Partneriohjelman yritykset solmivat Kauppakorkeakoulun kanssa useamman vuoden kumppanuussopimuksen.

– Partneriohjelman kautta yhteistyökumppaneillemme avautuu tilaisuus pitkäaikaisen ja systemaattisen yhteistyön rakentamiseen. Räätälöimme yhteistyön kunkin kumppanin tarpeiden mukaisesti. Opiskelijoillemme ja tutkijoillemme ohjelma tarjoaa suoran kontaktin yrityksiin, sanoo Kauppakorkeakoulun yrityssuhdepäällikkö Jonna Söderholm.

Ohjelma mahdollistaa pitkäjänteisen yhteistyön opetuksen, tutkimuksen, rekrytoinnin ja elinikäisen oppimisen alueilla. Yhteistyömuotoja ovat esimerkiksi asiantuntijavierailut, vierailuluennot, koulutusyhteistyö, opiskelijaprojektit ja pro gradu–toimeksiannot sekä tutkimusyhteistyö. Kampusnäkyvyyttä partnerit saavat nimikkosalien kautta.

– Kumppanuuden kautta luomme kontaktit tulevaisuuden osaajiin, sanoo Recruiting Manager Maiju Kekkonen CGI:sta.

– Meille on tärkeää jakaa alan viimeisintä tietoa ja osaamista. Partneriohjelma on tähän hyvä kanava, sanoo HR-palvelupäällikkö Liisa Parikka OP-Pohjolasta.

Kauppakorkeakoulun partneriohjelma on toiminut vuodesta 2001 alkaen. Tämänhetkisiä partnereita ovat CGI, Deloitte, Elisa, EY, KPMG, LähiTapiola, Nokia, OP-Pohjola, PwC, Stora Enso ja Tieto.

Lisätietoa:

Yrityssuhdepäällikkö Jonna Söderholm
jonna.soderholm@aalto.fi  
p. 040 353 8417
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Yksi maailman tunnetuimmista ja siteeratuimmista yritysvastuututkijoista, professori Guido Palazzo HEC Lausannesta, Sveitsistä luennoi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun johtamisen ja kansainvälisen liiketoiminnan laitoksen järjestämässä yritysvastuuta käsittelevässä seminaarissa aiheesta Poliittinen yritysvastuu maanantaina 2. syyskuuta.

Näkemykset yritysten sosiaalisen vastuun määritelmästä ovat muuttuneet ajan myötä.

- 2000-luvulla yritysvastuu määriteltiin yritysten vastuuksi tehdä hyvää. Nyt 2100-luvulla yritysvastuu on olla tekemättä vahinkoa, Palazzo tiivisti. 

Elämme monimutkaisessa ympäristössä, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Tuotantoketjut ovat usein globaaleja. Kännyköiden alkutaival taittuu bangladelilaisten lasten käsissä, ja loppuketjussa kännykkä hylätään kaatopaikalle.  Siksi yritysten poliittista vastuuta on ajateltava globaalista näkökulmasta.

Yrityksillä on poliittista valtaa, joka positiivisimmallaan voi tarkoittaa vaikuttamista alan itsesääntelyyn.

Seminaarin paneelikeskustelussa olivat Guido Palazzon ohella mukana jatko-opiskelija Jukka Rintamäki Kauppakorkeakoulusta, professori Martin Fougère Svenska Handelshögskolanista, maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen Helsingin yliopistosta sekä toimitusjohtaja Sonja Vartiala Finnwatch ry:sta.

Kuva: Université de Lausanne.

Tutoreiden tehtävänä on olla henkisenä tukena mursujen arjessa, ja etenkin aluksi tutorryhmät ovat tiiviisti yhdessä. Periaatteessa tutorointi jatkuu koko lukuvuoden, mutta näkyvintä se on lukuvuoden alussa.

Perehdytysviikon ohjelmaan sisältyy paljon tietoa ja asiaa. Lisäksi uudet opiskelijat pääsevät heti oikean opiskelun makuun, sillä Rovion yrityscasen ratkominen alkaa jo tiistaina. Tämän vuoksi opiskelijabileitä on vähemmän ensimmäisellä viikolla.

Yli 90 tutoria Kauppiksessa

Tutorointia koordinoi Kauppakorkeakoulussa opiskelija Kati Saarinen, hän vastaa yli 90 tutorin toiminnasta. Toisen vuoden opiskelijat ovat hyvin edustettuina tässä joukossa: suurin osa kandien tutoreista on toisen vuoden opiskelijoita ja koko määrästä heitä on lähes puolet.

Kanditasolla tutoreita on eniten, noin 50, joista jokaisella on noin viiden hengen ryhmä opastettavana. Maisteriryhmät ovat isompia. Myös vaihto-opiskelijoilla ja avoimen väylän kautta kouluun valituilla on omat tutorit.

- Tutoreiksi oli tungosta tänäkin vuonna ja paljon hakijoita jouduttiin karsimaan. Kauppiksella kaikki muistavat ensimmäiset opiskeluviikot lämmöllä ja tutorina ne pääsee kokemaan uudestaan, kertoo Saarinen.

Tutoriksi halutaan oma-aloitteinen ja motivoitunut opiskelija

Tutoriksi hakevien täytyy läpäistä tiukka seula ja loppuhaastattelussa ratkotaan myös minicaseja. Viisihenkinen tiimi päättää, ketkä valitaan opastamaan uusia opiskelijoita. 

Saarisen mukaan tutoriksi haetaan erilaisia ihmisiä, ja heiltä vaaditaan motivaatiota. oma-aloitteisuutta ja tekemisenhalua. Lisäksi hakijalla täytyy olla opintoja tehtynä mutta on hyvä tuntea KY:täkin.

- Tutorit koulutetaan tehtäviinsä huolella ja he joutuvat oikeasti tekemään töitä. Kauppiksella on omanlaisensa tutorointikulttuuri ja mursuista pidetään hyvää huolta, toteaa Saarinen.

Kuvassa Kauppakorkeakoulun tutoreita, keskellä Kati Saarinen. Kuva: Anni Hanen.

Syksyllä 2013 Helsingissä aloittaneet kandidaattiopiskelijat opiskelevat uudistuneessa kandidaattiohjelmassa, joka tarjoaa entistä paremmin työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Opetusmenetelminä käytetään  mm. pienryhmäopetusta ja opetustapaa, jossa ratkotaan todellisia yrityselämän haasteita.

Uudet opiskelijat kävivät läpi Rovion liiketoimintaa kahtena päivänä orientaatioviikolla. Tahti oli tiivis: viimeinen kurssitehtävä palautettiin viikon sisällä kurssin alkamisesta. Kurssilla opettajina oli sekä Rovion edustajia että Kauppakorkeakoulun peruskurssien opettajia.

