Yhtiöittäminen toteutetaan siten, että olemassa olevan osakeyhtiömuotoisen Aalto University Executive Education Oy:n toiminta laajenee kattamaan myös Aalto University Professional Developmentin (Aalto PRO) ja Aalto-yliopiston Pienyrityskeskuksen (PYK) liiketoimintana toteutettavat täydennyskoulutuspalvelut. Kaikilla toimijoilla on juuret Aalto-yliopiston yhteisöissä.

Uuden yrityskokonaisuuden virallinen nimi on jatkossakin Aalto University Executive Education Oy, ja sen vuotuinen liikevaihto on yhteensä noin 21 miljoonaa euroa. Se työllistää yhteensä noin 130 valmennuksen ja kehittämisen ammattilaista, ja sen toimitusjohtajana toimii Aalto EE:tä vuodesta 2011 johtanut Pekka Mattila.

‒ Tämä on hieno mahdollisuus sekä meille että asiakkaillemme. Yhdistymisen myötä syntyy pohjoismaalaisittainkin tarkastellen vahva toimija. Pystymme palvelemaan asiakkaitamme entistä paremmin aina asiantuntijoista ylimpään johtoon niin pienissä kuin suurissakin yrityksissä sekä julkishallinnossa, sanoo Pekka Mattila.

Asiakkaille yhdistyminen ei aiheuta muutoksia tai toimenpiteitä: sovitut hankkeet ja koulutukset jatkuvat normaalisti. Kattavammat palvelut avaavat kuitenkin uusia mahdollisuuksia yhteistyölle.

‒ Jatkossa voimme esimerkiksi tuottaa asiakkaillemme useaan organisaatiotasoon ja ammattiryhmään vaikuttavia ratkaisuja ja olla siten entistäkin vahvempi kumppani asiakasorganisaatioidemme strategisessa kehittämisessä, Mattila toteaa.

Liiketoiminnan siirtäminen ei aiheuta henkilöstövähennyksiä. Yhdistyminen koskee vain maksullista täydennyskoulutusta, eikä se aiheuta muutoksia Pienyrityskeskuksen muuhun toimintaan. Osa Aalto PROn ja pääosa PYKin nykyisistä työntekijöistä jatkaa Aalto-yliopiston palveluksessa.

Yhtiöittämisen taustalla on opetus- ja kulttuuriministeriön linjaus, jonka mukaan täydennyskoulutus on liiketoimintaa eikä yliopiston perustehtävä. Yhdistyminen selkeyttää Aalto-yliopiston asemaa: yleishyödyllinen toiminta säilyy säätiömuotoisena ja liiketoiminta on jatkossa yhtiömuotoista.

Lisätietoja:

Marianna Bom, talousjohtaja, Aalto-yliopisto, puh. 050 575 3762
Pekka Mattila, toimitusjohtaja, Aalto University Executive Education Oy, puh. 040 738 7221

Taustatietoa:

Aalto EE

Aalto University Executive Education (Aalto EE) tarjoaa korkealaatuisia liikkeenjohdon kehittämispalveluja hyödyntäen Aalto-yliopiston ja kansainvälisen verkoston osaamista. Aalto EE:n missiona on rakentaa parempi maailma paremmalla johtajuudella ja kasvattaa uusi johtajasukupolvi. Yhtiön vahvuuksia ovat globaali toimintamalli ja monipuolinen tarjonta. Suomen ja Singaporen lisäksi Aalto EE tarjoaa ohjelmia Puolassa, Ruotsissa, Etelä-Koreassa, Taiwanilla, Kiinassa, Indonesiassa ja Venäjällä. Osana Aalto-yliopistoa Aalto EE:llä on kolme arvostettua laatuleimaa eli akkreditointia: AACSB, AMBA ja EQUIS, ja se edustaa näin ollen 0,4 prosentin maailmanlaajuista parhaimmistoa.

Aalto PRO

Aalto University Professional Development tarjoaa osaamisen kehittämispalveluita mm. tuotekehityksen ja kaupallistamisen, toimitusketjujen ja laadun, projektien johtamisen sekä rakennetun ympäristön alueilla. Erityisesti asiantuntijoille ja keskijohdolle suunnattu koulutustarjonta muodostuu ainutlaatuisista yhdistelmistä käytännön osaamista ja Aalto-yliopiston uusinta tutkimustietoa.

Aalto PYK

Aalto-yliopiston Pienyrityskeskus (Aalto PYK) on yrittäjyyden edistämiseen ja pk-yritysten kehityspalveluihin keskittynyt yksikkö, joka tarjoaa koko yritystoiminnan elinkaaren kattavasti ratkaisuja yrittäjyyden edistämiseen, pk-yritysten liiketoiminnan kehittämiseen ja uuden yritystoiminnan luomiseen. Keskeisiä toimintamuotoja ovat liiketoimintamuotoinen täydennyskoulutus, erillisrahoitteiset kehitysohjelmat, kehittämis- ja innovaatiotoiminta sekä yrityshautomo esihautomotoimintoineen. Liiketoimintana toteutettavan täydennyskoulutuksen asiakkaita ovat erityisesti pk-yritysten johto, omistajayrittäjät ja henkilöstö. 

Bridge-tukea saaneiden motivaatio yrittäjyyteen on korkealla ja noin 90 prosenttia yrityksistä toimii edelleen aktiivisesti. Yritykset näkevät myös kansainvälistymisen merkittävänä ja noin kolmannes hakeekin myynnin kasvua pääosin Suomen ulkopuolelta.

Tiedot käyvät ilmi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen julkaisemasta arvioinnista, jossa selvitettiin Nokiasta irtisanottujen, Bridge-tukipaketin saaneiden työntekijöiden menestystä yrittäjinä. Startup-yrityksiä syntyi Bridge-ohjelman avulla vuosina 2011‒2013 noin 400. Niistä noin 40 % on ICT-yrityksiä, 30 % tuottaa asiantuntijapalveluita ja 30 % toimii muilla toimialoilla.

Selvitykseen vastanneista henkilöistä 43 prosenttia oli jo kauan halunnut ryhtyä yrittäjäksi ja rohkaistui, kun sai Bridge-ohjelman kautta siihen mahdollisuuden. Valtaosa antoi ohjelmasta myönteistä palautetta ja koki ohjelman tukeneen yrittäjäksi ryhtymistä. Vastaajista 14 prosenttia päätti ryhtyä yrittäjiksi, koska sai mahdollisuuden aloittaa liiketoimintansa Nokialla kehittämänsä innovaation avulla, ja 13 prosenttia ryhtyi yrittäjäksi, koska se oli ainut tapa välttää työttömyys.

‒ Startup-tuen henkilökohtaisuus ja se, että tuki oli suunnattava yrityksen toimintaan, helpottivat yrityksen alkutaivalta. Tarkoituksena oli, että irtisanotun saama vuoden tai jopa puolentoista vuoden palkka riittäisi toimeentuloon ja yritykselle tarkoitettu tuki menisi yritystoiminnan pyörittämiseen. Tämä näyttää hyvin toteutuneen, toteaa tutkija Pertti Kiuru Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksesta.

