Muun muassa nämä tulokset käyvät ilmi KTM Johanna Frösénin Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluun tekemästä väitöskirjatutkimuksesta. Tutkimus pureutuu markkinoinnin mittarien käyttöön, markkinoinnin tuloksellisuuden mittaamiseen ja markkinoinnin kontrolliin suomalaisyrityksissä.

Markkinoinnin kontrolli sidoksissa liiketoimintakontekstiin

Tutkimus tunnistaa viisi suomalaisyrityksille ominaista tapaa mitata markkinoinnin tuloksellisuutta, jotka keskittyvät markkinoinnin vaikuttavuuden eri osa-alueisiin. Kukin mittaustavoista on tyypillisesti sidoksissa tietynlaisiin toimialoihin, yrityskokoon tai markkinaan.

Tutkimuksen löydökset korostavat erityisesti markkinoinnin tuloksellisuuden moniulotteisuutta ja kontekstisidonnaisuutta. Varsinaisia ’parhaita käytäntöjä’ markkinoinnin mittaamiseen ja kontrollointiin ei ole, vaan mittaristot ja kontrollijärjestelmät tulisi aina sovittaa yksittäisen yrityksen strategiaan, tavoitteisiin ja liiketoimintaympäristöön.

Myös vaihtoehtoisia työkaluja markkinoinnin kontrollointiin on tarjolla. Yllättävää kyllä, erityisesti pienten yritysten kohdalla muodollista tuloksellisuuden mittaamista ei aina edes tarvita – oikeanlainen yrityskulttuuri saattaa joissakin tapauksissa riittää yrityksen ja markkinoiden välisen suhteen kontrollointiin.

Tutkimus tarjoaa käytännön liike-elämälle uusia näkökulmia markkinoinnin tuloksellisuuden ja markkinoinnin kontrollin kokonaisvaltaiseen hahmottamiseen sekä työkaluja mittaristojen ja kontrollijärjestelmien kehittämiseen.

Väitöstilaisuus

KTM Johanna Frösénin markkinoinnin aineeseen kuuluva väitöskirja Marketing Metrics, Marketing Performance Measurement, and Marketing Control tarkastetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa perjantaina 26.4.2013 klo 12 alkaen.

Vastaväittäjänä toimii yhdysvaltalainen professori David Stewart, joka on yksi arvostetuimpia tutkijoita ja asiantuntijoita markkinointitieteen alalla. Professori Stewart on julkaissut yli 200 tieteellistä vertaisarvioitua artikkelia, kirjoittanut useita kirjoja ja toiminut usean kansainvälisesti arvostetun markkinoinnin alan aikakauslehden päätoimittajana. Nykyään hän on Journal of Public Policy and Marketingin päätoimittaja ja markkinoinnin professori Loyola Marymount -yliopistossa Kaliforniassa. Akateemisen työnsä lisäksi professori Stewart toimii mm. yhdysvaltalaisen Marketing Accountability Standards Boardin (http://www.themasb.org/) vetäjänä.

Kustoksena toimii Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun markkinoinnin laitoksen johtaja, professori Henrikki Tikkanen.

Tiedotusvälineiden edustajat voivat tiedustella ilmaiskappaleita Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun viestinnästä, viestinta-biz@aalto.fi tai p. 050 566 5673.

Lisätietoja: Johanna Frösén, p. 040 3538 230, johanna.frosen@aalto.fi

Tulokset ovat luettavissa osoitteessa http://www.aalto.fi/fi/studies/admissions/biz/masters_degree/publication_of_results/

Verkkosivuilla julkistetaan ainoastaan niiden hyväksyttyjen nimet, jotka ovat antaneet siihen erikseen luvan.

Hakija voi tarkistaa itseään koskevan valintapäätöksen kirjautumalla sähköiseen valintajärjestelmään apply.aalto.fi.

Hyväksytyille opiskelijoille postitetaan myös virallinen hyväksymiskirje.

Lisätietoja: 
Aalto-yliopiston Hakijapalvelut
hakijapalvelut@aalto.fi

Toukokuussa 1993 käynnistyivät Kauppakorkeakoulun avoimen yliopiston ensimmäiset kurssit.  Samana vuonna alkoi myös Teknillisen korkeakoulun avoin yliopisto-opetus. Taideteollisessa korkeakoulussa ensimmäiset avoimet kurssit pidettiin jo vuonna 1989.

- Aalto-yliopiston avoin opetus painottuu kauppatieteisiin. Viime vuonna 81 prosenttia suoritetuista opintopisteistä tuli kauppatieteellisistä opinnoista, 11 prosenttia teknillisistä ja 8 prosenttia taideteollisista. Yhteensä ilmoittautumisia kaikille kursseille tuli 7570, selvittää Avoimen yliopiston erikoissuunnittelija Leena Ylä-Anttila.

Lisää taitoja työelämään, tie tutkintoon

Ylä-Anttila kertoo, että monet tekevät Avoimessa yliopistossa sivuaineen johonkin muuhun tutkintoon – tai suorittavat opintoja saadakseen lisäpätevyyttä työelämään.

Avoin yliopisto on myös väylä tutkinto-opetukseen. Vuosittain tutkinto-opetukseen on otettu 15–30 opiskelijaa, joiden kurssiarvosanat ovat täyttäneet vaatimukset. Avoimen kurssit ovat tutkinto-opetusta vastaavia ja tasoa seurataan koko ajan.

- Nyt on menossa selvitys, jossa verrataan tutkintopuolen ja avoimen kurssien tenttiarvosanoja. Niissä ei saisi olla suurta vaihtelua.

Ylä-Anttilan mukaan yli 30 prosenttia Avoimen yliopiston opiskelijoista on jo suorittanut akateemisen tutkinnon, mutta toisaalta mukaan mahtuu peruskoulupohjalta ponnistavia. Aiempien korkeakouluopintojen puuttuminen voikin olla haaste opettajille, mutta silti monet opettajat pitävät Avoimessa yliopistossa opettamista mielekkäänä.

- Avoimessa opiskelevilla on usein jo käytännön kokemusta työelämästä. He haluavat keskustella opettajien kanssa ja tuoda opetukseen omia esimerkkejään.

Jonotusta ja lomakkeen täyttöä

Nyt osa-aikaeläkkeellä oleva Leena Ylä-Anttila aloitti työt Kauppakorkeakoulun avoimen yliopiston koulutuspäällikkönä vuonna 1993, heti ensimmäisten kurssien alkaessa.

- Kauppakorkeakoulun avoin yliopisto perustettiin opetusministeriön ja korkeakoulujen välisten neuvottelujen tuloksena. Koulutus oli keskeinen lääke 1990-luvun alun lamaan ja valtiolta saatiin erilaisiin koulutusohjelmiin rahoitusta, hän kertoo.

Ensimmäiset Avoimen yliopiston kurssit olivat kesäkursseja, joita oli mainostettu Helsingin Sanomissa. Kun opetukseen halusi ilmoittautua, piti jonottaa Avoimen yliopiston toimistoon, täyttää ilmoittautumislomake ja maksaa kassalippaaseen 200 markkaa käteisellä. 

- Jono jatkui jopa Hietaniemen hautausmaalle asti silloisista Hietaniemenkatu 7:ssä olevista tiloista, Ylä-Anttila muistelee.

1990-luvun loppupuolella käyttöön otettiin puhelinilmoittautuminen, mutta silloinkin opiskelupaikka piti tulla maksamaan ja lunastamaan toimistolle. Viimeiset kaksi vuotta ilmoittuminen on ollut sähköistä ja paikan on voinut maksaa nettipankissa.