Luentoja ja ryhmätöitä

Kauppatieteiden kandidaattiopiskelijat Elisa Tuominen ja Antti Luukkanen kiittelevät kurssia. Molempien mielestä teoria ja käytäntö kohtasivat.

- Kurssi oli hyvin toteutettu ja erittäin positiivinen kokemus, sanoo Tuominen.

Luukkanen kehuu luentojen ja ryhmätöiden nivoutumista yhteen. Samalla oppi myös ryhmätyötaitoja.

Kurssin vetäjät saavat heiltä hyvät arvosanat: kiinnostavien opettajien myötä aineet avautuivat eri tavalla.  Opiskelijoilta saadun alustavan palautteen mukaan kurssi oli mielenkiintoinen, mutta myös rankka.

- Ensimmäinen opiskeluviikko on muutoinkin hyvin hektinen ja kurssilla oli monta ainetta, sanoo Tuominen.

Kiinnostava yritys auttoi kuitenkin heräämään aikaisin aamulla luennoille.

Syksyllä 2013 Helsingissä aloittaneet kandidaattiopiskelijat opiskelevat uudistuneessa kandidaattiohjelmassa, joka tarjoaa entistä paremmin työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Opetusmenetelminä käytetään pienryhmäopetusta, uusien oppimisteknologioiden suomia mahdollisuuksia sekä opetustapaa, jossa ratkotaan todellisia yrityselämän haasteita. Lisäksi kandidaattiohjelma tarjoaa mahdollisuuden hyödyntää Aalto-yliopiston monitieteellisyyttä yhdistämällä tekniikkaa ja muotoilua kaupalliseen koulutukseen.

Luento jouduttiin keskeyttämään, ja poliisi saapui paikalle. Luentoa häirinnyt henkilö on poliisin huostassa. Henkilö ei ollut aseistautunut. Kukaan ei loukkaantunut vakavasti.

Luennolla paikalla olleille sekä muille halukkaille järjestetään tänään ja huomenna tilaisuuksia, jossa käydään läpi tapahtunutta ja tarjotaan kriisiapua sitä tarvitseville.

Lisätietoa:

Kampus- ja tila-asioista vastaava johtaja Jarkko Leinonen, 358408318964, jarkko.leinonen@aalto.fi

Akkreditoinnit ja rankingit ovat Kauppakorkeakoululle keskeinen tapa mitata kansainvälistä laatua ja kilpailukykyä.

Tällä hetkellä Kauppakorkeakoululla on kolme alansa tärkeintä akkreditointia. Kunkin akkreditoinnin säilyminen arvioidaan viiden vuoden välein, jolloinarvioidaan laajasti korkeakoulun toimintaa ja tuloksia kuten johtamisjärjestelmää ja päätöksenteon autonomisuutta, tutkimusta, koulutusohjelmia, kansainvälisyyttä ja yrityssuhteita.

Kauppakorkeakoululla on ollut EQUIS-akkreditointi vuodesta 1998. Toukokuussa 2013 uudelleenarvioinnin suorittanut kansainvälinen arviointiryhmä ilmoitti tänään, että Kauppakorkeakoululle on myönnetty EQUIS-akkreditointi uudelle viisivuotiskaudelle vuosille 2013-2018.

- Arviointiprosessin läpäiseminen edellyttää jokaisella arviointikerralla vaativien kansainvälisten laatukriteerien täyttymistä. On hienoa todeta, että Kauppakorkeakoulu on edistynyt monella eri osa-alueella, dekaani Ingmar Björkman sanoo.

Tällä hetkellä maailman kaikista kauppakorkeakouluista yhteensä 65:lla kauppakorkeakoululla on viiden vuoden EQUIS-akkreditointi.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu sijoittui sijalle 43. tuoreessa Financial Times- lehden julkistamassa 70 parasta kauppatieteellistä maisteriohjelmaa eri puolilta maailmaa rankkaavassa listassa. Ranking koskee kauppatieteellisiä tutkinto-ohjelmia, ns. Master’s degree programs, joita tarjotaan pääasiassa Euroopassa ja Aasiassa. Ranking mittaa mm. ohjelmasta valmistuneiden urakehitystä ja ohjelman kokonaisvaltaista kansainvälisyyttä.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu on ainoa listalla oleva suomalainen kauppakorkeakoulu.

Vuoden 2013 listalla on lukuisia kauppakorkeakouluja, jotka eivät ole olleet aikaisemmin listalla. Kauppakorkeakoulujen kansainvälinen kilpailu on kiristynyt kauppatieteellisten maisteriohjelmien määrän lisääntymisen myötä.

– Olemme uudistaneet tänä vuonna maisteriohjelmamme entistä paremmiksi, kansainvälisesti houkutteleviksi ohjelmiksi. Kansainvälisen akateemisen henkilöstön ja kansainvälisten opiskelijoiden osuuden lisääminen on edelleen keskiössä, kertoo Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun dekaani Ingmar Björkman.

Lisätietoa:

rankings.ft.com/businessschoolrankings/rankings

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun dekaani, professori Ingmar Björkman, ingmar.bjorkman@aalto.fi, 040 704 0291

Stipendin sai yhteensä 13 kauppatieteiden kandidaatiksi ja 13 kauppatieteiden maisteriksi viime lukuvuoden aikana valmistunutta opiskelijaa.

Kukin palkittu saa diplomin sekä 1 000 euron arvoisen stipendin.  Dean´s list –stipendit jaetaan jatkossa vuosittain Kauppakorkeakoulun syyslukukauden ensimmäisessä todistustenjakotilaisuudessa.

Lukuvuonna 2012-2013 valmistuneet Dean´s list -stipendin saajat:

Kauppatieteiden kandidaatit

Eerola Kasper Nikodemus

Fager Johan Matias

Feng Lin

Hyttinen Heini Maria

Juselius Anna Jessica

Nguyen Quynh Nga (Mikkelin yksikkö)

Niemeläinen Leo Martin

Pulkkinen Leevi Samuli

Saarinen Reeti Oskari

Schlepper Anja (Mikkelin yksikkö)

Sipilä Eve Tuulia

Toropainen Antti Pekka Ilmari

Zeng Zhao

Kauppatieteiden maisterit

Haaksluoto Pekko Aku Johannes

Isto Eetu Kimmo Johannes

Makkonen Sari Karoliina

Oparaocha Gospel Onyema

Paila Toni Juhani

Saade Fouad Philippe

Salminen Noora Selina

Sulin John Christer

Takala Kosti Oskari

Takala Pyry Petteri

Zischler Christian

Kaksi maisteriopiskelijaa ei halunnut nimeään julkisuuteen.  