Työpaikkoja syntyy merkittävästi lisää

Bridge-ohjelmaan osallistui 500 Nokiasta irtisanottua henkilöä kesäkuun 2011 ja maaliskuun 2013 välisenä aikana. Pienyrityskeskuksen kyselyyn vastasi 196 ohjelmaan osallistunutta henkilöä pääkaupunkiseudulla, Oulussa, Tampereella ja Salossa. Ohjelmaan osallistuneet saivat tietoa ja ohjausta liiketoimintasuunnitelman kehittämisestä ja yhteistyöstä paikallisten hautomoiden kanssa sekä taloudellista tukea. Vain 10 %:lla oli aikaisempaa yrittäjätaustaa. Noin puolet aloitti yrityksen yksin ja noin puolet tiiminä.

Bridge-yritykset työllistivät kokopäiväisesti kyselyhetkellä (touko-kesäkuussa) keskimäärin 2,1 henkeä. Vuoden loppuun mennessä ne arvioivat työllistävänsä jo 2,8 henkeä/yritys. Kasvua vuoteen 2015 ennakoidaan todella merkittäväksi. Tuolloin Bridge-yrityksissä arvioidaan työskentelevän jo 7 henkeä/yritys, mikä tarkoittaisi vuoden 2015 lopussa lähes 2500 henkeä.

Hankkeen taustalla on huoli korkeasti koulutettujen henkilöiden työttömyyden lisääntymisestä ja toisaalta ICT-alan yleinen murros. Bridge-ohjelma on suunniteltu suurelle yritykselle mittavaan irtisanomistilanteeseen, jossa yritys haluaa kantaa vastuuta irtisanottavien tulevaisuudesta ja huolehtia yhteiskuntavastuustaan.

Arvioinnon toteuttivat Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen tutkijat Pertti Kiuru, Jari Handelberg ja Heikki Rannikko. Nokian Bridge-ohjelma oli käytössä pienemmässä mittakaavassa myös Tanskassa. Siellä vastaavan arvioinnin toteutti Århus Universitet.

Lisätietoja:

Tutkija Pertti Kiuru
pertti.kiuru@aalto.fi
p. 050 526 6933
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Pienyrityskeskus

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta apurahan sai tutkimus, mikä keskittyy innovaatiotoimijuuden lisäämiseen resurssiniukoissa yhteisöissä sallivamman yhteistyön kautta. Tutkimusryhmää vetää KTT Tea Lempiälä.

Projektin päämääränä on löytää tapoja lisätä innovaatio- ja kehitysprosessien osallistavuutta (inclusiveness) sekä sallivuutta. Projekti pyrkii löytämään tapoja, joilla perinteisesti innovaatiotoiminnan ulkopuolelle jäävien henkilöiden toimijuutta voidaan parantaa. Tällaisia ovat esimerkiksi köyhien ja marginalisoitujen yhteisöjen jäsenet.

Projektissa tutkitaan niukkaresurssisia yhteisöjä sekä kehittyneissä että kehittyvissä talouksissa Suomessa, Yhdysvalloissa, Intiassa ja Brasiliassa. Kaikissa kohteissa tutkimusta tehdään yhteistyössä paikallisen järjestötoimijan kanssa.

Emil Aaltosen säätiö jakoi 28.11. apurahoja kaikkiaan 2.000.000 euroa tutkimustyöhön. Kevään haussa projektiapurahoja haki kaikkiaan 374 tutkimusryhmää, joista 25 valittiin jatkokäsittelyyn.

Emil Aaltosen sääitön jakamat apurahat 2013 (emilaaltonen.fi)

KTT Mervi Rajahongan Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluun tekemä väitöskirja Towards service modularity – service and business model development valittiin vuoden 2013 parhaaksi logistiikkatutkimukseksi.

Rajahongan tutkimus soveltaa palvelujen modulaarisuuden käsitettä menestyksekkäästi logistiikkapalveluihin. Tämä on tärkeä uusi avaus logistiikkapalvelujen kehittämisessä.

Työssä on merkittävää teoreettista uutta ajattelua ja samalla esitellään useita käytännön tapauksia, joita muutkin yritykset voivat seurata. Erityisesti logististen palveluyritysten mahdollisuus lisätä tuotteittensa joustavuutta ja palvelunsa asiakastyytyväisyyttä modulaarisuuden avulla on suuri mahdollisuus.

Palkintovaliokunta toteaa työstä: ”On ilo lukea tutkimusta, jossa yhdistetään teoria käytännön toimintojen kehittämiseen”. Rajahonka sai palkinnoksi 3000 euron arvoisen stipendin.

LOGY ry palkitsi 28.11. myös vuoden logistiikkaopinnäytteen ja parhaan AMK-opinnäytteen.

LOGY ry:n tiedote Vuoden parhaat logistiikkatutkimukset ja -opinnäytteet palkittiin (logy.fi)

Rajahongan väitös pdf:nä 

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu sijoittui sijalle 29 Financial Times -lehden 2.12.2013 julkistamassa ”European Business School 2013” -rankingissa, jossa on listattuna 80 parasta eurooppalaista kauppakorkeakoulua. Ranking mittaa muun muassa kauppakorkeakoulusta valmistuneiden ura- ja palkkakehitystä sekä opetuksen kokonaisvaltaista kansainvälisyyttä.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu on edelleen ainoa listalla oleva suomalainen kauppakorkeakoulu. Pohjoismaisista kauppakorkeakouluista Aalto säilytti asemansa.

Ranking-tulos on yhteenveto eri rankingien tuloksista. Jo aiemmin syksyllä Financial Times julkisti ”Masters in Management ranking 2013” -rankingin, jossa oli listattuna 70 parasta maisteriohjelmaa eri puolilta maailmaa. Tällä listalla Kauppakorkeakoulu oli sijalla 43.

Lisätietoja:  http://rankings.ft.com/businessschoolrankings/rankings

Marina Vahtolalla on monipuolinen kokemus vähittäiskaupan, brändiosaamisen ja ketjuohjauksen johtotehtävistä. Hallitusammattilainen Vahtola toimii tällä hetkellä useissa suomalaisten yritysten hallituksissa sekä senior adviser –tehtävissä isoissa kansainvälisissä ketjuohjausyrityksissä. Lisäksi hänellä on lukuisia luottamustehtäviä kotimaassa ja kansainvälisesti. Vahtolalla on yli 25 vuoden kokemus suurten yritysten ylimmän johdon tehtävistä, joista yli 10 vuotta hän on toiminut toimitusjohtajana mm. Oral Hammaslääkärit Oyj:ssa sekä Suomen ja Viron Bauhausissa.

-  Koen uuden tehtävän erittäin mielenkiintoisena. Pyrin tuomaan Kauppakorkeakouluun käytännön liiketoiminnan osaamista teorian tueksi mm. osallistumalla opinto-ohjelmasuunnitteluun sekä luentotyöskentelyyn.  Uskon, että voin uuden tehtäväni kautta syventää edelleen yhteistyötä yritysmaailman ja Aalto-yliopiston välillä, Marina Vahtola sanoo.