Avoimen yliopiston syntymäpäiväkahvit 21.5. kello 15-16.30 Kauppakorkeakoulun päärakennuksen aulassa. Tervetuloa!

Lisätietoja Aalto-yliopiston avoimesta yliopistosta (avoin.aalto.fi)

Teksti: Tea Kalska

Tapahtuman vierailevina puhujina ovat Vallila Interiorsin voimahahmo Anne Berner sekä ohjelman alumnit ja nousevan muotimerkki UNEINSin perustajat Linda Förstner ja Aleksandrina Atanasova.

Illan kohokohtana Aalto Fashion Marketing -opiskelijaryhmät esittelevät konseptinsa. Sisältöohjelma alkaa klo 18.00 ja kestää noin kaksi tuntia. 

- Fashion Marketing -ohjelma on Aallon kauppakorkeakoulun ja taideteollisen korkeakoulun yhteinen voimannäyte ja konkreettinen osoitus tieteen ja taiteen rajat ylittävän yhteistyön voimasta. Olemme sitoutuneet ohjelman ja sen taustalla kypsyvän tutkimuskokonaisuuden pitkäjänteiseen kehittämiseen, kuvaa vieraileva professori Pekka Mattila Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta.

- Verrattuna Ruotsiin ja Tanskaan olemme muotiliiketoiminnan saralla vielä kehitysmaa, mutta haasteeseen on nyt tartuttu uudella kunnianhimolla, Mattila luonnehtii.

Aalto Fashion Marketing -ohjelman kumppaneina ja rahoittajina toimivat Finatex ja Saga Furs.

Lisätiedot:
Vieraileva professori Pekka Mattila
Puh. 040 738 7221
pekka.mattila@aalto.fi

Aalto Fashion Marketing on Aalto-yliopiston monitieteinen kurssi, joka järjestettiin ensi kertaa keväällä 2012. Isompaan ohjelmakokonaisuuteen niveltyvän kurssin tarkoituksena on synnyttää edellytyksiä kansainvälisille kaupallisille menestystarinoille muodin ja muotoilun parissa. Ohjelmaan on valittu suuresta hakijajoukosta 20 lupaavaa eri alojen opiskelijaa. Ohjelman toteuttaa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Markkinoinnin laitos yhdessä Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun vaatesuunnittelun ohjelman kanssa. Ohjelma tekee tiivistä yhteistyötä Etelä-Korean maineikkaan Yonsei-yliopiston sekä London College of Fashionin kanssa.

Kurssiin kuuluvan opintomatkan ja korkeatasoiset vierailuluennoitsijat mahdollistaa elinkeinoelämän – Saga Furs Oyj.n ja Finatex -toimialajärjestön – taloudellinen tuki.

Ohjelmaa johtaa vieraileva professori Pekka Mattila Kauppakorkeakoulusta. Opettajina toimivat lisäksi tutkijat Elina Koivisto ja Antti Vassinen Kauppakorkeakoulusta.

FT Executive Education -selvityksessä arvioidaan erikseen ns. avoimet koulutukset ja yrityksille räätälöidyt koulutusohjelmat. Kokonaissijoitus perustuu näiden kahden kategorian yhteistulokseen. Arviointi perustuu sekä asiakkaiden antamaan avoimeen palautteeseen että koulujen tuottamaan tilastoaineistoon.

”Kolmessa vuodessa olemme nousseet yrityskohtaisissa koulutuksissa peräti 15 sijaa, ja kokonaissijoituksemme on myös kohonnut viisi sijaa. Tämä on huippusaavutus globaalisti erittäin kilpailulla markkinalla. Kehitys kuvaa myös kasvavaa panostustamme organisaatiokohtaisesti räätälöityihin ohjelmiin”, toteaa Aalto University Executive Education Oy:n toimitusjohtaja, Aalto-yliopiston vieraileva professori Pekka Mattila.

Financial Timesin mukaan yritysasiakkaat arvostavat erityisesti Aalto EE:n kansainvälisyyttä, koulutusinvestoinneilleen saamaansa tuottoa, tuoreimpia tietoja ja taitoja sekä monipuolisia oppimismenetelmiä. Avoimissa johdon ohjelmissa Aalto EE:n vahvuuksia ovat opiskelijoiden tavoitteiden saavuttaminen ja luottamuksellisten asiakassuhteiden rakentuminen yli vuosien.

”Kilpailemme maailman kärkikoulujen kanssa joka viikko. Vahvuutenamme on todettu kyky saavuttaa asetetut tavoitteet, joka on Financial Timesin selvityksessäkin tärkein kriteeri. Olemme ketterä, laadukas ja toimintamallimme ansiosta samalla kustannustehokas haastaja kansainvälisillä liikkeenjohdon koulutusmarkkinoilla”, Mattila jatkaa.

Maailman bisneskoulujen kärki säilyi samana: HEC Paris, Iese Business School ja IMD. Aalto EE:n strateginen kumppani barcelonalainen ESADE paransi sijoitustaan ja nousi neljänneksi.

Aalto University Executive Education osallistui vertailuun Aalto University -nimellä. Aalto EE oli mukana selvityksessä 13. kerran.

Aalto EE

Aalto University Executive Education (Aalto EE) tarjoaa korkealaatuisia liikkeenjohdon kehittämispalveluja hyödyntäen Aalto-yliopiston ja kansainvälisen verkoston osaamista. Aalto EE:n missiona on rakentaa parempi maailma paremmalla johtajuudella ja kasvattaa uusi johtajasukupolvi. Yhtiön vahvuuksia ovat globaali toimintamalli ja monipuolinen tarjonta. Suomen ja Singaporen lisäksi Aalto EE tarjoaa ohjelmia Puolassa, Ruotsissa, Etelä-Koreassa, Taiwanilla, Kiinassa, Indonesiassa ja Venäjällä. Osana Aalto-yliopistoa, Aalto EE:lla on kolme arvostettua laatuleimaa eli akkreditointia: AACSB, AMBA ja EQUIS ja edustaa näin ollen 0,4 prosentin maailmanlaajuista parhaimmistoa.

Innovaatioiden aiheuttamilla radikaaleilla muutoksilla yritykset pyrkivät muuttamaan asiakkailleen tuottamaansa arvoa. Mullistavat innovaatiot voivat liittyä tuotteisiin, palveluihin, prosesseihin tai liiketoimintamalleihin. Niiden onnistunut kehittäminen ja implementointi vaativat yritykseltä usein täysin uudenlaisia kyvykkyyksiä, kuten aikaisempaa laajempaa mahdollisuuksien kartoittamista, pitkäjänteisempiä investointipäätöksiä sekä vanhan arvontuotantorakenteen muokkaamista.

Kiihtyvään tahtiin muuttuvassa ja monimutkaistuvassa liiketoimintakentässä kyvystä innovoida on tulossa uusi kestävän kilpailuedun lähde.

Epäonnistuneet hankkeet opettavat onnistumaan

Tutkimus havainnollistaa epäonnistuneiden tai äärimmäisen haasteellisten innovaatiohankkeiden ja erilaisten lähestymistapojen avulla miten yritysten uudenlaista innovaatiotoimintaa voidaan paremmin analysoida ja ymmärtää. Esimerkiksi kun perinteinen tuotevalmistaja pyrki laajentumaan palveluliiketoimintaan, ei yrityksessä tunnistettu tarpeeksi hyvin vanhojen kyvykkyyksien epäsopivuutta uuteen kontekstiin. Tämän takia laajentuminen epäonnistui.