Valtiotieteiden tohtori, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professori Sixten Korkman on pitkän linjan arvostettu talousasiantuntija, joka on ansiokkaasti ja määrätietoisesti pyrkinyt tekemään kansantaloustiedettä ja globaalin talouden ilmiöitä ymmärrettäväksi myös suurelle yleisölle.

Palkintoperusteluissaan Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta toteaa seuraavaa:

Maailmanlaajuinen rahoituskriisi ja euromaiden velkaongelmat ovat puhuttaneet ja puhuttavat kansalaisia. Talouden vaikutus ihmisten arkeen on hyvin suuri, ja talouspolitiikka on jatkuvan julkisen
keskustelun ja kiistojen kohteena. Punnittu ja perusteltu keskustelu näistä ilmiöistä on usein kuitenkin vaikeaa. Globaali talous on monimutkainen järjestelmä, jonka toiminnan ymmärtäminen, saatikka ennustaminen, on vaikeaa ellei mahdotonta.

Sixten Korkmanin uusimman teoksen Talous ja utopia tavoitteena on tehdä talouspolitiikasta ja -tieteestä ymmärrettävää. Samalla Korkman avaa omaa näkemystään talouspolitiikasta ja valaisee myös siihen liittyviä erimielisyyksiä.
Sixten Korkman on tutkija, joka laaja-alaisen kokemuksensa avulla pystyy kirjoittamaan jäntevän kuvauksen talouden monimutkaisista kytkennöistä ja riippuvuussuhteista. Hän kertoo, mikä on olennaista ja tarkoituksenmukaista ymmärtää, mutta kuvaa myös eri käsitteisiin liittyviä epävarmuustekijöitä ja erilaisia tulkintoja.

Kuten uusimman kirjan nimi viittaa, talouteen liittyvät läheisesti utopiat, ylväät arvot ja onnellisuuden tavoittelu, tasa-arvoisuus, ihmisten elämä harmoniassa itsensä, toistensa ja luonnon kanssa. Korkman käyttää painavan puheenvuoron talouskasvun puolesta. Hän kirjoittaa, ettei talouskasvussa ole kyse vain aineellisen elintason kohoamisesta vaan hyvinvoinnin paranemisesta. Odotettavissa oleva elinikä on noussut, lapsikuolleisuus vähentynyt, koulutustaso noussut ja naisten asema parantunut, työajat lyhentyneet ja vuosilomat pidentyneet. Talouskasvu tekee mahdolliseksi ne palvelut, joihin hyvinvointivaltio perustuu.

Ongelmatonta talouskasvu lieveilmiöineen ei tietenkään ole. Korkman tunnustaa, että taloudellisen toiminnan sivuvaikutuksista aiheutuvat ympäristöongelmat ovat kasvava uhka planeetalle. Korkmanin mukaan ratkaisua ei tule kuitenkaan hakea kasvun kiroamisesta vaan sellaisesta politiikasta, joka muokkaa talouskasvua ympäristöystävälliseen suuntaan. Tällaisia keinoja ovat esimerkiksi korkeat päästöhinnat ja ympäristölle haitallisen toiminnan verottaminen.

Sixten Korkmanin puheenvuorot ja kirjoitukset osoittavat, että talousongelmat ovat tärkeitä ja kiinnostavia. Erityisesti ne muistuttavat, että talousongelmien julkinen analyysi on avoimen ja demokraattisen yhteiskunnan edellytys. Hänen selkeät ja rakentavat kannanotot kansantaloudesta ja talouspolitiikasta antavat kansalaisille eväitä ajankohtaisten maailmanlaajuisten talouskysymysten ymmärtämiseen, erilaisten näkökohtien arviointiin ja omien käsitysten perustelemiseen.

Tutkimusta veti Kauppakorkeakoulussa vanhempi yliopistonlehtori Pekka Pälli. Tarkoituksena oli selvittää, miten esimiehet ja alaiset kehityskeskusteluissa käyttäytyvät.

Kehityskeskusteluja on Pällin mukaan tutkittu paljon, mutta siitä, miten ihmiset todellisessa keskustelutilanteessa toimivat ja viestivät sanattomasti, ei juuri ole ollut tutkimustietoa.

Tutkimuksen tilasi Työsuojelurahasto, ja sen toteuttivat yhdessä Kauppakorkeakoulu ja Hanken. Aiheeseen perehdyttiin todellisia videoituja kehityskeskusteluja analysoimalla. Materiaalina oli 26 keskustelua kolmelta eri alalta – kirkollisesta organisaatiosta, kaupungin päivähoidosta ja vakuutusalan organisaatiosta.

Suojakilpiä ja tukipilareita

Tutkimusaineistosta silmään pistivät kehonkieli, paperin tärkeä rooli, roolipuhe ja kehityskeskustelun teknologisoituminen.

Pälli kertoo, että paperit olivat kuin kolmas keskustelija, iso osa vuorovaikutusta.

̶  Ihmisten on joskus vaikeaa kohdata toisiaan silmästä silmään. Entä jos alainen vaikka alkaa itkeä? Toisinaan esimiehet nostivat paperin kasvojensa eteen kuin suojakilveksi.

Joissain tapauksissa keskustelijat seurasivat paperin tekstiä tarkkaan ja vetosivat siihen, mitä paperissa sanottiin. He saattoivat esimerkiksi lukea osia organisaation strategiasta ja selittää, miten se liittyi omaan työhön käytännössä. 

Toisaalta keskustelijoiden kehonkieli paljasti, että strategia mielletään usein joksikin tavoittamattomaksi ja kaukaiseksi.

̶  Strategiasta puhuttaessa keskustelijat viittoivat käsillään yläviistoon, itsestään vasemmalle. Omasta työstä puhuessaan he siirsivät kädet lähelle kehoa.

Roolin ja lomakkeen vankina

Toisinaan keskustelijoiden ääni muuttui ja he alkoivat ladella virkamiesmäistä jargonia. Kyse on roolipuheesta.

̶  Roolipuhe on dialogin kannalta haitallista. Esimiehen voi olla vaikeaa päästä kiinni todelliseen tilanteeseen, jos alainen antaa oppikirjavastauksia.

Dialogia saattaa Pällin mukaan häiritä myös kehityskeskustelun teknologisoituminen eli vuorovaikutuksen välineellistyminen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että keskustelussa nojaudutaan liiaksi käsikirjoitukseen tai keskustelu etenee esimerkiksi lomakkeen ehdoilla.

̶  Jos esimies ja alainen alkavat pohtia, miten jokin lomakkeen kohta tulee tulkita tai mihin jollain termillä viitataan, huomio siirtyy pois itse asiasta. Lomake voi olla keino vältellä henkilökohtaista kohtaamista.

Eleet voi tiedostaa

Tutkimuksen havainnoista voisi olla hyötyä esimiehille siksi, että ne voivat auttaa tiedostamaan kehonkielen merkityksen. Kehityskeskustelu on hierarkkinen tilanne, jossa alainen kiinnittää huomiota esimiehen eleisiin ja tulkitsee niitä koko ajan. 