Executive in Residence on toimintamuoto, jossa kokenut liike-elämän ammattilainen kutsutaan mukaan tiedeyhteisöön määräajaksi. Executive in Residence –nimike myönnetään liike-elämässä erityisen ansioituneille henkilöille, jotka on kutsuttu Aalto-yliopistoon tiettyä tarkoitusta varten kuten uusien koulutusmoduulien perustamiseen, liiketoimintasuhteiden kehittämiseen tai muuhun vastaavaan ansiokkaaseen tieteellisen yhteistyön kehittämiseen.

Lisätietoa:

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun dekaani, professori Ingmar Björkman, ingmar.bjorkman@aalto.fi, 040 704 0291

Tarjolla on kaksitoista pääasiassa englanninkielistä maisteriohjelmaa joista valmistuu kauppatieteiden maisteriksi.

Kansainvälisyys on olennainen osa opiskelua ja siihen on useita vaihtoehtoja. Jos esimerkiksi tulee valituksi maisterivaiheen valinnassa, voi ensimmäisen opiskelulukuvuoden aikana hakea CEMS Master's in International Management (MIM) -ohjelmaan (ks. myös CEMS yleisesti).

Lisäksi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa on kaksoistutkinnon suorittamismahdollisuus. Kaksoistutkintopartnereina ovat Université Catholique de Louvain ja Universität zu Köln. IDBM-ohjelmalla on kaksoistutkintosopimus Tongji Universityn kanssa.

Esimerkki Kauppakorkeakoulun opetuksesta: Paketissa parempi maailma – venytä totutun ajattelun rajoja

Pack-age on uudenlainen Aalto-yliopiston tarjoama kurssi. Tällä kurssilla käsitellään pakkaamista useasta eri näkökulmasta yhdistellen designiä, taloutta, kemiaa ja insinööritaitoa.

Pakkauksella on suuri vaikutus tuotteen menestykseen. Pakkaus voi parantaa käyttökokemusta, nostaa myyntiä ja saada kuluttajat rakastumaan tuotemerkkiin. On arvioitu, että tuotteen pakkauksella on suurempi vaikutus kuluttajan käyttäytymiseen kuin jopa kahdeksalla mainoskampanjalla yhteensä.

Tänä vuonna Pack-Age keskittyi kestävään kehitykseen mm. materiaalivalintojen, logistiikan ja käyttäjälähtöisyyden kautta.

Vapaus onnistua! Hae Aalto-yliopistoon!

Jos haluat katsoa asioita usealta kantilta, Aalto on hyvä valinta. Meillä saat enemmän tilaa hyville ideoille. Tavoitteemme on rakentaa parempaa maailmaa, ja kannustamme opiskelijoita osallistumaan tähän yhteiseen tehtävään.

Aalto-yliopistossa kannustetaan monitieteellisiin hankkeisiin ja käytännönläheiseen opiskeluun. Inspiroiva ilmapiiri kumpuaa innokkaasta, opiskelijalähtöisestä oppimisesta, jossa korostuvat luovuus ja kriittinen ajattelu.

Selaa koulutusohjelmiamme ja hae opiskelemaan.

Ohjelmien tarkemmat tiedot löytyvät Aalto-yliopiston Opiskelu ja ohjelmat -sivustolta 

Lisätietoa:

Lue lisää hakemisesta 
Kaikki Aalto-yliopiston koulutusohjelmat

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoululla on toinenkin syy juhlaan: se on kuulunut CEMS-verkostoon 15 vuotta. Tänä vuonna Kauppakorkeakoulusta valmistui myös ennätysmäärä CEMS-tutkinnon suorittaneita opiskelijoita, yhteensä 33. Lisäksi heidän joukossaan on 200. CEMS-tutkinnon saanut opiskelija.

CEMS-verkoston muodostavat maailman johtavat kauppakorkeakoulut ja suuryritykset. Siinä on mukana 28 jäsenyliopistoa, yli 60 yritystä ja neljä sosiaalista kumppania. CEMS-yliopistojen opiskelijat suorittavat yhteistutkinnon, johon kuuluu oman yliopiston maisteritutkinto ja CEMS Master’s in International Management Degree -todistus.

CEMS-maisteriohjelmassa painottuvat kansainvälisyys ja yhteistyö yritysten kanssa. Aalto-yliopiston CEMS-opiskelijat opiskelevat yhden lukukauden ulkomailla toisessa CEMS-yliopistossa.

Kauppakorkeakoulun yrityspartnerit CEMS-opinnoissa ovat Kone ja Nokia. Opinnoissa tutustutaan yritysten strategioihin ja yritysedustajat pitävät paljon luentoja. Opinnot ovat hyvin käytännönläheisiä ja keskustelevia, ja niihin kuuluu ryhmätöitä.

CEMS-opiskelijat kehuvat CEMSin laajaa verkostoa: mukana on eri maita, kansallisuuksia ja aloja.

CEMS-maisteriohjelma on kansainvälisesti yksi arvostetuimpia kaupallisen alan tutkintoja. Esimerkiksi Financial Timesin eurooppalaisten maisteriohjelmien rankingissa ohjelma oli seitsemänneksi paras johtamisen maisteriohjelma.

CEMS-juhlaseminaari

CEMS järjestää 18.12. juhlaseminaarin Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Chydeniassa (Runeberginkatu 22-24, 00100, Helsinki) keskiviikkona 18.12. klo 16 - 18:00.

Seminaarin pääpuhujana on KONEen henkilöstöjohtaja Kerttu Tuomas. Tuomas kertoo henkilöstön roolista yrityksen strategisessa muutoksessa.

Ohjelma:
15.30 Ilmoittautuminen
16:00 Tervetuloa, Rita Järventie-Thesleff, CEMS Academic Director, Aalto University School of Business
16:15 Our CEMS-journey, Rebecca Piekkari, Vice-Dean, Aalto University School of Business and member of the Executive Board of CEMS
16:30 Keynote Speech: Strategic change and the role of personnel, Kerttu Tuomas, Executive Vice President, Human Resources, KONE Corporation, Member of the Strategic Board of CEMS
17:00 CEMS supporting changeability, moderator prof. Janne Tienari with CEMS Corporate Partners and CEMS Alumni as panelists
18:00 Cocktail-buffet and networking (by invitation only)

Tilaisuus on englanniksi ja seminaariin on vapaa pääsy.

Lisätietoja: Jutta Mäkinen, jutta.makinen@aalto.fi

Lue lisää CEMSistä 

Tämä selvisi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun ja Työterveyslaitoksen henkilöstöjohtamista, työhyvinvointia ja tuloksellisuutta kartoittaneesta vuosina 2011‒2013 toteuttamasta HYÖTY-tutkimushankkeesta.

Hankkeessa selvitettiin, miten henkilöstöjohtamisen keinoin voidaan samanaikaisesti edistää sekä henkilöstön hyvinvointia että tuloksellisuutta. Samalla tarkasteltiin henkilöstöjohtamisen, työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden tren­dejä.

Henkilöstökäytäntöjä tutkittiin johdon arvioimina henkilöstöstrategiasta johdettuina niin sanottuina aiottuina käytäntöinä sekä henkilöstön havaitsemina, niin sanottuina koettuina käytäntöinä. Tutkimuksen kohteena olivat metalliteollisuus ja vähittäiskauppa sekä suuri julkinen sairaalaorgani­saa­tio.

