Universum Talent Research on jälleen selvittänyt opiskelijoiden mielipiteitä ja näkemyksiä työstä, palkasta, ihannetyönantajasta ja urasta. Samalla kysyttiin myös heidän ajatuksia korkeakoulustaan.

Opiskelijat kuvailivat kyselyssä Kauppakorkeakoulua eniten adjektiiveillä arvostettu ja paras. Korkealle nousivat myös kansainvälinen, innovatiivinen ja johtava.

Opiskelijoiden yleinen tyytyväisyys Kauppakorkeakouluun nousi jo neljättä vuotta peräkkäin. Tyytyväisyysluku on nyt 8,4 (asteikolla 1‒10), kun se vuonna 2014 oli 8. Samoin nousua tapahtui, kun kysyttiin suosittelisivatko opiskelijat Kauppista perheelleen ja ystävilleen. Suosittelun todennäköisyys on 8,9, kun vuonna 2014 vastaava luku oli 8,7.

Opiskelijat erittäin tyytyväisiä ura- ja rekrytointipalveluihin

Opiskelijat ovat myös entistä tyytyväisempiä Kauppakorkeakoulun tarjoamiin ura- ja rekrytointipalveluihin. Tyytyväisyysluku on koko Euroopan paras 8,2. Tutkittujen suomalaisten yliopistojen keskiarvo tässä oli 6,9.

Kyselyyn vastasi 492 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijaa.

UNIVERSUM on työnantajakuvan tutkimiseen ja kehittämiseen keskittynyt yritys. Universumin tutkimuksiin vastaa vuosittain 400 000 opiskelijaa ja nuorta ammattilaista 31 eri maassa.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa väittelevä Johanna Saarinen tutki organisaatiot ja johtamisen aineen väitöskirjassaan etäjohtamista ja virtuaalijohtamista.

”Etäjohtaminen ja virtuaalijohtaminen kasvattavat esimiesten paineita ja työtaakkaa monikansallisissa yrityksissä. Esimiesten työ on selkeästi vaikeampaa globaaleissa yrityksissä, joissa tiimien jäsenet työskentelevät ympäri maailmaa eri aikavyöhykkeillä ja erilaisissa kulttuureissa kuin tiimeissä, joiden jäsenet työskentelevät pääasiallisesti fyysisesti lähekkäin”, Saarinen sanoo.

Väitöstutkimuksen mukaan hienoinkaan kommunikaatioteknologia ei korvaa kasvokkain kohtaamista. Myös käytävillä ja kahvinkeittimen luona tapahtuu paljon tärkeää viestintää. Konkreettisia työtehtäviin liittyviä asioita on hyvä johtaa etänä, mutta esimerkiksi monet työyhteisöön liittyvät asiat hoituvat paremmin kasvokkain kommunikoitaessa. Läsnäolon koettiin rakentavan luottamusta esimiehen ja alaisen välillä. Myös energian siirtäminen ja työntekijöiden motivoiminen koettiin etätiimeissä vaikeaksi. Saarinen haastatteli tutkimukseensa 36 esimiestä.

”Väitöstutkimuksessani kävi ilmi myös, että vaikka nuoret sukupolvet, diginatiivit, ovat taitavia kommunikaatioteknologian käyttäjiä, tarvitsevat he kuitenkin paljon henkilökohtaista tukea, palautetta ja läsnäoloa. Tutkimukseni vahvisti myös, että virtuaalikokouksissa tekniikka pettää usein ja yhteys on katkonainen, mikä hankaloittaa työntekoa”, Saarinen kertoo.

Esimiehet potevat jatkuvaa riittämättömyyden tunnetta

Väitöstutkimuksen mukaan esimiehet painivat kovien ja usein yli-inhimillisten odotusten keskellä. Erityisesti keskijohdolle tulee odotuksia ylhäältä ja alhaalta, tulostavoitteet ovat kovia ja samalla odotetaan korkeaa johtamisen tasoa. Työntekijät vaativat esimiehiltä läsnäoloa, sparraamista ja kuuntelua. Myös esimiehet itse odottavat itseltään paljon. Tutkimukseen osallistuneet esimiehet kokivatkin, että he eivät kykene niin hyvään esimiestyöhön kuin haluaisivat ja kuin mitä heiltä odotetaan.

”Esimiehet ovat kuitenkin todellisia arjen selviytyjiä, jotka tekevät pitkää päivää jatkuvan kiireen ja paineen alla. Tehokkaalla ajanhallinnalla ja aikataulutuksella sekä omien parhaiden käytäntöjen luomisella he kuitenkin selviävät sekä vaativasta työstä että työn ja perheen yhdistämisestä”, Johanna Saarinen sanoo.

Väitöstilaisuus

Johanna Saarisen organisaatiot ja johtamisen aineen väitöskirja “Managing global virtual teams" tarkastetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa perjantaina 7.10.2016. Väitöstilaisuus alkaa 7.10. klo 12.00 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun päärakennuksen juhlasalissa (1. krs) (Runeberginkatu 14–16, Helsinki). Vastaväittäjänä toimii professori Peter Zettinig ja kustoksena professori Janne Tienari.

Ohjelmoinnista on vauhdilla tulossa kansalaistaito, jonka periaatteiden ymmärtämisestä on hyötyä monella alalla. Aalto-yliopisto järjestääkin jo kolmatta kertaa ohjelmoinnin MOOCin, eli avoimen massiivisen verkkokurssin, joka tarjoaa kaikille kiinnostuneille mahdollisuuden perehtyä ohjelmointiin ja samalla moderniin ja monipuoliseen Scala-ohjelmointikieleen. Kurssi seuraa Aalto-yliopiston tietotekniikan koulutusohjelman ensimmäisen vuoden ohjelmointikurssia, joten sen kautta pääsee myös kurkistamaan yliopisto-opintoihin.

”Kurssi on saanut aiempina vuosina loistavaa palautetta. Osallistujat ovat kiitelleet positiivista ja rentoa henkeä, opiskelumuotoa ja innostavaa sisältöä. Käytämme kurssilla oikeita ohjelmointiympäristöjä, ja siltä saakin vahvan pohjan ohjelmointiin ja uusien asioiden oppimiseen”, kertoo yliopisto-opettaja Otto Seppälä.

Kurssille osallistuminen ei vaadi aikaisempaa ohjelmointikokemusta, ja se järjestetään suomeksi.

Kurssille osallistuminen ei vaadi aikaisempaa ohjelmointikokemusta, ja se järjestetään suomeksi. Kurssilaiset voivat tenttimällä saada kurssista myös yliopiston suoritusmerkinnän. Vaikka kurssi onkin jo ehtinyt käynnistyä, mukaan ehtii, kunhan toimii välittömästi. Lisätietoa kurssista löydät osoitteesta http://mooc.aalto.fi/ohjelmointi/index2016.html

Tervetuloa!