Hyvän kehityskeskustelun merkit eivät Pällin mukaan kuitenkaan ole yksiselitteisiä.

 - Kehityskeskusteluja inhotaan usein, koska niillä ei uskota olevan mitään vaikutusta. Joskus itse keskustelutilanne saattaa tuntua onnistuneelta, mutta ei silti vaikuta käytäntöön. Toisaalta keskustelu voi jättää kylmäksi, mutta johtaa lopulta epäkohtien korjaamiseen.

Teksti: Tea Kalska

Kauppakorkeakoulun PwC:n nimikkosaliin runsaasti osallistujia koonneessa seminaarissa pohdittiin rahoitusmarkkinoiden haasteita muuttuvan maailmantalouden, markkinoiden monimutkaisuuden ja poliittisen päätöksenteon näkökulmista.

Vasemmalta professori Stéphane Garelli, professori Matti Keloharju, toimitusjohtaja Risto Murto ja PwC:n partneri Johan Kronberg.

Menestymisen haasteet pirstaloituneessa maailmantaloudessa

Tilaisuuden pääpuhuja Stéphane Garelli, International Institute for Management Development (IMD) -instituutin ja Lausannen yliopiston professori sekä IMD:n World Competitiveness Center –keskuksen johtaja, nosti puheessaan esille menestymisen haasteita entistä pirstaloituneemmassa maailmantaloudessa.

- Innovaatioita tehdään nyt valtavalla nopeudella. Menestymisen avaimia yhä monimuotoisemmassa ympäristössä ovat tehokkuuden, muutoksen ja markkinoiden monimutkaisuuden johtamisen kyvyt, totesi Garelli.

Nokian ja F-Securen hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa tarkasteli puheessaan hallitusjäsenten haasteita yrityksen markkina-aseman muutoksissa.

- Menneisyyden sijasta katse on kiinnitettävä tulevaisuuteen. Hyvässä hallitustyössä korostuvat vastuun ottaminen päätöksistä, keskusteleva ja kysymykset salliva kulttuuri, vastausten saaminen, toimiin ryhtyminen ja niiden valvonta sekä yritystoiminnan parantamiseen tähtäävät toimenpiteet, tiivisti Siilasmaa.

Siilasmaa kertoi myös avoimesti vaiheista, jotka edelsivät Nokian viimeaikaisia yritysjärjestelyitä ja roolista, joka Nokian hallituksella on niissä ollut. Hän korosti hyvää työtä, jota yrityskauppoja valmistelemassa olleet henkilöt ovat tehneet, ja toi esiin yrityksen myönteisiä tulevaisuuden näkymiä.

Ennakkoasenteita voi hyödyntää rahoitusmarkkinoilla

Työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto käsitteli puheessaan talouskasvun haasteita muun muassa markkinoiden rakenteen ja poliittisen päätöksenteon näkökulmista.

- Esimerkiksi verotuspäätöksillä ja yksityistämisellä on merkitystä talouden tulevaisuuden kannalta. Markkinoille kaivattaisiin lisää ei-institutionaalisia ja keskikokoisia toimijoita, totesi Murto.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun rahoituksen laitoksen professori Matti Keloharju nosti puheessaan esille käyttäytymiseen vääjäämättä liittyviä ennakkoasenteita rahoitusmarkkinoiden näkökulmasta.

-  Rahoitusmarkkinakäyttäytyminen on inhimillistä käyttäytymistä, johon kuuluu ennakkoasenteita. Ennakkoasenteita voi markkinoilla hyödyntää esimerkiksi hinnoittelussa. Ennakkoasenteet voivat kuitenkin toimia myös yritystoimintaa vastaan, jos esimerkiksi yritysostojen synergiaetuihin suhtaudutaan ylioptimisesti, korosti Keloharju.

Vuosittainen Capital Markets –seminaari järjestettiin nyt viidennen kerran. Tapahtuma on suunnattu toimitus- ja rahoitusjohtajille sekä hallitusjäsenille. PwC on Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun pitkäaikainen partneri vuodesta 2001.

Teksti: Annu Markkula
Kuvat: Ilkka Vuorinen/Musta & Valkoinen

Partneriohjelma vahvistaa yritysten ja Suomen johtavan kauppakorkeakoulun välistä kumppanuutta. Partneriohjelman yritykset solmivat Kauppakorkeakoulun kanssa useamman vuoden kumppanuussopimuksen: ohjelman kautta yhteistyökumppaneille avautuu tilaisuus pitkäaikaisen ja systemaattisen yhteistyön rakentamiseen.

Ohjelma mahdollistaa pitkäjänteisen yhteistyön opetuksen, tutkimuksen, rekrytoinnin ja elinikäisen oppimisen alueilla. Yhteistyömuotoja ovat esimerkiksi asiantuntijavierailut, vierailuluennot, koulutusyhteistyö, opiskelijaprojektit sekä tutkimusyhteistyö. Kampusnäkyvyyttä partnerit saavat nimikkosalien kautta.

Kauppakorkeakoulun opiskelijoille ja tutkijoille ohjelma tarjoaa suoran kontaktin Fazeriin. Yhteistyö alkaa heti ensi vuoden alusta.

- Fazer täydentää erinomaisesti partneriohjelmaamme. Tutkijamme ovat maininneet Fazerin yrityksenä, jonka kanssa he tekisivät mielellään tutkimusyhteistyötä. Lisäksi Fazer on ollut vuodesta toiseen opiskelijoidemme halutuimpien työnantajien listalla, sanoo Kauppakorkeakoulun yrityssuhdepäällikkö Jonna Söderholm. 

- Fazer lähti kumppaniksi, koska halusimme tiivistää pitkää yhteistyötämme Kauppakorkeakoulun kanssa ja olla paremmin läsnä jo opintojen alkuvaiheessa ennen aktiivista työelämää. Keskeinen tavoite kumppanuudessa on jatkuva molemminpuolinen oppiminen, sanoo Fazerin henkilöstöjohtaja Mika Videman.

Kauppakorkeakoulun partneriohjelma on toiminut vuodesta 2001 alkaen. Tämänhetkiset partnerit ovat CGI, Deloitte, Elisa, EY, KPMG, LähiTapiola, Nokia, OP-Pohjola, PwC, Stora Enso ja Tieto.

Lisätietoa:

Yrityssuhdepäällikkö Jonna Söderholm
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
jonna.soderholm@aalto.fi  
p. 040 353 8417

Keskusteluista paljastui tarve tehdä ymmärrettäväksi masennukseen liittyviä henkilökohtaisia kokemuksia ja syyllisyyden tunteita. Keskustelijat halusivat kokea yhteisöllisyyttä ja elää yhdessä masentuneen arkea. Heillä oli tarve kyseenalaistaa terveydenhuollon olemassa olevia käytäntöjä.