‒ Tulokset osoittivat, että kaikilla kolmella toimialalla henkilöstön havaitsemat henkilöstökäytännöt vaikuttavat merkittävästi työhyvinvointiin ja työhön sitoutumiseen. Tärkeimmiksi työhyvinvoinnin lisääjiksi nousivat hyvä esimiestyö ja henkilöstön osallistaminen, sanoo tutkimushanketta vetänyt johtava tutkija Sinikka Vanhala Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta.

Johdon näkemykset henkilöstökäytännöistä ja henkilöstön havainnot samoista käytännöistä erosivat suuresti toisistaan.

‒ Henkilöstökäytäntöjen jalkauttaminen työntekijätasolle on keskeinen haaste. Tulosten pohjalta esimiesten sitouttaminen entistä paremmin henkilöstötyöhön on keskeistä, sillä esimiesporras välittää viralliset johdon tarkoittamat henkilöstö­käytännöt henkilöstölle, Vanhala toteaa. 

Tutkimushanke vahvistaa, että henkilöstöjohtamisen peruspilarit ovat henkilöstöstä huolehtiminen ja henkilöstön osallistaminen organisaation tuloksellisuustalkoisiin. Hyvä ja kestävälle pohjalle rakennettu henkilöstöjohtaminen on sitä, että henkilöstö voi hyvin, henkilöstöä osallistetaan, tuetaan, heille tarjotaan kehittymismahdollisuuksia sekä varmistetaan, että yksilöt toimivat motivoituneesti, sitoutuneesti, toisinaan työn imussa ja keskimäärin tuottavasti. Hyvän henkilöstöjohtamisen vaikutukset näkyvät siis viimekädessä viivan alla.

Juuri päättynyt HYÖTY-tutkimushanke on osa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun ja Työ­ter­veyslaitoksen tutkimusyhteistyötä. Kolme aikaisempaa työhyvin­vointiin ja tuloksellisuuteen liittyvää tutkimus­han­ket­ta ovat vuosilta 1997‒1998, 1999‒2000 ja 2007‒2008. Henkilöstöjohtamista, työhyvinvointia ja tuloksellisuutta koskevat trenditarkastelut osoittivat henkilöstöjohtamisen muuttumisen formaalimpaan ja strategisempaan suuntaan. Sen sijaan työhyvinvoinnin sekä suorituskyvyn ja kilpailukyvyn osalta muutokset ovat olleet hyvin pieniä.

Kuva: Thomas Stenius.

Lisätietoja:

vanhempi tutkija Sinikka Vanhala
sinikka.vanhala@aalto.fi
p. 040 353 8243

Vanhala, S. (toim.) (2013). Hyöty – Hyvinvointia ja tuloksellisuutta hyvällä henkilöstöjohtami­sel­la. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, Kauppa+Talous 5/2013:http://epub.lib.aalto.fi/pdf/hseother/Aalto_Report_KT_2013_005.pdf

Hankkeen sivut: www.management.aalto.fi/hyoty

Mainostajien Liiton tunnustus huomioi tulevaisuuteen suunnattua markkinointiviestinnän tutkimusta. Jaakko Aspara on tutkinut mainonnan uusia muotoja ja vaikutusmekanismeja mm. sijoittajamarkkinoilla ja sosiaalisessa mediassa.

– Tuoreessa tutkimuksessamme tutkimme Groupon-tyyppisiä kuponkeja tai ”diilejä” välittäviä palveluita. Tarkastelimme sitä, miten diilin suosiosta kertominen sen suoramainosviestissä vaikuttaa kuluttajien käyttäytymiseen. Havaitsimme, että suosiosta kertominen vaikuttaa oleellisesti paitsi diilin ostotodennäköisyyteen myös siihen, kuinka innokkaasti kuluttajat lunastavat ostamiaan diilejä. Sosiaalisesti aktiivisille kuluttajille sekä sosiaalisesti kulutettaville diileille, kuten ravintolapalveluille, diilin suosiosta viestimisellä oli vielä suurempi vaikutus, Jaakko Aspara toteaa.

Tutkimus julkaistaan lähiaikoina amerikkalaisessa Journal of Marketing -lehdessä, ja Aspara on ensimmäinen suomalaisen kauppakorkeakoulun professori, jonka tutkimusta julkaistaan kyseisessä lehdessä.

Toisena viimeaikaisena tutkimusaiheenaan Aspara on tutkinut sitä, miten yritysten tuotemainokset vaikuttavat sijoittajien kiinnostukseen yritystä kohtaan.

– Houkuttelevat tuotemainokset eivät ainoastaan lisää tuotteiden myyntiä kuluttajien keskuudessa vaan myös yksityissijoittajien kiinnostusta sijoittaa yritykseen tai sen osakkeeseen, Aspara kertoo tuloksistaan.

– Mainostajien Liitto toivoisi jatkossa näkevänsä entistä enemmän mainonnan tehokkuutta selvittävää akateemista tutkimusta Suomessa. Tällainen tutkimustieto tukisi markkinointiviestinnän merkitystä talouden kasvun moottorina, sanoo Mainostajien Liiton toimitusjohtaja Ritva Hanski-Pitkäkoski.

Mainostajien rahastoa hallinnoi Liikesivistysrahasto yhteistyössä Mainostajien Liiton hallituksen kanssa. Rahaston tarkoituksena on tulevaisuuteen suunnatun markkinointiviestinnän tutkimuksen edistäminen Suomessa. Palkinnon ovat aiemmin saaneet mm. Heli Aaltonen, Nando Malmelin ja Kaarina Kilpiö. Palkinnon suuruus on 2500 euroa.

Lisätietoja:

Professori Jaakko Aspara, p. 050 402 7065, jaakko.aspara@aalto.fi

Mainostajien Liitto on valtakunnallinen, mainontaa ostavien yritysten ja yhteisöjen edunvalvoja. Jäsenyritykset (noin 400) edustavat kauppaa, teollisuutta, palvelualoja sekä julkisyhteisöjä. Näiden panostukset ovat yli 80 prosenttia markkinointiviestinnän kokonaisinvestoinneista Suomessa. Liitto tukee jäsentensä menestymistä ja brändin arvon kasvua edistämällä tuloksellista ja vastuullista markkinointiviestintää.

Kuva: Anni Hanén

Tekes on myöntänyt Aalto-yliopiston The New Global -hankkeelle 1,8 miljoonan euron rahoituksen Isot strategiset tutkimusavaukset -haussa. The New Global on monialainen innovaatiotutkimushanke, jonka tavoitteena on luoda resurssiniukkoja innovaatiota vähävaraisille markkinoille ja synnyttää uutta liiketoimintaa suomalaisyrityksille.

Maailmanmarkkinoiden painopiste siirtyy seuraavien vuosikymmenten aikana kehittyville markkinoille. Vuoteen 2050 mennessä maailman viisi suurinta teollisuusmahtia ovat Kiina, Yhdysvallat, Intia, Brasilia ja Meksiko. Kaupunkien väestömäärä moninkertaistuu ja kasvihuonepäästöjen lisääntyminen keskittyy kehittyviin maihin. Suuri osa Afrikan maiden väestöstä keskiluokkaistuu.