Uusi verkkopalvelu research.aalto.fi näyttää ajantasaisen ja kattavan tiedon Aalto-yliopiston tutkimuksesta, julkaisuista, taiteellisesta toiminnasta, aktiviteeteista ja infrastruktuureista

Tietoja voi selata esimerkiksi henkilön profiilin kautta, tieteenaloittain tai organisaation perusteella. Tietojärjestelmässä on noin 3 500 akateemista henkilöä ja 94 000 yksittäistä aktiviteettia tai tuotosta.

Järjestelmä toimii linkkinä yliopiston avoimeen julkaisuarkistoon. Sen kautta pääsee lukemaan avoimesti saatavilla olevia tutkimusjulkaisuja ja lataamaan väitöskirjoja verkkoversioina.

Palvelun kautta on myöhemmin myös mahdollisuus selailla yliopiston avoimia tutkimusaineistoja ja etsiä avoimesti käytettävissä olevia infrastruktuureja.

Tutustu palveluun

Aalto-yliopistossa keskustellaan juuri nyt digitalisaatiosta ja sen mahdollisuuksista. Internet Forum -yleisöluentosarja käynnistyi Otaniemessä 20. syyskuuta.

”Digitalisaatio on nyt ja seuraavien vuosien aikana isoin megatrendi. Tässä kahdeksan luennon luentosarjassa keskitymme erityisesti erilaisiin digitalisaation mahdollisuuksiin”, Professor of Practice Jarno Limnéll toteaa luennon alussa.

Elias Pöyry visioi mahdollisuuksista, mitä uusia palveluja seuraavien vuosien digitaalinen kehitys luo.

”Digitalisaatio on mahdollistaja. Kaikki megatrendit ovat osa digitalisaatiota ja avain ratkaista ongelmia”, hän sanoo.

Maas Global yrityksen toimitusjohtaja ja Mobility as a Service eli MaaSin keksijä Sampo Hietanen herätteli yleisön pohtimaan oman auton tarvetta.

”Liikenteestä tulee palvelu. Käyttäjälähtöistä ajattelua tarvitaan. Yksinkertainen riittää, kunhan se helpottaa elämää.”

Idea liikenteen palveluista syntyi hänellä jo kymmenen vuotta sitten. Hän esitteli ensimmäisen kerran ideansa yleisölle Aalto-yliopistossa.

Luennot livenä ja tallenteena verkossa

Seuraava luento on tiistaina 27. syyskuuta aiheesta digitaaliset palvelut terveysalalla. Jokaista luentoa on mahdollisuus seurata myös live-lähetyksenä ja tallenteet luennoista ovat katseltavissa luentojen jälkeen. Luentotallenteet ja linkit livelähetykseen löytyvät tapahtumasivulta.

Twitterissä on käytössä aihetunniste #aaltodigi. Tervetuloa mukaan!

Lisätietoa:
Professor of Practice Jarno Limnéll
040 527 6173
jarno.limnell@aalto.fi
Twitter: @JarnoLim

Enemmistö (61 %) vanhempiensa kanssa asuvista nuorista tapaa tehdä jotain mediaan liittyvää yhdessä isän, äidin tai muiden perheen aikuisten kanssa, selviää viimeisimmästä Nuorisoasiain neuvottelukunnan ja Nuorisotutkimusverkoston julkaisemasta Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksesta. Aalto-yliopisto oli tutkimuksessa kumppanina.

Tutkimukseen osallistui 1205 iältään 7–29-vuotiasta lasta ja nuorta.

Niin tyttöjen kuin poikienkin selvästi yleisin tapa viettää aikaa yhdessä aikuisen kanssa median parissa on television katsominen. Yli kaksi kolmasosaa 7–9-vuotiaista kertoi katsovansa televisiota perheen aikuisten kanssa, ja yli 10-vuotiaista jopa yli kolme neljäsosaa.

Vaikka iän myötä television katsomisen suhteellinen asema vahvistuu edelleen, noin 11 ikävuodesta alkaen harvempi vastaaja enää kuitenkaan kiinnostuu sukupolvien yhteisestä ajasta median parissa.

Kaikkein nuorimpien yleisin toive oli saada pelata enemmän yhdessä vanhempiensa kanssa. Tytöt mainitsivat myös kirjojen lukemisen.

Vanhempien koulutustaso tai perhemuoto ei selittänyt median parissa yhdessä vietettyä aikaa.

Tuloksissa on nähtävissä signaaleja siitä, että lasten ja nuorten liikkuminen olisi lisääntymässä. Sen sijaan urheiluseuraharrastaminen on muuttumassa yhä selkeämmin lasten liikuntamuodoksi. Raportoitu liikunnan lisääntyminen voi kieliä liikuntakäsitteen laajenemisesta. Tästä esimerkkinä on trampoliinilla hyppimisen kaltaisten liikuntamuotojen ilmaantuminen vastauksiin.

Vastaavasti kysyttäessä valmiutta maksaa ohjatusta liikuntaharrastuksesta havaittiin, että harrastamisen hintojen ja maksuvalmiuden välillä on merkittävä ero. Tulosten perusteella vaikuttaakin siltä, että harrastamisen kasvaneet kustannukset ovat johtaneet lopettamisen aikaistumiseen. Urheiluseuraharrastamisessa on tapahtunut 2010-luvulla muutos, jonka seurauksena yhä harvempi, vain noin neljännes nuorista jatkaa harrastamista 15-vuotiaana.

Julkaisu:

Jani Merikivi, Sami Myllyniemi & Mikko Salasuo (toim.) Media hanskassa – Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2016. ISBN 978-952-7175-16-3, ISSN 1799-9219, 172 s., nid., 28 euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriö & Nuorisotutkimusverkosto & Nuorisoasiain neuvottelukunta & Valtion liikuntaneuvosto. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 184, sarja: Kenttä.

Teos on myynnissä Nuorisotutkimusverkoston verkkokaupassa osoitteessa www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisut/verkkokauppa/kirjat. Verkkojulkaisuina se on luettavissa osoitteessa www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisut/verkkokauppa/verkkojulkaisut.

Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksen tausta:

Edellinen vapaa-aikatutkimus julkaistiin vuonna 2013 Nuorten vapaa-aikatutkimuksen nimellä (Nuoria liikkeellä!). Sen pääteemana oli liikunta. Vuonna 2009 Nuora julkaisi yhteistyössä Nuorisotutkimusverkoston kanssa ensimmäisen Nuorten vapaa-aikatutkimuksen, joka kartoitti muun muassa nuorten harrastuksia ja järjestökiinnittyneisyyttä. Vapaa-aikatutkimuksen taustalla ovat vuosina 1998 ja 2001 julkaistut nuorten järjestökiinnittyneisyystutkimukset. Nykyisessä vapaa-aikatutkimuksessa näkökulma on kuitenkin laajempi: järjestötoiminnan lisäksi tarkastellaan nuorten vapaa-aikaa yleisemmin. 