Virtuaaliset yhteisöt auttavat lisäämään tietoa ja ymmärrystä masennuksesta jokapäiväisessä elämässä. Ne synnyttävät avointa, jaettua asiantuntijuutta, jolloin käytäntöön ja kokemukseen liittyvä hiljainen tieto eli maallikkoasiantuntemus ja tieteellinen tieto ovat vuorovaikutuksessa keskenään.

Potilas ei ole pelkkä kohde

Majapuro tarkasteli kuluttaja-potilaiden toimijuutta verkkokeskusteluissa. Potilaat eivät ole enää terveydenhuollon kohteita, vaan kuluttaja-potilaita, joiden toimijuuteen sisältyy mahdollisuuksia vaikuttaa omaan terveyskäyttäytymiseen ja terveydenhoitoon. Tämä muuttaa perinteistä asiantuntijuutta ja vahvistaa vastarinnan ja vastustamisen tapoja medikalisoituneessa kulttuurissa.

Kuluttaja-potilaiden osallistuminen ja aktiivinen toiminta terveyden alueella on terveysviestintää, jossa erilaiset terveys- ja sairauspuheet kohtaavat. Aktiivisessa toiminnassa myös käydään kulttuurista neuvottelua terveyden ja sairauden merkityksistä.

Majapuron mukaan lääkäreiden ja kuluttaja-potilaiden välille tarvitaan yhteisymmärrystä diagnoosista ja hoitokäytännöistä, sillä masennus ei ole tarkkarajainen ja helposti diagnosoitava sairaus.

Väitöstilaisuus

FL Marketta Majapuron viestinnän alaan kuuluva väitöskirja E-Scaped Medicine: Kuluttaja-potilaiden identiteettikeskusteluja osallistumisen kulttuurissa tarkastetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa perjantaina 1.11.2013 klo 14.15 alkaen.

Vastaväittäjinä toimivat professori Anu Valtonen Lapin yliopistosta ja yliopistonlehtori Minna Autio Helsingin yliopistosta. Kustoksena on professori Johanna Moisander Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta.

Tiedotusvälineiden edustajat voivat tiedustella ilmaiskappaleita Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun viestinnästä, viestinta-biz@aalto.fi tai p. 050 566 5673.

Väitöskirja pdf-tiedostona 

Väitöskirjan voi ostaa Unigrafian verkkokirjakaupasta tai tilata sen sähköpostitse osoitteesta books@unigrafia.fi.

Lisätietoja: Marketta Majapuro (marketta.majapuro@aalto.fi)

Financial Times arvioi maailman noin 3 000 EMBA-ohjelmaa joka vuosi.

Pohjoismaisista ohjelmista Aalto EMBA on paras investointi urakehityksen ja nykyisen palkkatason perusteella. Kaiken kaikkiaan Pohjoismaisessa vertailussa Aalto EMBA:n kokonaissijoitus oli toinen.

”Pohjoismaissa on kolme vahvaa koulua. Sijoituksemme kahtena viime vuonna on ollut ensimmäinen, nyt jatkamme pitkäjänteistä kehitystyötä toiselta sijalta. On hienoa, että Pohjoismaat kokonaisuutena vahvistavat asemaansa”, toteaa Aalto EE:n toimitusjohtaja, professori Pekka Mattila.

Financial Times -lehden vertailussa arvioidaan lukuisia eri osa-alueita, kuten ohjelman monimuotoisuutta, opettajien pätevyystasoa sekä opiskelijoiden urakehitystä, palkkaa ja tavoitteiden saavuttamista.  Aalto EMBA -ohjelman erityisvahvuuksia ovat kokeneet ja urallaan menestyneet opiskelijat sekä ohjelman kansainvälisyys ja monimuotoisuus.

Globaalisti Aalto EMBA:n kokonaissijoitus oli 85. (sija 83 vuonna 2012).

”Liikkeenjohdon globaalien koulutusmarkkinoiden kilpakenttä laajenee. Erot kansainvälisten huippukoulujen välillä ovat todella pienet. Kiinalaisten bisneskoulujen ja osittain Kiinassa toteutettavien ohjelmien esiinmarssi jatkuu. Monet vakiintuneet ja arvostetut ohjelmat menettävät asemiaan tässä vertailussa.Aalto-yliopiston monialaisuus ja kansainvälisyys ovat meille kilpailutekijä, samoin naisprofessorien osuus, joka on keskimääräistä korkeampi”, kertoo Aalto EE:n MBA-ohjelmista vastaava johtaja, tohtori Minna Hiillos.

“Kansainväliset akkreditoinnit ovat toinen keskeinen tapa mitata laatua ja kilpailukykyä. Osana Aalto-yliopistoa Aalto EE:llä on kolme kauppakorkeakouluille myönnettyä arvostetuinta laatuleimaa eli akkreditointia: pohjoisamerikkalainen AACSBja eurooppalaiset AMBA ja EQUIS, ja se edustaa näin ollen 0,4 prosentin maailmanlaajuista parhaimmistoa. EQUIS (The European Quality Improvement System) laatuakkreditointi myönnettiin syyskuussa uudeksi viisivuotiskaudeksi. Maailman kaikista kauppakorkeakouluista vain 65 kauppakorkeakoululla on viiden vuoden EQUIS-akkreditointi”, Hiillos jatkaa.

Maailman parhaimmiksi Executive MBA-ohjelmaksi arvioitiin viidennen kerran yhdysvaltalaisen Kellog School:n ja hongkongilaisen University of Science and Technologyn yhteinen ohjelma. Viiden kärjessä olivat jälleen samat ohjelmat, sijoituksissa oli pientä vaihtelua.

Aalto Executive MBA -ohjelma osallistui vertailuun Aalto University EMBA -nimellä. Vertailu perustuu opiskelijoiden antamaan arvioon ja tietoihin sekä koulujen tuottamaan tilastoaineistoon. Vuoden 2013 vertailussa vastaajina olivat kolme vuotta sitten valmistuneet opiskelijat.

Aalto EMBA-ohjelma on käynnissä jo kuudessa maassa, joista Indonesia on uusin päänavaus. Helsingissä seuraava ohjelma käynnistyy alkuvuonna 2014.

