Quantcast
Channel: Uutiset
Viewing all 1011 articles
Browse latest View live

Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan valintakoe

0
0
Valintakoe pidettiin 11.6.2013. Kokeen vahvistamaton oikea vastausrivi on alla olevassa liitteessä:

valintakoe 2013 (PDF)

Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan tulokset julkistetaan 5.7.2013. Tällöin Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluun hyväksyttyjen nimiluettelo on nähtävissä Kauppakorkeakoulun päärakennuksen ulko-ovella (Runeberginkatu 14-16, Helsinki). Vain hyväksyttyjen tiedot julkistetaan.

Niiden hyväksyttyjen nimet, jotka ovat antaneet siihen luvan, julkaistaan myös Internetissä 5.7.2013.

Viime vuonna Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluun pyrki kauppatieteellisen alan yhteisvalinnassa 3068 ensisijaista hakijaa suorittamaan ylempää kauppatieteellistä korkeakoulututkintoa. Noin yhdeksän prosenttia hakijoista pääsi Kauppakorkeakouluun.


Energiasektorin vetoapu Venäjän taloudelle heikkenemässä

0
0
Suomalaisyritykset uskovat kasvuun Venäjän vähittäiskaupassa ja rakennusalalla, Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskuksen (CEMAT) tuore Venäjän talousnäkymät 1/2013 -raportti kertoo.

Energiasektorin vetoapu Venäjän taloudelle heikkenemässä. Korkeana pysyneestä öljyn hinnasta huolimatta Venäjän BKT:n kasvu on hidastunut viime vuoden 3,4 %:sta kuluvan vuoden ensimmäisen neljänneksen 1,6 %:iin. Teollisuustuotannon kasvu oli viime vuonna vain 2,6 %, kun raakaöljyn tuotanto polki paikallaan ja maakaasun kysyntä niin koti- kuin ulkomaanmarkkinoilla supistui. Aiemmin talouskasvua korkealla kannatellut vähittäiskauppakin kasvoi enää 5,9 %.

Kuitenkin kodinelektroniikan ja autojen myynti on pysynyt kasvu-uralla, kun kansalaisten tulot ovat olleet nopeassa nousussa. Kuluttajahintainflaatio näyttääkin kiihtyvän edelleen viime vuoden 6,6 %:sta, ja uusien asuntojen hinnat ovat yhä nopeassa nousussa. Tulojen kasvuun on vaikuttanut Venäjän hyvä työllisyystilanne sekä palkkojen ja eläkkeiden nopea nousu. Eläkerahastoihin on kuitenkin jo muodostunut vaje, ja päättäjien haasteena on löytää budjettirahoitus nopeasti kasvaneille sosiaalimenoille, kun samaan aikaan puolustus- ja turvallisuusmenoja aiotaan nostaa.

Lue raportti kokonaisuudessaan:
CEMAT Venäjän talousnäkymät 1/2013 -raportti (cemat.aalto.fi)


Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskuksen (CEMAT) tuottaa CEMAT Talousnäkymät -verkkojulkaisusarjaa Venäjän ja Kiinan talouskehityksestä suomalaisyritysten näkökulmasta. Katsauksissa yhdistetään eri tutkimuslaitosten talousennusteita, yritysten odotuksia kartoittavia barometrejä ja CEMATin yrityspartnereiden näkemyksiä kohdemaiden talousnäkymistä. Tämän pohjalta analysoidaan, miten talousnäkymät heijastuvat suomalaisyritysten liiketoimintamahdollisuuksiin kohdemaissa. Lisätietoja: CEMAT Talounäkymät (cemat.aalto.fi)

Lasse Mitronen nimitetty Professor of Practice -tehtävään markkinoinnin laitokselle

0
0
KTT Lasse Mitronen on nimitetty Aalto-yliopiston tenure track -urajärjestelmän mukaiseen professorin (Professor of Practice) tehtävään markkinoinnin laitokselle 1.9.2013-31.8.2016 väliseksi ajaksi.

Lasse Mitronen Professor of Practice, Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluProfessuurin ala on markkinointi ja erityisesti kaupan markkinointi.

Mitronen on toiminut kaupan asiantuntija- ja johtotehtävissä 25 vuotta (mm. Kesko) sekä sen jälkeen professorina ja tutkimusjohtajana Tampereen yliopistossa.

Mitronen on keskittynyt tutkimuksessaan erityisesti kaupan liiketoimintamalleihin, verkostojen johtamiseen ja johtamisjärjestelmiin sekä palveluliiketomintaan.

 

Aallon voima konkretisoitui yhteisprojektissa

0
0
Liiketaloustieteet ja luova taiteellinen puoli löivät kättä yhteistyössä tehdyssä projektissa.

”Näkisin, että nimenomaan kun yhteistyö Aalto- yliopiston eri osien kanssa tulee näin vapaaehtoisesti ja ihmiset ovat sitoutuneita, se toimii hyvin. Toivon että näitä projekteja on jatkossakin Aalto-yliopistossa”, elokuva-ja televisiotuotantoa opiskeleva Asta Viertola sanoo.

Hän oli mukana projektissa, missä kaksi Aalto-yliopiston ”ääripäätä” elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos sekä Kauppakorkeakoulusta laskentatoimen laitos tekivät yhteistyötä. Kyseessä on Suomen Elokuvasäätiön tilaama tutkimus digitalisoinnin kustannusvaikutuksista elokuva-alaan Suomessa. Laskentatoimi ja elokuvataide kohtasivat projektissa onnistuneesti. Projektia johti tutkija Katja Kolehmainen laskentatoimen laitokselta.

”Tällaisissa projekteissa konkretisoituu Aallon voima, mitä yliopisto pystyy tarjoamaan aivan toisin kuin muut yliopistot. Projektissa opittiin pian puhumaan samaa kieltä ja jakamaan tietoa”, Kolehmainen sanoo.

Mukana 15 yhtiötä

Tutkijoilla oli käytössään alan 15 eri yhtiön tilinpäätösaineisto, mikä oli melko karkealla tasolla eikä kovin yksityiskohtainen.  Tarkempaa informaatiota tutkijat saivat haastatteluista, joita he tekivät runsaasti. Tämä aineisto on taas sen varassa, mitä alan toimijat haluavat kertoa.