Käytännön liike-elämälle tutkimuksen tulokset paljastavat uusia näkökulmia innovaatiotoiminnan haasteellisuuteen. Tuloksista käy ilmi mm. miten yhteistyösuhteiden laatu vaikuttaa yhteistyöhön perustuviin innovaatioihin ja mikä on politikoinnin merkitys mullistavien innovaatioiden toimeenpanossa. Lisäksi tutkimus tarjoaa käytännön liike-elämälle eväitä merkittävimpien haasteiden ja esteiden ohittamiselle.

Väitöstutkimus kehittää innovaatiotutkimusta yhdistämällä uusimpia teoreettisia ja konseptuaalisia viitekehyksiä kuten avoimen innovaation ja dynaamiset kyvykkyydet epäonnistuneista ja äärimmäisen haasteellisista innovaatiohankkeista rakentuviin empiirisiin konteksteihin. Esimerkiksi analysoimalla epäonnistuneita avoimeen innovaatioon perustuvia palveluinnovaatioita voidaan tunnistaa merkittävimpiä haasteita, jotka liittyvät niiden toimeenpanoon.

Väitöstilaisuus

KTM Mikko Laukkasen markkinoinnin aineeseen kuuluva väitöskirja Failure to Innovate: Essays on the Challenges and Barriers to Realizing Business Transformation tarkistettiin Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa perjantaina 10.5.2013.

Vastaväittäjänä toimi professori Tomas Falk saksalaisesta EBS Universität für Wirtschaft und Rechtistä. Kustoksena toimi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun markkinoinnin laitoksen johtaja, professori Henrikki Tikkanen.

Tiedotusvälineiden edustajat voivat tiedustella ilmaiskappaleita Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun viestinnästä, viestinta-biz@aalto.fi tai p. 050 566 5673.

Lisätietoja: Mikko Laukkanen, p. 050 4079790, mikko.laukkanen@aalto.fi     

Takasen tietoista läsnäoloa käsittelevä väitöskirja tarkastettiin Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa 3.5. Hänen väitöstutkimuksensa pohjautuu kolmen vuoden osallistuvaan toimintatutkimukseen, jossa asiantuntijaorganisaatio, Valtiovarainministeriön henkilöstöosasto lähti kokeilemaan ja luomaan uusia toimintatapoja omassa työssään.

Henkilöstö ja asiakkaat hyötyivät uusista toimintatavoista

Uusien toimintatapojen seurauksena mm. henkilöstön tavat työskennellä ja olla vuorovaikutuksessa muuttuivat. Sekä henkilöstön että asiakkaiden kokemukset uusista toimintatavoista olivat positiivisia.

- Henkilöstön tapa kehittää työtään muuttui suunnittelevasta ja kontrolloivasta mahdollistavaan suuntaan. Työtyytyväisyys pysyi myös hyvällä tasolla, vaikka henkilöstö väheni samaan aikaan, kuvailee Takanen.

Myös organisaation asiakastyytyväisyys parani merkittävästi kehittämistyön aikana.

- Asiakkaat kokivat tulleensa kohdatuiksi, heidän palautteensa kuultiin ja heitä otettiin mukaan toiminnansuunnitteluun.

Läsnäolo auttaa tiedostamaan, miten toimimme

- Tietoinen läsnäolo toimii myös pysäyttäjänä ja auttaa tiedostamaan miten toimimme. Tietoisen huomion tuominen toimintaan voi jo sinällään muuttaa tapaamme olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa.

Takasen mukaan tietoinen läsnäolo tarkoittaa läsnäolevaa orientaatiota, jota voi harjoittaa missä tahansa, vaikkapa omassa työssä.

- Jos vaikka keskustelen työkaverin kanssa, niin voin havainnoida, olenko todella läsnä, kuuntelenko häntä vai täyttääkö oma tulkintani kaikki hänen sanansa. Tätä voi harjoitella. Läsnäolo tarkoittaa myös kykyä olla avoin sille mitä tässä hetkessä nousee.

Keskittyminen tähän hetkeen eikä tulevaan

- Työpaikoilla voi harjoittaa tietoista läsnäoloa eri tavoin. Esimerkiksi hiljentymisorientaatio ennen kokousta tai kehittämissessiota, pysähtymisharjoitukset kesken työskentelyjen, uudenlaiset tavat kuunnella itseä ja toista. Jopa strategiatyötä voi tehdä tuomalla siihen tähän hetkeen keskittyvän orientaation, jolloin ei lähdetä visioimaan tulevaan vaan elämään sitä tässä hetkessä.

Tietoista läsnäoloa tuodaan työpaikoille usein erilaisten mindfulness-ohjelmien muodossa.

- Tällaiset ohjelmat ovat hyvä alku. Kuitenkin olisi nimenomaan tärkeää löytää arkisia tapoja harjoittaa sitä kaikessa toiminnassa, sanoo Takanen.

Takasen väitöskirjatutkimus pdf:nä

Kokemuksia tietoisesta läsnäolosta Takasen ja Seija Petrowin Kohtaamisten voima -kirjassa (sitra.fi)

Lisätietoja: Terhi Takanen, p. 0400 775 508, terhi.takanen@cocreators.fi

Palkitut työt edustavat poikkitieteellisyyttä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta

Masters of Aalto -tapahtuman vuoden 2013 pääyhteistyökumppani Helsingin kaupunki palkitsi Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun opiskelijan Jenni Sepän hänen pienten muotoiluyritysten yhteistoiminnallista kattobrändiä käsittelevästä lopputyöstään.

– On kaupungin ja koko elinkeinoelämän etu, että muotoilutoimijoiden monipuolista osaamista käytetään mahdollisimman paljon, perusteli kaupungin elinkeinopalvelun yritysasiamies Anu Mänttäri valintaa.

– Sepän työ tarjoaa helposti lähestyttävän tavan edistää muotoiluosaamisen saavutettavuutta ja tarjoaa tukea yrittäjyydelle kauppatieteiden oppeja soveltaen.

Yhteistyökumppani Unigrafia palkitsi tekstiilitaiteen opiskelijan Paula Barclayn, joka on yhteistyössä Makia Clothingin ja WWF Suomen kanssa toteuttanut painotekstiilimalliston lisäämään tietoisuutta ylikalastukseen liittyvistä ongelmista.

– Tärkeä ja ajankohtainen teema yhdistettynä visuaalisesti korkeatasoiseen, aiheeseen istuvaan ja raikkaaseen toteutukseen varmisti palkittavan valinnan. Tekstiilitaiteilijan suunnittelemat kuosit olisivat helposti sovellettavissa myös laajempaankin tuotevalikoimaan ja eri materiaalisiin painotuotteisiin, kertoi asiakkuuspäällikkö Sirkku Grönholm.

Metex-säätiön palkinto luovutettiin monialaiselle ryhmälle, jossa kolme vastavalmistunutta ovat kukin omien tutkimusalueiden näkökulmasta pohtineet matkustaja-alusten ja risteilypalvelujen kehittämistä. Insinööritieteiden korkeakoulusta valmistuva Oliver Parmasto, Kauppakorkeakoulun kasvatti Yali Wu ja Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa tutkinnon suorittanut Vesa Ylirisku saivat kiitosta oikeasta elämästä otetun haasteen monialaisesta ja holistisesta lähestymisestä säätiön edustajalta Jussi Neuvolta.