Lisätietoja:

Minna Hiillos, kauppat. tri, Associate Dean
Business Area Director, Degree Programs
Aalto University Executive Education
Puhelin: 050 583 9521
minna.hiillos@aaltoee.fi

Pekka Mattila, valtiot. tri, toimitusjohtaja, professori
Aalto University Executive Education
Puhelin: +358 40 738 7221
pekka.mattila@aaltoee.fi

Aalto EE

Aalto University Executive Education (Aalto EE) tarjoaa korkealaatuisia liikkeenjohdon kehittämispalveluja hyödyntäen Aalto-yliopiston ja kansainvälisen verkoston osaamista. Aalto EE:n missiona on rakentaa parempi maailma paremmalla johtajuudella ja kasvattaa uusi johtajasukupolvi. Yhtiön vahvuuksia ovat globaali toimintamalli ja monipuolinen tarjonta. Suomen ja Singaporen lisäksi Aalto EE tarjoaa ohjelmia Puolassa, Ruotsissa, Etelä-Koreassa, Taiwanilla, Kiinassa, Indonesiassa ja Venäjällä. Aalto EE:lla on kolme arvostettua laatuleimaa eli akkreditointia: AACSB, AMBA ja EQUIS ja edustaa näin ollen 0,4 prosentin maailmanlaajuista parhaimmistoa.

Avoimen lähdekoodin alueelta palkitaan Aalto-yliopiston professori Matti Rossin lisäksi älypuhelinyhtiö Jolla Oy. Kantasolututkimuksesta palkitaan erikoistutkija Riikka Lund Turun Biotekniikan keskuksesta sekä helsinkiläinen bioalan yritys Glykos Finland Oy. Palkinnot luovutetaan voittajille 5.11. Tampereella.

Matti Rossia kiitettiin avoimen lähdekoodin käytön edistämisestä 

Avoimen lähdekoodin tutkijoiden sarjassa palkittu Aalto-yliopiston tieto- ja palvelutalouden laitoksen professori Matti Rossia kiitettiin siitä, että hän on työllään edistänyt merkittävästi avoimen lähdekoodin käyttöä ja käyttöönottoa. Hän on edistänyt avoimen lähdekoodin käyttöä paitsi Suomessa, myös maailmanlaajuisesti kansainvälisten verkostojensa kautta.

Matti Rossin tutkimusryhmä on tutkinut vuodesta 2005 alkaen avoimen lähdekoodin ja avoimen datan liiketoimintamalleja EU:n ja Tekesin rahoittamissa projekteissa.

− Tämän tutkimustyön avulla olemme osoittaneet, että on mahdollista säilyttää avoimuus ja silti luoda palveluita, joista käyttäjät ovat valmiita maksamaan. Datan ja koodin avoimuus on tärkeää myös yhteiskunnallisesti ja julkisen datan avaaminen tukee erinomaisesti pohjoismaista aktiivista kansalaisyhteiskuntaa, Rossi linjaa. Avoimuus ei kuitenkaan ole ongelmatonta.

− Avoimuuden suurimmat uhat liittyvät laajamittaiseen tietojen yhdistelyyn, mikä voi johtaa vakaviin yksityisyydensuojaongelmiin ja sitä kautta ihmisten haluttomuuteen tukea avoimuuskehitystä, Rossi kertoo. 

Tunnustuksella tuodaan esille suomalaista osaamista

Millennium Distinction Awards -tunnustuspalkinnoilla tuodaan esiin suomalaista osaamista viimeisimmän Millennium-teknologiapalkinnon voittajan alalta.

Vuoden 2012 Millennium-teknologiapalkinnon voittivat kaksi henkilöä eri aloilta. Toinen heistä on suomalais-yhdysvaltalainen Linus Torvalds, joka kehitti avoimeen lähdekoodiin perustuvan Linux-käyttöjärjestelmän ytimen eli kernelin. Linuxilla on ollut merkittävä vaikutus Internetin avoimuuteen ja kehitykseen.

Toinen palkittu on japanilainen tutkija Shinya Yamanaka, joka tutkimusryhmänsä kanssa teki onnistuneesti iPS-kantasoluja, jotka pystyvät itse uusiutumaan ja ovat monikykyisiä. Menetelmän avulla on mahdollista tehdä kantasolututkimusta erittäin monikykyisillä soluilla käyttämättä ihmisalkioita. Yamanakan menetelmään perustuen etsitään uusia hoitomuotoja vaikeisiin sairauksiin, kuten perinnöllisiin sydänsairauksiin, diabetekseen ja syöpään.

Palkintoperusteissa kiitettiin, että nyt luovutettavien tunnustuspalkintojen saajien työ on samalla tavalla uraauurtavaa kuin Millennium-teknologiapalkinnon voittajienkin työ. Tutkijoiden sarjassa palkittavat ovat toimineet ansiokkaasti edistäen korkeampaa opetusta ja käynnistäen korkeatasoista tutkimustoimintaa Suomessa. Palkittavien yritysten johtajat puolestaan ovat onnistuneet tuotteistamaan uuteen teknologiaan perustuvan innovaation, perustaneet innovaatioon liittyvän kasvuyrityksen tai toimineet sen johtajana.

Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen perusti ensimmäisen oman yrityksensä vuonna 2000 Kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen hautomossa.

Paananen kittelee hautomosta saamia oppejaan ja hän pitää sen toimintaa tärkeänä aloitteleville yrityksille.
- Start-up-yritykset haluavat muuttaa maailmaa, toteaa Paananen.

Suomi on hyvä paikka yrittämiselle

Useassa suomalaisessa pelifirmassa mukana ollut Paananen jakaa omia kokemuksiaan ja osaamistaan mm. Startup Saunassa (ent. Aalto Venture Garage) aloittaville yrityksille.

Paananen kävi syyskuussa kertomassa kokemuksiaan yrittäjyydestä Aalto Entrepreneurship Societyn järjestämässä tilaisuudessa. Hänen mukaansa Suomi on hyvä paikka olla yrittäjä.

Monet muutkin pelialan yritykset, kuten Rovio ja Frogmind, ovat saaneet alkunsa Aalto-yliopiston Start-Up Centerissä.  

Ilkka Paanasen haastattelu 8.9.2012 (start-upcenter.fi)

Vastuulliseksi toimijaksi kasvaminen ja kestävän kehityksen edistäminen edellyttävät yrityksiltä uutta näkökulmaa vastuullisuuden ja strategian yhdistämiseen. KTM Pasi Heikkurinen toteaa väitöskirjassaan, että yritysten markkinalähtöiset ja imagokeskeiset vastuullisuusstrategiat eivät riitä kestävän kehityksen toteuttamiseen eivätkä johda vastuullisen identiteetin omaksumiseen. Tilalle Heikkurinen tarjoaa tietoisuus–kestävyys-näkökulmaa, jossa huomio on vastuullisen yritysidentiteetin rakentamisessa ja kestävyyslähtöisessä toiminnassa.

Kuinka vastuullisuus ja strategia tulisi yhdistää liiketoimintaorganisaatiossa, jotta yrityksestä tulisi kestävää kehitystä edistävä vastuullinen toimija? Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n tutkija ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tohtorikoulutettava Pasi Heikkurisen väitöstutkimus osoittaa, että strategisen yritysvastuun teoria ja käytännöt tulee muotoilla uudelleen.