Kansainvälisen talouden uusjaossa menestyvät ne, jotka kykenevät sopeutumaan uuteen markkinatilanteeseen. Aalto-yliopiston The New Global -hanke auttaa suomalaisyrityksiä luomaan innovaatioita kehittyvillä markkinoilla erityisesti Intiassa, Brasiliassa, Meksikossa, Tansaniassa ja Etelä-Afrikassa.

− Suomalaisyritysten on toistaiseksi ollut vaikeaa tuottaa innovaatioita maailman urbaanien kasvukeskusten tarpeisiin. Erityisesti pk-yritykset kärsivät usein tiedon, kokemuksen ja luotettavien kumppaneiden puutteesta ja riittämättömästä pilotoinnista. The New Global tarjoaa siihen osallistuville yrityksille mahdollisuuden hankkia tietoa ja kokemusta kehittyvistä markkinoista, kertoo hankkeen johtaja professori Minna Halme Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta.

− Kansainvälistymisen edellytyksenä ei enää voida pitää laajenemista vakiintuneille markkinoille, vaan sen sijaan kokonaan uusien markkinoiden luomista kehittyvissä maissa. Suomalaisyritykset ovat näissä pyrkimyksissä selvästi jäljessä esimerkiksi tanskalaisia tai hollantilaisia. Riskinä on että, jäämme syrjään käynnissä olevasta talouden muutoksesta. Erityisesti vähävaraisilla kasvavilla markkinoilla toiminnan logiikka on erilainen kuin kehittyneillä markkinoilla. Yhteiskunnan epävirallisen sektorin osuus on suuri, joten uudenlaisten toimintatapojen oppiminen on onnistuneen liiketoiminnan edellytys, jatkaa professori Halme.

Vähävaraisista markkinoista kiinnostuneita suomalaisyrityksiä etsitään mukaan

Seuraavien kahden vuoden aikana suomalaisyrityksille luodaan Aalto-yliopiston Living Lab -idealla toimivia kokeilupaikkoja Intiaan, Meksikoon, Brasiliaan ja Tansaniaan. Innovointi tapahtuu yhdessä paikallisten asukkaiden, yrittäjien ja kansalaisjärjestöjen kanssa.

The New Global -hankkeen taustalla on monitieteellinen verkosto Aalto-yliopiston eri korkeakouluista.

Lisätietoja:
Professori Minna Halme
Aalto-yliopisto, The New Global -hankkeen johtaja
p. 040 353 8251
minna.halme@aalto.fi

Tekesin tiedote

Aalto Global Impact  

KTM Heidi Hännisen opinnäytteen otsikko on Arvon tuotannon johtaminen julkisissa palveluverkostoissa - Case Helsingin kaupunki.

Helsingin kaupunki palkitsi kuusi opinnäytetyötä. Töiden arvostelukriteerinä käytettiin lopputyön innovatiivisuutta, työn laatua, kosketuspintaa Helsinkiin sekä laitoksen antamaa arvosanaa.

Voittajat saavat kukin 4000 euron palkinnon.

Yliopistot ja korkeakoulut lähettivät arvioitavaksi yhteensä 28 lukuvuonna 2012 - 2013 valmistunutta opinnäytettä.

Helsingin kaupunki on jakanut opinnäytepalkintoja vuodesta 1992.

Helsingin kaupungin tiedote 

Aalto EE:n ja Aalto PRO:n kaksoisvoitto tuli uusiutumiskyvyssä. Taloustutkimus Oy:n tekemässä yrityskuvatutkimuksessa tarkasteltiin 26 koulutusalan yritystä Suur-Helsingin vaikutusalueella. Toiseksi sijoittui Aalto University Executive Education (Aalto EE) arvosanalla 8,41 vain 0,02 pisteen erolla voittajaan. Aalto University Professional Development (Aalto PRO) uusi neljännen sijansa arvosanalla 8,06.

– Tutkimuksen kohderyhmä ja vertailuryhmä huomioiden tulosta voi pitää jopa yllättävän hyvänä. Kilpailukenttämme ja vertailukohtamme ovat yhä kansainvälisempiä, ja tätä myös asiakkaamme yhä useammin edellyttävät, toteaa Aalto EE:n toimitusjohtaja, professori Pekka Mattila.

Molempien vahvuutena olivat viime vuoden tapaan tuotteiden ja palvelun laatu sekä henkilöstön asiantuntemus, joita myös vastaajat arvostivat korkealle. Uusiutumiskykyisin ja parhain palvelujen kehittäjä oli Aalto EE ja toisena oli Aalto PRO.

– Aalto PRO on parantanut sekä tunnettuuttaan että yleisarvosanaansa joka vuosi. Tämä on jatkuvan palvelujen kehittämisen ja asiakkaiden kuuntelemisen tulosta, iloitsee Aalto PROn johtaja Kirsti Miettinen.

Uutena tutkimuksessa määriteltiin nettosuositteluindeksi (NSI), joka oli korkein Aalto EE:llä arvolla 55. Myös Aalto PRO ylsi tuloksellaan 42 erinomaiselle tasolle.

Aalto PRO ja Aalto EE yhdistyvät

Aalto-yliopisto yhtiöittää koko liiketoimintamuotoisen täydennyskoulutuksensa 1.3.2014 alkaen.

Yhtiöittäminen toteutetaan siten, että olemassa olevan osakeyhtiömuotoisen Aalto University Executive Education Oy:n toiminta laajenee kattamaan myös Aalto University Professional Developmentin (Aalto PRO) ja Aalto-yliopiston Pienyrityskeskuksen (PYK) liiketoimintana toteutettavat täydennyskoulutuspalvelut. Pienyrityskeskus ei ollut mukana tässä Taloustutkimuksen tutkimuksessa.

– Taloustutkimuksen yrityskuvatutkimuksen tuloksetkin tukevat ajatusta, että yhdistämällä osaamisemme voimme palvella asiakasorganisaatioitamme entistä monipuolisemmin ja vahvemmin, Mattila toteaa.

Taloustutkimus Oy tekee vuosittain Yrityskuvat-tutkimuksen Suur-Helsingin vaikutusalueella. Yrityskuvat 2013 tutkimus toteutettiin elo–lokakuussa, ja siihen vastasi 739 eri toimialoilla työskentelevää, päättävässä asemassa olevaa henkilöä. Vastaajista 472 arvioi koulutusalaa. Kysely toteutettiin puhelininformoituna kirje- ja internetkyselynä. 

Lisätietoja: Aalto Executive Education Oy (aaltoee.fi)

Vierailu oli osa logistiikan aineen markkinointia lukiolaisille.

Lukoilaiset Daniel Cohen ja Mona Syrjä sekä professori Katri Kauppi.

Abiturientti Daniel Cohen ja tokaluokkalainen Mona Syrjä pitivät vierailua hyödyllisenä. Molemmat toivoisivat lisää vastaavanlaisia tutustumisia.