”Projektin pääasiallinen tarkoitus oli tarkastella digitaalisuuden vaikutusta kannattavuuteen ja alan toimintatapoihin. Tarkastelimme kolmea eri toimijaryhmää: elokuvan tuotantoyhtiöitä, levitysyhtiöitä ja elokuvateattereita”, Katja Kolehmainen kertoo.

Projekti herätti paljon kiinnostusta opiskelijoiden keskuudessa: hakijoita oli 17 ja heistä valittiin elokuva-alan opiskelijan Asta Viertolan lisäksi Marika Westman laskentatoimesta, Arttu Talvitie markkinoinnista ja Janne Jaalivaara taloustieteestä.

Projektista saadut opintopisteet voi upottaa kandi- tai maisteritutkinnon opintovaatimuksiin,  mutta se ei ollut tärkeää eikä syy miksi esimerkiksi Asta Viertola meni projektiin mukaan.

”Syy oli projektissa itsessään.  Oli mielenkiintoinen aihe ja halusin olla siinä mukana.  Koin, että minulla olisi siihen annettavaa. Vaikka opiskelen tuottajaksi, ei taloudellista puolta opiskella niin tarkasti, sain tästä uutta näkökulmaa”, Asta Viertola sanoo.

Päävastuu opiskelijoilla

Päävastuu projektissa on opiskelijoilla. Ohjaajan tehtävä on tarkentaa tutkimuksen tarkoitusta ja toteuttamistapoja, valita ryhmä, sparrata sitä ja vahtia aikataulua.

”Opiskelijat toteuttavat projektin itsenäisesti, olen mukana sitten viimeistelyssä”, tutkija Kolehmainen täsmentää.

Elokuva-ala on käynyt viime vuosina läpi merkittävää teknistä murroskautta. Alan tuotanto- ja levitysketjun muuttumista digitaaliseksi  voi verrata äänielokuvan murrokseen. 1990-luvun alkupuolella alkoi jo äänen ja jälkityön digitalisoituminen. Vähitellen koko tuotanto- ja levitysketju, kuvauskalustot ja teatterilevitykset ovat muuttuneet digitaaliseksi. Elokuvateattereiden digitalisoituminen alkoi puolestaan vuonna 2006.

Digitalisoitumineen suhtaudutaan myönteisesti

Tutkimustuloksista voidaan päätellä, että digitaalisuus on ollut välttämätöntä alan kilpailukyvylle ja kannattavuudelle.  Sen ansiosta samat elokuvat voivat saada ensi-iltansa yhtä aikaa eri puolilla Suomea, kun filmiä ei tarvitse fyysisesti kuljettaa. Toisaalta pienet yksittäiset elokuvateatterit ovat häviämässä, koska niiden kannattavuus hiipuu multiplex-teattereiden vallatessa alaa.

Tutkimuksen perusteella voidaan nähdä, että elokuva-ala suhtautuu kokonaisuudessaan varsin positiivisesti alan digitalisoitumiskehitykseen. Suoria taloudellisia vaikutuksia on kuitenkin vielä vaikea arvioida, koska uuteen tekniikkaan ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin totuttelu vie aikaa. Oleellisimmat vaikutukset digitalisoitumisella näyttää selvityksen perusteella olevan elokuvien nopeampaan kiertoon ja parempaan saatavuuteen, etenkin pienillä paikkakunnilla.

Useat haastateltavat olivat lisäksi sitä mieltä, että elokuvan digitalisoituminen on vaikuttanut myös kohonneisiin katsojalukuihin. Toisaalta alan digitalisoitumisen nähtiin asettavan teatteriyhtiöille uusia haasteita, sillä ohjelmistosuunnittelun merkitys korostuu aikaisempaa voimakkaammin uudessa digitaalisessa maailmassa.

Teksti: Helinä Hirvikorpi

Matti Häyry nimitetty johtamisen ja kansainvälisen liiketoiminnan professoriksi

0
0
Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri on nimittänyt VTT Matti Häyryn 1.6.2013 alkaen professorin (Full Professor) tehtävään Kauppakorkeakoulun johtamisen ja kansainvälisen liiketoiminnan laitokselle.

Professor Matti Häyry, Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluHänen tutkimus - ja opetusalanaan on johtaminen (philosophy of management).

Häyry on toiminut bioetiikan ja oikeusfilosofian professorina Manchesterin yliopistossa Englannissa. Hän toimii myös käytännöllisen filosofian dosenttina Helsingin yliopistossa. 

Häyry on tutkimuksessaan keskittynyt bioetiikkaan ja moraalifilosofiaan.

Aalto EE yhteistyöhön korealaisen Yonsei-yliopiston kanssa

0
0
Yhteistyö koskee liikkeenjohdon Executive MBA -ohjelmaa ja on merkittävä virstanpylväs Aalto EE:n kasvustrategiassa.

Aasian markkinat ovat avainroolissa tässä kasvussa.

– Olemme toimineet Etelä-Koreassa jo 18 vuotta ja meillä on 3 000 alumnia Executive MBA-ohjelmastamme. Yhteistyö johtavan yliopiston Yonsein kanssa vahvistaa asemaamme tällä dynaamisella markkinalla, laajentaa tarjontaamme ja tukee kasvuamme. Tämä lisää myös mahdollisuuksiamme ns. three party -ohjelmiin muiden huippuyliopistojen kanssa, toteaa Aalto University Executive Education Oy:n toimitusjohtaja, Aalto-yliopiston vieraileva professori Pekka Mattila.

Yonsei-yliopisto muodostaa yhdessä kahden muun arvostetun eteläkorealaisen yliopiston – Soul National Universityn ja Korea Universityn – kanssa ns. SKY-yliopistoryhmittymän, josta on muodostunut maassa yleinen käsite akateemiselle huippuosaamiselle. SKY-yliopistotutkinnot nauttivat Etelä-Koreassa erittäin korkeasta sosiaalisesta statuksesta.

Etelä-Korean ja Suomen lisäksi Aalto EE tarjoaa Executive MBA -ohjelmia Singaporessa, Taiwanilla, Kiinassa, Puolassa ja Indonesiassa.