Väitöstutkimuksen mukaan strateginen vastuullisuus ei tavallisesti riitä toteuttamaan kestävää kehitystä, koska siinä kestävyys määrittyy taloudellisen logiikan ja niin sanotun heikon kestävyyden kautta.

– Tässä oletuksessa ajatellaan, että työ, talous ja teknologia pystyvät korvaamaan luonnonprosessit, jolloin esimerkiksi luonnonresurssien loppuun käyttöä tai ilmastonmuutosta ei koeta ongelmallisiksi. Tämänkaltainen järkkymätön luotto markkinamekanismeihin, teknologiauskovaisuus sekä liiallinen itsevarmuus ihmisen kyvyistä ovat vaarallisia ihmislajin selviytymisen kannalta. Kaikessa tässä vauhtisokeudessa muiden ihmisten ja ei-inhimillisen maailman tarpeet jäävät huomioimatta, Pasi Heikkurinen toteaa. 

Vastuu liian helppoa ulkoistaa

Markkinalähtöinen ajattelu antaa myös mahdollisuuden sysätä vastuun yrityksen ulkopuolelle, joko asiakkaille tai yrityksen muille sidosryhmille. Tällöin voidaan ajatella, että eettisyys toteutuu aina markkinoiden ja asiakkaiden ostopäätösten kautta, ja yrityksen johdon ja työntekijöiden ei tarvitse sitten huolehtia moraalista.

– Logiikkaa voisi kuvata vanhalla savolaisella sanonnalla, että vastuu on kuulijalla. Muiden moraalista vastuuta korostavissa strategioissa yritys nähdään eettisen kysynnän sekä erilaisten vaatimusten ja tarjonnan välikappaleena, ei toimijana, jolla voisi olla omaa tahtoa koskien kestävää tulevaisuutta. Tämä on melko outoa, koska yrityksethän koostuvat ihmisistä, joilla on moraali, Heikkurinen ihmettelee.

Lisäksi kun moraalia yritetään ulkoistaa, huomio siirtyy helposti yritysidentiteetistä yritysimagoon. Tämä taas on ongelmallista, koska yrityksen on vaikea saavuttaa vastuullista identiteettiä, jos se miettii jatkuvasti vain imagoaan, eli sitä, näyttääkö yritys vastuulliselta. Tämän sijaan organisaation tulisi sisäistää eettinen harkintansa eikä sysätä sitä muille. Siten se voi kehittää vastuullista identiteettiään.

– Vastuullinen yritysidentiteetti kyllä sitten heijastaa vastuullista imagoa, jonka asiakkaat ja sidosryhmät huomaavat. 

Tarvetta radikaaliin uudistumiseen

Uudenlainen, tietoinen ja kestävä liiketoiminta-ajattelu onkin jo nousussa. Jotta yritys voisi osallistua kestävään kehitykseen, sen liiketoimintastrategian tulisi olla ”vahvan kestävyyden” mukainen. Siinä ihmisen tekemä työ, talous ja teknologia ovat alisteisia ekosysteemille. Pääosa luonnonresursseista ja -prosesseista ei näin ollen ole korvattavissa.

Kyse on maailmankuvan muutoksesta: yrityksessä työskentelevä ihminen nähdään moraalisena toimijana, joka ei voi hallita luontoa, koska on vain sen osa. Muutos kuitenkin edellyttää ajattelun rohkeaa uudistamista, ei pelkästään liike-elämässä, vaan myös tutkimuksessa ja poliittisessa päätöksenteossa.

– Osa yrityksistä onkin jo ymmärtänyt ja myöntänyt oman vastuunsa toimia kestävästi, vaikka vastuulliselle toiminnalle ei olisi suoranaista asiakaskysyntää tai sidosryhmäpainetta, Pasi Heikkurinen selvittää. Tämänkaltaista esimerkillisyyttä ja johtajuutta tulevat sukupolvet juuri tarvitsevat.

Väitöskirjassaan Pasi Heikkurinen peräänkuuluttaakin tämän niin kutsutun tietoisuus–kestävyys-näkökulman omaksumista ja harjoittamista välineellisen talousajattelun sijaan. Tietoisuus–kestävyys-näkökulmaei alista kaikkea organisaation taloudellisten prosessien palvelukseen vaan antaa itseisarvoa myös organisaation ulkopuolisille toimijoille.

– Jos yritys päättää rakentaa strategista yritysvastuuta näistä lähtökohdista, se voi päästä kestävän kehityksen tielle, väittää Heikkurinen.

Lisätietoja: tutkija Pasi Heikkurinen, MTT, puh. 029 5317195, pasi.heikkurinen@mtt.fi

Väitöstilaisuus 

KTM Pasi Heikkurisen organisaatiot ja johtaminen -aineeseen kuuluva väitöskirja Reframing strategic corporate responsibility: From economic instrumentalism and stakeholder thinking to awareness and sustainable development  tarkastetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Chydeniassa (Stora Enso -sali, 3. krs, Runeberginkatu 22-24, 00100 Helsinki) perjantaina 8.11.2013.

Vastaväittäjänä Associate Professor György Pataki (Corvinus University of Budapest) ja kus­toksena professori Raimo Lovio.

Tiedotusvälineiden edustajat voivat tiedustella ilmaiskappaleita Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun viestinnästä (viestinta-biz@aalto.fi). Väitöskirja pdf-tiedostona 

 ARENA-messuilla noin 3 000 kauppatieteiden opiskelijaa kohtasi tulevaisuuden työnantajansa.

Suomen suurimmat kauppatieteellisen alan rekrytointimessut pidettiin keskiviikkona 13.11. Kauppakorkeakoulussa.

Tapahtumassa oli lähes 60 yritystä tai organisaatiota näytteilleasettajana.  
Opiskelijoita messuilla kävi noin 3 000.

”Paljon kauluspaitoja ja karkkeja, mutta etenkin hyvä rekrytointimeininki. Tätä lisää yliopistoihin!”, tviitattiin #arenacareerfair-kanavalla.  

Messuilla kiinnitettiin erityistä huomiota ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden työllistymiseen.

-  Ulkomaalaiset eivät työllisty Suomeen riittävän hyvin. Menetämme valtavasti osaamista ulkomaalaisten vastavalmistuneiden siirtyessä töihin muualle, sanoo yrityssuhde- ja ura- ja rekrytointipalveluiden päällikkö Jonna Söderholm.

Ulkomaalaisten työllistymistä Suomeen helpotetaan mm. järjestämällä tilaisuuksia, joissa ulkomaalaiset opiskelijat ja suomalaiset työnantajat kohtaavat, tukemalla ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden työharjoitteluja sekä lisäämällä tietoisuutta asiasta työnantajien suuntaan yliopistoverkostojen kautta.