Myös Yali Wun työhön voi tutustua Masters of Aalto -tapahtuman sivuilla.

Vielä ehdit tutustua Masters of Aallon tarjontaan

Masters of Aalto -tapahtumatila ja näyttely Helsingin Sörnäisissä (Kruununmakasiini, Hämeentie 39) on avoinna yleisölle päivittäin sunnuntaihin 26.5. saakka (ma−pe klo 12−20, la−su klo 12−18). Näyttelyyn on vapaa pääsy. Lisätietoja osoitteessa moa.aalto.fi.

Vastanneista 23 % oli erittäin tyytyväisiä tutkintoonsa ja jollain tapaa tyytyväisiä (joko tyytyväisiä, melko tai erittäin tyytyväisiä) yhteensä 94 %. KTM-tutkintoa pidettiin yleisesti hyvänä ja arvostettuna pohjakoulutuksena, joka mahdollistaa erilaisiin tehtäviin hakemisen.

Vastaajien mielestä yliopisto-opiskelu kehitti hyvin englannin kielen viestintätaitoja, yritystoiminnan perusteiden tuntemusta, analyyttisen, systemaattisen ajattelun taitoja, ryhmätyö- ja sosiaalisia taitoja, tiedonhankintataitoja ja oman alan teoreettista osaamista. Harvat kriittiset kommentit nousivat avoimista vastauksista ja koskivat lähinnä toiveita käytännönläheisyyden lisäämisestä opintoihin.

– Uraseurantaraportti on meille opetuksen kehittämisen väline. Edellisen, kaksi vuotta sitten tehdyn kyselyn pohjalta olemme panostaneet muun muassa tiimityöskentely-, viestintä- ja projektityöskentelytaitojen systemaattiseen kehittämiseen, Kauppakorkeakoulun opetuksesta ja oppimisesta vastaava varadekaani Seppo Ikäheimo havainnollistaa.

– Tuoreimmasta kyselystä saatujen tulosten perusteella aiomme tuoda mm. neuvotteluissa tarvittavat argumentaatiotaidot osaksi käytännön taitojen opetusta. Käytännönläheisyyttä opetuksessa ja oppimisessa tulemme korostamaan monella tapaa, esimerkiksi entistä läheisemmällä yhteistyöllä liike-elämän kanssa.

Uudet kandidaatti- ja maisteriohjelmat alkavat syksyllä

Kauppakorkeakoulu uudistaa Aalto-yliopiston korkeakouluista ensimmäisenä sekä kandidaatin että maisterin tutkinnot. Uudet ohjelmat alkavat syksyllä 2013. Uusien ohjelmien myötä opiskelijoille tarjoutuu enemmän mahdollisuuksia suorittaa opintoja muissa Aallon korkeakouluissa ja kehittää poikkitieteellistä osaamista, jota työelämä enenevissä määrin vaatii. Ohjelmiin on myös lisätty käytännön työelämätaitoja, joiden kehittymistä seurataan systemaattisesti.

Oppimisessa hyödynnetään yhä enemmän opetustapaa, jossa ratkotaan todellisia yrityselämän haasteita. Syksyllä Helsingissä aloittavat uudet kauppatieteen kandidaattiopiskelijat tutustuvat Rovion liiketoimintaan heti opintojensa alussa. Opiskelijat pääsevätkin reflektoimaan teoriaa ja käytäntöä suhteessa toisiinsa yritystapausten kautta useaan otteeseen opiskelun aikana ja useiden eri organisaatioiden kanssa.

– Olennaisinta on opiskelijan oppiminen. Tärkeintä on se, mitä opiskelija tekee, ei se, mitä opettaja tekee, Ikäheimo kiteyttää.

Lisätietoja

Koulutusohjelmat 1.8.2013 alkaen
Tutkintorakenteet 1.8.2013 alkaen
Uraseurantaraportti

Opetuksen ja tutkintojen uudistaminen: Varadekaani Seppo Ikäheimo, Aalto-yliopiston kaup-pakorkeakoulu, puh. 050 505 4990, seppo.ikaheimo@aalto.fi

Uraseurantaraportti: Jonna Söderholm, päällikkö, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun yritys-suhteet ja ura- & rekrytointipalvelut, puh. 040 353 8417, jonna.soderholm@aalto.fi

- Tarkastelemme tiiviin yhteistyön mahdollisuuksia opetuksessa, tutkimuksessa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa, sanoo Kauppakorkeakoulun entinen rehtori, ESADEn vieraileva professori Eero Kasanen.

- Strategisen kumppanuuden avulla koulut voivat hyötyä toistensa vahvuuksista. ESADE on merkittävä johtamisen kouluttaja, ja Aallon vahvuuksia ovat muotoilu ja monitieteisyys.

Ensimmäisenä yhteishankkeenaan korkeakoulut ovat toteuttaneet yhteisen innovointiprojektikurssin (Internship Innovation Project, I2P). Kurssi päättyi 10.5.

- Uuden ja mielenkiintoisen kumppanuuden ansiosta ESADEn opiskelijat saavat kokemusta kahdesta johtavasta kauppakorkeakoulusta, toteaa ESADEn dekaani Alfons Sauquet.

- Lisäksi Aallon ja ESADEn opiskelijat voivat solmia uusia kontakteja uraansa varten.

- Olemme iloisia tiiviistä yhteistyöstä maailman johtaviin kauppakorkeakouluihin kuuluvan koulun kanssa. Täydennämme toistemme vahvuuksia erinomaisesti, sanoo Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun dekaani Ingmar Björkman.

Ensimmäinen yhteinen kurssi

Juuri päättynyt yhteinen kurssi on osa ESADEn innovoinnin ja yrittäjyyden MIE-maisteriohjelmaa.

- Yhteistyöllä Aallon kanssa voimme paremmin määritellä MIE-ohjelman Euroopan johtavaksi ohjelmaksi, ESADEn Entrepreneurship Institute -laitoksen akateeminen johtaja ja MIE-ohjelman johtaja Jordi Vinaixa toteaa.

I2P-projektissa opiskelijoiden työryhmät työskentelivät eri yritysten antamien toimeksiantojen parissa. Mukana olivat muun muassa yritykset AbbVie, Veritas, TV3, Santa & Cole, Hewlett-Packard, Comsa Emte ja Repsol.

Molemmissa kouluissa oli kymmenen työryhmää. Yhteistyö kahden koulun välillä oli tiivistä.

- Viidessä ryhmässä oli sekä Aallon että ESADEn opiskelijoita, ja he vierailevat toistensa luona kolmesti projektin aikana, kertoo luennoitsija Lotta Hassi, joka oli mukana projektissa molemmissa kouluissa.

Yhteistyötä myös liikkeenjohdon koulutuksessa

ESADE ja Aalto yhdistävät voimansa myös liikkeenjohdon koulutuksessa. Koulujen suunnitelmissa on laatia yhteinen muotoilun liikkeenjohdon International Design Business Management (IDBM) ‑ohjelma, jonka kohteina ovat Eurooppa, Latinalainen Amerikka ja Aasia. Aalto University Executive Education (Aalto EE) -yhtiö tuo IDBM-ohjelmaan monitieteisen lähestymistavan ja uudet innovatiiviset oppimismenetelmät, ESADEn keskeisiä vahvuuksia puolestaan ovat liiketoimintamalleihin ja innovointiin liittyvä liikkeenjohdon koulutus. Aloitteen avulla koulut voivat yhdistää eri maantieteellisillä markkinoilla hankitun liikkeenjohdon koulutuskokemuksensa. Aalto EE on toiminut Aasiassa 18 vuoden ajan, ja ESADE on vahva liikkeenjohdon kouluttaja Latinalaisessa Amerikassa.