Lisätietoja

Pekka Mattila, valtiot. tri, toimitusjohtaja, vieraileva professori
Aalto University Executive Education
Puhelin: 040 738 7221
pekka.mattila@aaltoee.fi

Minna Hiillos, kauppat. tri, Associate Dean
Business Area Director, Degree Programs
Aalto University Executive Education
Puhelin: 050 583 9521
minna.hiillos@aaltoee.fi

Aalto EE

Aalto University Executive Education (Aalto EE) tarjoaa korkealaatuisia liikkeenjohdon kehittämispalveluja hyödyntäen Aalto-yliopiston ja kansainvälisen verkoston osaamista. Aalto EE:n missiona on rakentaa parempi maailma paremmalla johtajuudella ja kasvattaa uusi johtajasukupolvi. Yhtiön vahvuuksia ovat globaali toimintamalli ja monipuolinen tarjonta. Suomen ja Singaporen lisäksi Aalto EE tarjoaa ohjelmia Puolassa, Ruotsissa, Etelä-Koreassa, Taiwanilla, Kiinassa, Indonesiassa ja Venäjällä. Aalto EE:lla on kolme arvostettua laatuleimaa eli akkreditointia: AACSB, AMBA ja EQUIS ja edustaa näin ollen 0,4 prosentin maailmanlaajuista parhaimmistoa.

Laaja tutkimushanke HR-ammattilaisten vaikutusmahdollisuuksista käynnistyy

0
0
Henkilöstöä pidetään eräänä yrityksen tärkeimmistä kilpailutekijöistä, ja ihmisten johtamisella on merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Henkilöstöasiat tulevat kuitenkin organisaatioiden päätöksentekoon usein ilman muodollista auktoriteettia. Nyt käynnistyvässä Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimusprojektissa pureudutaan tähän problematiikkaan, ja tarkastellaan, mitkä tekijät lisäävät HR-ammattilaisten vaikutusmahdollisuuksia organisaatiossa.

Tutkimushankkeen toteuttavat Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, Hanken ja Vaasan yliopisto yhteistyössä pohjoismaalaisten yritysten sekä kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa, professori Kristiina Mäkelä Kauppakorkeakoulusta kuvaa.

- Olemme samalla työryhmällä toteuttaneet jo useita henkilöstöhallinnon tutkimushankkeita. Yhteistyömme on erittäin vahvaa ja toimivaa. Tärkeän tutkimusaiheen äärellä on nyt Suomen johtavat HR-tutkijat.

Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää paremmin HR-funktion vaikuttavuutta. Tulokset ovat sovellettavissa myös muihin funktioihin.

- Luonnollisesti tulokset toimivat yritysten ja organisaatioiden benchmarkkausaineistona, Mäkelä lisää. - Tutkimuskohteina olevien yritysten ja organisaatioiden rekrytointi on parhaillaan käynnissä.

Kohdeyritysten henkilöstöasioiden ammattilaisten vaikutusmahdollisuuksia analysoidaan yksilöiden osaamisen, verkostojen ja organisaatioresurssien käytön näkökulmista kvalitatiivisten ja kvantitatiivisten menetelmien avulla.

Tutkimushanketta "Organisaatiossa vaikuttaminen ilman muodollista auktoriteettia: Kuinka HR-ammattilaiset vaikuttavat päätöksentekoon" rahoittaa Suomen Akatemia neljän vuoden hankerahoituksella (950 000 euroa). Hanketta johtaa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu.

Lisätietoja

professori Kristiina Mäkelä, kristiina.makela@aalto.fi, +358 40 559 3454

Tutustu Kauppakorkeakoulun alumneihin - Esittelyssä Marimekon toimitusjohtaja Mika Ihamuotila

0
0
Mika Ihamuotila on maailmankuulun suomalaisen design-yritys Marimekon toimitusjohtaja.

Ihamuotila haluaa inspiroida ihmisiä. Marimekossa hän on nähnyt moniosaajien ja erilaisista koulutustaistoista tulevien työntekijöiden yhteistyön edut.

Miten Mika Ihamuotila näkee Aalto-yliopiston opiskelijoiden tulevaisuuden?


Tutustu Kauppakorkeakoulun alumneihin - Esittelyssä ekonomi Sirkka Hämäläinen

0
0
Sirkka Hämäläinen on merkittävimpiä suomalaisia talousvaikuttajia. Pitkän uran rahoitusalalla tehnyt Kauppakorkeakoulun alumni on toiminut mm. Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsenenä.

Hämäläinen uskoo vahvasti Aalto-yliopiston poikkitieteellisyyteen sekä moraalin opetuksen integroimiseen kauppatieteellisen koulutukseen.

Mitä Kauppakorkeakoulu antoi Sirkka Hämäläiselle?

Opiskelijavalinnan tulokset: Kauppakorkeakouluun edelleen kova kilpailu

0
0
Kaikkiaan 3012 hakijasta 278 valittiin suorittamaan ylempää kauppatieteellistä korkeakoulututkintoa Helsinkiin. Mikkelin International Business -kandidaattiohjelmaan valittiin 90 kaikkiaan 957 hakijasta.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluun pyrki kauppatieteellisen alan yhteisvalinnassa 2921 ensisijaista hakijaa suorittamaan ylempää kauppatieteellistä korkeakoulututkintoa. Kaikkiaan kandidaattitason valintaväylien kautta hakijoita Kauppakorkeakoulun Töölön kampukselle oli yhteensä 3012 hakijaa. Hakijoista paikan sai 9,2 %.  Hakijoiden määrä laski viime vuoteen verrattuna (v. 2012: 3468 hakijaa; 311 valittua). Keskeisin syy tähän on ulkomaalaisten hakijoiden väheneminen, koska Helsingin yksikössä ei enää ole mahdollista suorittaa kandidaatin tutkintoa kokonaan englanniksi.

Kaikki kandidaattitason valintaväylät mukaan lukien Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Helsingin yksikköön hyväksyttiin vuoden 2013 valinnoissa yhteensä 278 uutta opiskelijaa. Heidät valittiin suorittamaan kauppatieteiden kandidaatin (KTK) ja maisterin (KTM) tutkintoa. Ensimmäistä kertaa opiskelupaikkaa tarjottiin valtakunnallisessa Talousguru-kilpailussa menestyneille. Kaikki kolme tarjouksen saanutta tarttuivat tilaisuuteen ja yksi heistä aloittaa opintonsa tänä vuonna.