Teksti: Kauppakorkeakoulun viestintä
Kuvat: Anni Hanén

ARENA-messut

Tänä vuonna Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut järjestivät ARENA-messut jo 22. kerran. Messut järjestetään vuosittain yhteistyössä Svenska Handelhögskolanin kanssa. ARENA-messut on Suomen suurin kauppatieteiden opiskelijoille järjestettävä rekrytointi- ja kontaktointitapahtuma.

Messuilla opiskelijat voivat tutustua yrityksiin ja eri toimialoihin messualueella sekä ARENA-On-Linessa Facebookissa. Vuosittain messuilla vierailee noin 3 000 kauppatieteiden opiskelijaa.

Lisätietoja ARENA-messuista: http://biz.aalto.fi/fi/services/career/arena/
Lisätietoja Aallon harjoittelutuesta ulkomaalaisille opiskelijoille Aalto CareerWebistä (vaatii kirjautumisen)

Tutkinnossa yhdistyvät kauppatieteet ja viestintä.

Tämä maailmanlaajuisestikin harvinainen yhdistelmä houkuttelee opiskelijoita muualta Aaltoon. Tutkinnon uudistuksen myötä Viestinnän laitoksen tarjonta täydentyy ja syksystä 2013 lähtien myös kauppatieteiden kandidaatiksi voi valmistua viestintä pääaineena. Maisteriohjelmassa viestintään erikoistuminen on ollut mahdollista jo pitkään.

Uudistus vastaa yhteiskunnan tarpeisiin

Tänä syksynä jo noin 270 opiskelijaa suoritti yritysviestinnän peruskurssin kandiopinnoissaan Kauppakorkeakoulussa.

- Koulu pyrkii uudistuksella vastaamaan yhteiskunnan tarpeisiin: viestinnän osaamisen tarve lisääntyy ja viestinnän merkitys kasvaa kaikkialla liike-elämässä, toteaa professori Leena Louhiala-Salminen.

Koulu pysyy opetuksessa ajan hermolla, tällä hetkellä viestinnän opintoihin kuuluu mm. median murrosta käsitteleviä kursseja.

- Viestintä on yksi liiketoiminnan perusteista ja strategisen johtamisen tärkeä osa-alue. Sitä tarvitaan kaikissa ammateissa. Myös viestinnän ammattilaisten työllistyminen on ollut hyvä, ja laitos saa paljon harjoittelijakyselyjä ja työpaikkailmoituksia yrityksiltä, toteaa viestinnän erikoistumisopintoja johtava vanhempi yliopistonlehtori Marja-Liisa Kuronen.

Viestinnän kandiopinnot lisäävät tunnettuutta

Eeva Tähtinen tuli Turun yliopistosta Aaltoon suorittamaan viestinnän maisteriopintoja koska se ei ollut muissa kauppakorkeakouluissa mahdollista. Eeva on tyytyväinen koulun kurssitarjontaan.Hänen mukaansa viestinnän erikoistumisopinnot kandidaatintutkinnossa lisäävät entisestään aineen tunnettuutta opiskelijoiden keskuudessa. 

Kauppakorkeakoululla on vankat perinteet viestinnän opetuksessa, jo sata vuotta sitten koulussa oli mahdollista opiskella suomen kieltä, johon kuului viestinnän opintoja. Omaksi oppiaineekseen viestintä vakiintui vuonna 1977.

Viestintää voi opiskella koulussa myös sivuaineena. Nykyisin kauppatieteissä voi erikoistua viestintään sekä kandidaatti-, maisteri- että  tohtoritasolla.

Video Viestinnän laitoksen MSc programme in Corporate Communication -ohjelmasta: 

Lisätietoja:

• Kauppatieteet Aallossa (studies.fi)
• Master's Degree Programme in Corporate Communication (studies.fi)
• Viestinnän laitos 

Kauppakorkeakoulun dekaanin Ingmar Björkmanin esityksen mukaan Johtamisen ja kansainvälisen liiketoiminnan laitos ja Viestinnän laitos yhdistyvät 1.1.2014 alkaen.

Uuden laitoksen suomenkielinen nimi on Johtamisen laitos.  Englanniksi laitoksen nimi on Department of Management Studies.

Laitoksen yhteydessä toimii Mikkeliin sijoitettu englanninkielinen International Business – kandidaattiohjelma.

Ensi vuoden alusta lukien laitoksen johtajaksi on nimitetty professori Raimo Lovio ja varajohtajaksi professori Johanna Moisander.

Tiede- ja teknologiayhteistyö on yksi parhaiten toimivista osa-alueista Venäjän ja EU:n välisessä kanssakäymisessä. Tiede- ja teknologiayhteistyö sekä innovaatioiden edistäminen vauhdittavat osaltaan EU:n ja Venäjän strategista kumppanuutta ja modernisaatiota.

Tämä selviää EU-komission ja Venäjän opetus- ja tiedeministeriön tilaamasta EU:n ja Venäjän välisen tiede- ja teknologiayhteistyösopimuksen arviointiraportista. Kauppakorkeakoulun CEMAT-yksikön tutkimuspäällikkö, akatemiatutkija Päivi Karhunen on osallistunut arviointiraportin laatimiseen.

- Suositamme, että eurooppalaisten ja venäläisten tutkijoiden yhteishankkeille ja tutkijaliikkuvuudelle luodaan entistä paremmat edellytykset, Karhunen sanoo.

Käynnistymässä oleva EU:n Horisontti 2020 –ohjelma sekä Venäjän kansalliset tutkimus- ja kehitysohjelmat tarjoavat hyvät puitteet tutkimusrahoitus- ja ohjelmayhteistyölle. Molemmilla osapuolilla on lisäksi käynnissä laajoja tutkimusinfrastruktuurihankkeita, joista kummatkin osapuolet voivat hyötyä.

- Tutkijaliikkuvuutta tulisi edistää helpottamalla tutkijoiden ja tutkimusmateriaalin liikkumista EU:n ja Venäjän välisen rajan yli. Uskomme, että EU:n ja Venäjän välinen tiedevuosi edistää liikkuvuutta sekä lisää tutkijoiden tietoisuutta yhteistyömahdollisuuksista puolin ja toisin, Karhunen sanoo.

EU:n ja Venäjän välinen tiedevuosi 2014 (EU-Russia Year of Science 2014) avataan Moskovassa 25-27.11. pidettävässä 'Towards a Vision for EU-Russia Science, Technology and Innovation Cooperation –konferenssissa, johon Karhunen osallistuu panelistina.

Lisätietoa: http://www.eu-russia-yearofscience.eu/en/1379.phph