KTM Tomi Heimosen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemä väitöstutkimus tarkastelee innovatiivisia, nopeasti kasvaneita ja menestyneitä pk-yritysten ominaispiirteitä sekä yritys- ja innovaatiopalveluiden merkitystä suomalaisissa pk-kasvuyrityksissä.

Heimosen mukaan innovatiivista myynnin kasvua ja liiketaloudellista menestystä ei pidä sekoittaa toisiinsa vaan niitä täytyy tarkastella samanaikaisesti. Liiketaloudelliseen menestykseen kuuluvat kannattavuus, maksuvalmius ja/tai vakavaraisuus. Tulokset vahvistavat aikaisempia tuloksia, joiden mukaan innovaatiot kasvattavat myyntiä mutta eivät välttämättä aina liiketaloudellista menestystä lyhyellä aikajänteellä.

Innovatiiviset ja menestyksekkäät pk-yritykset olleet alalla jo useita vuosia

Sen sijaan väitöskirja murtaa yksipuolisen näkemyksen uusista yrityksistä ja yrittäjistä talouden uudistajina, työllistäjinä ja uuden arvon luojina. Heimonen tuo esille olemassa olevien pk-yritysten ja yrittäjien kyvyn uudistua, työllistää, kasvaa ja menestyä.

Hänen mukaansa innovatiivisilla, nopeasti kasvavilla ja menestyvillä pk-yrityksillä ei ole yhdenmukaista tai tyypillistä kehityspolkua. Yhdistävä tekijä suurella osalla nopeasti kasvavista ja menestyvistä yrityksistä onkin se, että ne ovat toimineet alalla jo useita vuosia. Usein tällaiset yritykset ovat toisen, kolmannen ja n:n sukupolven pk-kasvuyrityksiä/yrittäjiä.

Tekes-rahoitus kohdentunut oikein

Tulosten perusteella Tekes-rahoitus vaikuttaa myönteisesti pk-yritysten innovatiiviseen kasvuun. Siten rahoitus on kohdentunut oikein ja ylittänyt jopa sille määritellyt perusvaatimukset teknologian kehittämistä ja kaupallistamista koskevien vaikutusten osalta.

Tulosten mukaan yritysten nopean kasvun ja menestyksen aikajaksoja edeltävät usein erilaiset kriittiset tapahtumat ja erityisesti strateginen keskittyminen. Myös omistajuus vaikuttaa siihen miten yrityksissä suhtaudutaan nopeaan kasvuun ja menestykseen sekä muihin menestykseen liitettyihin henkilökohtaisiin merkityksiin. Esimerkiksi perheyrittäjien suhtautuminen eroaa yliopistolähtöisistä yrittäjistä.

Toisaalta erityisesti tietointensiivisen palvelutoimialan yrityksille (ns. KIBS-yritykset; KIBS = Knowledge Intensive Business Services) tehdyn kyselyn ja haastatteluiden perusteella nykyiset innovaatiotukipalvelut eivät vastaa joustavasti näiden yritysten kohtaamiin innovatiivisen kasvun haasteisiin. Kyseiset haasteet liittyvät erityisesti simultaanisesti teknologian kehittämiseen ja kaupallistamiseen sekä erilaisten innovaatioiden ja kasvun välisten vaikutusten lisäämiseen.

Väitöstilaisuus

KTM Tomi Heimosen yrittäjyyteen kuuluva väitöskirja Characteristics of innovative, high growth and highly successful SMEs tarkastetaan Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulussa Mikkelin kampuksella perjantaina 8.3.2013 klo 12 (Auditorio, Lönnrotinkatu 5, Mikkeli).

Vastaväittäjä on professori (Turun yliopisto, Innovaatiot ja Yrityskehitys BID-yksikkö) Pasi Malinen. Väitöstilaisuuden kustoksena toimii professori Paula Kyrö. Väitöstilaisuus pidetään suomeksi.

Tiedotusvälineiden edustajat voivat tiedustella ilmaiskappaleita Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun viestinnästä, viestinta-biz(at)aalto.fi tai puh. 050 566 5673.

Heimosen väitöskirja pdf-tiedostona

Lisätietoja: Tomi Heimonen, tomi.heimonen@aalto.fi, 050 522 8587

Hänen erikoisalojaan ovat innovaatiojohtaminen yrityksissä, innovaatiopolitiikka ja ditaalisen talouden kehitys ja sen sääntely.

Erkki Ormala on työskennellyt johtajana teknologiapolitiikan alueella Nokia Oyj:ssä vuodesta 1999 vastuualueenaan Nokian taloudellisen ja regulatiivisen toimintaympäristön kehittäminen globaalisti. Ormala on edustanut Nokiaa laajasti erilaisissa kansainvälisissä järjestöissä, hän toimi mm. Euroopan tietoliikenne- ja kulutuselektroniikkateollisuuden järjestö Digitaleuropen presidenttinä vuosina 2008-2012. Ormala kuului TKK:n hallitukseen vuosina 2009-2010 ja hän on tällä hetkellä Oulun yliopiston hallituksen jäsen. Ormala oli 2011-2012 EK:n tutkimus- ja innovaatiovaliokunnan puheenjohtaja.

Vuosina 1987-1999 Ormala oli valtion tiede- ja teknologianeuvoston pääsuunnittelija vaikuttaen merkittävällä tavalla Suomen innovaatiojärjestelmän muotoutumiseen 90-luvulla yhdeksi maailman johtavista järjestelmistä. Ormalalla on ollut lukuisia kansainvälisiä luottamustehtäviä: hän on toiminut OECD:n puheenjohtajana ja kansainvälisten tutkimus- ja innovaatio-ohjelmien arviointipaneeleissa.

Valtakunnallinen Talousguru-kilpailu mittaa lukiolaisten talousosaamista. Kilpailun järjestävät Suomen Pankki, Finanssialan keskusliitto ja Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto. Tänä vuonna siihen osallistui yhteensä 900 oppilasta 120 koulusta.
 
Talousguru 2013 -loppukilpailu pidettiin 28.2.-1.3. ja sen voitti Antti Luukkanen Helsingin Normaalilyseosta. Luukkanen toteaa haaveilleensa pääsystä opiskelemaan Kauppakorkeakouluun. 

Myös kilpailussa toiseksi sijoittunut Joona Suhonen Tampereen klassillisesta lukiosta ja kolmanneksi sijoittunut Jaakko Markkanen Äänekosken lukiosta voivat suoraan päästä opiskelemaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluun, Helsingin yliopiston taloustieteisiin, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluun tai Svenska handelshögskolaniin.

Lue lisää kilpailusta Suomen Pankin sivuilta

Miihkinen tutki yksityiskohtaisen riskitiedottamisstandardin vaikutusta siihen, miten yritykset raportoivat riskeistään tekstimuotoisesti  –  esimerkiksi toimintakertomuksissa.  Hän havaitsi, että riskitiedottamisstandardi lisäsi riskeistä raportointia, paransi tiedon tasaisuutta eri riskiluokkien välillä ja teki riskien kuvauksesta aiempaa informatiivisempaa. 

Väitöskirjan tulokset osoittavat, että yleisellä tasolla annettu raportointivelvollisuus ei välttämättä ole tarpeeksi tehokas takaamaan laadukasta tiedotusta abstrakteista asioista, kuten riskeistä.