Lisätietoa Media hanskassa -julkaisusta:

Tutkija Jani Merikivi
puh. 040 353 8088
jani.merikivi@aalto.fi
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Dosentti Mikko Salasuo
puh. 040 548 5520
mikko.salasuo@nuorisotutkimus.fi
Nuorisotutkimusverkosto

Tutkija Sami Myllyniemi
puh. 040 715 1721
Sami.myllyniemi@nuorisotutkimus.fi
Nuorisotutkimusverkosto

Aalto-yliopiston opiskelijat Olli Rauramo, Susanna Nevalainen ja Krista Naumanen on valittu Huawein kansainväliseen Seeds for the Future korkeakouluohjelmaan yhdessä seitsemän muun viittä eri suomalaisyliopistoa edustavan opiskelijan kanssa. 

Opiskelijoiden valinnassa painotettiin ansioluettelon, kielitaidon ja suositusten lisäksi hakijan omassa hakemuskirjeessään osoittamaa motivaatiota alaa ja ohjelmaa kohtaan.

”Minua kiehtoi se, että tämä on enemmän kuin perinteinen yritysvierailu – pääsemme tutustumaan teknologiatrendeihin laajemminkin sekä näkemään Kiinaa ja sen kulttuuria paikallisten opastuksella”, Krista Naumanen iloitsee.

Ihminen edellä

Suomalaisopiskelijat lentävät Kiinaan lokakuun alussa ja viettävät ensimmäisen viikon tutustuen kiinan kieleen ja kulttuuriin maan pääkaupungissa Pekingissä. Toisen viikon ryhmä viettää Shenzhenissä Huawein pääkonttorilla perehtyen tieto- ja viestintäteknologian uusimpiin innovaatioihin yhtiön omien ICT-eksperttien johdolla. Valittujen julkistamistilaisuudessa puhunut liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner painotti innovaatioiden tärkeyttä Suomen ja EU:n tulevaisuudelle, sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.

”5G-teknologia tarjoaa molemmille hyötyjä muun muassa asioiden internetin, e-oppimisen, liikkumisen automatisoinnin ja e-terveydenhuollon saralla”, hän korostaa.

ICT on yhä tiiviimpi osa arkea, bisnestä ja koko yhteiskuntaa. Aaltolaiset korostavat, että teknologian kehityksessä ihminen on silti etusijalla.

Vaikka järjestelmistä tulee koko ajan monimutkaisempia, niiden käyttö on silti helpompaa.

”Itse opiskelen ihmisen ja koneen yhteistyötä, ja meillä käytettävyyden parantaminen on tosi iso asia. Eli vaikka järjestelmistä tulee koko ajan monimutkaisempia, niiden käyttö on silti helpompaa. Mitä vähemmän käyttäjän tarvitsee laitteistosta tietää, sen parempi”, Susanne Nevalainen kiteyttää.

”Palveluja kehitetään ihmisiä varten, ja siksikin on hienoa päästä matkalle ja oppia ymmärtämään erilaisia ihmisiä”, Olli Rauramo sanoo.

Seeds for the Future -opiskelijaohjelma on aloitettu vuonna 2008 ja se on Huawein mittavin yksittäinen ohjelmainvestointi. Ohjelmaan on osallistunut jo yli 2 000 yliopisto-opiskelijaa ympäri maailman, ja pelkästään Euroopasta ohjelmaan on päässyt viimeisen kuuden vuoden aikana satoja opiskelijoita peräti 27 eri maasta. Vuonna 2016 ohjelmaan odotetaan osallistuvan 80 eri opiskelijaryhmää yli 70 maasta. Suomi on ohjelmassa mukana tänä vuonna ensimmäistä kertaa.

Elokuussa 2015 Anssi Laurila sai Demos Helsingin Roope Mokalta viestin: mitä jos veisimme ensi vuonna Koulun Nevadan autiomaassa järjestettävään Burning Man -tapahtumaan?

Koulu on vertaisoppimisen malli, joka sai alkunsa 2012 Demos Helsingin Lapinlahden sairaalassa järjestämillä oppimisfestivaaleilla. Burning Man taas on luovasta hulluudestaan tunnettu festivaali; eräänlainen tulevaisuuslaboratorio, jonka kymmenien tuhansien osallistujien joukossa voi bongata esimerkiksi Mark Zuckerbergin ja Elon Muskin.

”Olimme juuri lähdössä sen vuoden tapahtumaan kuusimetrisen kannelinstallaation kanssa, ja minä toppuuttelin Roopea, että katsotaan. Suomeen palattuamme ajattelin hetken, että ei enää ikinä – ja kahden viikon päästä olimme jo täyttä päätä Koulun kimpussa”, Laurila nauraa.

Tiedettä tiukassa paketissa

Koulun perusidea on opettaa ihmiset löytämään asiat, joita he voivat opettaa ja opettaa heidät ne opettamaan.

”Koulun opettajankoulutusmetodissa on puristettu valtava määrä pedagogian tutkimusta tiukkaan pakettiin. Yksinkertaisesti: ihmiset oppivat parhaiten vertaisiltaan ja hyvään oppituntiin riittää viisi olennaista elementtiä.”, selittää Elina Koivisto ja nostaa peukalonsa pystyyn.

”Ensin tulee aktivointi, ihmisten innostaminen ajatuksesta, että he saavat oppia. Peukalo merkitsee innostamista, herätetään kuulijoiden mielenkiinto aihetta kohtaan esimerkein tai aktivoinnin kautta. Etusormi merkitsee teoriaa ja tiivistämistä, kuten aiheen tiivistämistä viiteen pointtiin. Keskisormi on motivointi, eli sen kiteyttäminen, miksi juuri tämä asia on tärkeää osata. Sen voi tehdä esimerkiksi kertomalla henkilökohtaisen tarinan siitä, mitä hyötyä tiedon tai taidon hallinnasta on. Nimetön on ihmisten saaminen vuorovaikutukseen ja pikkurilli soveltaminen – keep it real. Nämä elementit sopivat kaikkeen opettamiseen, oli sitten kyseessä merimiessolmu tai avaruusteknologia, 15 minuutin pikasessio tai 15 päivän seminaari.”