Ohjelma on suunnattu erityisesti aloille, joille hyödyt ovat välittömiä, kuten perinteiselle metsä- ja kemianteollisuudelle sekä tietyille palvelualoille, kuten terveydenhuoltoalalle. IDBM-ohjelma toteutetaan Barcelonassa ja Helsingissä.

****

Lisätietoja:

ESADE ja Aalto EE iskevät design-alan johtamiskoulutuksella Latinalaiseen Amerikkaan ja Aasiaan

AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu (aikaisemmin Helsingin kauppakorkeakoulu) on perustettu vuonna 1911. Kauppakorkeakoulu on Suomen johtava kauppakorkeakoulu ja yksi Euroopan kärkikauppakorkeakouluista. Kauppakorkeakoululle on myönnetty ensimmäisenä pohjoismaisena kauppakorkeakouluna alansa tärkeimmät kansainväliset laatuakkreditoinnit:  AACSB, AMBA and EQUIS. Siten se kuuluu maailman  kauppakorkeakoulun parhaimmistoon.

Kauppakorkeakoulu on noin 4 000 opiskelijan ja 500 työntekijän muodostama innovatiivinen yhteisö. Pääkampus sijaitsee Helsingissä ja toinen kampus Mikkelissä.

Kauppakorkeakoulu on osa Aalto-yliopistoa, joka on teknisten tieteiden, kauppatieteiden ja taideteollisen alan monialainen tiede- ja taideyhteisö. Aalto-yliopisto rakentuu suomalaisille vahvuuksille ja sen päämääränä on kehittyä omaleimaisena kokonaisuutena yhdeksi maailman kärkiyliopistoista.

ESADE

Vuonna 1958 perustetulla ESADElla on  kampuksia Barcelonassa, Madridissa ja Buenos Airesissa sekä keskukset São Paulossa ja Münchenissä. Sillä on lisäksi yhteistyösopimus yli 200 yliopiston ja kauppakorkeakoulun kanssa ympäri maailman. ESADEn kursseille (MBA- ja liikkeenjohdon koulutus sekä liiketalouden ja oikeustieteen kandidaatti- ja maisteriohjelmat) osallistuu vuosittain yli 12 000 opiskelijaa. Koulun yrityspuisto ESADECREAPOLIS on edistyksellinen innovaatiokeskus, joka tuo yhteen akateemisen maailman ja liikemaailman. ESADE sijoittuu selkeällä kansainvälisellä lähestymistavallaan tärkeimpien kauppakorkeakouluvertailujen kärkipaikoille. Sillä on nykyisin yli 45 000 alumnin verkosto, jonka jäsenet toimivat yritysten vastuutehtävissä eri puolilla maailmaa. ESADE otti 50‑vuotispäivänsä jälkeen motokseen "innostavat tulevaisuudet”. Se haluaa havainnollistaa motollaan liiketalouden ja oikeustieteen uudistusten edistämistä koskevaa tavoitettaan.

Toukokuun lopussa ensimmäistä kertaa järjestettävä kilpailu, Aalto Strategy Case Competition, kerää Espooseen 80 kauppatieteiden opiskelijaa. Ilmoittautuneita jouduttiin karsimaan ja mukaan mahtuneet edustavat Aallon lisäksi Turun kauppakorkeakoulua sekä Jyväskylän, Oulun ja Tampereen yliopistoja. Opiskelijat ratkovat aitoa yrityselämän haastetta neljän hengen joukkueissa.

Kaksipäiväisen kilpailun järjestelyistä vastaavan Kauppakorkeakoulun professori Henri Schildtin mukaan kilpailutilanne muiden yliopistojen opiskelijoiden kanssa avaa uusia näkökulmia.

- Se luo mielekkään mahdollisuuden aktiivisille opiskelijoille oppia lisää opetussuunnitelman ulkopuolelta. Lisäksi opiskelijat pääsevät verkottumaan oman koulutusohjelman ja yliopiston rajojen yli.

Ryhmätyötaidot korostuvat kilpailussa

Kilpailussa hyödynnetään opiskelujen aikana kartutettuja taitoja strategian, markkinoinnin, rahoituksen, ja henkilöstöjohtamisen aloilta. Kilpailijoilta mitataan erityisesti ongelmaratkaisu-, ryhmätyö-, analysointi- ja esiintymiskykyä. Myös paineen sietäminen ja tehtävien priorisointi korostuvat.

- Ryhmätyö ja ongelmanratkaisu paineen alaisena antavat kokemusta oikeasta yrityselämästä. Tämän tapaisiin kilpailuihin valikoituvat kunnianhimoiset ja oma-aloitteiset opiskelijat. Kuitenkin ryhmä äärimmäisen lahjakkaita opiskelijoita pärjää harvoin kovin hyvin jos he eivät osaa tehdä tehokkaasti yhteistyötä, toteaa Schildt.

Koska kyse on kilpailusta, opiskelijoiden on esitettävä ratkaisunsa tuomaristolle.

- Tuomaristoon kuuluu pääsponsorimme McKinseyn konsultteja, yksi johtaja IBM:ltä ja Microsoftilta, joukko yliopiston opetushenkilökuntaa, sekä toistaiseksi salaisen case-yrityksen johtoa. Laaja tuomaristo mahdollistaa korkeatasoisen palautteen antamisen opiskelijoille. Kun tuomariston jäsenet painivat kilpailutehtävän tapaisten ongelmien kanssa päivittäin niin palaute ja arviot opiskelijoiden ehdotuksista ovat uskottavia.

Kilpailun avulla pyritään myös nostamaan Aalto-yliopiston tuoreen Strategia-maisteriohjelman profiilia. Ohjelma on Kauppakorkeakoulun ja Perustieteiden korkeakoulun yhteinen maisteriohjelma. Yhdessä koulujen kurssivalikoima tarjoaa laaja-alaisen näkökulman yrityksen johtamiseen. Ohjelman opiskelijat työllistyvät tyypillisesti konsulteiksi tai kehittämistehtäviin uusiin liiketoimintayksiköihin.

Kilpailun voittanut ryhmä saa 1.000 euron palkinnon ja kutsun työhaastatteluun McKinseylle. Sekä tietysti paljon arvokasta kokemusta.

Lisätietoja: Professori Henri Schildt, p. 050 413 9442

Aalto Strategy Case Competition järjestetään 30.-31.5.2013 Aalto-yliopiston Design Factoryllä (Betonimiehenkuja 5 C, Espoo).

Kilpailun verkkosivut: ascc.aalto.fi

Kilpailun järjestävät Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu yhteistyössä McKinsey & Company'n kanssa. Mukana ovat myös IBM ja Microsoft. Case-yritys paljastetaan vasta kilpailun alkaessa.

Opiskelijat työskentelivät tiimeinä Fazerin, Pyrollin ja Tillanderin toimeksiannoista luoden uusia pakkausratkaisuja suklaalle, koruille ja sushille. Kauppakorkeakoulun opiskelijat ja opettajat toivat työskentelyyn liiketalouden näkökulmaa.