- Ohjeistus riskitiedottamisesta oli aiemmin ollut hyvin yleisluontoista ja sitä saattoi tulkita monella tapaa, selvittää Miihkinen.

Erimielisyys yrityksen tulevaisuuteen liittyvistä odotuksista väheni

Miihkinen analysoi myös laadukkaan riskitiedottamisen taloudellisia vaikutuksia osakemarkkinoilla. Tulokset osoittivat, että riskitiedottamisen laadulla ja informaation epäsymmetrialla on negatiivinen yhteys. Kun riskeistä tiedotetaan hyvin, informaation epäsymmetria on alhaisempi.

- Tällä tarkoitetaan sitä, että hyvin riskeistään tiedottavan yrityksen informaatioriski on pienempi. Sijoittajilla on vähemmän erilaisia käsityksiä yrityksen tulevaisuuden odotuksista ja niihin liittyvistä riskeistä, jolloin myös osakkeen hinta on lähempänä sen ’todellista’ arvoa.

Miihkisen mukaan tästä hyötyy koko yhteiskunta.  Ihmisten varat kohdistuvat eniten tuottaviin kohteisiin, parhaat firmat porskuttavat eteenpäin ja uusia työpaikkoja syntyy.

Suuret tiedottivat pieniä paremmin

Vuonna 2005 EU:ssa astuivat voimaan IFRS-standardit – pörssiyhtiöille suunnatut kansainväliset kirjanpito- ja tilinpäätösstandardit. Miihkinen tutki myös, miten yritykset tiedottivat sijoittajille IFRS-standardien käyttöönottoon siirtymisestä. Hän havaitsi, että auktoritatiivinen ja aktiivisesti markkinoitu siirtymätiedottamissuositus oli tehokas tapa parantaa yritysten siirtymätiedottamista.

Sekä riski- että siirtymätiedottamisen laatua voitiin myös selittää useilla lainsäädännöstä riippumattomilla tekijöillä. Suuret suomalaiset pörssiyritykset olivat keskimäärin pieniä yrityksiä parempia sekä siirtymä- että riskitiedottamisessa. Muita selittäviä tekijöitä olivat kannattavuus, velkaantuneisuus, kasvunäkymät, listaus New Yorkin pörssissä ja hallituksen riippumattomien jäsenten lukumäärä.

Väitöstilaisuus

KTM Antti Miihkisen laskentatoimen alan väitöskirja Essays on Corporate Risk and Transition Disclousures in the IFRS Era tarkastetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa perjantaina 15.3.2013 klo 12.15 (Chydenia-rakennus, Stora Enso -sali H-3.24, Runeberginkatu 22–24).

Vastaväittäjänä on professori Petri Sahlström (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Juha Kinnunen. Professori Sahlström on kirjoittanut useita kansallisesti ja kansainvälisesti julkaistuja tieteellisiä artikkeleita ja toimii parhaillaan Oulun yliopiston taloustieteiden tiedekunnan dekaanina.

Tiedotusvälineiden edustajat voivat tiedustella ilmaiskappaleita Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun viestinnästä, viestinta-biz@aalto.fi tai p. 050 566 5673.

Lisätietoja: Antti Miihkinen, antti.miihkinen@aalto.fi, p. 040 353 8054

”Perinteinen näkemys siitä, että yhteiskunnan palveluvaltaistuminen hidastaa tuottavuuden kasvua ja heikentää kansantalouden kilpailukykyä, ei pidä paikkaansa digitaalisten palvelujen osalta. Ne päinvastoin lisäävät tuottavuutta, talouskasvua ja hyvinvointia”, toteaa Aalto University Executive Educationin Digitaalisen liiketoiminnan foorumissa DiViA:ssa eilen puhunut Aalto-yliopiston professori Matti Pohjola.

Kansantaloutemme kilpailukyvystä käytävässä keskustelussa tulisikin kiinnittää enemmän huomiota palvelujen viennin roolin kasvattamiseen.

”Tietotyön digitalisointi synnyttää nyt uusia toimintatapoja, jotka luovat vaurautta ja hyvinvointia. Muutos on verrattavissa taannoiseen teolliseen vallankumoukseen ja sähkövoiman käytön yleistymiseen”, Pohjola jatkaa.

Digitaalitaloudessa menestyminen edellyttää kykyä luoda uutta liiketoimintaa ja uusia liiketoimintamalleja, uusia yrityksen sisäisiä ja yrityksen ja asiakkaan välisiä toimintatapoja sekä kasvattaa merkittävästi työn tuottavuutta uusien välineiden ja johtamismallien avulla.  Näin myös yritysten muutoksen johtamisen merkitys korostuu. Johtamisen haasteet liittyvät uusien mahdollisuuksien hyödyntämiseen, toimintatapojen radikaaleihinkin muutoksiin ja ihmisten ja tietotyön johtamiseen.

”Johdon on yhä keskeisempää onnistua tuottamaan merkityksen ja yhteisyyden tuntua tiimeilleen jatkuvasti muuttuvissa tilanteissa”, sanoo Aalto-yliopiston vieraileva professori ja Aalto EE:n toimitusjohtaja Pekka Mattila.

Tänään kokoontuvan DiViA-seminaarin teemana on digitaalinen tulevaisuus. Kevään seuraavat aiheet ovat käyttäytymisen muutos sekä brändit ja digimedia.

Lisäksi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu ja Aalto University Executive Education osallistuvat The Economist Digital Horizons -konferenssiin, joka käsittelee digitalisoituvaa tulevaisuutta.

Lisätietoja Aalto EE:n DiViA-foorumista: Anu Peltola, puh. 040 501 4318, anu.peltola@aaltoee.fi Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen

DiViA

DiViA on Aalto University Executive Educationin digitaalisen liiketoiminnan, markkinoinnin ja asiakkuuksien johtamisen foorumi. DiViA -foorumi muodostuu aktiivisista toimijoista, markkinoijista, palveluntarjoajista sekä tutkijoista. DiViA järjestää seminaareja, joiden sisällöt uudistuvat vuosittain. Digitaalisen markkinoinnin ja asiakkuuksien johtamisen edelläkävijät ovat jo mukana DiViAssa. Lisätietoa osoitteesta www.divia.fi

Aalto EE

Aalto University Executive Education (Aalto EE) tarjoaa korkealaatuisia liikkeenjohdon kehittämispalveluja hyödyntäen Aalto-yliopiston ja kansainvälisen verkoston osaamista. Aalto EE:n missiona on rakentaa parempi maailma paremmalla johtajuudella ja kasvattaa uusi johtajasukupolvi. Yhtiön vahvuuksia ovat globaali toimintamalli ja monipuolinen tarjonta. Suomen ja Singaporen lisäksi Aalto EE tarjoaa ohjelmia Puolassa, Ruotsissa, Etelä-Koreassa, Taiwanilla, Kiinassa, Indonesiassa ja Venäjällä.Aalto EE:lla on kolme arvostettua laatuleimaa eli akkreditointia: AACSB,AMBA ja EQUIS ja edustaa näin ollen 0,4 prosentin maailmanlaajuista parhaimmistoa.

Tiedot käyvät ilmi Knechel-Niemi-Zerni –tiimin tutkimuksesta, joka julkaistaan Journal of Accounting Research –aikakauskirjassa. Tutkimustiimiin kuuluivat laskentatoimen professori Lasse Niemi Aalto-yliopistosta,  W. Robert Knechel Floridan yliopistosta ja Mikko Zerni Vaasan yliopistosta.