Koska Koulu rakentuu opettajien ympärille, se ei välttämättä vaadi erillistä fyysistä tilaa. Alun perin idea olikin viedä Nevadaan vain ihmisiä, mutta Barcelonassa pidetyssä Burning Man -tapaamisessa syttyi ajatus hakea yhtä festivaalialueen keskipisteessä kohoavaa miespatsasta ympäröivistä kiltatiloista.

”Niitä on todella vaikea saada, mutta meitä onnisti. Ja sitten olimmekin taas tutussa tilanteessa: miten ihmeessä me tämän teemme, mistä saadaan ihmiset ja millä kaikki maksetaan”, Laurila ja myös jo kanteleurakassa mukana ollut Jami Sarnikorpi muistelevat.

Puskaradio ja some osoittivat tehonsa, ja mukaan saatiin kirjava joukko osaajia Aallosta ja sen ulkopuolelta. Kauppatieteilijöiden, insinöörien, muotoilijoiden, opetusalan ammattilaisten, tapahtumatuottajien, äänisuunnittelijan, AV-gurujen, lavastajan ja puutyön- ja käsityön opettajan yhteistyöllä 120 neliön kiltatilaan nousi Tiedon puu: aaltopahvista tehty ja ledeillä valaistu struktuuri, jonka alle siroteltiin sadoittain kahvisäkkituoleja ja kymmeniä liitutauluja.

”Burning Manissahan voi tehdä monenlaisia projekteja, mutta vain osa ihmisistä on riittävän hulluja tehdäkseen tämän mittakaavan juttuja keskelle aavikkoa. Tällaisen porukan kokoaminen ei olisi onnistunut missään muualla”, Koivisto sanoo.

Kyynelistä kohti avaruutta

Tiedon puun katveessa järjestettiin aamu- ja iltavuoroissa koulutuksia, joissa ensin etsittiin opetettavat asiat ja sitten rakennettiin oppitunnit niiden ympärille. Tämän jälkeen tunnit vietiin yhdessä Koulun lukujärjestykseen.

”Siihen tuli kaikkea labyrintin piirtämisestä suomalaiseen saunakulttuuriin ja kaikkea siltä väliltä”, Elina Koivisto hymyilee.

”Kaikkein parasta oli juuri se, että autoimme ihmisiä huomaamaan, että kaikilla on opetettavaa. Sen ei välttämättä tarvitse edes olla juttu, jossa olet hemmetin hyvä. Jos minä olen viisi vuotta opetellut kutomaan sukkaa ja saanut yhden aikaiseksi, voin olla ihan mahtava sukanteonopettaja, koska tiedän kaiken siitä, mikä voi mennä pieleen. Tämä on ihan tutkitustikin vertaisoppimisen vahvuuksia.”

Koulusta saatu palaute oli kiittävää, kannustavaa ja liikuttavaa.

”Jotkut tulivat niin onnellisiksi löydettyään opettajankykynsä, että alkoivat itkeä”, Laurila kertoo.

Tapahtuman jälkeen koko tyhjästä noussut kaupunki hävisi taas sinne, mistä se oli tullutkin, sillä Burning Manin filosofiaan kuuluu olla jättämättä jälkiä autiomaahan. Jäljet muualla voivatkin sitten olla mittavat.

”Burning Manista on lähtenyt valtavasti taiteilijoita, ja se on antanut kimmokkeen monille startupeille. Se auttaa näkemään oman potentiaalin ja rohkaisee tekemään huikeita, hullujakin asioita”, kolmikko pohtii.

Myös Koulun matka jatkuu. Yritykset ovat jo kiinnostuneet vertaisoppimisen mallista, ja yhteistyössä Kirkon ulkomaanavun kanssa konseptia on tavoite kokeilla pakolaisleirillä jo tämän vuoden aikana. Koulu on Firen työryhmälläkin on jo uusia suunnitelmia. Joulukuun alussa pala Burning Mania tuodaan Helsingin Suvilahteen viikonlopun kestävän tapahtuman muodossa, ja ensi vuonna Nevadan aavikolta otetaan jo yhteys avaruuteen.

”Siirrymme maallisista ongelmista universaalien pariin”, avaruustekniikan professori Jaan Praksin ryhmässä diplomityötään tekevä Sarnikorpi vihjaa.

Lisätietoja:

Anssi Laurila
puh: 040 721 5694
etunimi.sukunimi@burningman.org

Lue lisää:

Koulu on Fire

2015: Kuusimetrinen kannelinstallaatio nousee Nevadan autiomaahan

Burning Man

Burning Man at Google (YouTube): Stanfordin yliopiston professori Fred Turner pohtii Burning Man -ilmiötä ja sen ideoiden kaupallista merkitystä Piilaakson ekosysteemissä

Financial Timesin haastattelu Burning Manin perustajan, Larry Harveyn, kanssa

Burning Man -organisaation tekemä video kannelinstallaatiosta

Rahoituksen professori Vesa Puttonen järjesti kesällä isot 50-vuotisjuhlat, mutta ilmoitti juhlavieraille, ettei halua lahjoja.

”Nyt viisikymppisenä minulla on jo kaikkea, mitä tarvitsen”, Puttonen toteaa.

Juhlatilaisuuden lopuksi Puttonen kertoi vieraille, että heillä on tilaisuus osallistua Aalto-yliopiston varainhankintaan ja tehdä lahjoitus Kauppakorkeakoululle.

”Sanoin, että jos lähdette tähän mukaan, lupaan itsekin lahjoittaa saman summan aina 10 000 euroon saakka. Juhlavieraiden lahjoituksista kertyi selvästi yli kymppitonni. ”

Lahjoittaminen on takaisinmaksamista

Yliopistolle lahjoittaminen on Puttosen mielestä hyvä tapa osoittaa kiitollisuutta opinahjolle, joka on auttanut menestymään elämässä.

”Mielestäni on kohtuullista maksaa takaisin. Kauppiksella on ollut iso merkitys urallani ja elämässäni, olen ollut täällä töissä 1990-luvulta saakka. Halusin osoittaa arvostavani tätä korkeakoulua. Kyse on takaisinmaksamisen kulttuurista.”

Suomessa takaisinmaksamisen kulttuurilla ei ole samanlaista historiaa, kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, mutta kehitystä on tapahtumassa, Puttonen uskoo.

”Ihmiset alkavat pikkuhiljaa osallistua varainhankintaan, vaikka yleisesti ajatellaankin, että suomalaiset maksavat paljon veroja ja valtion tehtävä on pitää yllä Suomen koulujärjestelmää.”

Valtion osuus yliopistojen rahoittamisessa kuitenkin pienenee, ja lahjoituksia tarvitaan yhä enemmän.  Aalto-yliopiston varainhankintakampanjan tavoite on kerätä 20 miljoonaa euroa kesäkuun loppuun 2017 mennessä. Tällä hetkellä koossa on hieman yli 10 miljoonaa.