Aiemmin keväällä maisteritason valinnassa Kauppakorkeakouluun hyväksyttiin 165 hakijaa suorittamaan kauppatieteen maisterin tutkintoa. Paikkoja tavoitteli 496 hakijaa.  

Mikkelin International Business -kandidaattiohjelmaan valittiin 90 kaikkiaan 957 hakijasta

Kauppakorkeakoulun Mikkelin yksikön International Business -kandidaattiohjelmaan valittiin 90 uutta opiskelijaa suorittamaan englanninkielistä kauppatieteiden kandidaatin tutkintoa (BScBA). Mikkelin yksikköön tuli yhteensä 957 hakemusta 53 eri maasta. Mikkelin ohjelmaan on oma opiskelijavalinta.


Valintojen tulokset

Aalto-yliopiston valintojen tulokset ovat luettavissa osoitteessa:

http://www.aalto.fi/fi/studies/admission_results/


Uudelle opiskelijalle

Tietopaketti Helsingissä aloittavilla uusille kauppatieteiden opiskelijoille (into.aalto.fi)

Mikkeli Campus: Information for new degree students (into.aalto.fi)

Tervetuloa opiskelemaan Aalto-yliopistoon! Vararehtori Martti Raevaaran videotervehdys uusille opiskelijoille (youtube.com)


Lisätietoja valinnoista

Aalto-yliopiston Hakijapalvelut, hakijapalveluiden päällikkö Milla Vaisto-Oinonen, p. 050 362 8880

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, suunnittelija Jukka Oksanen, p. 040 3538105, jukka.oksanen@aalto.fi


Aiempia uutisointeja kevään opiskelijavalinnoista

2.7.2013 Aalto-yliopiston tekniikan korkeakouluihin 1108 uutta opiskelijaa

20.6.2013 Taideteollisen alan kandidaattivalintojen tulokset julkaistu

11.4.2013 Aalto-yliopistoon yli 15 000 hakijaa

Petri Kuoppamäki yritysjuridiikan apulaisprofessoriksi

0
0
Dosentti, OTT Petri Kuoppamäki on nimitetty Aalto-yliopiston tenure track -urajärjestelmän mukaiseen apulaisprofessorin (Assistant Professor, 2. taso) tehtävään 1.8.2013-31.7.2017 väliseksi ajaksi.

Professuurin alana on yritysjuridiikka, erityisesti yksityisoikeus. Kuoppamäki on keskittynyt tutkimuksessaan kilpailuoikeuteen.

JIBS Decade Award dekaani Ingmar Björkmanin tutkimustyölle

0
0
Artikkeli “MNC knowledge transfer, subsidiary absorptive capacity, and HRM” on valittu vaikutusvaltaisimmaksi Journal of International Business Studies (JIBS) -tutkimusjulkaisussa vuonna 2003 julkaistuksi artikkeliksi. JIBS Decade Award myönnetään nimensä mukaisesti vuosikymmen sitten ilmestyneelle artikkelille, joka on kyseisen vuoden viiden eniten siteeratun artikkelin joukossa.

- Ryhmän työ raivasi pioneerimäisesti tietä tutkimukselle, jossa tarkastellaan HR-käytäntöjen vaikutusta tiedonkulkuun ja -jakamiseen monikansallisissa yrityksissä, joissa tiedon liikkuminen on elinehto, palkintokomitea kiittää.

Voittoisan artikkelin kirjoittivat yhteistyössä Dana Minbaeva (Copenhagen Business School), Torben Pedersen (Copenhagen Business School), Ingmar Björkman (Aalto-yliopisto), Carl Fey (University of Nottingham Ningbo) ja Hyeon Park (Georgia State University).

JIBS Decade Award -palkinto myönnetään vuosittain kansainvälisen liiketoiminnan johtavan yhdistyksen Academy of International Businessin (AIB) pääkonferenssin yhteydessä. Palkinnon sponsoroi kustantaja Palgrave Macmillan. Sitä on jaettu vuodesta 1996. Lisätietoja: JIBS Decade Award (aib.msu.edu)

Tiina Ritvala kansainvälisen liiketoiminnan apulaisprofessoriksi

0
0
KTT Tiina Ritvala on nimitetty Aalto-yliopiston tenure track -urajärjestelmän mukaiseen apulaisprofessorin (Assistant Professor) tehtävään ajalle johtamisen ja kansainvälisen liiketoiminnan laitokselle 1.8.2013-31.7.2016.

liftimage_tiina_ritvala.jpgTehtävän ala on kansainvälinen liiketoiminta (International Business).

Ritvala on keskittynyt tutkimuksessaan erityisesti kansainvälisten verkostojen dynamiikkaan (ml. monikansalliset yritykset, julkinen sektori ja järjestöt), institutionaaliseen yrittäjyyteen ja uusien markkinakategorioiden syntyyn. Lisäksi hän on pohtinut Itämeren alueen liiketoimintaan ja vastuullisuuteen liittyviä kysymyksiä. Hän on toiminut myös myös International Business -maisteriohjelman ohjelmajohtajana sekä työskennellyt aiemmin yrityskonsulttina.

Lisätietoja: Tiina Ritvalan profiili Aalto People -palvelussa (people.aalto.fi)

Start-Up Centerin kiihdyttämöyritykset loivat yli 700 uutta työpaikkaa

0
0
Mitä yhteistä on Roviolla, Frogmindilla ja Efimalla? Ne kaikki ovat saaneet alkunsa Aalto Start-Up Centeristä. Aalto Start-Up Center on yrityskiihdyttämö, joka vauhdittaa aloittavien yritysten kasvua.

Toiminta on poikkeuksellisen menestyksellistä: jopa 87 prosenttia yrityskiihdyttämön tukemista yrityksistä jatkaa toimintaansa kymmenen vuoden kuluttua. Yrityskiihdyttämö myös synnyttää uusia työpaikkoja kustannustehokkaasti: vuosina 2008-2011 yhteensä 33 yritystä kaksinkertaisti työpaikkojen määrän luomalla yli 700 työpaikkaa.