Yrityksen tulos ja uran pituus vaikuttavat tuloihin

Tutkijat selvittivät suuria ruotsalaisia tilintarkastusyhteisöjä, joissa omistajat eli partnerit ovat samalla johtajia ja miten he jakavat yrityksen tuloksen keskenään.  Sekä yritysten että partnereiden välillä on suuri palkkahaitari: tulojen yläpäässä olevat ansaitsevat moninkertaisesti sen minkä vähemmän ansaitsevat.

Tuloihin vaikuttavat yrityksen tulos ja uran pituus. Mitä pidempään on toiminut auktorisoituna tilintarkastajana, sen suuremmat tulot. Jos kuuluu yrityksen ylimpään johtoon kuten hallitukseen, työstä maksetaan erikseen lisää. Joissakin yrityksissä naiset ansaitsevat tilintarkastajina miehiä vähemmän, mutta syyt eivät tutkimusaineistosta selviä.

Ennustetarkkuus tilitarkastuksen laatumittarina

Partnereiden tuloihin vaikuttaa myös heidän asiakasportfolionsa. Kun asiakasyritysten taseet lasketaan yhteen, mitä suurempi summa, sen suuremmat tulot. Jos asiakaskuntaan kuuluu pörssiyhtiöitä, se lisää tuloja, samoin jos on erikoistunut taloudellisesti merkittävälle toimialalle.

- Tilintarkastuksen tavoitteena sinänsä ei ole ennustaa taloudellisia vaikeuksia, mutta jos raportoinnin laatua mitataan ennustetarkkuudella, ennusteiden tarkkuus näyttäisi lisäävän tuloa, kun taas huono ennustetarkkuus vähentää partnerin tuloja. Tulonjaossa kiinnitetään siis huomiota tässä kohtaa työn laatuun, professori Lasse Niemi sanoo.

Hyvä kannustinjärjestelmä kannustaa, palkitsee ja suojelee

Asiakkaan menettäminen ei vaikuta tilintarkastajien tuloihin, mutta uuden asiakkaan saaminen näyttäisi lisäävän niitä. Uran edetessä ylipäätään tuloksellinen toiminta kasvattaa tuloja.

Professori Lasse Niemi pohtii, millainen olisi hyvä kannustinjärjestelmä.

- Sen tulisi kannustaa tilintarkastustyön laatuun, palkita pitkäjänteisesti yrityksen hyväksi työskentelemisestä ja suojella tilintarkastajaa yksittäisen asiakkaan painostukselta.

Tutkitut tilintarkastusyhtiöt kiinnittävät huomiota johtajiensa toiminnan tuloksellisuuteen, mutta tutkimusaineiston perusteella ei voi arvottaa, ovatko järjestelmät hyviä vai huonoja.

Teksti: Helinä HIrvikorpi

Corporate Advisory Board tehtävät:

• vahvistaa edelleen Kauppakorkeakoulun yhteistyötä yhteiskunnan ja liike-elämän kanssa
• toimia Kauppakorkeakoulun johdon neuvonantajana
• edistää Kauppakorkeakoulun mahdollisuuksia saada käyttöönsä akateemisen maailman ulkopuolista näkemystä ja resursseja korkeakoulun toiminnan pitkäjänteistä kehittämistä varten
• varmistaa, että Kauppakorkeakoulun tutkimus- ja koulutusohjelmat vastaavat yritysten ja yhteiskunnan nykyisiä ja tulevia tarpeita.

Corporate Advisory Board jäsenet:

Jäsenet ovat ansioituneita, johtavassa asemassa olevia yritysmaailman ja yhteiskunnan edustajia. Samalla jäsenet ovat myös Kauppakorkeakoulun tukisäätiön hallituksen jäseniä. Tukisäätiön tehtävänä on tukea Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulua tutkimus- ja opetustoimintaa edistävillä apurahoilla ja muulla tuella.

• Vuorineuvos Kari Jordan, puheenjohtaja
• Toimitusjohtaja Matti Vuoria, varapuheenjohtaja
• Toimitusjohtaja Elina Björklund
• Ekonomi Arto Hiltunen
• Toimitusjohtaja Pekka Laaksonen
• Henkilöstöjohtaja Pii Kotilainen
• Dekaani, professori Ingmar Björkman

Corporate Advisory Board toimii kiinteässä yhteistyössä Tukisäätiön kanssa kokoontuen Tukisäätiön hallituksen kokousten yhteydessä. Jäsenet ottavat kantaa Kauppakorkeakoulun strategisesti merkittäviin asioihin, päätöksiin, projekteihin ja kehityssuunnitelmiin.

–  Tarvitaan avoimia, innovatiivisia yrittäjyyden kehittämisympäristöjä, joissa korkeasti koulutetut, kansainvälisessä ympäristössä toimineet ihmiset voivat vaihtaa ideoita ja yhdessä miettiä uusia avauksia.

Pienyrityskeskus päätti vuonna 2011 liittyä mukaan valtakunnalliseen Protomo-verkostoon ja yksikön tiloihin Aalto-yliopiston Töölön kampukselle perustettiin alkuvuonna 2012 Aalto Protomo Helsinki Uudenmaan ELY-keskuksen tuella.

Eri alojen osaajien tiimeissä syntyy yrityksiä ja innovaatioita

–  Protomon ideana on, että eri alojen ihmiset kokoontuvat spontaanisti. Syntyy tiimejä ja tapoja kehittää yhdessä omanäköistä yrittäjyyttä. Me tarjoamme valmennusta ja kartutamme protomolaisten liiketoimintaosaamista heidän toiveidensa ja tarpeidensa mukaan, Pentti Mustalampi kertoo.

Tulokset puhuvat puolestaan. Jo ensimmäisenä vuonna Aalto Protomo Helsingissä perustettiin liki 50 uutta yritystä, ja mukana on ollut kaikkiaan 184 ns. Protomo-sopimuksen allekirjoittanutta toimijaa. Aalto Protomo Espoossa on syntynyt jo nelisenkymmentä yritystä, ja sopimuksia on solmittu 121.

–  Tällaiset tulokset ovat huikaisevia, kun niitä verrataan käytettyihin euromääriin ja siihen, minkälaista yrittäjyyttä näin syntyy. Suomi on tässä varmaankin kärkitiloilla, ja tuloksemme kiinnostavat kansainvälisesti, Mustalampi luettelee.

–  Pienyrityskeskuksen luomat toimintamallit pärjäävät hyvin eurooppalaisissa vertailuissa emmekä toki häpeä amerikkalaisillekaan malleille, vaikkei käytettävissä ole vastaavia dollarimääriä.

Hän uskoo, että yrittäjyydestä etsii jatkossa itselleen seuraavaa uraa kasvava joukko kansainvälisestikin kovatasoisia osaajia.

–  Helsingissä ollaan nyt ensimmäisiä kertoja tilanteessa, että koulutettuja ihmisiä on työmarkkinoiden ulkopuolella huomattavan suuria määriä. On tärkeää, että näiden osaajien tulevaisuus turvataan niin, että heidät liitetään osaksi Suomen elinkeinoelämän kehittämistä, etteivät he siirry maasta ja vie potentiaaliaan mennessään. Siksi heille suunnatut palvelut eivät voi olla vain lyhytaikaisia starttauksia.