”Summat ovat kansainvälisesti verrattuna hyvin pieniä, mutta jokainen euro on arvokas.”

Lahjoitukset lisäävät autonomiaa

Puttosen mukaan on hienoa, että valtio osallistuu edelleen mittavasti yliopistojärjestelmän rahoittamiseen. Silti lahjoituksia tarvitaan, sillä ne vahvistavat yliopistojen autonomiaa.

”Jos olisimme sataprosenttisesti valtion rahoituksen varassa, meillä olisi vähemmän määräysvaltaa opetuksen ja tutkimuksen kehittämiseen. Suunnan päättäisi opetusministeri, joka edustaisi milloin mitäkin puoluetta.”

Lahjoittaminen on siis myös yhteiskunnallinen kannanotto:

”Jos arvostaa sitä, että meillä on taloudellisesti kestävällä pohjalla olevia kauppakorkeakouluja, jotka pystyvät itse päättämään asioistaan, kannattaa lahjoittaa”, Puttonen summaa.

Lue lisää kauppatieteiden tukemisesta

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa väittelevä KTM Sami Itani osoittaa empiirisesti tutkimuksessaan, miten yritysjohtamisen kansainvälinen huippututkimus on luonut, ylläpitänyt ja tieteellisesti legitimoinut yhteiskunnan sosioekonomista eliittiä suosivia ideologioita.

”Vaikka tutkijat itse korostavat omaa ja tieteen objektiivisuutta, he systemaattisesti – ja usein tiedostamattaan – hyödyntävät tutkimuksessaan viittä strategiaa, jotka suosivat yhteiskunnan eliittiä ja ylläpitävät olemassa olevia valtasuhteita. Nämä tutkijoiden hyödyntämät strategiat ovat yhteiskunnan eliitin etujen retorinen yleistäminen kaikkien eduiksi, konfliktien marginalisointi ja harmonian korostaminen organisaatioissa, organisaatioiden sosiaalisten roolien pitäminen luonnollisina ja sen vuoksi oikeudenmukaisina, tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen tieteenfilosofinen kapea-alaisuus sekä epätasa-arvoisen yhteiskuntajärjestyksen normatiivinen idealisoiminen”, Itani kertoo.

Itanin mukaan yritysjohtamisen tutkimuksen ideologinen sisältö elää ja muuttuu noin 8-12 vuoden sykleissä. Ainoastaan 1970-luvun alussa tutkimus on avoimesti haastanut organisaatioiden ja yhteiskunnan valtarakenteita. Tähän vaikuttivat mm. ajan suuret opiskelijamielenosoitukset, feminismin toinen aalto sekä akateemisen ilmapiirin vapautuminen.

Väitöstutkimuksen tulokset antavat tärkeää tietoa ja luovat kriittistä ymmärrystä tieteen yhteiskunnallisesta roolista etenkin aikana, jolloin yliopistojen autonomiaa tutkimuskohteidensa valinnassa rajoitetaan valtiojohtoisesti.

Väitöstilaisuus
KTM Sami Itani väittelee aiheesta ”A Critical Theory approach to human resource management: Mapping out the ideological evolution of HRM in the era of multinational corporations” Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa perjantaina 14.10. klo 14. Väitöstilaisuuden vastaväittäjänä toimii professori Hugh Willmott (City University London) ja kustoksena professori Rebecca Piekkari (Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu).

Väittelijän yhteystiedot:
Sami Itani
p. 040 772 3287
sami.itani@aalto.fi

Globaali verkosto saa 12. jäsenensä perjantaina 30.9., kun NYC Design Factory avataan Pace Universityssa Yhdysvalloissa. Yhdysvaltojen ensimmäinen Design Factory avattiin Philadelphiassa syksyllä 2015.

Pace University Seidenberg School on tehnyt jo usean vuoden ajan aktiivista yhteistyötä Design Factory -verkoston kanssa. Yliopiston opiskelijoita on muun muassa osallistunut Aalto-yliopistossa vuosittain järjestettävälle Product Development Project (PDP) -kurssille. Oman Design Factorynsa myötä he pääsevät virallisesti osaksi Design Factoryn kansainvälistä perhettä.

Design Factory -konsepti on Aallossa syntynyt uudenlainen, kaikille avoin tuotekehityksen tutkimus- ja oppimisympäristö. Konseptin tavoitteena on vauhdittaa opetus- ja toimintakulttuurin muutosta tukemalla tieteidenvälistä ja ongelmalähtöistä oppimista ja tutkimusta.

Avajaisia on mahdollista seurata Skype-yhteyden kautta Aallon Design Factorylla Otaniemessä 30.9. klo 15–17. Avajaisjuhlallisuuksissa on paikan päällä muun muassa konseptin isä, professori Kalevi ”Eetu” Ekman.

Lisätietoja:

NYC Design Factory
Aalto Design Factory
Design Factory Global Network

“Ilmapiiri. Sitä on vaikea selittää, mutta jotain spesiaalia tapahtuu, kun CEMS-opiskelijat kerääntyvät yhteen,” kuvailee Julianna Alanne, maisteriopiskelija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta.

”Sitä voisi melkein verrata startup-pöhinään. Asioita tapahtuu, ajatuksia vaihdetaan. On upea tunne, kun kokonainen tukiverkosto välittää ja kannustaa eteenpäin.”

Uuden Global Management -maisteriohjelman opiskelussa korostuu intensiivinen yhteystyö CEMS MIM -verkoston kesken. CEMS on globaali 30 akateemisen oppilaitoksen, 70 kansainvälisen yrityksen ja viiden sosiaalisen jäsenen liittouma. Kiinteässä yhteistyössä he tuottavat CEMS Master’s in International Management (MIM) -ohjelman.

CEMS MIM -ohjelma on vuoden kestävä, kansainvälisesti arvostettu koulutusohjelma, jonka Kauppakorkeakoulussa on voinut suorittaa maisteriopintojen ohella. Nyt Aaltoon syntyy sen ympärille kaksivuotinen maisteriohjelma, joka on yhdistelmä korkeatasoista opetusta, työnantajien arvostamia opiskelijoita ja kansainvälisiä kokemuksia.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu tarjoaa ohjelman ainoana oppilaitoksena Suomessa. Yrityspartnereina ovat mukana Suomesta KONE ja Nokia.

Monipuoliset opinnot ohjelman aikana auttavat opiskelijoita etenemään urallaan. CEMSin yrityspartnerit tarjoavat opiskelijoille konsulttimaisia tehtäviä ja projekteja, vierailevat luennoilla ja järjestävät seminaareja. Näin opiskelijat saavat kokemusta kansainvälisessä ympäristössä toimimisesta. Yritykset arvostavat cemssareiden kriittisyyttä, aktiivisuutta ja esiintymistaitoja.