- Luento antoi hyvän käsityksen siitä, millaista logistiikan opiskelu korkeakoulussa on, toteaa Mona.

Danielin mukaan oli kiinnostava päästä seuraamaan, millä tavalla korkeakoulussa opetetaan. Lisäksi vierailusta voi olla hyötyä oppilaille, jotka eivät tiedä, minne aikovat hakea opiskelemaan lukion jälkeen.

Sekä Mona että Daniel kiittelivät esimerkkien runsasta määrää luennoilla. Danielin mukaan luennon taso ei ollut liian vaikea.

Daniel on menossa kirjoitusten jälkeen armeijaan, mutta aikoo hakea Kauppakorkeakoulun Mikkelin International Business -kandidaattiohjelmaan. Monalla on vielä vuosi aikaa miettiä, mutta tällä hetkellä yksi opiskeluvaihtoehto on rahoituksen opinnot Kauppakorkeakoulussa.

Luennon piti logistiikan professori Katri Kauppi ja se kuului Purchasing and supply management -kurssiin.

Katri kertoo, että aineella on pitkät perinteet yhteistyöstä lukiolaisten kanssa. Erityisesti yhteistyötä on tehty Vuosaaren lukion kanssa, jossa sekä Katri että Ville Hallavo ovat käyneet pitämässä logistiikan vierailuluentoja.

Tavoitteena on lisätä kiinnostusta logistiikkaan sekä kauppatieteisiin, ja samalla näyttää, millaista opiskelu korkeakoulussa on.

Haku Kauppakorkeakoulun maisteriohjelmiin on parhaillaan käynnissä. Haku kandidaattiohjelmiin alkaa 3.3.2014.

Lue lisää maisteriohjelmahausta (studies.aalto.fi)

KTT Antti Suhonen on nimitetty osa-aikaiseen (20 %) Professor of Practice -tehtävään koulun rahoituksen laitokselle. Suhosen tutkimus keskittyy johdannaismarkkinoihin ja strukturoituihin sijoitustuotteisiin, vaihtoehtoisiin sijoituksiin, eläkesijoittamiseen sekä rahoitusinstituutioihin.

Markkinoinnin laitokselle 17.12.2012 perustettuun professorin tehtävään on nimitetty KTT Tomas Falk. Professuurin ala on markkinointi. Falkin tutkimus keskittyy palveluiden markkinointiin, itsepalveluteknologioihin, asiakassuhteiden hallintaan ja verkkokauppaan.

Johtamisen laitokselle on nimitetty yrittäjyyden professoriksi Dr. rer. oec. Teemu Kautonen. Kautosen tutkimus keskittyy tällä hetkellä yrittäjyyteen ja väestön ikääntymiseen, luottamukseen uusien ja pienten yritysten rahoitussuhteissa ja tekijöihin, jotka muuttavat yrittäjyysaikomukset niiden toteutumiseksi.

Apulaisprofessoreiksi on nimitetty:

KTT Anu Bask on nimitetty apulaisprofessorin määräaikaiseen tehtävään tieto- ja palvelutalouden laitokselle. Professuurin ala on logistiikka. Baskin tutkimus keskittyy toimitusketjuihin, palveluihin, modulaarisuuteen ja kestävään kehitykseen.

Johtamisen laitokselle määräaikaiseen yrittäjyyden apulaisprofessorin tehtävään on nimitetty KTT Ewald Kibler. Kiblerin tutkimus keskittyy uusiin (perinteiset, sosiaaliset ja kestävät) yrityksiin eri maantieteellisillä ja instutionaalisilla alueilla.

KTT Svetlana Ledyaeva on nimitetty taloustieteeen laitokselle määräaikaiseen apulaisprofessorin tehtävään. Professuurin ala on Venäjän talous. Ledyaevan tutkimus keskittyy Venäjän talouteen, ja siihen kuuluvat mm. suorat ulkomaiset investoinnit, kansainväliset strategiat, sijoitusilmasto sekä alueellinen ja institutionaalinen kehitys Venäjällä.

Professorit (vas.) Antti Suhonen, Tomas Falk ja Teemu Kautonen

Apulaisprofessorit (vas.) Anu Bask (kuva: Anni Hanén), Ewald Kibler ja Svetlana Ledayeva. 

Myös tulevaisuus näyttää hyvältä, sillä Aalto Start-Up Centerin alumniyrityksistä tehdyn selvityksen mukaan uusi gaselliyritysten sukupolvi on syntynyt, ja kasvu on huimaa. Niiden liikevaihto kasvoi 600 000 eurosta 40 miljoonaan euroon vuosina 2009–2012. Uuden gasellisukupolven edustajia oli nyt yhteensä 34, kun niitä vuoden takaisessa selvityksessä oli vain 19.

Nopean kasvun gaselliksi määritellään yritys, jonka liikevaihto on ensimmäisestä tarkasteluvuodesta alkaen yli 135 000 euroa, kasvunopeus on yli 100 prosenttia neljän perättäisen tilikauden aikana ja kasvu on jatkuvaa. Uuden gasellisukupolven edustajat ovat ainakin ensimmäisenä tarkasteluvuotena liikevaihdoltaan pienempiä.  

Liikevaihto viisinkertaistunut

Kaikkien selvityksessä mukana olleiden 161 alumniyrityksen yhteenlaskettu liikevaihto oli vuonna 2012 noin 300 miljoonaa euroa. Aalto Start-Up Centerin yrityskiihdyttämössä yritysten liikevaihto on kasvanut poikkeuksellisen nopeasti.

Yritysten liikevaihto kasvoi tilikautena 2009–2010 keskimäärin 34 prosenttia ja seuraavana vuonna peräti 104 prosenttia.  Tarkastelun viimeisenä tilikautena 2011–2012 kasvu jatkui edelleen voimakkaana ollen 67 prosenttia.

 Liikevaihto on lähes viisinkertaistunut vuodesta 2009 vuoteen 2012. Liikevaihdon kasvu oli myös kannattavaa, sillä liiketulos tilikausilla 2011 ja 2012 oli 28 prosenttia.

”Nopean kasvun yrityksistä Rovio takoo edelleen kovaa kasvua ja hyvää tulosta. Muita menestystarinoita ovat esimerkiksi taloushallinnon kehittäjä Efima Oy, peliyritys Frozenbyte Oy sekä ohjelmistoyritys Sievo Oy ”, toteaa vanhempi tutkija Pertti Kiuru Aalto-yliopiston Pienyrityskeskuksesta.

Lisätietoja:

Vanhempi tutkija Pertti Kiuru, Aalto yliopiston Pienyrityskeskus,
puh. 050 5266 933

Projektijohtaja Marika Paakkala, Aalto Start-Up Center, puh. 040 829 2286

Suuryritykset panostavat alkavana vuonna aiempaa enemmän kokonaan uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen, henkilöstön kehittämiseen sekä johtamisen laatuun ja uusiin johtamismalleihin. Tämä käy ilmi Aalto-yliopiston professoreiden johtamasta ja yhteistyössä Pohjolan kanssa tehdystä suuryritystutkimuksesta. Muodostunut aineisto on laajuudeltaan ja luonteeltaan ainutlaatuinen Suomessa ja jopa Pohjoismaissa.