Pack-age on kansainvälisesti ainutlaatuinen

Fazer antoi kurssille kaksi eri tehtävänantoa kurssille ja molemmissa brändinä oli Geisha. Toisessa tehtävänannossa rajoitteena oli rasian konepakattavuus ja toisessa tehtävänannossa fokuksena oli käsin pakattava 150 g Geisha-lahjapakkaus. Konepakattavaa suklaarasiaa suunnitellut tiimi toteutti ihastuttavan, korurasiamaisen pakkauksen, jonka sisältä paljastuu vaihtuvasisältöinen koristeellinen reunus.

Emma Nermes opiskelee tuotantotaloutta Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulussa. Tiimin projektipäällikkönä hän sai käyttää organisointikykyään.

− Tiimimme oppi, kuinka kone rajoittaa pakkausta. Se teki suunnittelun haastavaksi ja mielenkiintoiseksi, hän kertoo.

Fazer Geishan käsinpakattavaa pakkausta suunnitellut tiimi loi suklaalle herkät kukka- ja origamipakkaukset.

Italialainen Paola Montevecchi opiskelee grafiikkaa yliopistossa Firenzessä, ja on opiskelijavaihdossa Suomessa.

− Arvostan tätä kurssia, meillä Italiassa ei ole mitään vastaavaa. Oikea toimeksianto yritykseltä käytännön suunnittelutehtävineen on ainutlaatuinen juttu.

− Aloin ymmärtää pakkaussuunnitteluprosessia. Kiinnostuin niin, että aion opiskella sitä lisää,  hän kertoo.

Madeleine Walcher Itävallasta suorittaa Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa maisteriohjelmaa. Hän odotti paljon kurssilta.

− Ja se ylitti odotukseni. Opettajat, oppilaat, toimeksiantajat ja sponsorit olivat kaikki erilaisia taustoiltaan ja kokemuksiltaan. Hyödyimme jokainen niiden yhdistämisestä suunnitteluprojektissa, toimien yhtenä tiiminä.

Eväitä tulevaisuuteen

Heidi Aitta-Oja Team Tillanderista opiskelee ensimmäistä vuotta Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa muotoilun maisteriohjelmassa. Hän uskoo yhteistyön tunnetun koruvalmistajan kanssa olevan hyvä referenssi.

− Varsinkin kun haen työpaikkaa. Ryhmätyökokemus on sekin suunnittelijalle plussaa.

Teollista suunnittelua opiskeleva Chian-Ting Hsu tulee Taiwanista.

− Tiimimme teki Tillanderille korupakkaukset kartongista, huovasta ja lasista. Sain vertailla niitä kuluttajan vinkkelistä. Käyttäjäystävällisyys on erikoisalaani, joten kurssi oli kuin minulle tehty, hän korostaa.

Philip Zeitler Saksasta opiskelee hänkin teollista muotoilua.

− Pack-age antoi hyvän pohjan pakkaussuunnitteluun. Tiimimme laajensi käsitettä tuotesuunnitteluun, hän kehaisee näyttäen upeaa lasista korupakkausta.

Team Pyroll sushi kehitti haastavalle ja herkälle tuotteelle pahvipakkauksen, jonka erikoisuus oli japanilaisen opiskelija Koji Oganavin ideoimin aihein kuvitettu mausteliukuri sekä yksilölliset kuvioinnit.

Monialaiset ryhmät

Kurssilla hyödynnettiin Aalto-yliopiston FabLab:n mahdollistamia pikamallinnusmenetelmiä kuten laserleikkausta ja 3D-tulostusta sekä yliopiston erilaisia muotoilun pajoja.

Kussakin tiimissä oli mukana muotoilun, liiketoiminnan ja teknisen tuotannon osaajia. Ideana oli käyttää oppilaiden erilaisia kykyjä ja taustoja luovan ryhmätyön resurssina. Monialaisuus yhdisti tieto-taitoa, ja synnytti toimivia ratkaisuja. Eri kansallisuuksia ja työkulttuureja edustavien tiimiläisten opiskelukieli oli englanti. Valinnat projektiryhmiin tehtiin motivaatiokirjeiden perusteella. Valituiksi tuli alle puolet hakijoista.

Projektimuotoista opiskelua tukivat teemaluennot, joissa pakkaussuunnittelua opetti useita opettajia ja asiantuntijoita kuudesta eri näkökulmasta. Opetuksesta vastasivat yhteistyössä Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, kauppakorkeakoulu ja kemian tekniikan korkeakoulu sekä Lahden muotoilu- ja taideinstituutti.

− Pack-age-kurssin luennoilla pakkausta ei ajatella suppeasti tuotannon kuluna, vaan alihyödynnettynä mediana, mahdollisuutena herättää kuluttajan mielenkiinto ja arvostus tuotetta kohtaan, parantaa käytettävyyttä ja palvella kuluttajaa vastuullisesti, painottaa kurssin kehittäjä ja koordinoija, designtutkija Markus Joutsela.

− Käyttäjäkeskeisesti suunniteltu pakkaus on hyvä strateginen päätös ja investointi tuotteen haluttavuuteen ja brändiin. Pakkaus on käyttöliittymä tuotteeseen ja se on osa tuotteen elämyksellisyyttä ja käyttökokemusta.

Markus Joutselan lisäksi kurssin opettajina toimivat Kai Rentola, Jouni Paltakari, Sanna Heiniö, Tarja Toikka ja Noora Nylander.  

Kurssin yhteistyökumppanit ja sponsorit olivat 2013 Lönnberg Print & Promo, Starcke, Metsä, BOCO Nordic Board Agents and Consultants Ltd., Tullis Russel, Abbey Sheetfeeding, James Cropper, ja SmellMe.

Pakkauskonseptit ja prototyypit julkaistiin päätösjuhlassa Media Factoryssa 17. toukokuuta 2013.

Ilkka Kontulan säätiö jakaa kannustusapurahoja vuosittain Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun ja Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijoille.

Vuonna 2012 kuollut OTK, ekonomi Ilkka Kontula oli itse opiskellut sekä Helsingin yliopistossa että Helsingin kauppakorkeakoulussa. Hän halusi testamenttilahjoituksellaan helpottaa opiskelijoiden arkea.

Apurahoja jaetaan vuosittain hyvin edenneille ja hyvin menestyneille opiskelijoille noin puolentoista vuoden opintojen kohdalla. Henkilökohtainen apuraha tulee olemaan noin 1 000 euroa. Ensimmäisen kerran niitä jaetaan vuonna 2014. Tarkemmat tiedot ja hakuohjeet julkaistaan myöhemmin.

Säätiön pääoma on noin 1,8 miljoonaa euroa, joten sen vuosittaisella tuotolla pystytään maksamaan useita kymmeniä apurahoja kummassakin yksikössä. Ilkka Kontulan säätiön hallituksen puheenjohtajana toimii varadekaani, professori Seppo Villa (Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta) ja jäseninä dekaani, professori Ingmar Björkman (Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu) sekä dekaani, professori Kimmo Nuotio (Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta).

Professor Barneyn väittämät perustuivat VRIO-kehyksiin, joka esittää mallin yrityksen kilpailuetujen analysointiin. Kestävä kilpailuetu löydetään niistä yrityksen resursseista, jotka ovat yhtä aikaa arvokkaita, harvinaisia, kalliita kopioitaviksi sekä hyvin organisoituja. Malliin perustuen Jay Barney esitteli kymmenen totuutta höystettynä kymmenin inspiroivin esimerkein.

- ”Jos sinun kykyjesi ja työantajaorganisaatiosi välillä vallitsee konflikti, vaihda organisaatiotasi”, kuului totuus, johon yleisö kiivaimmin tarttui. Yleisöstä kysyttiin:

- Mitä tehdä, jos huomaan työskenteleväni organisaatiossa, jonka henkilöstöön en luota?