Yritys kaipaa erilaisia valmennuksia eri kasvuvaiheissaan

Pienyrityskeskuksen ns. Entrepreneurial Mill -toimintamalli tarjoaa yrittäjyydestä mahdollisesti kiinnostuvalle erilaisia väyliä kasvattaa liiketoimintaansa ja kansainvälistyä nopeasti. Protomossa on tarjolla useita erilaisia valmennuksia riippuen siitä, missä vaiheessa yritys kasvussaan menee. Protomo tarjoaa esim. toimitiloja, tai virtuaalihautomostatuksen. Lisäksi Pienyrityskeskuksella on tarjolla laajoja kansainvälisiä verkostoja, joita yritykset voivat hyödyntää.

Pienyrityskeskuksen toimintamalliin kuuluu, että aloittelevat yrittäjät, Protomosta ja hautomosta jo lähteneet, ja yritysten johdossa työskentelevät kohtaavat toisiaan, innostuvat uusista ideoista ja toimivat niin, että uudet oivallukset siirtyvät osaksi kasvavia ja kehittyviä yrityksiä.

–  Tutkimme toimintamalliemme vaikutuksia. Nopeasti kasvavista hautomoyrityksistä tehtävä tutkimus osoittaa selvästi hautomon vauhdittavan kansainvälisiä kasvuyrityksiä. Myös Protomon vaikutuksista pyrimme tekemään pitkäaikaista seurantatutkimusta, ja samalla kytkemään toiminnan Kauppakorkeakoulun vuorovaikutteisiin opinto-ohjelmiin, joita tehdään yhdessä akateemisten laitosten kanssa.

Töölön kampus tarjoaa aitoja kohtaamisia yrittäjyydestä kiinnostuneille

Töölön kampukselle yrittäjyyden kasvuympäristöt sopivat Mustalammen mielestä erityisen hyvin. Aalto-yliopiston opiskelijoille, opettajille ja tutkijoille ovat tärkeitä aidot kohtaamiset yrittäjien kanssa.

–  Töölön kampuksella on Kauppakorkeakoulun 100-vuotinen historia, johon tuo merkittävän lisänsä naapurissa toimiva Hanken. Kampukselta käsin pystymme palvelemaan Helsingin seudun pk-yrityksiä ja Helsingin elinkeinoelämää laajemminkin, sanoo Mustalampi.

–  Koko Töölön kampuksen infrastruktuuri tukee yrittäjyyden edistämistä, mistä kertovat myös viereisen Etu-Töölön lukion kanssa meneillään olevat yrittäjyysohjelmamme. Samoin ympäristömme on tullut tutuksi Helsingin yliopiston opiskelijoille erilaisissa yhteisohjelmissa ja tapahtumissa.

Helsingin kaupungilla ja Pienyrityskeskuksella on pitkäaikainen, tiivis yhteistyösuhde, johon liittyy myös Aalto Start-Up Center -hautomoympäristön kehittäminen Salmisaaressa.

Katso myös

Pienyrityskeskuksen verkkosivut (pienyrityskeskus.aalto.fi)

-------

Aalto Protomo Helsingissä syntyi liki 50 uutta yritystä

Aalto Protomo Helsinki on Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen johtama hanke, jota osarahoittaa Uudenmaan ELY-keskus. Aalto Protomo Helsinki toimii valtakunnallisen Protomo-konseptin alueoperaattorina.

Protomolaiset tulevat hivenen eri väyliä pitkin Arkadiankatu 28:ssä toimiviin tiloihin. Aalto Protomo Espoossa pyörii jo 5. ryhmä, johon kuuluu liki 40 kaupallisen, teknisen tai taiteenalan osaajaa, jotka toimivat innovaatiotoiminnan ja liiketoimintakehityksen työtehtävissä tai itsenäisenä yrittäjänä. Seuraava uusi ryhmä alkaa keväällä työvoimapoliittisena koulutuksena.

Aalto Protomo Helsinki puolestaan toimii matalan kynnyksen periaatteella eli mukaan voivat hakeutua yrittäjyydestä kiinnostuneet asiantuntijat, vaikka he olisivat vielä palkkatyössä tai opiskelisivat.

Aalto Protomo (protomo.fi)

− Tutkimus osoittaa, että sosiaalisen median kautta yritykseen sitoutuvat asiakkaat ovat yritykselle tuottoisampia kuin asiakkaat, jotka eivät toimi näin, toteaa Aalto-yliopiston markkinoinnin apulaisprofessori Ashish Kumar.

− Tutkimuksemme mukaan sosiaaliseen mediaan liittyvä toiminta vahvistaa sidosta asiakkaan ja yrityksen välillä. Yrityksen sosiaalisen median sivustolle osallistuvien asiakkaiden tuoma tuotto on 5,6 % suurempi kuin niiden asiakkaiden, jotka eivät osallistu sosiaaliseen mediaan. Yrityksen sosiaaliseen mediaan osallistuvat käyvät myös yrityksen myymälässä noin 5 % useammin kuin yrityksen sosiaaliseen mediaan osallistumattomat.

Ennen tätä tutkimusta käytettävissä ei ole ollut yksilötason tietoa, joka on yhdistänyt asiakkaan osallistumisen yrityksen ylläpitämään sosiaalisen median sivustoon ja asiakkaan todellisen ostokäyttäytymisen toisiinsa. Yritykset ovat olleet epävarmoja siitä, onko niiden sosiaalisen median sivustoihin tekemistä investoinneista ollut hyötyä. Tämä tutkimus osoittaa, että verkkoyhteisöjen rakentaminen, personoidut viestit ja verkkoyhteisöjen jäsenten kannustaminen mielipiteiden esittämiseen laajentavat asiakaskokemusta, kasvattavat sosiaalisen median vierailutiheyttä sekä edistävät kokonaismyyntiä.

Menestyksen avaimia ovat tutkimuksen mukaan muun muassa käyttäjäystävällisen sivuston ylläpitäminen, tapahtumia koskevien tietojen säännöllinen päivittäminen, asiakkaille suunnattavien avainviestien personalisointi samoin kuin asiakkaiden rohkaiseminen vuorovaikutukseen. Verkkosuhteen vaalimisen avulla asiakkaat on mahdollista segmentoida ostohistorian ja aiemman vuorovaikutuksen perusteella. Sen pohjalta voidaan arvioida, mitkä asiakkaat soveltuvat parhaiten tämän markkinointitoimen kohteeksi. On tärkeää huomata, että kaikki asiakkaat eivät reagoi sosiaaliseen mediaan tehtyihin investointeihin samalla tavalla. Tämän vuoksi markkinoiden segmentointi on olennaista.

Tutkimuksen ansiosta yritysjohto ymmärtää aiempaa paremmin sosiaaliseen mediaan tekemiensä investointien tuoton. Tutkimus antaa yritysjohdolle tieteellistä näyttöä siitä, että sosiaaliseen mediaan osallistuminen, asiakkaan ostoskoriin sijoittamien tuotteiden määrä ja tätä seuraavat ostotapahtumat korreloivat suoraan keskenään. Näitä tutkimustuloksia hyödyntämällä markkinoinnin voi kohdentaa sellaisten sosiaalisen median yhteisöjen luomiseen ja kehittämiseen, joiden avulla on mahdollista saavuttaa suurin tuotto.

Tutkimus on ilmestynyt Information Systems Research -julkaisun erikoisnumerossa ‘Social Media and Business Transformation’. Tutkimuksen ovat tehneet yhteistyössä Ashish Kumar Aalto-yliopistosta sekä Rishika Rishika ja Ramkumar Janakiraman Teksasin A&M-yliopistosta samoin kuin Ram Bezawada New Yorkin osavaltion yliopistosta Buffalossa.

Artikkeli: Rishika, Rishika; Kumar, Ashish; Janakiraman, Ramkumar; Bezawada, Ram: The Effect of Customers’ Social Media Participation on Customer Visit Frequency and Profitability: An Empirical Investigation. Information Systems Research, March 2013. (dx.doi.org)

Lisätietoja:
Apulaisprofessori Ashish Kumar
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
ashish.kumar@aalto.fi
puh.  050 4311813

Yhteistyössä Pohjolan kanssa laadittu tutkimus julkistettiin torstaina. Muodostunut aineisto on laajuudeltaan ja luonteeltaan ainutlaatuinen Suomessa ja jopa Pohjoismaissa.

Tutkimuksen keskeinen havainto on, että liiketoiminnan kasvattamisen ja kehittämisen kannalta tärkeisiin kohteisiin, kuten uusiin tuote- ja palveluratkaisuihin, asiakaskokemuksen parantamiseen ja liiketoimintamallin sekä arvoketjun digitalisointiin, investoidaan suhteellisesti melko vähän. Juuri ne ovat pitkällä aikavälillä ratkaisevia.

”Suuryritysten investoinnit kohdistuvat kilpailukykyyn pikemminkin kuin kilpailuetuun. Tämä on kansantalouden kannalta merkittävä painopistevalinta – nyt varmistellaan selviytymistä nykytilassa eikä investoida kaukonäköisesti liiketoiminnan uudistumisen kannalta kriittisiin kilpailuetua tukeviin kohteisiin, kuten uusiin ansaintamalleihin, uusiin tarjoomiin ja digitalisointiin”, toteaa tutkimusryhmän toinen johtaja, Aalto EE:n toimitusjohtaja, Aalto-yliopiston vieraileva professori Pekka Mattila.

Yritysten johto on kuitenkin jo herännyt muuttuneeseen maailmaan, jossa menestyminen vaatii myös uusia reseptejä. Koko vastausaineistossa johtamisen laadun parantaminen nousee kolmen tärkeimmän kehityskohteen joukkoon ja jää vain hieman organisaation tehokkuuden ja kilpailijoita paremman suoritustason taakse.

”Nykyinen sumuisuus saattaa olla uusi normaali pidemmällekin jaksolle. Johtajien on pystyttävä strategisiin valintoihin ja ennen kaikkea varmistaa merkityksen kokeminen työyhteisössä, vaikka näkymät ja suuntalinjat voivat elääkin”, Mattila jatkaa.

Vastaajat nostivatkin osaavien johtajien löytämisen ja rekrytoinnin yrityksensä keskeisimpien haasteiden joukkoon.   

Vaikka investoinnit kohdistuvat edelleen suurimmaksi osaksi Suomeen, kehitys on huolestuttavaa.

”Jos käytetään banaalia vertausta, Suomen yhteiskunnan ja sille keskeisen suuryrityssektorin suhde alkaa muistuttaa näivettynyttä avioliittoa. Kun paremmin toimeentuleva osapuoli kokee toistuvia pettymyksiä, hän silmäilee turhautuneena muualle. Suomen valtiojohdon kannattaa nyt panostaa suhteeseen”, Mattila kiteyttää.

”Julkinen keskustelu suuryrityksistä on viime aikoina ollut usein negatiivista. Tutkimus osoittaa, että suuryritysten merkitys on monella tapaa yhteiskunnallemme merkittävä, mutta suurimpien yritysten etuja ei ole päätöksenteossa huomioitu”, Pohjolan Pankkitoiminnasta vastaava johtaja Reima Rytsölä sanoo.

Opetusmenetelminä käytetään pienryhmäopetusta, uusien oppimisteknologioiden suomia mahdollisuuksia sekä opetustapaa, jossa ratkotaan todellisia yrityselämän haasteita.

Lisäksi kandidaattiohjelma tarjoaa mahdollisuuden hyödyntää Aalto-yliopiston monitieteellisyyttä yhdistämällä tekniikkaa ja muotoilua kaupalliseen koulutukseen.

- Teemme mahdolliseksi opintojen suorittamisen myös muissa Aalto-yliopiston korkeakouluissa. Lisäämme poikkitieteellisyyttä myös kauppatieteellisen alan sisällä, sanoo opetuksen varadekaani, Helsingin kandidaattiohjelman johtaja Seppo Ikäheimo.

Vahvat valmiudet työelämään

Kyky hahmottaa laajoja ja monimutkaisia kokonaisuuksia, valmius toimia monikulttuurisessa ympäristössä, yrittäjähenkisyys, eettisyys sekä ryhmätyöskentely- ja vuorovaikutustaidot ovat työelämässä entistä tärkeämpiä taitoja. Kandidaattiohjelmassa näihin ominaisuuksiin on kiinnitetty erityistä huomiota.

Opetus nivoutuu entistä vahvemmin työelämään. Syksyllä 2013 Helsingissä aloittavat uudet kauppatieteen kandidaattiopiskelijat  tutustuvat Rovion liiketoimintaan heti opintojensa alussa. Lisäksi työharjoittelu on sisällytetty opiskeluun.

Valittavana kahdeksan erikoistumisaluetta

Helsingissä aloittava kauppatieteellinen kandidaattiohjelma etenee laaja-alaisesta liiketaloustieteiden tarkastelusta kohti erikoistumisalueita. Kandidaatin tutkinnossa voi erikoistua johtamiseen, markkinointiin, viestintään, laskentatoimeen, yritysjuridiikkaan, rahoitukseen, taloustieteeseen tai liiketoiminnan teknologiaan. Erikoistumisalueeseen haetaan ensimmäisen lukuvuoden päätteeksi. Kandidaatin tutkinnon suorittaminen kestää kokopäiväisesti opiskellen kolme vuotta.

Vuonna 2013 aloittavan Helsingin kandidaattiohjelman tutkintokieli on suomi, mutta opetusta on runsaasti myös englanniksi. Kauppatieteellisen alan toinen kandidaattiohjelma on Mikkelissä, ja sen tutkinto- ja opetuskieli on englanti. Helsingin kandidaattiohjelmaan hyväksytyt opiskelijat saavat tutkinnonsuoritusoikeuden myös kauppatieteiden maisterin tutkintoon.

Hakuaika kandidaattiohjelmiin päättyy 3.4.

Vuonna 2013 aloittavan kandidaattiohjelman kuvaus ja opintorakenne

Katso hakuohjeet: studies.aalto.fi

Aalto-yliopiston avoimen yliopiston kesätarjonnassa on kursseja kauppatieteelliseltä, teknilliseltä ja taideteolliselta alalta sekä kielikursseja.

Aalto-yliopiston eri korkeakoulujen tutkintovaatimusten mukaiset kurssit ovat avoimia kaikille. Kursseja järjestetään Helsingissä, Espoossa ja Mikkelissä.

Kurssit ovat laajuudeltaan 1 -10 opintopistettä. Osallistumismaksu (10€/opintopiste) maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä.

Tutustu kursseihin ja ilmoittaudu 9.4. alkaen!

Minna Halmeen mukaan moni yritys säästää jo kustannuksissa, jos sen myymä tuote tai palvelu tehdään ekologisesti – pienemmällä energiankulutuksella tai vähemmillä materiaaleilla.

Kilpailuedun saavuttaminen riippuu silti pitkälti siitä, miten hyvin yritys löytää vastuullisuudesta kiinnostuneet kuluttajat tai yritysasiakkaat. Esimerkiksi veden säästämiseen tarkoitettu ratkaisu ei ehkä Suomen markkinoilla olisi myyntihitti, Halme arvioi.

− Kilpailuetuun vaikuttaa se, miten merkittäväksi kuluttajat kokevat juuri sen ympäristö- tai yhteisvastuukysymyksen, johon yritys tarjoaa ratkaisua.

Jos yrityksen kauppaaman tuotteen tai palvelun hinta on selvästi korkeampi, mihin kuluttajat ovat tottuneet, on kilpailuedun saavuttaminen toki vaikeampaa.

− Kalliimpi hinta pitää pystyä perustelemaan vaikka sillä, että tuote on luomua tai yrityksen hankintaketjussa työntekijöille on maksettu reilua palkkaa.

Kaikin puolin eettistä

Kun yritys on perustettu ratkomaan ympäristöön tai yhteiskuntaan liittyvää ongelmaa, pitää toiminnan olla läpikotaisin eettistä.

− Heti kun yrityksen toiminta alkaa, vastuullisuus pitää harkita kokonaisvaltaisesti. Ei riitä, että jokin ympäristöaspekti on kunnossa, jos yritys maksaa työntekijöilleen riistopalkkaa.

Aina startup-yritys ei pysty heti kättelyssä suunnittelemaan liiketoimintamalliaan sellaiseksi, että jokainen vastuullisuusulottuvuus on kunnossa.

̶ Yrityksellä pitää kuitenkin olla idea siitä, miten asioita parannetaan sitten, kun toiminta laajenee, Halme painottaa.

Vastuullinen kohtaa ennakkoluuloja

Valitettavasti myös alkurahoituksen saaminen voi olla korostuneen vaikeaa ympäristöinnovaatioille tai yhteiskunnallista vastuullisuutta edistävälle yritykselle.  Tyypillisesti esimerkiksi aloitteleville tietoliikenneteknologia- tai uusmediayrityksille rahoitusta heruu huomattavasti helpommin.

̶  Ekologista tai sosiaalisesti vastuullista liiketoimintamallia kehittävä startup kohtaa usein ennakkoluuloja, sillä helposti luullaan, ettei ympäristöä tai yhteiskuntaa auttava liiketoiminta voi olla tuottoisaa.

Join Our Core -luentosarja ja -yrityskilpailu

Ben & Jerry's ja Aalto University Executive Education järjestävät luentosarjan, joka tarjoaa lisää tuoreita näkökulmia vastuullisesta yrittäjyydestä ja luo vuoropuhelua startup-yrittäjien, akateemisen maailman ja liike-elämän välillä.

Kaikille avoimet luennot 15.–16.4. klo 12–16, Aalto EE, Mechelininkatu 3 C, Helsinki.

Ohjelma ja ilmoittautuminen: aaltoee.fi/joinourcore

Join Our Core -yrityskilpailussa etsitään vastuullisen liiketoimintamallin mukaan toimivia yrityksiä. Suomen ehdokkaiden joukosta valitaan kaksi finalistia Lontoossa kesäkuussa pidettävään loppukilpailuun. Ilmoittautumiset 3.5. mennessä.

Lisätietoja: joinourcore.com

Teksti: Tea Kalska

Positiivisen syklin kautta luodaan uutta, sen sijaan kieltojen ja huonojen esimerkkien kautta ei saada muutosta aikaiseksi, hän jatkaa.

Mikko Koria on mukana keskustelemassa luovasta intohimosta perjantaina 12.4. Otaniemessä. Tällöin erilaisia näkökulmia luovuuteen, intohimoon ja menestykseen esittävät yrittäjyyden, tutkimuksen, yhteiskunnallisen päätöksenteon, huippu-urheilun ja taiteen edustajat.

Menestys mitataan yhteisön kautta

Koria keskittyy omassa tutkimuksessaan mm. luovan talouden johtamiseen. Hänen mukaansa intohimo on se, mikä ajaa tutkimusta: tiedon tai uuden ymmärtämisen intohimo tai joskus jopa tekemisen intohimo.

- Ihmiset haluavat tehdä sellaisia asioita, jotka kiinnostavat. Toki tutkimus on myös työtäkin mutta intohimo ajaa sitä kohti uutta.

Koria pohtii menestyksen määritelmää seuraavasti:
- Menestys on sidoksissa siihen, mitä me itse ajattelemme sillä eikä sille ole mitään yhteismitallista määritelmää. Jokainen janoaa kollegoiden ja sidosryhmien hyväksyntää, se ajaa ihmisten tekemistä. Menestys mitataankin yhteisön kautta: yhteisöllä on iso merkitys. Yhteisö saa ihmisen tuntemaan menestyneeksi siten että se tukee ihmistä tekemisessä ja intohimossaan.

- Yhteisö tukee ihmisten menestymistä, prosesseja, lopputulemaa ja oppimista ja kyvykkyyttä: yhteisön menestys on sidoksissa yksilön menestykseen. Molemmat tavallaan ruokkivat toinen toistaan, toteaa Koria.

Aalto Business and Innovation Insights 2013 -paneelitilaisuus järjestetään 12.4. TIlaisuuden aiheena on luova intohimo ja miten se muuttaa yrityksiä sekä koko yhteiskuntaa.

Joukko oman alansa huippuja kokoontuu Otaniemeen keskustelemaan kuinka he ovat hyödyntäneet näitä ominaisuuksia omassa menestyksessään.

Aiheesta keskustelevat:

• Pia Erkinheimo, Head of Crowds & Communities, TIVIT
• Jarmo Eskelinen, CEO, Forum Virium Helsinki
• Mikael Jungner, kansanedustaja
• Mikko Koria, professori, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
• Kiira Korpi, taitoluistelija ja olympiaurheilija
• Susanna Rahkamo, puheenjohtaja, Suomen Taitoluisteluliitto
• Mika Sulin, pääsihteeri, Suomen Olympiakomitea

Tilaisuus on avoin ja maksuton kaikille kiinnostuneille.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen

Tilaisuuden järjestävät Aalto Service Factory, Tiedon ja innovaatioiden tutkimuskeskus (CKIR) ja Aalto Future Club. Yhteistyössä ovat mukana Aalto-yliopisto, Suomen Taitoluisteluliitto, Espoon kaupunki ja Suomen olympiakomitea.

2500 euron apurahan saa kauppatieteiden maisteri Antti Miihkinen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun laskentatoimen laitokselta. Miihkisen väitöskirja Essays on Corporate Risk and Transition Disclosures in the IFRS Era tarkastettiin 15.3.2013.

KTM Miihkisen väitöstutkimuksessa kävi ilmi, että suomalaisten pörssiyritysten riskitiedottamisen laatu parani, kun kirjanpitolautakunta vuonna 2006 antoi riskitiedottamisesta yksityiskohtaisen kansallisen ohjeistuksen ja täsmensi kirjanpitolain vaatimuksia. Laadukkaalla riskitiedottamisella havaittiin myös positiivisia taloudellisia vaikutuksia osakemarkkinoilla.

Lisäksi Miihkinen tutki yritysten siirtymätiedotusta sijoittajille liittyen EU:ssa 2005 voimaan astuneisiin pörssiyhtiöille suunnattuihin kansainvälisiin kirjanpito- ja tilinpäätösstandardeihin (IFRS) ja havaitsi, että autoritaarinen ja aktiivisesti markkinoitu siirtymätiedotussuositus oli tehokas tapa parantaa tiedottamista.

2500 euron apurahan saa M.Sc. Lina Jin Tampereen teknillisen yliopiston signaalinkäsittelyn laitokselta. Jin valmistelee väitöskirjaa työnimellä Perceptual Objective Assessment for Digital Images.

M.Sc. Jinin tutkimus liittyy digitaalisen videokuvan laadun arviointiin, joka on yksi kuvan ja videon käsittelyn haastavista perusongelmista. Kuvan laadun arviointi on pohjana kuvankäsittelyalgoritmien ja –järjestelmien kehittämiselle. Tavoitteena on arvioida kuvan ja videon laatua automaattisesti suhteessa katselijan kokemaan kuvan laatuun. Tutkimuksessaan M.Sc. Jin analysoi erilaisia 2D ja 3D kuva- ja videonäytteitä, analysoiden katsojan kokemaa laatua eri kuvanäytteillä. Tulosten perusteella voidaan määrittää automaattisen laadunvalvontajärjestelmän mittaamat parametrit siten, että niiden vastaavuus katsojan kokemaan subjektiiviseen laatuun olisi mahdollisimman hyvä.

Lisätietoja: 

Antti Miihkinen, puh. 040 353 8054
Lina Jin, puh. 040 482 7359 (englanniksi)

Vuorineuvos Matti Sundbergin laaturahasto perustettiin Teknilliseen korkeakouluun vuonna 2002. Rahastosta jaetaan vuosittain apuraha henkilölle, joka on saavuttanut menestystä laatuun liittyvän tutkimuksen tai opetuksen alalla. Laaturahastoa hallinnoi Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu.

Laaturahaston puheenjohtaja: tekniikan tohtori Antti Zitting, puh. 019 7787 410

Laaturahaston sihteeri: HR-koordinaattori Pirjo Peippo-Lavikka, puh. 050 512 2496

Kauppakorkeakoulussa ja Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa opiskeleva Tuomas Kiviranta voitti Suomen Young Tax Professional of the Year -kilpailun. Kiviranta edustaa Suomea kilpailun kansainvälisessä finaalissa elokuussa.

Myös kakkossija meni samaan kouluun, sillä toiseksi tuli Kauppakorkeakoulussa opiskeleva Alpo Luostarinen. Kolmanneksi sijoittui Lotta Siitari Svenska Handelshögskolanista.

Kilpailun järjesti Ernst & Young ja kolme parasta saavat rahapalkintojen ohella syksyksi 2013 harjoittelupaikan Suomen Ernst & Youngin veropalveluissa. 

Lisätietoja Young Tax Professional of the Year -kilpailusta Ernst & Youngin verkkosivuilta

”Uudet energiatilastot ja eduskunnalle annettu kansallinen energia- ja ilmastostrategia osoittavat, että suomalainen energiakäänne on pääsemässä vauhtiin”, tiivistää professori Raimo Lovio. Hän johtaa FICCA-tutkimusohjelmassa laajaa LAICA-projektia, jossa perehdytään energiainnovaatioiden paikalliseen käyttöönottoon.

Lovion mukaan suomalaista energiakäännettä tukee moni seikka. Energian kulutuksen kasvu on pysähtynyt:  kulutus ei ole kasvanut kymmeneen vuoteen ja odotettavissa oleva kasvu vuoteen 2020 mennessä jää hyvin pieneksi. Lisäksi viime vuonna tuotettiin ensimmäistä kertaa enemmän energiaa uusiutuvalla energialla ja ydinvoimalla kuin fossiilisilla polttoaineilla ja turpeella.

”Vuonna 2012 fossiilisten polttoaineiden ja turpeen hiilidioksidipäästöt olivat ensimmäistä kertaa selvästi alle vertailuvuoden 1990 tason. Kasvihuonekaasujen vähentämisen aika on siis alkanut”, Lovio sanoo. Yksi osa energiakäännettä on se, että tuontienergian korvaaminen kotimaisilla energialähteillä parantaa tulevaisuudessa kauppatasetta, luo työpaikkoja ja edistää energiateknologian vientiteollisuutta.

Puuenergia ja lämpöpumput menestyneet –
tuuli- ja aurinkoenergia yleistyvät

Tähän mennessä energiakäänteen menestyneimpiä teknologioita ovat olleet puuenergia ja lämpöpumput.  Lisäämällä metsähaketta sähkön ja lämmön tuotannossa on edistetty puuenergian käyttöä. Vireillä on lisäksi hankkeita, joissa puusta tuotettaisiin uudentyyppisiä polttoaineita moniin tarkoituksiin. Raimo Lovion mukaan puu on Suomen tärkein energialähde jatkossa, jos osakin näistä hankkeista toteutuu.

Lämpöpumppualalla Suomi on Euroopan johtavia maita. Jo joka toisessa uudessa omakotitalossa on maalämpöjärjestelmällä. Järjestelmät yleistyvät myös suurten kohteiden lämmittämisessä ja viilentämisessä. Lämpöpumput ovat menestyneet pk-yritysten ja kansalaisten aktiivisuuden ansiosta ilman olennaista julkista tukea. ”Muutostrendin uusin piirre on se, että hitaasti yleistyneet tuuli- ja aurinkoenergia ovat saaneet vauhtia. Tuulivoimakapasiteetti lähes kaksinkertaistuu vuonna 2013, ja vuoteen 2020 mennessä se lisääntyy moninkertaisesti. Tämä on mahdollista syöttötariffin tuella, tuulivoimaloiden huolellisella sijoittamisella sekä merituulivoiman kehittämisellä”, Lovio sanoo.

Hänen mukaansa aurinkoenergia-alalla käänne näkyy kansalaisten, yritysten ja valtionkin uudenlaisena suhtautumisena. ”Suomeen on kehittymässä aurinkoenergiaklusteri, joka toimii sekä koti- että vientimarkkinoilla. Suuret energiayhtiöt ovat ryhtyneet myymään asiakkailleen aurinkoenergiateknologiaa pienyritysten rinnalla ja kansalaisia kiinnostava aurinkojärjestelmien järkevä kytkeminen verkkoihin on toteutumassa. ”

Vuonna 2012 Suomen energiatuotteiden kauppavaje oli yli seitsemän miljardia euroa. Kun energian tuotanto ja kulutus muuttuvat, vaje supistuu lähivuosina kahden miljardin euron verran.  Tämä luo uusia työpaikkoja monille aloille.  Energiatehokkuutta parantavat ratkaisut liikenteessä, valaistuksessa ja rakennusten lämmittämisessä kehittyvät nopeasti.  Energiaratkaisut ovat suomalaisen cleantech-viennin lupaavin ala.

Suomen Akatemian Ilmastonmuutos – vaikutukset ja hallinta (FICCA) -tutkimusohjelman LAICA-hanke on Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun, Suomen ympäristökeskuksen ja kuluttajatutkimuskeskuksen yhteishanke ja se jatkuu vuoden 2014 loppuun. 

Katso myös videohaastattelu http://youtu.be/BKygEnI6Xts

 Lisätietoja:

Professori Raimo Lovio, hankkeen vastuullinen johtaja, Aalto-yliopisto, etunimi.sukunimi(at)aalto.fi,

p. 040 353 8242

Suomen Akatemian FICCA-tutkimusohjelmasta:

Ohjelmapäällikkö Paavo-Petri Ahonen, Suomen Akatemia, etunimi.sukunimi(at)aka.fi, p. 029 533 5005

Ohjelmapäällikkö Tuula Aarnio, Suomen Akatemia, etunimi.sukunimi(at)aka.fi p. 029 533 5146

www.aka.fi/ficca

Aalto EE oli toistamiseen Pohjoismaiden paras Executive MBA -ohjelman tarjoaja Financial Times -lehden kansainvälisessä vertailussa vuonna 2012. Vertailussa arvioidaan sata maailman parasta Executive MBA -ohjelmaa, ja Aalto EE oli jälleen ainoa vertailussa huomioitu suomalainen toimija. Kotimaassa Aalto EE nousi selkeästi parhaaksi yritysjohdon kouluttajaksi Talouselämä-lehden Koulutus 2012 -selvityksen mukaan.  Aalto EE sai myös parhaan yleisarvosanan Taloustutkimus Oy:n tekemässä yrityskuvatutkimuksessa, jossa tarkasteltiin 26 koulutusalan yritystä Suur-Helsingin vaikutusalueella.

”Omana mittarinamme käytämme johtamiskoulutuksen taloudellista jalanjälkeä ja kokonaisvaikuttavuuttamme Aalto-yhteisössä. Tämä ylitti viime vuonna 1,5 miljoonaa euroa. Ilahduttavaa on, että Aalto-yliopiston professoreiden ja asiantuntijoiden osuus koulutuksissamme oli jo noin 34 prosenttia”, kuvaa toimitusjohtaja, vieraileva professori Pekka Mattila.

”Olemme johdonmukaisesti toteuttaneet kasvustrategiaamme. Viime vuotta leimasivat lukuisat investoinnit järjestelmien ja prosessien kehittämiseen. Tavoitteenamme on saavuttaa 20 miljoonan euron liikevaihto vuoden 2016 loppuun mennessä, mikä nostaa meidät kansainväliseen voimasarjaan”, luonnehtii Mattila.

Aalto EE toimii johtamisosaamisen siltana idän ja lännen välissä. Päätoimipaikkojensa Suomen ja Singaporen lisäksi Aalto EE tarjoaa ohjelmia Puolassa, Ruotsissa, Etelä-Koreassa, Taiwanilla, Kiinassa, Indonesiassa ja Venäjällä. Aalto EE:lla on kaikki kolme kansainvälisesti arvostetuinta laatuleimaa eli akkreditointia: AACSB, AMBA ja EQUIS. Koulu edustaa näin ollen 0,4 prosentin maailmanlaajuista parhaimmistoa.

”Jatkamme kasvuamme ja haluamme olla halutuin kumppani Pohjois-Euroopan ja Aasian kansainvälisille suuryrityksille”, Mattila jatkaa. 

Avainlukuja

Lisätietoja:
Pekka Mattila, valtiot. tri, toimitusjohtaja, vieraileva professori
Aalto University Executive Education
Puhelin: +358 40 738 7221
pekka.mattila@aaltoee.fi

Aalto EE

Aalto University Executive Education (Aalto EE) tarjoaa korkealaatuisia liikkeenjohdon kehittämispalveluja hyödyntäen Aalto-yliopiston ja kansainvälisen verkoston osaamista. Aalto EE:n missiona on rakentaa parempi maailma paremmalla johtajuudella ja kasvattaa uusi johtajasukupolvi. Yhtiön vahvuuksia ovat globaali toimintamalli ja monipuolinen tarjonta. Suomen ja Singaporen lisäksi Aalto EE tarjoaa ohjelmia Puolassa, Ruotsissa, Etelä-Koreassa, Taiwanilla, Kiinassa, Indonesiassa ja Venäjällä. Aalto EE:lla on kolme arvostettua laatuleimaa eli akkreditointia: AACSB, AMBA ja EQUIS ja edustaa näin ollen 0,4 prosentin maailmanlaajuista parhaimmistoa.

-  Tämä on uusi, merkittävä yhteistyöavaus Suomen johtavan kauppakorkeakoulun kanssa. Yhteistyössä on aistittavissa myös historian lehtien havinaa yli sadan vuoden takaa.  Tuolloin Suomen Liikemies-yhdistyksen johtohenkilöt olivat perustamassa Helsingin kauppakorkeakoulua, toteaa Suomen Liikemies-yhdistyksen puheenjohtaja Erkki Pärssinen.

Suomen Liikemies-yhdistyksen jäsenistä vuorineuvoksista menestyviin yrittäjiin merkittävä osa on Helsingin kauppakorkeakoulun eli nykyisen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun kasvatteja.

-  Toimimme alamme suunnannäyttäjänä aktiivisessa vuoropuhelussa liike-elämän kanssa. Yhteistyömme perustajamme Suomen Liikemies-yhdistyksen kanssa on tästä oivallinen esimerkki. Haluamme Vuoden Liikemiehen valinnalla tuoda esiin liike-elämän henkilöitä, joiden panos Suomen talouselämälle on esimerkillinen, sanoo Kauppakorkeakoulun dekaani Ingmar Björkman.

Vuoden Liikemiehen 2013 valitsee yhdistyksen johtokunta jäsenistönsä ehdotusten perusteella. Vuoden liikemies 2013 julkistetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun juhlasalissa 16. syyskuuta pidettävässä seminaarissa.

Suomen Liikemies-yhdistys
Suomen Liikemies-yhdistyksen perustamiskokous pidettiin marraskuussa 29. päivänä 1896. Liikemies-yhdistys perusti aikoinaan Kauppalehden v. 1898. Sen keskeiset johtohenkilöt olivat myös vaikuttamassa mm. Kauppakorkeakoulun, Liikesivistysrahaston, Liikemiesten Kauppaopiston ja Suomen Kukkasrahaston syntyyn.  Jo 116-vuotias yhdistys vaalii perinteitään, mutta toimii erityisesti modernina liike-elämän verkostona ja liikemiestaitojen kehittäjänä. Suomen Liikemies-yhdistys tarjoaa jäsenilleen tilaisuuksissaan ajankohtaisia esitelmiä ja yritysvierailuja. Yhdistyksellä on noin 550 jäsentä.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Aalto-yliopisto on teknisten tieteiden, kauppatieteiden ja taideteollisen alan monialainen tiede- ja taideyhteisö. Yliopisto rakentuu suomalaisille vahvuuksille ja sen päämääränä on kehittyä omaleimaisena kokonaisuutena yhdeksi maailman kärkiyliopistoista. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu on Suomen johtava kauppakorkeakoulu. Vuonna 1911 perustetulle Kauppakorkeakoululle on myönnetty alansa tärkeimmät kansainväliset laatuakkreditoinnit ensimmäisenä pohjoismaisena kauppakorkeakouluna. Kauppakorkeakoulu on noin 4 000 opiskelijan ja 600 henkilöstöön kuuluvan yhteisö.