Suuryritykset näkevät vuoden 2014 tärkeimmiksi strategisiksi kehityskohteikseen toiminnan yleisen tehostamisen, kilpailijoitaan tehokkaamman toiminnan sekä johtamisen jäntevöittämisen. Johtamisen laadun parantaminen nähdään edullisena keinona tuottavuuden ja tuloksellisuuden lisäämiseen. Siksi se istuu hyvin kahden kovan tehokkuustavoitteen rinnalle.

”Vaikka paineet tuottavuuden lisäämiseen pitävät johtajat valveilla vastaisuudessakin, on kulmahuo­neissa tunnistettu, ettei säästäminen ole strategia, vaan hal­littua kuihtumista”, toteaa tutkimusryhmän toinen johtaja, Aalto EE:n toimitusjohtaja, Aalto-yliopiston professori Pekka Mattila.

Samalla suuryritykset ovatkin aikeissa lisätä panoksiaan kokonaan uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen ja henkilöstön kehittämiseen.

”Tehostamalla varmistetaan kilpailukyky, lupa olla pelissä. Uudistumalla varmistetaan kilpailuetu pitkällä aikavälillä. Tätä synnyttävät panokset henkilöstön osaamiseen sekä uusiin tarkoituksenmukaisempiin johtamisjärjestelmiin,” Mattila pohtii.

Vastanneista yrityksistä yli 60 % ilmoitti hakevansa etumatkaa kilpailijoihin myös johtamisen malleista.

Tutkimus tarkasteli uutena aihealueena myös suuryritysten johtoryhmien yhteistyötä. Vastausten perus­teella johtoryhmät toimivat keskinäistä yhteistyötä ja yh­teisiä tavoitteita korostaen. Jopa 90 prosenttia vastanneista avainjohtajista koki, että heidän yrityksessään johtoryhmän jäsenet tukevat toisiaan tavoitteiden saavutta­misessa ja tekevät sujuvasti yhteistyötä jokai­sen aiempaa kokemusta hyödyntäen.

”Kansainvälisessä vertailussa kiinnostavaa on se, etteivät suomalaisten suuryritysten johtoryhmien jäsenet juurikaan kohtaa työn piirin ulkopuolella. Vain alle viidennes johtoryhmien jäsenistä oli vapaa-ajallaan tekemisissä kollegoidensa kanssa. Täkäläisten johtoryhmien yhtenäisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunne ei siis kanna välittömän työkontekstin ulkopuolelle”, Mattila kuvailee.

”Suurten yritysten työllistävä vaikutus on elintärkeä. Suomalaiset suuryritykset työllistävät lähes miljoona palkansaajaa, yli 60 prosenttia kaikista yksityisen sektorin työllisistä. On luotava edellytykset siihen, että suuryritykset jatkossakin investoivat myös Suomeen. Julkisessa keskustelussa tämä jää usein negatiivisten uutisten varjoon”, Pohjolan Pankkitoiminnasta vastaava johtaja (vt.) Hannu Jaatinen sanoo.

Tutkimus suomalaisten suuryritysten toiminnasta ja näkymistä toteutettiin toista kertaa Pohjolan ja Aalto-yliopiston professoreiden perustaman Nordic Institute of Business and Society -ajatushautomon (NIBS) yhteistyönä. Tutkimus keskittyi jälleen 250 suurimpaan suomalaiseen yritykseen. Tilastolliset perustiedot kerättiin syksyllä 2013. Lisäksi yritysten avainjohtajille tehtiin laaja kyselytutkimus sähköisesti ja haastattelumuodossa. Laaja tutkimus kattoi suuren joukon suuryritysten investointeihin, vallitseviin näkyviin ja tuleviin strategioihin liittyviä kysymyksiä. Tutkimukseen vastasi yhteensä 127 johtajaa, jotka edustivat 99 eri yritystä. Yli puolet vastaajayrityksistä on samoja kuin viime vuonna.

Lisätietoja:

Pekka Mattila, valtiot. tri, toimitusjohtaja, professori (professor of practice)
Aalto University Executive Education
Puhelin: +358 40 738 7221
pekka.mattila@aaltoee.fi

Hannu Jaatinen, pankkitoiminnan johtaja (vt.)
Pohjola Pankki
Puhelin: 010 252 2874

Aalto EE

Aalto University Executive Education (Aalto EE) tarjoaa korkealaatuisia liikkeenjohdon kehittämispalveluja Aalto-yliopiston osaamisen ja vahvan kansainvälisen verkostonsa avulla. Yhtiön tavoitteena on rakentaa parempi maailma paremman johtajuuden ja uuden sukupolven johtajien kouluttamisen kautta. Sen vahvuuksia ovat globaali toimintamalli ja monipuolinen tarjonta. Suomen ja Singaporen lisäksi Aalto EE tarjoaa ohjelmia Puolassa, Ruotsissa, Etelä-Koreassa, Taiwanissa, Kiinassa, Indonesiassa ja Venäjällä. Aalto EE:lla on kolme arvostettua laatuleimaa eli akkreditointia: AACSB, AMBA jaEQUIS. Se kuuluu näin ollen maailman instituutioista koostuvaan 0,4 prosentin parhaimmistoon.

Tämä käy ilmi KTM Wei Lun Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluun tekemästä väitöskirjasta. Suomalaisyritykset työllistävät peräti 70.000 työntekijää Kiinassa. Kokeneillakin yrityksillä on vaikeuksia palkata osaavia työntekijöitä.

Kiinalainen työvoima hyvin liikkuvaa

Nopea vaihtuvuus on suuri haaste Kiinassa, sillä työvoima on hyvin liikkuvaa niin yritysten välillä kuin maantieteellisestikin. Lun mukaan palkitsemiskäytäntöjen, suoritusten arvioimisen ja urasuunnittelun avulla sitoutetaan henkilöstö ja siten pystytään torjumaan henkilöstön nopeaa vaihtuvuutta.

Erityisesti palkkauksella ja palkitsemisella on suuri vaikutus työpaikkapäätöksiin. Suomalaisyritysten käytännöt ovat osoittautuneet usein liian jäykiksi ja Kiinan nopeaan kasvuun sopimattomiksi. Esimerkiksi palkankorotukset on voitu määritellä vain 2 % tasolle, kun Kiinassa kilpailukykyinen korotustaso on ollut jopa 20 %. Niinpä käytäntöjä onkin monesti jouduttu muuttamaan paikallisen johdon pyynnöstä.

Nuoremmat ikäluokat odottavat nopeaa urakehitystä ja palkitsemista

Rekrytoinnissa lisähaasteita tuovat suuret sukupolvien väliset erot, jotka johtuvat Kiinan nopeasta muutoksesta viimeisten 30 vuoden aikana. Suomalaisyritysten pitää pystyä houkuttelemaan ja pitämään kiinni 1980- ja 1990-luvuilla syntyneistä työntekijöistä. Nämä ikäluokat ovat hyvin motivoituneita mutta he odottavat myös nopeaa urakehitystä ja suoritusten mukaista palkitsemista. Jo tällä hetkellä valtaosa suomalaisten yritysten työntekijöistä on näitä nuoria.