- Kuinka yrityksen toimitusjohtaja voi tietää, kenen aivot ovat organisaatiossa ne kaikkein arvokkaimmat? Jos yrityksessä on monta hierarkiatasoa, mistä hän voi tietää, missä tasolla ja kenen päässä viisaus asuu?

- Jos työntekijä tai johtaja tekee virheitä, onko parempi antaa hänelle uusi tilaisuus vai suoraan potkut?

Olennaisia tekijöitä kestävän kilpailuedun saavuttamisessa ovat ihmiset, luottamus, hyvät ihmissuhteet sekä yhteistyö. Professori Barneyn mukaan henkilöstön sitouttaminen on yrityksille suuri haaste.

- Meillä kaikilla on vapaa tahto ja omia henkilökohtaisia intressejä.

- Itse asiassa minä pidän erimielisyyksistä, koska vain erilaisten näkemysten kautta voi syntyä uusia oivalluksia. Erimielisyyksien kautta voimme oppia, Kimmo Alkio kommentoi.

- Mutta taitoa oppia, sitä kaikilla toimitusjohtajilla ei vaan ole, Barney totesi.

Tämä oli Utahin yliopiston professorin, strategisen johtamisen gurun, Jay Barneyn ensimmäinen vierailu Aalto-yliopistossa ja Suomessa. Hänet veti tänne mielenkiinto uudehkoa yliopistoamme kohtaan.

- Neljä vuotta sitten Aalto-yliopistoa ei ollut olemassakaan. Sitten nimi alkoi pompahdella esiin kaikissa seminaareissa, missä kävin. Jotain todella siistiä oli tapahtumassa! Halusin tulla itse katsomaan.

Lue lisää professori Jay Barneystä (englanniksi)

Kansainvälinen huipputason seminaari kokoaa yhteen digitaalisen teknologian pioneerit ja johtavat asiantuntijat mm. Spotifylta, Microsoftilta, Googlelta ja Ericssonilta. Digitalisaation vaikutuksia liiketoimintaan, työhön ja johtamiseen luotaavat lisäksi Aalto EE ja yksi maailman arvostetuimmista talousalan julkaisuista, The Economist.

Digitalisaatio ajaa yhteiskuntajärjestelmät kolmanteen suureen vallankumoukseen, joka muovaa uudelleen kuluttajakäyttäytymisen ja sitä palvelevan liiketoiminnan. Uusien uhkien ja luovan tuhon lisäksi se tarjoaa ennen näkemättömät mahdollisuudet innovaatioille ja mahdollistaa uudenlaiset kilpailuetujen lähteet.

Digital Horizons -seminaarin panelisti, Aalto-yliopiston markkinoinnin professori sekä Aalto EE:n toimitusjohtaja Pekka Mattilan mukaan teknologian muutos pakottaa tarkastelemaan uudelleen kaikkia liikkeenjohdon prosesseja.

– Liikkeenjohdon on ymmärrettävä digitaalisen, virtuaalisen ja mobiilin toimintaympäristön erityispiirteet, sen tuomat haasteet ja strategiset mahdollisuudet. Pelkkä teknologian hyödyntäminen tehokkuuden lisäämiseksi ei enää riitä. Kyse on kokonaisvaltaisesta muutoksesta, liiketoiminnan kehitysloikista ja strategisesta uudistumisesta.

Aalto-yliopistossa digitalisaation kysymyksiä pohditaan eri näkökulmista. Digitaalista teknologiaa ja sen sovellutuksia kehitetään ja opetetaan yliopistossa laajasti. Digitalisoituminen on yksi Aalto-yliopiston eri aloja läpileikkaava teema. Kun eri alojen opiskelijoita ja asiantuntijoita törmäytetään kursseilla ja tutkimushankkeissa sekä myös alan yritysten kanssa, syntyy uusia ideoita ja ratkaisuja.

– Esimerkiksi AppCampus on Aalto-yliopiston, Microsoftin ja Nokian yhteisesti perustama kehitysyksikkö, joka tarjoaa mahdollisuuden opiskelijoille, tutkijoille ja yrittäjille luoda uusia mobiilisovelluksia. Tutkijankoulutuskurssi Bit Bangissa opiskelijat taas selvittävät digitaalitalouden ja teknologian vaikutuksia mm. Internetin tulevaisuudelle ja mediamaailman kehitykselle, Aalto-yliopiston innovaatiojohtamisen professori Erkki Ormala mainitsee esimerkiksi.

– Kokemus on osoittanut, että digitaalinen vallankumous muuttaa sekä yritysten että yliopistojen perinteisiä toimintatapoja. Avoin yhteistyö ja vuorovaikutus ovat avainasemassa uusien ratkaisujen löytämiseksi, Ormala toteaa.

Lisätietoja

Digital Horizons 2013 -seminaari: www.digitalhorizonssummit.com  

Twitter: The Economist twiittaa aiheesta tileillään @EG_MgtThinking ja @Economist_Innov.

– Hop, pläts, pam, pum! huutelee nainen huoneessa oleville paljasjalkaisille ihmisille.

Pläts, ja ihmiset tömähtävät lattialle istumaan. Pam, ja kädet osuvat yhteen. Pum, ja takamukset lyödään toisia takamuksia vasten.

Nainen on akrobaatti Sirkusyhdistys Magenta ry:stä. Yhdistys myy firmojen virkistyspäiviin työpajoja ja esityksiä, mutta järjestää myös maksutonta sirkusopetusta monikulttuuristen lähiöiden lapsille ja nuorille.

Tällainen "Robin Hood -periaate" pitää yhdistysten toiminnan kannattavana, mutta jakaa hyvinvointia ilmaiseksi sinne, missä sitä tarvitaan.

– Kun yhdistys toimii kannattavasti tai jopa tuottaa voittoa, tuotolla edistetään yhteiskunnallisia tavoitteita, selvittää Kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen projektipäällikkö Elina Vanhapiha.

Pienyrityskeskus hallinnoi vuosina 2011–2013 valtakunnallista Kolmas lähde -hanketta, jossa on mukana 150 kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalan yhdistystä ympäri Suomen, 71 kunnan alueella.

Akrobaatin vetämä hauskaa taukojumppaa muistuttava leikki vedettiin Kolmas lähde -huipennuksen työpajapäivässä, jossa eri yhdistysten kehittämiä hyvinvointipalveluita saattoi kokeilla käytännössä.  Sellaisia ovat myös esimerkiksi tanssityöpajat laitosten vanhuksille tai liikunnalliset välitunnit lapsille, jotka eivät muuten liiku.

Hyötyä monelle

Elina Vanhapiha uskoo, että yhdistyskentälle voisi syntyä paljonkin yrittäjyyttä.

– Yhdistystoiminnassa on sellaista intoa ja tekemisen paloa, jota yrittäjyydessäkin tarvitaan, hän toteaa.

Suomessa on runsaasti yhdistyksiä, mutta suurin osa niistä toteuttaa omaa asiaansa, eivätkä ne tuota palveluita jäsenistönsä ulkopuolisille asiakkaille.

– Palvelutuotannolla yhdistykset kuitenkin saisivat itselleen paitsi imagohyötyä, myös vaihtoehdon varainhankintaan.