Start-Up Center tarjoaa aloitteleville yrityksille yrittäjyyden kehityspalvelut, yritysneuvontaa, laajat asiantuntijaverkostot ja sekä modernit toimitilat. Osa yrityksistä on mukana ns. virtuaalikiihdyttämösopimuksella eli he harjoittavat toimintaansa muissa tiloissa, mutta saavat sopimuksen mukaisesti yrityksen kehittämisen palvelut liiketoimintansa menestykselliseen kasvattamiseen.

Yrityskiihdyttämö yhdistää kaupallisen, teknillisen ja taidealojen osaamisen samoin kuten Aalto-yliopisto. Kaikki start-up-yritykset huomioivat nämä kolme näkökulmaa toiminnassaan.

Rahan ansaitsemisen logiikka välttämätöntä

Start-Up Centerin projektijohtaja Marika Paakkalan mukaan kiihdyttämö-sana kuvaa paremmin keskuksen toimintaa kuin hautomo. Tosin liiketoiminnan kehittäminen vaatii oman aikansa eikä oikotietä oppeihin ole.

- Kaikilla kiihdyttämön yrityksillä täytyy olla rahan ansaitsemisen logiikka, muutoinhan ne eivät olisi bisnestä tekeviä yrityksiä, sanoo projektijohtaja Marika Paakkala. 

Vuosittain Start-Up Centeriin hakee yli 200 yritystä, joista nelisenkymmentä valitaan mukaan. Enimmäisaika kiihdyttämiseen on kolme vuotta, mutta valtaosa yrityksistä valmistuu puolessatoista vuodessa. Vuosittain noin nelisenkymmentä yritystä lähtee pois. Kerrallaan Start-Up Centrissä on asiakkaana noin 80 yritystä. 

- Hakijamäärät ovat kasvussa ja hakemukset seulotaan tiukasti. Hakijoita ja hankkeita tarkastellaan kolmesta näkökulmasta; liikeidean ja liiketoimintasuunnitelman laatu, tiimin osaaminen ja taustat sekä hankkeen rahoitus ja sen realistisuus. Tiimin asenne ja tahtotila merkitsevät paljon yrityksen menestymisessä, sanoo Paakkala.

Yhteistyö perustuu erilaisuudelle ja samanlaisuudelle

Start-Up Centerin yrittäjät eivät aina ole noviiseja, vaan heillä on usein tietotaitoa ja osaamista jo valmiiksi. Kuitenkaan jonkun asian asiantuntijuus ei vielä tee hyvää yrittäjyyttä, vaan siihen tarvitaan muitakin elementtejä.  Kiihdyttämössä kokeneet asiantuntijat pääsevät yhdistämään voimansa lahjakkaiden nuorten kanssa, ja lopputuloksena syntyy innovaatioita, verkostoja ja liiketoimintaa. 

Paakkalan mukaan nuorempia ja vanhempia yhdistää tekemisen palo sekä innokkuus. Juuri tämä erilaisuus ja samanlaisuus ruokkivat yhdessä tekemistä.

- Tarjoamme myös mentorointia alkutaipaleella oleville yrityksille. Kokemusten jakaminen opettaa ja samalla sekä mentori että mentoroitava oppivat. Tästä syntyy koko yrittämisessä tarvittava paketti: kokemus, tekeminen ja verkostot.

Yrityskiihdyttämö antaa eväät pysyvään yrittämiseen

Start-Up Centerin yrityksiä seurataan ja tutkitaan jatkuvasti ja tulokset ovat vaikuttavat. Jopa 87 prosenttia yrityksistä jatkaa toimintaansa kymmenen vuoden kuluttua. Tämä on poikkeuksellisen korkea määrä aloitteleville yrityksille.

Yrityskiihdyttämö synnyttää uusia työpaikkoja kustannustehokkaasti: vuosina 2008-2011 yhteensä 33 yritystä kaksinkertaisti työpaikkojen määrän luomalla yli 700 työpaikkaa. Myös mukana olevien yritysten liikevaihto kasvaa nopeasti: vuonna 2011 mukana olleiden 87 yrityksen liikevaihto oli yhteensä 164 miljoonaa euroa ja liikevoitto lähes 50 miljoonaa euroa. Edellisen vuoden lukuihin verrattuna yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi kaksinkertaiseksi.

Noin kolmasosa Start-Up Centerin yrityksistä on niin sanottuja gaselliyrityksiä. Gaselliyritykseksi kutsutaan poikkeuksellisen nopeasti kasvavaa yritystä, jonka liikevaihto on kasvanut kolmena vuonna peräkkäin yli 50 prosenttia.

 

Start-Up Center (start-upcenter.fi) aloitti toimintansa osana Kauppakorkeakoulua vuonna 1997 ja se on Pienyrityskeskuksen alainen yksikkö. Yli 700 aloittelevaa yritystä on saanut kasvuvauhtia keskuksesta. Aalto Start-Up Centerin toimitilat sijaitsevat Helsingin Salmisaaressa.

Lisätietoja: projektijohtaja Marika Paakkala, p. 040 829 2286, marika.paakkala@aalto.fi

Heikki Urmas in Memoriam

0
0
Lentokapteeni ja kauppatieteiden tohtori Heikki Urmas kuoli nopeasti edenneeseen sairauteen Helsingissä 16.7.2013. Hän oli syntynyt 15.6.1935 Kosken kunnassa, joka silloin kuului Turun- ja Porin lääniin.

DSC00010.JPG

Heikki Urmas eli poikkeuksellisen mielenkiintoisen elämän. Hänen ensimmäinen työpaikkansa oli silloisessa Aero Oy:ssä DC-kolmosen perämiehenä. Vuosi oli 1956. Kolmekymmentäneljä vuotta kestäneeseen liikennelentäjän uraan mahtui paljon mielenkiintoisia kohtaamisia, vieraita maita ja kaupunkeja, tapahtumia, mutta myös ’läheltä-piti’ -tilanteita. Ilmeisesti yksi Suomen ennätys Heikillä on edelleen hallussaan.  Hän nimittäin ylitti Atlantin ohjaamossa 704 kertaa. Heikin on täytynyt olla aikaerossa suuren osan lentäjän urastaan!