Ohjelman alumneissa 85 kansallisuutta

Kansainvälisyys on CEMS-ohjelman ydintä. Jokainen opiskelija käy CEMS-ohjelman aikana vaihdossa yhdessä jäsenyliopistossa. Lisäksi opiskelijat työskentelevät ympäri maailman tulevien muiden opiskelijoiden kanssa ‒ ohjelman alumnit edustavatkin yhteensä 85 kansallisuutta.

Saksasta kotoisin oleva Sebastian Sondermann on opiskellut CEMS-ohjelman aikana Sydneyssä ja Barcelonassa, ja nyt viimeisimpänä Suomessa.

”Hain CEMS-ohjelmaan, koska se tarjosi minulle mahdollisuuden opiskella huippuyliopistoissa eri maissa”, kertoo Sondermann. ”Uusiin kulttuureihin tutustuminen voi tietenkin tuntua vieraalta ja kummalliselta välillä, mutta poistuminen omalta mukavuusalueelta opettaa ja kasvattaa.”

”CEMS on tarjonnut minulle paljon”, kuvailee Sondermann. ”Suurin hyöty on kuitenkin erinomainen akateeminen koulutus yhdistettynä kansainvälisiin kokemuksiin, jotka opettavat yritysmaailmassa välttämättömiä taitoja.”

CEMS-ohjelma vetää opiskelijoita puoleensa vuodesta toiseen, ja ohjelmassa opiskeleekin vuosittain noin 1000 nuorta ympäri maailman. Suomesta mukaan valitaan noin 30, ja tavoitteena on kasvattaa määrää tulevaisuudessa, jotta useampi halukas mahtuisi mukaan. Tulijoita nimittäin olisi.

”CEMS tuntui hyvältä mahdollisuudelta yhdistää molempien, suomalaisen maisteritutkinnon ja täysin kansainvälisen maisteritutkinnon, parhaimmat puolet,” kuvailee Julianna Alanne. ”Voin sydämeni pohjasta sanoa, että on etuoikeus olla osa tätä ahkerien, kinnostavien ja monikulttuuristen ihmisten yhteisöä.”

Uuteen ohjelmaan haetaan vuodenvaihteessa

• Maisteriohjelmaan on mahdollista hakea ensimmäistä kertaa tulevana talvena. Hakuaika syksyllä 2017 alkaviin opintoihin alkaa joulukuussa 2016 ja päättyy tammikuussa 2017.
• Global Management -ohjelma koostuu CEMS MIM -opinnoista ja erikoistumislinjasta yhdellä fokusalueista, joita ovat laskentatoimi, yritysviestintä, yrittäjyys ja innovaatiojohtaminen, rahoitus, johtaminen ja kansainvälinen liiketoiminta, markkinointi ja strategia.
• Lisätietoja

Ensimmäisen vuoden International Design Business Management -maisteriohjelman (IDBM) opiskelijat järjestivät tiistaina 27. syyskuuta illallistapahtuman osana heidän ensimmäistä luovan ryhmätyön kurssiaan. Aloituskurssi suunniteltiin hitsaamaan ryhmää yhteen ja perehdyttämään opiskelijat työskentelyyn monialaisissa tiimeissä.
                     
Kurssille asetettiin kunnianhimoinen tavoite: pop-up-ravintolan perustaminen nollabudjetilla ja ainoastaan viikkoa ennen päätapahtumaa. Flavour Studio Teurastamolla tarjosi ystävällisesti tilat illallista varten, mutta kaikesta muusta huolehti IDBM-tiimi.

Tiimi suunnitteli ja toteutti kolmen ruokalajin illallisen. Kuva Ellinoora Rustholkarhu

Lopputuloksena oli LOST, kolmen taidokkaan ruokalajin unohtumaton illalliselämys. LOSTissa on kyse omien käsitysten tuulettamisesta, uusien yhteisöjen ja elämysten luomisesta sekä ihmisiä yhdistävän yhteisen tekijän löytämisestä.

Vieralijoiden ympärillä aluksi olleet seinät purettiin ruokailun edetessä. Kuva Ellinoora Rustholkarhu

– Kulttuurin ja kielen muodostamien muurien avulla määritämme identiteettimme ja vieraannumme muista ihmisistä. Erottelimme väliseinien avulla vieraat toisistaan luodaksemme symbolisesti eristyneisyyden ilmapiirin, ja jokaisen ruokalajin aikana osa seinistä poistettiin siten että jälkiruuan aikana koko tila oli muuttunut avoimeksi, kertoo Rasmus Lönnqvist, IDBM'16 kurssin edustaja.

IDBM:n opiskelijoista, opetushenkilökunnasta ja kumppaneista koostuneet vieraat kuvasivat iltaa intiimiksi. Lisäksi he kertoivat saaneensa kokea uuden sosiaalisen tavan nauttia ruuasta.

– Tämän uuden IDBM-kurssin huikean aloituksen jälkeen olemme valmiit kehittämään uusia mielenkiintoisia asioita lähitulevaisuudessa, Lönnqvist kertoo.

International Design Business Management (IDBM) on Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun, perustieteiden korkeakoulun ja kauppakorkeakoulun yhteinen maisteriohjelma.

Ennusteiden mukaan vuonna 2020 maailmassa on esineiden internetiin, eli IoT:hen, kytkettyjä laitteita viisi kertaa enemmän kuin älypuhelimia, ja tuottavuuden kasvua tavoittelevien yritysten odotetaankin investoivan IoT:hen merkittävästi lähivuosina. Koska jokainen verkkoon kytketty IoT-laite tekee digitaalista laskentaa, on sen energiankulutuksen vähentäminen kriittinen tekijä IoT:n taloudellisuuden ja ympäristövaikutusten kannalta.

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Aalto-yliopisto ja Turun yliopisto ovat kehittäneet ainutlaatuisen teknologian, joka parantaa digitaalisen laskennan energiatehokkuutta jopa 20-kertaisesti. Patentoitu teknologia perustuu mikropiirien toimintapisteen optimointiin ja sen avulla on saavutettu energiatehokkuuden maailmanennätys. Teknologian kaupallistamismahdollisuuksia selvitettiin Tekesin Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa -rahoituksella vuosina 2015–2016. Nyt teknologiaa kaupallistava, vuoden 2016 huhtikuussa perustettu Minima Processor Oy on saanut 1,6 miljoonan euron sijoituksen CFT Nordic Capital Ltd:ltä (osa CFT Capital Ltd:tä), VTT Ventures Oy:ltä, Aalto-yliopistolta sekä yksityisiltä sijoittajilta.

“Minima on mukana edistämässä digitalisaatiota ja muuttamassa maailmaa. Teknologiamme avulla tehokasta digitaalista tietojenkäsittelyä voidaan käyttää edullisesti yhä useammissa sovellutuksissa. Laitteisiin, kuten vaikkapa virtuaalitodellisuuslaseihin, saadaan Miniman avulla enemmän tehoa ja ominaisuuksia”, toteaa Miniman hallituksen puheenjohtaja Jani Mäkipää.

”Digitaalinen tietojenkäsittely on älyä, jonka vaikutusta meidän kaikkien elämään ei voi painottaa liiaksi. Esimerkiksi iPod muuttaa musiikin ihmisen kuunneltavaksi digitaalisen laskennan avulla”, täydentää Miniman teknologiajohtaja Lauri Koskinen.

Uusia mahdollisuuksia

Miniman teknologian sovellusmahdollisuudet ovat laajat, koska sitä voidaan käyttää lähes kaikissa elektronisissa laitteissa. Yrityksen teknologia lisätään digitaalista laskentaa suorittaviin, integroituihin piireihin ennen niiden valmistamista. Yritys toimittaa ja lisensoi teknologiaasa toisille puolijohdeteollisuuden yrityksille, joiden tuotteisiin sen ratkaisu integroidaan. Alkuvaiheessa Minima tavoittelee johtavaa markkinaosuutta IoT-laitteiden tiedonkäsittelyn energiansäästöratkaisuista ja laajentaa myöhemmin toimintansa muille markkina-alueille.

“IoT-sovellutukset tulevat muuttamaan teollisuuden toimintatapoja ja luomaan uusia ratkaisuja. Nopealiikkeisille ja innovatiivisille tulee olemaan monia mahdollisuuksia IoT-markkinoilla”, sanoo Miniman toimitusjohtaja Toni Soini.

Minima Processor on Risc-V –säätiön perustajajäsen muun muassa IBM:n, Googlen ja Oraclen kanssa.

Lisätietoja:

Toni Soini, toimitusjohtaja
p. 040 735 36 78
toni.soini@minimaprocessor.com

www.minimaprocessor.com

Bussit liikennöivät ohjelmoidulla reitillä Betonimiehenkuja - Lämpömiehenkuja – Metallimiehenkuja. Pysäkkejä (http://sohjoa.fi/reitti) on kolme ja bussit pysähtyvät niillä automaattisesti. Ensimmäisellä viikolla Valimon pysäkki on pois käytöstä metsätöiden vuoksi.

Yhteen bussiin mahtuu kerralla kahdeksan matkustajaa. Lisäksi mukana on aina valvoja, joka myös huolehtii bussin turvallisuudesta. Bussien käyttäminen on maksutonta ja ne ovat kaikille avoimia.

Kiinteää aikataulua ei ole, vaan robottibussit liikkuvat aamupäivisin ja iltapäivisin vaihtelevin kellonajoin. Lisätietoa aikatauluista on osoitteessa https://twitter.com/automatedbusfi

”Pysäkille kannattaa mennä ilman kiirettä ja odottaa bussin tuloa”, opastaa hankkeessa mukana oleva Iisakki Kosonen rakennetun ympäristön laitokselta. ”Bussit liikkuvat hitaasti, niiden keskinopeus on vain 11 km tunnissa. Kaatosateella bussit jäävät varikolle”.

Testialusta uusille palveluille

Robottibussikokeilun aikana selvitetään, miten robottiautot selviävät kaupunkiympäristössä ja miten ne tulee huomioida suunniteltaessa liikenteenohjausta ja liikenneturvallisuutta. Lisäksi tavoitteena on tarjota yrityksille mahdollisuus testata uusia palveluja ja tuotteitaan, kuten erilaisia antureita, ja päästä mukaan robottiliikenteen kehitykseen.

Kokeilu on osa Metropolian koordinoimaa kaksivuotista 6Aika-rahoitteista SOHJOA-hanketta, jossa hankekumppaneina ovat Aalto-yliopisto, Forum Virium Helsinki, Maanmittauslaitos sekä Tampereen teknillinen yliopisto.

SOHJOA-hanke on osa Suomen kuuden suurimman kaupungin yhteistä 6Aika-strategiaa, jossa kehitetään avoimempia ja älykkäämpi palveluita. Tavoitteena on synnyttää Suomeen uutta osaamista, liiketoimintaa ja työpaikkoja.

Hankkeen rinnalla on myös Demos Helsingin kanssa tehtävä Tekes Challenge Finland -rahoitteinen valmisteluhanke, jonka tavoitteena suomalaisten yritysten vientituotteiden ja palvelujen löytäminen yritysten ja tutkimusryhmien yhteistyön kautta.

Automaattiajoneuvojen toimintaa suomalaisissa olosuhteissa testataan osana Liikenneviraston ja Trafin rahoittamaa NordicWay -hanketta, jossa osaltaan valmistaudutaan uudentyyppisiin liikenteen palveluihin ja tieliikenteen automaatioon.

Lisätietoa:

Iisakki Kosonen,
Staff Scientist
Aalto-yliopisto, rakennetun ympäristön laitos
puh. 050 5250 457
iisakki.kosonen@aalto.fi

Harri Santamala
Projektipäällikkö
Metropolia AMK.
puh. 040 334 1516
harri.santamala@metropolia.fi

Nobel pisti Kosterlitzin tutkijavierailun suunnitelmat uusiksi.

Punatiilirakennuksen käytävällä on leppoisa tunnelma. Kahvia hörppäävän parrakkaan professorin elämästä perusarki on kuitenkin nyt kaukana.

”En saanut adrenaliinin takia unta, ja nyt postilaatikossa odottaa yli 800 sähköpostia”, kertoo Michael Kosterlitz, joka yhdessä David Thoulessin ja Duncan Haldanen kanssa sai tällä viikolla fysiikan Nobel-palkinnon ”topologisten faasimuutosten ja aineen topologisten faasien teoreettisesta ratkaisemisesta”.

”Tämä on ihan epätodellista. Tulin tänne pariksi kuukaudeksi tekemään tutkimusta, mutta nyt näyttää, että viimeisen kuukauden suunnitelmat menevät uusiksi”, Aallossa Visiting Fellow -tutkijana professori Tapio Ala-Nissilän kanssa työskentelevä tuore nobelisti jatkaa hymyillen.

