalapaineesta Venäjällä, uskomme markkinan imuun pidemmällä tähtäimellä. Tämä tarkoittanee toimintaa Pietarin ja Jekaterinburgin lisäksi myös muissa kaupungeissa”, luonnehtii Aalto EE:n toimitusjohtaja, professori Pekka Mattila. Aalto Executive MBA -ohjelmaa tarjotaan Suomen lisäksi jo seitsemässä maassa, ja yrityksille räätälöityjä ohjelmia toteutetaan globaalisti asiakkaan tarpeen mukaan.
Liiketoiminnan laajentumisen ansiosta myös Aalto University Executive Educationin kokonaisvaikuttavuus Aalto-yhteisössä kasvoi. Aalto EE:n toiminnasta tuloutui eri muodoissa, kuten osinkona, luentopalkkioina ja vuokrina, takaisin yliopistoyhteisölle yhteensä noin 1,8 miljoonaa euroa (1,5 M€).
Yhtiön liikevoiton lasku vuonna 2013 selittyy panostuksilla uusiin markkinoihin, osaamisiin ja teknologioihin. Myös myynnin tuottavuus oli suhdanteesta johtuen odotettua alempi.
”Toimialamme luonteen vuoksi strategiset investoinnit kirjautuvat useimmin kuluina. Jotta asemamme 2020 on tavoitteiden mukainen, jatkamme määrätietoisesti kilpailuetumme vahvistamista mittavin panostuksin myös kuluvana vuonna”, Mattila kuvaa.
Myös panostukset laatuaseman vahvistamiseen entisestään tuottivat tulosta. Vuonna 2013 Aalto EE vahvisti jälleen asemiaan Financial Times -lehden vuosittaisessa liikkeenjohdon valmennusta arvioivassa selvityksessä: Aalto EE:n globaali sijoitus oli 41, mikä oli kolme sijaa edellisvuotta parempi.
Marraskuussa 2013 Aalto-korkeakoulusäätiön hallitus päätti yhtiöittää Aalto-yliopiston liiketoimintamuotoiset liikkeenjohdon kehittämispalvelut ja täydennyskoulutuksen Aalto University Executive Educationiin. Muutos selkeyttää Aalto-korkeakoulusäätiön asemaa: yleishyödyllinen toiminta säilyy säätiössä ja liiketoiminta on jatkossa yhtiömuotoista.
Yhdistyminen toteutui 1.3.2014. Aalto EE:n toiminta laajeni näin kattamaan myös Aalto University Professional Developmentin (Aalto PRO) ja Aalto-yliopiston Pienyrityskeskuksen (PYK) liiketoimintana toteutettavat täydennyskoulutus- ja kehittämispalvelut. Uudistuneen yhtiön henkilöstön määrä on noin 130 ja pro forma liikevaihto lähes 20 miljoonaa euroa.
”Yhdistymisen myötä voimme tarjota asiakkaillemme entistä kattavampaa ja organisaation tarpeita kokonaisvaltaisemmin palvelevaa koulutusta, oli kyse sitten johtamisesta, asiantuntijatyöstä tai yrittäjyydestä. Korkea laatu syntyy osaavasta henkilöstöstämme, vahvasta kansainvälisestä verkostostamme ja läheisestä yhteydestä Aalto-yliopistoon,” toteaa Mattila.
Lisätietoja:
Pekka Mattila, valtiot. tri,
Toimitusjohtaja, professori (professor of practice)
Aalto University Executive Education Oy
Puhelin: +358 40 738 7221
pekka.mattila@aaltoee.fi
Aalto University Executive Education Oy
Aalto University Executive Education Oy tarjoaa korkealaatuisia liikkeenjohdon kehittämispalveluja (Aalto EE), monipuolisen valikoiman koulutuspalveluita asiantuntijoille (Aalto PRO) ja käytännönläheisiä yrittäjyyttä edistäviä ratkaisuja yrittäjälle (Aalto ENT) hyödyntäen Aalto-yliopiston ja kansainvälisen verkoston osaamista. Yhtiön vahvuuksia ovat globaali toimintamalli ja monipuolinen tarjonta. Suomen ja Singaporen lisäksi Aalto EE tarjoaa ohjelmia Puolassa, Ruotsissa, Etelä-Koreassa, Taiwanilla, Kiinassa, Indonesiassa ja Venäjällä sekä Iranissa. Aalto EE:lla on kolme arvostettua laatuleimaa eli akkreditointia: AACSB, AMBA ja EQUIS ja edustaa näin ollen 0,4 prosentin maailmanlaajuista parhaimmistoa.