Tianjinin ja Beijingin yliopistoissa opiskellut ja opettanut sekä Walesin yliopistossa toisen tutkintonsa suorittanut Wei Lu siirtyi Suomeen kouluttamaan suomalaisyrityksiä vuonna 1995. Toimiessaan EU:n China managers training -ohjelman koordinaattorina Euroopassa viiden vuoden ajan hän kiinnostui henkilöstöjohtamisen haasteista, joita ulkomaiset yritykset kokivat Kiinassa toimiessaan. Ohjelman päätyttyä Wei Lu on toiminut tutkijana Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa.

Väitös

Wei Lun väitöskirja Localization of Human Resource Management Practices in China: A Qualitative Comparative Analysis Approach tarkastetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa perjantaina 7. helmikuuta 2014 klo 12. Vastaväittäjänä toimii professori Ayse Saka-Helmhout, Nijmegen School of Management, Radboud University, the Netherlands ja kustoksena on professori Rebecca Piekkari kauppakorkeakoulusta.

Tiedotusvälineiden edustajat voivat tiedustella ilmaiskappaleita Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun viestinnästä, viestinta-biz@aalto.fi tai p. 050 566 5673.

Väitös pdf:nä

Väitöskirjan voi ostaa Unigrafian verkkokirjakaupasta tai tilata sähköpostitse osoitteesta books@unigrafia.fi

Lisätietoja: Wei Lu, wei.lu@aalto.fi

Marraskuussa 2013 suoritetussa tutkimuksessa toiseksi sijoittui Kauppakamarin koulutus ja kolmanneksi Aalto University Executive Education. Pienyrityskeskus on tutkimuksen mukaan toimialansa paras koko Suomessa.

- Tulos oli luonnollisesti miellyttävä yllätys, sillä Pienyrityskeskus ei ole enää perinteinen koulutusorganisaatio vaan pääpaino on monipuolisessa ja pitkäaikaisessa yrittäjyyskehitystyössä, sanoo Pienyrityskeskuksen johtaja Pentti Mustalampi.

- Tulos kertoo kehittämiseen ja vaikuttavuuteen painottuneiden palvelujemme onnistuneisuudesta kohderyhmämme  keskuudessa. Se kertoo sidosryhmiemme, rahoittajiemme ja päättäjien  arvostuksesta monipuoliseen yrittäjyyden kehitystoimintaan. Menestyminen näin hyvin suurten koulutusorganisaatioiden rinnalla  luo tietysti  uskoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen, toteaa Mustalampi.

Pienyrityskeskus on nykyään  Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun erillislaitos, joka aloitti toimintansa Mikkelissä yli 30 vuotta sitten Helsingin kauppakorkeakoulun perustamana. Yksikön  tehtävänä on edistää yrittäjyyttä, uuden yritystoiminnnan käynnistämista ja pk-yritysten kasvua ja kehitystä monipuolisella kehittämis- ja hanketoiminnalla. Kehityspalveluihin osallistuu vuosittain noin 4 000 yrittäjää ja yritysedustajaa.

Pienyrityskeskus on Euroopan suurimpia yliopistollisten yrittäjyyspalvelujen tarjoajia ja yksikkö toteuttaa monimuotoisen kirjon niin kansallisia kuin kansainvälisiä  kehittämisohjelmia ja –hankkeita liittyen yrittäjyyskasvatukseen, kasvuyrittäjyyteen, luovien alojen liiketoimintakehitykseen  sekä  pk-yritysten osaamisen ja menestyksen pitkäjänteiseen kehitykseen.

Yrityskiihdyttämötoiminta Aalto Start Up Center on yksi valovoimaisimpia näistä palveluista, sillä kiihdyttämön yritykset ovat luoneet  noin 2000 uutta työpaikkaa ja kasvu jatkuu.  Kaiken palvelukehityksen pohjana on yksikön asiantunteva TKI –toiminta, jolla on tiiviit yhteydet Aalto-yliopiston tutkimusosaamiseen.  Yhteistyö Aalto-yliopiston eri yksiköiden kanssa tuo ajantasaisen osaamisen kehittämistoimintojen ja yhteistyöorganisaatioiden käyttöön. Muun muassa luovien alojen yrittäjyys- ja liiketoimintakehitys vauhdittui Pienyrityskeskuksessa Aalto-yliopiston synnyn myötä.

Pienyrityskeskuksessa työskentelee 60  henkilöä ja sillä on toimipisteitä Mikkelissä, Helsingissä, Espoossa, Pietarissa ja Tallinnassa. Tulevassa toiminnassa korostuu uusien tapojen etsiminen  yrittäjyyden kehittymiseen sekä pk-yritysten menestymiseen ja samalla halu pilotoida niitä monimuotoisesti yhteistyössä yritysten ja sidosryhmien tukemana. Toimintojen ja palvelumallien vaikuttavuuden jatkuva arviointi on tässä työssä kehityksen perusta ja siinä Pienyrityskeskuksella on jo pitkät perinteet.

Lisätietoja:

Johtaja Pentti Mustalampi, pentti.mustalampi@aalto.fi, puh. 040 5038 820

OP-Pohjola-ryhmän tutkimussäätiö myönsi professori Matti Keloharjulle  20 000 euron suuruisen kannustuspalkinnon.

Matti Keloharju (s. 1965) on kansainvälisesti tunnettu ja tieteellisesti ansioitunut Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun rahoituksen professori. Keloharju on maailman johtavia tutkijoita käyttäytymistieteellisen rahoitustutkimuksen (behavioral finance) alueella. Tässä tutkimuksessa on mielenkiinnon kohteena se, miten havaittu käyttäytyminen poikkeaa rationaalisesta, hyödyn maksimointiin perustuvasta käyttäytymisestä. Suuri osa tutkimuksista on keskittynyt sijoittajien käyttäytymisen selvittämiseen. Keloharju on tutkinut tekijöitä, jotka motivoivat sijoittajia käymään kauppaa osakemarkkinoilla.

Keloharju valmistui kauppatieteiden tohtoriksi Helsingin kauppakorkeakoulusta vuonna 1993.
Hän on työskennellyt kauppakorkeakoulussa tutkijana ja opettajana vuodesta 1992 alkaen. Rahoituksen professorin virkaan Keloharju nimitettiin vuonna 1999. Aalto-yliopiston Eero Kasanen -professuuriin hänet kutsuttiin vuonna 2013. Keloharju on toiminut vierailevana tutkijana ja professorina Kalifornian yliopiston (UCLA) Anderson School of Management -korkeakoulussa ja New Yorkin yliopiston Stern Business Schoolissa. Keloharju on yksi Euroopan siteeratuimmista rahoituksen alan tutkijoista.

OP-Pohjola-ryhmän tutkimussäätiö perusti tunnustus- ja kannustuspalkinnot 40-vuotisen toimintansa kunniaksi. Kannustuspalkinto annetaan henkilölle, joka on osoittanut tutkimuksessa poikkeuksellista luovuutta, ja jolta voidaan odottaa merkittäviä saavutuksia myös vastaisuudessa.