Koska silloisilla lentäjillä oli runsaasti vapaa-aikaa, päätti Heikki työnsä ohessa aloittaa opinnot silloisessa Kauppakorkeakoulussa (myöhemmin Helsingin kauppakorkeakoulussa) ensin kauppatieteiden maisteriksi ja myöhemmin kauppatieteiden tohtoriksi. Heikki leikkisästi totesikin, että vaihtoehdot olivat joko ruveta juopoksi tai ryhtyä opiskelemaan. Akateemisen lukuvuoden 1964-1965 Heikki vietti virkavapaalla lentäjän toimestaan ASLA-stipendiaattina Indianan yliopistossa Bloomingtonissa. Hänen ASLA-vuotensa osoittautui merkittäväksi hänen myöhemmän uransa kannalta. Tuon vuoden aikana hän mm. solmi läpi elämän jatkuneita ystävyyssuhteita Indianan yliopiston professoreiden kanssa ja näki miten huippuyliopistoa johdettiin.

Heikki toimi Suomen Liikennelentäjien Yhdistyksessä, saaden ensikosketuksen ammattiyhdistysliikkeen toimintaan Suomessa. Näin ollen ei ollut sattumaa, että Heikki valitsi väitöskirjansa aiheeksi työrauhajärjestelmän. Hänen ohjaajanaan toimi professori Osmo Wiio. Heikki väitteli kauppatieteiden tohtoriksi 23.5.1975 aiheesta työrauhajärjestelmä yhteiskunnan osajärjestelmänä, tarkasteltuna SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen hajaannuksen aikana. Väitöstilaisuus herätti aiheensa takia median kiinnostuksen. Väitöstilaisuudessa ja karonkassa olivat läsnä tuleva ETYK:n aikainen pääministeri, valtakunnansovittelija Keijo Liinamaa ja työnantajien (silloisen STK:n) johtohahmo, presidentti Kekkosen luottomies Päiviö Hetemäki, joita molempia Urmas oli haastatellut perusteellisesti väitöskirjaansa varten.

Lentäjän uransa päätettyään Heikki hyödynsi kauppatieteellisiä opintojaan ja ulkomaan kokemuksiaan mm. Indianan yliopistosta ottaessaan vastaan Helsingin kauppakorkeakoulun BBA-ohjelman johtajuuden Mikkelin yksikössä. Tätä tehtävää, johon hänet palkkasi rehtori Fedi Vaivio, Heikki on luonnehtinut lottovoitoksi. Heikki on itse dokumentoinut Mikkelin BBA-ohjelman syntyvaiheet vuonna 2010 ilmestyneessä kirjassa ”Tulkintoja, tosiasioita, tarinoita: Helsingin kauppakorkeakoulun historiaa”.

Ohjelma perustettiin professori Veikko Jääskeläisen aloitteesta vastauksena opetusministeriön haluun kasvattaa opiskelijapaikkojen lukumäärää kauppatieteellisellä alalla. Heikki oli ohjelman ensimmäinen varsinainen kokopäiväinen johtaja. Opetus organisoitiin Helsingin kauppakorkeakoulun kansainvälisten ohjelmien mallin mukaisesti intensiivikursseiksi, ohjelman opettajat palkattiin ulkomaisista yliopistoista ja opiskelijoiden edellytettiin osallistuvan lukukauden mittaiseen vaihtoon jossakin ulkomaisessa vaihtokoulussa. Nuorten vastapainoksi ohjelmaan valittiin joka vuosi joitakin vähän varttuneempia, jo työelämässä toimineita. Mikkelin opiskelijayhteisöstä muodostui tiivis. Opiskelijat olivat motivoituneita, tyytyväisiä opetukseen ja opiskelivat ahkerasti. Keskeytysprosentti oli minimaalinen. Kaikki saivat hienon, aidon kansainvälisen opiskelukokemuksen. Heikki totesikin, ettei Mikkelin ohjelmaa olisi voinut Helsingissä toteuttaa! Heikki ymmärsi välittömästi ohjelman merkityksen Mikkelin kaupungille ja solmi tiiviit yhteistyösuhteet kaupungin johtoon.

Tässä tehtävässä Heikki toimi kymmenen vuotta jäätyään toisen kerran eläkkeelle kesällä 2000. Hän seurasi Mikkelin yksikön toimintaa läheltä opettaen lukuisia kertoja sen ohjelmassa eläkkeellekin jäätyään. 2000-luvun alkupuolella BBA-ohjelma muuttui viralliseksi englanninkieliseksi kandidaattitutkinnoksi. Samalla lukukausimaksut poistuivat ja tiiviimmät yhteydet rakennettiin Helsingin kauppakorkeakoulun johtamisen laitokseen. Urmas ehti nähdä Mikkelin ohjelmansa nousevan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun, ellei koko Aalto-yliopiston kandidaattiohjelmien lippulaivaksi. Vakavasti otettava esityskin on tehty, että Kauppakorkeakoulun kandiopetuksen siirtyessä Otaniemeen tulisi se toteuttaa pääsääntöisesti ”Mikkelin esikuvan” mukaisesti intensiivikursseina, sitouttaen opiskelijat ja professorit – näin muuttaen opiskelukulttuurin.

Heikki oli aktiivinen yhteiskunnallinen, taloudellinen ja poliittinen vaikuttaja Mikkelin vuosinaan, mutta myös eläkkeelle jäätyään. Hän oli sitoutumaton. Hän oli taitava kirjoittaja ja loistava puhuja. Heikki kirjoitti kolme taloudellis-yhteiskunnallista kirjaa, suuren joukon lehtiartikkeleita ja piti lukuisia puheita. Hänen ensimmäinen kirjansa ”Uhrina työtön” tarkasteli 1990-luvun lamaa ja sen hoitoa Suomessa. Heikki myös säännöllisesti vaihtoi ajatuksia eräiden kansanedustajien kanssa. Hän kantoi huolta maamme taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta tilasta ja Suomen osallistumisesta yhteisvaluuttaan. Ei ole salaisuus, että hän oli eurokriittinen. Heikille luonteenominaiseen tapaan hän ei kuitenkaan vain tyytynyt kritisoimaan asioiden tilaa, vaan yritti tarjota kehittelemisen arvoisia vaihtoehtoja talouspoliittiseen keskusteluun. Hän mm. loi ohjelman kilpailukykymme parantamiseksi 1990-luvun lamavuosina yhdessä professoreiden Veikko Jääskeläinen ja Fedi Vaivio kanssa. Ohjelmaa arvosteltiin silloin rankasti, mutta vaikutti kuitenkin siltä, että pääministeri Vanhasen hallitus olisi ottanut mallia ”kolmen tohtorin ohjelmasta” mm. kotimaisen energian edistämisessä.