Kolmas Lähde -hankkeessa yhdistykset pääsevät kehittämään omaa osaamistaan – ne saavat tukea, koulutusta ja konsultointia palvelutuotantoon. Kunnat puolestaan saavat eri kohderyhmille uusia hyvinvointipalveluita.

Entä miten hyötyy kulttuurialan edustaja?

Kolmas lähde -työpajapäivään osallistunut, Lahden Ammattikorkeakoulussa opettava muusikko Marjo Leppä pitää yhdistystoimintaa hyvänä mahdollisuutena:

– Muusikoille yhdistyksissä on tulevaisuuden leipä, sillä niiden kautta saa uutta yleisöä.

Teksti: Tea Kalska
Kuva: Riikka Hurri

Kolmas lähde -hanke jatkuu kesäkuuhun 2014 saakka. Sitä toteuttavat Pienyrityskeskuksen kanssa Valo eli Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry, Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry sekä Sosiaalikehitys Oy.

Esimerkkejä yhdistysten tuottamista hyvinvointipalveluista on koottu Kolmas lähde -hankkeessa julkaistuun Casebook-kirjaan: www.kolmaslahde.fi/tietoa

Lisätietoja hankkeesta: kolmaslahde.fi

Voittajajoukkue sai 1.000 euron palkinnon ja kutsun työhaastatteluun McKinseylle.

Tuomaristo valitsi voittajat yksimielisesti. Tiimin vahvuuksia olivat erityisesti erinomainen esitys, suositusten perustuminen realistisille laskelmille, ja yrityksen erityispiirteiden huomiointi ratkaisussa.

Aalto Strategy Case Competition järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa. Kilpailuun osallistui yli 60 kauppatieteiden opiskelijaa ympäri Suomen. Opiskelijat ratkoivat aitoa yrityselämän haastetta kolmen tai neljän hengen joukkueissa.

Kilpailun järjestivät Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu yhteistyössä McKinsey & Company'n kanssa. Mukana olivat myös IBM ja Microsoft. Case-yritys oli Tulos.

Lue lisää kilpailusta sen verkkosivuilta (ascc.aalto.fi)

Kuva: Aino Huovio

Valintaperusteissa Korkmania kiiteltiin makrotalouden selkokielisestä viestinnästä. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteiden professori Korkman on aktiivisesti kommentoinut talousasioita. Lisäksi Korkman kirjoitti Talous ja utopia -kirjan, jonka motiivina oli auttaa lapsenlapsia ymmärtämään talouselämän haastavia vaikutuksia.
 
Sixten Korkman työskenteli vuosina 2005-2012 Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen ETLAn ja Elinkeinoelämän Valtuuuskunnan EVAn toimitusjohtajana. Korkman on toiminut viime elokuusta lähtien professorina (Professor of Practice) Kauppakorkeakoulussa.
 
ProComin viestintäpalkintoehdotukset on kerätty jäsenistöltä ja lopullisen valinnan teki tuomaristo. ProCom  jakaa vuosittain viestintäpalkintoja neljässä katergoriassa.
 
Lue lisää ProComin sivuilta (procom.fi)

- Yrityskiihdyttämömme kiinnostaa niin uusia yrittäjiä kuin uusia yhteistyökumppaneitakin koko ajan kasvavassa määrin, mikä on todella hienoa nähdä. Yritystemme taivalta tutkitaan koko ajan ja tulosten perusteella pystymme selvästi nopeuttamaan kansainvälistyvien yritysten kasvua, Aalto Start-Up Centerin projektijohtaja Marika Paakkala sanoi.

Aalto Start-Up Center toimii osana Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskusta.

Tapahtumassa oli myös vieraita Iso-Britanniasta.

- On fantastista, miten Suomen valtio tukee aloittavia yrityksiä. Siitä me Iso-Britanniassa voimme ottaa oppia, sanoi Aalto Start-Up Centerin avoimien ovien Open House -tapahtumassa esittäytynyt Lord Mayor Roger Gifford.

Gifford toimii vuoden ajan Lord Mayorina eli Lontoon Cityn vieressä sijaitsevan Tech Cityn "suurlähettiläänä". Aalto Start-Up Centerissä hän kertoi, minkälaisia mahdollisuuksia alue tarjoaa suomalaisille kasvuyrityksille.

Lontoon yrityksistä peräti 98 prosenttia on pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Tech City on avoin suomalaisille yrityksille, eikä niiden tarvitse olla rekisteröityneitä Isoon-Britanniaan.

Neljä Aalto Start-Up Centerin yritystä, Smarp, Altonova, Newolo ja Richen, pääsivät kertomaan avointen ovien aamupäivässä oman yritystarinansa yrityskiihdyttämöön kerääntyneelle sankalle vierailijajoukolle.

Lue lisää Aalto Start-Up Centerin verkkosivuilta (start-upcenter.fi)

Lisätietoja: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus Aalto Start-Up Center projektijohtaja Marika Paakkala, sähköposti: marika.paakkala(at)aalto.fi

Teksti ja kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen

KTM Leena Masalinin Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluun tekemä väitöstutkimus pureutuu strategian tekemisen ytimeen. Se paneutuu kahden suuren metsäteollisuusyrityksen Storan ja Enson yhdistyessä toteutettuihin strategian käytäntöihin, kuten laatujohtamiseen, arvoprosessiin ja johdon kehittämisohjelmiin sekä niiden työskentelytapoihin. Tarkasteluaikana metsäteollisuuden perinteinen ohjaus ylhäältä alas muuntui kohti jaetumpaa johtamistapaa, jossa aloitteet liikkuvat myös alhaalta ylös.

Yhdessä tekeminen rakentaa strategiasta yhteisen

Masalinin tutkimus kuvaa yhteisöllistä strategista toimijuutta, ja sen taustalla vaikuttavaa tunne-energiaa, joka karttuu kohtaamisissa kasvokkain. Tunne-energiaa tuottavat sanattomalla vuorovaikutuksella välitetty arvostus ja luottamus. Avainasemassa ovat erilaiset yhdessä tekemisen tavat, jotka muovaavat ihmisiä ja joita ihmiset puolestaan muovaavat edelleen. Esimerkiksi laatujohtamisen itsearviointityöpajat, johdon strategiaprojektit ja vapaa sosiaalinen vuorovaikutus lähensivät ylimmän johdon ja avainjohtajien ajatteluprosesseja, rakensivat yhteisöllisyyttä ja tuottivat voimaannuttavaa tunne-energiaa.

Johtamisessa onkin kiinnitettävä tarkoin huomiota siihen, millaisia yhdessä tekemisen foorumeita ja työtapoja organisaatiossa luodaan. Työtapojen täytyy tarjota kasvotusten kohtaamisia, jolloin vuorovaikutus rakentaa yhteisöllistä strategista toimijuutta. Näin jokainen ihminen organisaatiossa voi sisäistää strategian, sitoutuu siihen ja noudattaa sitä.

Väitöstilaisuus

KTM Leena Masalinin organisaatiot ja johtaminen aineeseen kuuluva väitöskirja ”Yhteisöllinen strateginen toimijuus − tapaustutkimus metsäteollisuusyrityksestä” tarkastetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa perjantaina 14.6. klo 12 alkaen.

Vastaväittäjänä toimii professori Pauli Juuti Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta ja kustoksena toimii professori Kari Lilja.

Väitöskirja pdf-tiedostona http://epub.lib.aalto.fi/fi/diss/?cmd=show&dissid=483. 

Lisätietoja:
KTM Leena Masalin
leena.masalin@evolvere.fi
p. 0400 653 611

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu