Muun muassa näiden opiskelijapohdintojen pohjalta Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu järjesti yhdessä Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan kanssa 11. joulukuuta Johtamisen ensihaasteet -aamuseminaarin. Tilaisuuden yleisössä oli niin opiskelijoita, alumneita, yrityspartnereita kuin henkilöstöäkin.
Paneeliin osallistuivat valtiovarainministeri Jutta Urpilainen, KY:n pääsihteeri Pekka Lampinen, Kauppakorkeakoulun dekaani Ingmar Björkman ja tekniikan tohtori, hallituksen puheenjohtaja J.T. Bergqvist. Innovaatiojohtamisen professori Liisa Välikangas toimi seminaarin puheenjohtajana.
Hyvä johtaja seuraa omaa visiotansa
Paneelin näkemysten mukaan kokemusten ja haasteiden kautta kehittyy hyväksi johtajaksi. Ensihaasteiden koettiin olevan samankaltaisia kuin yleisestikin johtajuuteen liittyvien haasteiden.
Hyvä johtajuus koostuu monesta osasta: selkeästä visiosta, mihin organisaatiossa ollaan menossa, taidosta kuunnella työntekijöitä ja olla läsnä, sitoutumisesta, kehitysmyönteisyydestä, ihmisten innostamisesta ja motivoimisesta.
– Tämän päivän johtaja on ennen kaikkea valmentaja, ei komentaja, sanoi Jutta Urpilainen omassa avauksessaan.
Ministeri korosti, että johtajan on tärkeä kuunnella omaa ääntään. Etenkin organisaatiossa, jossa on vahvat perinteet, uusi johtaja saattaa joutua monenlaisten mielipiteiden ja odotusten ristituleen. Ihmisiä täytyy kuunnella, mutta loppujen lopuksi täytyy löytää itselleen omin tapa toimia.
– Kannattaa seurata omaa ääntään, eikä pelätä virheitä, oli ministeri Urpilaisen neuvo.
J.T. Bergqvist nosti tärkeimpänä asiana esille, että johtajalla on oltava selkeä näkemys siitä, mihin ollaan menossa. Näkemyksen puute aiheuttaa poukkoilevaa johtamista. Hän piti kaikkein olennaisimpana arkipäivän johtajuutta:
– Tärkeää on se, millä tavalla yhteen hiileen puhaltamalla, asetetut etapit saavutetaan. Sekin vaatii harjoitusta, että hahmottaa, miten asioita viedään yhdessä yhteisen vision suuntaan.
Tuloksia yhdessä, motivoituneiden ihmisten kanssa
Hyvien esimiestaitojen yhteydessä nostettiin esiin myös hyvät alaistaidot. KY:n Pekka Lampinen korosti vuorovaikutusta, ja erityisesti hedelmällisiä keskusteluja ihmisten kanssa. Ne ovat kullanarvoisia johtajalle. Dekaani Ingmar Björkman summasi asian yhteistyön näkökulmasta seuraavasti:
– Johtajuus on sitä, että saa aikaan tuloksia ihmisten kanssa.
Hyvien tulosten saavuttaminen vaatii myös jopa ristiriitoja. Yritys ei voi kehittyä, jos eteenpäin mennään ainoastaan konsensuksen vallitessa. Näin muutosta ja kehitystä ei pääse tapahtumaan.
– Konflikteja ja avointa keskustelua tarvitaan, totesi Bergqvist. Uutta tietoa, näkemystä ja muutoksia tarvitaan: lopputuloksesta tulee yleensä parempi näiden ansiosta.
Olennaista on, että konfliktit käsitellään avoimesti, jotta ne ovat eduksi organisaation eteenpäin menemiselle.
Johtajan täytyy osata myös innostaa ihmiset ympärillään. Jutta Urpilainen nosti yhdeksi tärkeäksi motivaatiotekijäksi sen, että ihmiset otetaan mukaan niin, että he ottavat vastuun omasta tekemisestään. Vastuun kautta ihminen tuntee, että hänen työpanoksellaan on merkitystä yrityksen menestymiselle.
Myös iloitseminen omista ja muiden onnistumisista on tärkeää.
– Johtaja ei saa aina olla se, joka ottaa kunnian hyvin tehdystä työstä. Anna muiden loistaa, tiivisti Björkman.
Teksti: Annika Artimo
Tämä käy ilmi FK Tapio Laakson Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluun tekemästä väitöstutkimuksesta. Tuloksia voi soveltaa saneeraustutkimukseen ja -käytäntöön, mutta myös laajemmin pienten yritysten tutkimukseen ja toimintaedellytysten kehittämiseen, jopa pk-yritysten rahoitukseen.
Tämä käy ilmi HM Markku Anttosen Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluun tekemästä väitöskirjasta. Anttonen tutki väitöksessään ekotehokkaita palveluita ja niiden markkinointia sekä liiketoimintamalleja. Hän selvitti, mitkä seikat vaikuttavat ekotehokkaiden palveluiden kysyntään ja tarjontaan sekä erityisesti materiaalitehokkuuden palveluiden liiketoimintamallien kehittymiseen.
Tämä käy ilmi KTM Paula Kilpisen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemästä väitöstutkimuksesta. Kilpisen mukaan esimerkiksi Nokian strateginen muutos merkittäväksi älypuhelinvalmistajaksi hidastui, koska yritys keskittyi Aasian nopeasti kasvaviin markkinoihin ja halpoihin peruspuhelimiin. Siten yritys ei onnistunut kehittämään riittävän nopeasti sitä osaamista, jota olisi tarvittu älypuhelinmarkkinoilla. Myös Nokian laaja tuoteportfolio sitoi yrityksen resursseja ja vaikutti sen sisäisiin valintoihin. Tämä aiheutti osittain sen, että Nokia menetti asemansa maailman johtavana matkapuhelinvalmistajana.
Tarkastajat arvioivat Essays on the Economics of Hedge Funds -väitöskirjan erittäin korkeatasoiseksi tutkimukseksi. Palkinnon saajan valitsi OP-Pohjola-ryhmän tutkimussäätiön hallitus.
Aalto-yliopisto perusti vuonna 2010 kolme professuuria kunnioittamaan yliopiston perustajakorkeakoulujen rehtorien työtä. Näihin professuureihin nimitetään tai kutsutaan tieteenalallaan erityisen ansioitunut henkilö. Eero Kasanen toimi Helsingin kauppakorkeakoulun rehtorina vuosina 1996−2009. Nyt täytetyn professuurin lisäksi on perustettu Yrjö Sotamaa -professuuri alanaan new frontiers in design ja Matti Pursula -professuuri alanaan kestävät energiaratkaisut. Kahden viimeksi mainitun professuurin täyttöprosessi on käynnissä.
pitkäjänteiseen toimintaan ollessaan palkitsemisen pohjana. Vaikutukset eivät ole kuitenkaan näin yksinkertaisia. Osakekurssiperusteinen palkitsemisjärjestelmä voi olla myös lyhytjänteinen riippuen siitä, miten se on rakennettu, miten osakekursseihin yrityksessä suhtaudutaan ja minkälainen on johdon muu osake- ja optio-omistus, Chakhovich sanoo.