Ensimmäisen kerran tapasin Heikin ja hänen vaimonsa Kaisun Helsingin kauppakorkeakoulun promootiossa vuonna 1976, jossa meidät molemmat promovoitiin tohtoreiksi. Varsinaisesti ystävystyin Heikin kanssa 1990-luvun loppupuolella lukuisien Mikkelin matkojeni aikana toimiessani Kansainvälisen koulutuskeskuksen johtajana. Mikkelin BBA-ohjelma oli tuolloin osa Kansainvälistä koulutuskeskusta.

Useilla elämänalueilla Heikin perintö elää. Kauppakorkeakoulun kannalta oli tärkeää, että Heikki toimi vuosikymmenen Mikkelin yksikön johtajana ohjelman kannalta kriittisinä vuosina. Hän jätti lähtemättömän jäljen Mikkelin yksikkömme toimintaan. Kauppakorkeakoulun henkilökunta ja lukuisat Mikkelin ohjelman käyneet entiset opiskelijat jäävät kaipaamaan karismaattista ja värikästä Heikkiä.

Jyrki Wallenius
professori


Ilmoittautuminen avoimen yliopiston syksyn kursseille alkaa

0
0
Ilmoittautuminen Aalto-yliopiston avoimen yliopiston syksyn kursseille alkaa 13.-15.8.2013 välisenä aikana.

Ilmoittautuminen vaihtelee kurssikohtaisesti. Avoimessa yliopistossa voit opiskella Aalto-yliopiston tutkinto-opetuksen mukaisia kursseja teknilliseltä, kauppatieteelliselta ja taideteolliselta alalta. 

Valintaperusteena kursseille on ilmoittautumisjärjestys. Joillakin kursseilla on esitietovaatimuksia, jotka on mainittu kurssikuvauksessa. Kurssimaksu on 10€/opintopiste.

Tutustu kursseihin ja ilmoittaudu mukaan!

Parhaan opiskelija-artikkelin palkinto Kauppakorkeakoulun Paula Linnalle

0
0
Kauppakorkeakoulun jatko-opiskelija Paula Linna voitti Academy of Management -konferenssissa parhaan opiskelija-artikkelin palkinnon.

Linna osallistui tutkimuksellaan Bricolage as a means of innovating in a resource-scarce environment: a study of innovator-entrepreneurs at the BOP konferenssin Social Issues in Management Divisionaan.

Tutkimuksessaan Linna selvitti kuinka kehittää innovaatioita vähäresurssisessa ympäristössä. Tutkimus oli empiirinen tapaustutkimus kahdesta kenialaisesta innovoija-yrittäjistä, jotka olivat kehittäneet edullisen energiaratkaisun kotitalouksien ja kyläyhteisöjen käyttöön.

Tutkimuksessa tuotettiin uutta tietoa siitä kuinka yrittäjät kehittyvissä maissa käyttävät hyödykseen ’bricolage:n’ kaltaista toimintatapaa – uuden luomista käsillä olevien materiaalien ja resurssien kautta - selvitäkseen kohtaamistaan haasteistaan. Näitä haasteita ovat mm. perusinfrastruktuurin heikkous, ja laadukkaan materiaalin puuttuminen.

Tutkimus tuo uutta tietoa erityisesti innovaatio- ja liiketoimintaosaamiseen koskien kuinka kehittää innovaatioita erittäin haasteellisissa oloissa ja miten luoda kannattavaa liiketoimintaa vähävaraisilla markkinoilla.

Artikkeli on osa Paula Linnan väitöskirjaa, jossa hän selvittää erilaisia tapoja rakentaa osallistavaa liiketoimintaa kehittyvien maiden vähävaraisilla markkinoilla. 

Lisätietoja: Paula Linna puh. 050 405 4942, paula.linna@aalto.fi

Tutkimus: Asiakastyytyväisyys lisää osakkeen kiinnostavuutta ja arvoa institutionaalisten sijoittajien keskuudessa

0
0
Miten institutionaaliset sijoittajat reagoivat osakemarkkinoilla yritysten asiakastyytyväisyyteen? Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun markkinoinnin professorin Jaakko Asparan tutkimusryhmän tutkimus osoittaa, että yrityksen parantunut asiakastyytyväisyys saa institutionaaliset sijoittajat lisäämään omistustaan yrityksessä sekä kohottaa osakkeen arvoa.

AsparaJaakko_01.tifTutkimus julkaistiin arvostetussa Journal of the Academy of Marketing Science -tiedelehdessä.

Tutkimus osoittaa, että erityisesti lyhytjänteiset institutionaaliset sijoittajat kuten osakerahastot lisäävät omistuksiaan sellaisten yritysten osakkeissa, joiden asiakastyytyväisyys paranee. Vastaavasti ne vähentävät omistuksiaan sellaisten yritysten osakkeissa, joiden asiakastyytyväisyys huononee.

- Hieman yllättäen juuri lyhytjänteiset institutionaaliset sijoittajat, joiden usein ajatellaan tuijottavan vain kvartaalikohtaisia tulosennusteita, reagoivat myös yritysten pitkäjänteistä markkinointiosaamista heijastavaan asiakastyytyväisyyteen, professori Jaakko Aspara toteaa.

Asiakastyytyväisyyden mittarina tutkimus tarkastelee laajasti käytössä olevaa American Customer Satisfaction Index (ACSI) -mittaria, joka kartoittaa yli 200 kansainvälisen suuryrityksen asiakastyytyväisyyttä USAn markkinoilla ja joka julkaistaan useamman kerran vuodessa. Nokia on mukana ACSI:n mittauksissa.

Tutkimusryhmä havaitsi, että epävarmoilla tuotemarkkinoilla institutionaaliset sijoittajat reagoivat tavallistakin vahvemmin muutoksiin asiakastyytyväisyydessä.

-  Esimerkiksi kuluttajaelektroniikan markkinat muuttuvat nopeasti. Tällaisilla markkinoilla institutionaaliset sijoittajat näyttäisivät antavan yhä enemmän painoarvoa asiakastyytyväisyydelle, Aspara kommentoi.