Nokia olisi voinut pärjätä paremmin taistelussa älypuhelinten markkinajohtajuudesta, jos organisaation eri ryhmien jaettujen tunnetilojen johtamiseen olisi kiinnitetty enemmän huomiota.
Näin väittävät Aalto-yliopiston professori Timo Vuori ja hänen kollegansa professori Quy Huy INSEAD The Business School for the World’sta juuri ilmestyneessä tutkimuksessaan.
Tutkimusta varten Vuori ja Huy haastattelivat yli 50 Nokian silloisen ylimmän ja keskijohdon edustajaa useita kertoja kuullakseen heidän näkemyksensä toimitusjohtaja Olli-Pekka Kallasvuon alaisuudesta toimimisesta. Myös Kallasvuo oli haastateltavana.
- Oman sosiaalisen aseman säilyttämiseen liittyneet jaetut pelot vaikuttivat Nokian keskijohdon toimintaan. Tämä johti siihen, että tietyistä ongelmista ei kerrottu riittävän voimakkaasti, ja ylimmälle johdolle muodostui väärä kuva Symbian käyttöjärjestelmän kehittymisnopeudesta. Ylin johto sai käsityksen, että valittu toimintatapa on riittävä vastaamaan iPhonen uhkaan, kertoo Timo Vuori tutkimuksen tuloksista.
Samaan aikaan Nokian ulkoinen kilpailutilanne muuttui merkittävästi, kun puhelin ja tietokoneteknologioiden yhdentyminen eteni nopeammin kuin koskaan aiemmin alan historiassa. Ylin johto koki Applen ja Googlen synnyttämän kilpailutilanteen suurena uhkana, mikä synnytti pelkoa ja sai heidät lisäämään painetta keskijohtoa kohtaan. Tämä puolestaan lisäsi keskijohdon kokemaa pelkoa, mikä vähensi kriittisten asioiden esiintuomista.
Tutkijat uskovat, että Nokian ylin johto olisi saanut tarkemman ymmärryksen Symbian käyttöjärjestelmän kehittymisnopeudesta ja Nokian ohjelmistokyvykkyyksistä, jos ylin johto olisi kiinnittänyt enemmän huomiota eri ryhmien jaettujen tunnetilojen tunnistamiseen ja johtamiseen.
Keskijohdon ylintä johtoa kohtaan kokeman pelon vähentäminen ja sen korvaaminen pelolla ulkoisia kilpailijoita kohtaan olisi todennäköisesti lisännyt avointa, kriittistä kommunikointia. Lisäksi, jos ylin johto olisi tiedostanut kuinka heidän omat pelkonsa vaikuttivat heidän tapaansa kommunikoida keskijohdon kanssa ja tulkita keskijohdon viestejä, he olisivat voineet sekä vähentää keskijohdon kokemaa pelkoa että arvioida heidän raportointiaan kriittisemmin.
INSEAD Knowledge insight –artikkeli: “What could have saved Nokia and what can other companies learn” Quy Huy, INSEAD Associate Professor of Strategy and Timo Vuori, Assistant Professor of Strategic Management, Aalto University
Professori Kosonen nimitettiin yhteen EU:n Horisontti 2020 -ohjelman neuvottelukuntaan.
Kauppakorkeakoulun professori, CEMAT-tutkimuskeskuksen johtaja Riitta Kosonen nimitettiin yhteen EU:n Horisontti 2020 -ohjelman neuvottelukunnista seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. Hän aloitti työnsä maaliskuussa. Neuvottelukunnan tehtävä on ehdottaa prioriteetteja aiheiksi, joita ohjelma rahoittaa.
Horisontti 2020 on EU:n tutkimuksen ja innovoinnin rahoitusohjelma. Ohjelman tavoitteena on luoda Eurooppaan kestävää kasvua ja uusia työpaikkoja. Horisontti 2020 koostuu kolmesta osa-alueesta: huipputason tiede (rahoitus 24,4 miljardia), teollisuuden johtoasema (17 mrd) ja yhteiskunnalliset haasteet (29,7 mrd).