-  On linjassa tulostemme kanssa, että Nokian asiakastyytyväisyyttä kuvaava ACSI-luku nousi toukokuussa, ja sen jälkeen on raportoitu tiettyjen isojen institutionaalisten sijoittajien kiinnostuksesta yhtiötä kohtaan. Myös Nokian osakkeen arvo on noussut.

Tutkimus osoittaa, että lyhytjänteisten institutionaalisten sijoittajien omistusten kasvaminen asiakastyytyväisyyden parantuessa johtaa myös osakkeen arvon nousuun ja osakekohtaisen riskin pienentymiseen. Tämä antaa mahdollisuuden yrityksille vahvistaa osakkeensa arvoa.

Jos useammille lyhytjänteisille institutionaalisille sijoittajille raportoidaan yrityksen asiakastyytyväisyyden parannuksista, voidaan odottaa yrityksen arvon vahvistumista, tutkimus toteaa.

Lisätietoja

Professori Jaakko Aspara, jaakko.aspara@aalto.fi, 050 402 7065.

Tutkimus: ”Do institutional investors pay attention to customer satisfaction and why?”. Journal of the Academy of Marketing Science (painossa).
Saatavilla: http://link.springer.com/article/10.1007/s11747-013-0342-9

Jyrki Walleniuksesta Suomen Operaatiotutkimusseuran kunniapuheenjohtaja

0
0
Suomen Operaatiotutkimusseura myönsi Kauppakorkeakoulun professori Jyrki Walleniukselle kunniapuheenjohtajan arvon.

Arvonimi myönnettiin seuran 40. vuotisjuhlassa Lappeenrannan yliopistolla 20.8.2013. Kunniapuheenjohtajuus voidaan myötää erittäin ansiokkaasta ja pitkäaikaisesta toiminnasta operaatiotutkimuksen alalla.

Seuran perustaja ja ensimmäinen kunniapuheenjohtaja oli Teknillisen korkeakoulun sovelletun matematiikan professori Olli Lokki. 

Kuvassa seuran neljä kunnianpuheenjohtajaa Christer Carlsson (Åbo Akademi) (vas.), Pekka Korhonen (emeritusprofessori, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu), Raimo Hämäläinen (Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu), ja Jyrki Wallenius (Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu). 

Suomen Operaatiotutkimusseura

Koulutusvienti konkretisoituu Aalto EE:n globaalissa kokoontumisessa Singaporessa

0
0
Aalto EE:n globaali toimintamalli saa uuden ulottuvuuden, kun toista sataa Aalto Executive MBA -opiskelijaa kokoontuu tällä viikolla Singaporessa.

iWeekin teemat Clean Energy for a Sustainable Business, Luxury Management ja Entrepeneurship ovat kuumia puheenaiheita Singaporessa ja Aasiassa, kun maailman talouskasvu on hidastunut ja etsii uusia painopistealueita.

iWeekissä on edustettuina 17 eri kansallisuutta, mikä tarjoaa mahdollisuuden ainutlaatuiseen, monikulttuuriseen vuorovaikutukseen ja verkostoitumiseen. Kuudetta kertaa toteutettava Aalto Executive MBA International Week järjestetään ensimmäistä kertaa Aasiassa.

- Aalto EMBA -ohjelma on tarjolla jo kuudessa maassa ja Indonesia on uusin päänavauksemme. Kaikki liike-elämässä toimivat tarvitsevat nyt suoraa, nopeaa ja epämuodollista ajatusten vaihtoa eri markkina-alueiden kokemuksista. Kruununjalokiviimme lukeutuva iWeek vahvistaa tavoitettamme olla halutuin kumppani paitsi Pohjois-Euroopan myös Aasian kansainvälisille yrityksille, toteaa Aalto EE:n toimitusjohtaja, professori Pekka Mattila

Kokeneiden johtajien koulutusohjelma

Aalto Executive MBA -ohjelma on kokeneille johtajille räätälöity koulutusohjelma, joka keskittyy strategisen ajattelun ja toiminnan kehittämiseen sekä uuden ajan johtajuuden haasteisiin. Aalto Executive MBA -ohjelma on Pohjoismaiden paras EMBA-ohjelma Financial Times -lehden tekemän arvion mukaan. Lehti arvioi vuosittain ainoastaan 100 maailman parasta Executive MBA -ohjelmaa.

Jo kuudetta kertaa järjestettävälle iWeekille osallistuu tänä vuonna yhteensä 118 Aalto Executive MBA -opiskelijaa. Ensimmäistä kertaa iWeekille osallistuu opiskelijoita myös Indonesian ja Taiwanin Aalto Executive MBA - ohjelmista. Singaporen Alkaff Mansionissa pidettyyn avajaistilaisuuteen tervehdyksensä toi myös Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen. Aalto EE on Helsingin kaupungin koulutuskumppani, ja ensimmäinen kaupungin tarpeisiin räätälöity Executive MBA -ohjelma käynnistyi syksyllä 2012.

Lisätietoja:

Pekka Mattila, valtiot. tri, toimitusjohtaja, professori
Aalto University Executive Education
Puhelin: +358 40 738 7221
pekka.mattila@aaltoee.fi

Kati Illikainen
Aalto Executive Education Academy, Singapore
Puhelin: +65 9459 8073
kati.illikainen@aaltoee.sg

Aalto EE

Aalto University Executive Education (Aalto EE) tarjoaa korkealaatuisia liikkeenjohdon kehittämispalveluja hyödyntäen Aalto-yliopiston ja kansainvälisen verkoston osaamista. Aalto EE:n missiona on rakentaa parempi maailma paremmalla johtajuudella ja kasvattaa uusi johtajasukupolvi. Yhtiön vahvuuksia ovat globaali toimintamalli ja monipuolinen tarjonta. Suomen ja Singaporen lisäksi Aalto EE tarjoaa ohjelmia Puolassa, Ruotsissa, Etelä-Koreassa, Taiwanilla, Kiinassa, Indonesiassa ja Venäjällä. Aalto EE:lla on kolme arvostettua laatuleimaa eli akkreditointia: AACSB, AMBA ja EQUIS ja edustaa näin ollen 0,4 prosentin maailmanlaajuista parhaimmistoa. 

Viewing all 1011 articles
Browse latest View live