Riitta Kosonen nimitettiin rahoitukseltaan suurimpaan neuvottelukuntaan, joka käsittelee erilaisia yhteiskunnallisia haasteita kuten hyvinvointia, väestöllisiä muutoksia, elintarviketurvallisuutta, älykästä liikennettä, tehokasta energiaa, ympäristöä, turvallisuutta ja kestävän kehityksen yhteiskuntia.
- Tällä hetkellä neuvottelukunnassa kehitetään prioriteetteja vuosien 2016-17 työohjelmaa varten. Tavoitteena on ehdottaa prioriteetteja, joihin suunnattu rahoitus poikii innovaatioita kuuden vuoden aikana, toteaa Kosonen.
- Olen mukana Social Challenge 6 -neuvottelukunnassa, jonka nimi on Europe in a changing world, - Inclusive, Innovative and Reflective Societies. Siinä etsitään ratkaisuja sallivien, innovatiivisten ja reflektoivien eurooppalaisten yhteisöjen tukemiseen uusien muutosten ja lisääntyvän globaalin riippuvuuden aikana.
Neuvottelukuntaan kuuluu 25 jäsentä, jotka valittiin 15.000 ehdokkaan joukosta. Jäsenet edustavat kaikkia Euroopan valtioita ja eri aloja kuten arkkitehtuuria, taloustiedettä ja arkeologiaa. Siten näkemysten kirjo on moninainen ja aiheita lähestytään poikkitieteellisistä näkökulmista.
- Jo parin kuukauden jäsenyyden jälkeen voin sanoa, että työ on kaikista virkistävin ja palkitsevin koko tutkimusurallani, toteaa Kosonen.
- Neuvottelukunnassa voin hyödyntää tieteellistä ja henkilökohtaista osaamistani. Koska olen tutkinut lähes 30 vuotta Venäjän liiketoimintaa, panokseni liittyy kansainväliseen liiketoimintaan ja kehittyviin markkinoihin. Niiden rooli kasvaa jatkuvasti maailmantaloudessa.
Horisontti 2020 -ohjelma yhdistää tutkimuksen innovointiin, mukaan lukien markkinoiden ja loppukäyttäjien näkökulma. Ohjelma painottuu erilaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin, jotka liittyvät terveyteen, ympäristöön, energiaan ja liikenteeseen.
- Ohjelma korostaa monitieteellistä lähestymistapaa, merkityksellisiä tutkimusaiheita sekä läheistä yhteistyötä tutkimuksen ja päätöksentekijöiden välillä. Viidentoista vuoden kokemukseni CEMAT:n johtajana antaa vahvan näkemyksen työhöni neuvottelukunnassa.
Lisätietoja: Professori, CEMAT:n johtaja Riitta Kosonen, riitta.kosonen@aalto.fi
Horisontti 2020 -ohjelma
Ohjelma perustuu vuonna 2012 julkistettuun Eurooppa 2020 -strategiaan, jossa nimettiin tärkeimmät Eurooppaa lähivuosina kohtaavat haasteet. Haasteita ovat mm. sosiaalinen muutos, globalisaatio, resurssi- ja ympäristökysymykset. Näihin yhteisiin haasteisiin etsitään ratkaisuja rahoittamalla yritysten, tutkimuslaitosten, yliopistojen ja esimerkiksi kuntien tai sairaaloiden yhteisiä hankkeita.
Horisontti 2020 -ohjelma rahoittaa eurooppalaisia tutkimus- ja innovointihankkeita vuosina 2014–2020 yhteensä 70,2 miljardilla eurolla. Lisäksi ohjelmasta rahoitetaan myös tutkijoiden liikkuvuutta eri maiden välillä ja infrastruktuurien kehittämistä. Ohjelman tavoitteena on luoda Eurooppaan kasvua ja uusia työpaikkoja sekä parantaa eurooppalaisten yritysten asemaa globaalissa kilpailussa.
Ohjelmaan voi osallistua yliopisto, korkeakoulu, tutkimuslaitos, yritys, yksittäinen tutkija tai jokin muu tutkimusta tekevä tai hyödyntävä organisaatio, kuten liitto tai kaupunki. Ohjelmassa rahoitetaan pääosin kansainvälisenä yhteistyönä toteutettavia tutkimus- ja innovointihankkeita, mutta myös yksittäisten tutkijoiden tutkimusideoita. Suomen Akatemia ja Tekes ovat ohjelman kansallisia yhteysorganisaatioita Suomessa.