25 vuotta yhteistyötä

Topologia on portaittain muuttuvia ominaisuuksia kuvaava matematiikan haara, ja faasilla puolestaan tarkoitetaan aineen olomuotoa. 1970-luvulla Kosterlitz ja Thouless osoittivat topologian avulla, että vaikka yhden atomikerroksen paksuiset 2D-materiaalit eivät ole järjestäytyneet samalla lailla kuin 3D-materiaalit, niillä on matalissa lämpötiloissa oma selvä järjestyksensä, joka hajoaa, kun sen muodostavat pyörre- ja vastapyörresidokset hajoavat lämmittämisen seurauksena. Toisin kuin tiedeyhteisö oli uskonut, niillä oli siis myös omat faasimuutoksensa ja ne saattoivat olla suprajohtavia.

”Koska olin nuori ja tietämätön, minulta puuttuivat sovinnaisen tiedon rajoitteet, ja näin vain kiinnostavan, omituisen fysiikan ongelman, jota oli hauska ratkoa”, Kosterlitz virnistää.

Tapio Ala-Nissilä ja Michael Kosterlitz tutustuivat Brownin yliopistossa.

Nobelistille kyseessä oli nimenomaan teoria, jolle hän ei kaavaillut sovelluksia. Myöhemmin eksoottisia, rakenteeltaan tuntemattomia, aineita on alettu tutkia innokkaasti ja niille on löydetty mahdollisia sovelluskohteita elektroniikasta materiaalitieteisiin. Kosterlitzin Aallon vierailua isännöivä Ala-Nissilä tutkii suprajohteiden lisäksi muun muassa faasimuutosten hyödyntämistä lämmön varastoimisessa. Nyt he tutkivat yhdessä pintarakenteita ja kehittävät uutta teoreettista lähestymistapa nestemäisen aineen kiinteytymiseen.

”Tutustuin Tapioon, kun hän vieraili Brownin yliopistossa tutkijatohtorina”, Kosterlitz muistelee.

”Yhteistyömme on jatkunut nyt 25 vuotta. Työskentely Aallossa on hyvin erilaista kuin kotona, jossa keskityn teoriaan, kun taas täällä on erikoistuttu teknillisempään materiaalifysiikkaan. On ollut mahtavaa huomata, miten paljon kiehtovia ongelmia materiaalitutkimukseen liittyy – ja siksi haluan palata tänne aina uudestaan.”

Laskennallisen nanotieteen huippuyksikkö COMP (comp.aalto.fi)

Mediakyselyt

Milla Eronen
Aalto-yliopiston viestintä
p. 050 384 1785
milla.eronen@aalto.fi

Tämän vuoden Nobelin taloustieteen palkinto myönnettiin professori Bengt Holmströmille ja professori Oliver Hartille. Palkinto myönnettiin heidän työstään sopimusteorian tutkimuksessa. Holmström ja Hart ovat luoneet arvokkaita teoreettisia työkaluja sopimusten ja instituutioiden ymmärtämiseksi.

Holmström on toiminut Aalto-korkeakoulusäätiön hallituksessa aina sen perustamisesta lähtien.

”Aalto-yhteisö onnittelee Bengt Holmströmiä hienosta saavutuksesta. Palkinto osoittaa, miten ainutlaatuista työtä hän on tehnyt. Olemme onnekkaita, että olemme saaneet hänen asiantuntemuksensa koko yliopiston käyttöön”, sanoo Aalto-yliopiston hallituksen puheenjohtaja Anne Brunila.

"Bengt Holmström on kuulunut maailman taloustieteilijöiden parhaimmistoon jo pitkään. Hän on myös loistava yhteiskunnallinen keskustelija, joka on ottanut kantaa muun muassa suomalaiseen tiede- ja koulutuspolitiikkaan. On ollut hienoa rakentaa Aalto-yliopistoa yhdessä hänen kanssaan, iloitsee Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri.

Ph.D Bengt Holmström (s. 1949) on taloustieteen professori yhdysvaltalaisessa Massachusetts Institute of Technologyssa (MIT). Aiemmin hän on ollut professorina Yalen yliopistossa. Holmströmillä on useita tiedeakatemioiden, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän luottamustehtäviä. Hän on Aalto-yliopiston lisäksi EVAn ja ETLAn hallituksen jäsen.

Kauppakorkeakoulun tohtoriohjelmassa voi suorittaa kauppatieteiden tohtorin tai lisensiaatin tai filosofian tohtorin tutkinnon. Uusia tohtoriopiskelijoita valitaan nelivuotiseen ohjelmaan hakuprosessin kautta kerran vuodessa. Haku kauppatieteiden tohtoriohjelmaan alkoi 4.10.2016 ja päättyy 16.1.2017 klo 14 (Suomen aikaa). Valintapäätökset valmistuvat maaliskuun aikana.

”Tohtoriohjelman tavoitteena on kouluttaa korkeatasoisia ja monialaisia asiantuntijoita kansallisille ja kansainvälisille markkinoille. Tohtoriohjelmamme on englanninkielinen ja se on tarkoitettu henkilöille, jotka ovat motivoituneita suorittamaan kokopäiväisiä tohtoriopintoja ja tuottamaan kansainvälistä huippua edustavaa tutkimusta”, tohtoriohjelman johtaja, professori Janne Tienari kertoo.

Tohtorimme työllistyvät hyvin

Kauppakorkeakoulun tohtoriohjelmasta valmistuu vuosittain keskimäärin 20–25 tohtoria. Tohtoreiksi valmistuneet ovat sijoittuneet tutkinnon jälkeen hyvin; moni on jatkanut akateemisessa maailmassa Suomessa tai ulkomailla, moni toimii myös jo ennen tohtoriopintojaan perustamassaan yrityksessä. Osa tohtoreista on sijoittunut suuryrityksiin.

”Tutkimustyötä tukevat opinnot (60 op) räätälöidäänkin laajasti tohtorikoulutettavan tavoitteiden mukaisesti. Opinnot ja väitöstutkimus suoritetaan jossakin 12 pääaineesta ja ne koostuvat yleisistä teoriaopinnoista, erikoistumisalueen opinnoista ja omaan tutkimusalaan liittyvistä opinnoista. Kaikille uusille kokopäiväisille tohtoriopiskelijoille taataan rahoitus vähintään kahdeksi ensimmäiseksi vuodeksi. Rahoitus jatkuu ensimmäisen vuoden jälkeen toiselle vuodelle, kunhan opiskelija etenee pääaineen etenemisvaatimusten mukaisesti”, tohtoriohjelman koordinaattori Ritva Laaksovirta kertoo.

Opintojaksoja ja kursseja ulkomaisissa yliopistoissa

Kauppakorkeakoulun laitoksilla ja aineilla on pitkäjänteistä yhteistyötä ulkomaisten yliopistojen kanssa. Professoreitamme on ollut vierailevina professoreina mm. London Business Schoolissa, EMLyon Business Schoolissa ja Erasmus University Rotterdamissa. Tienarin mukaan ulkomaisten tohtoriopiskelijoiden määrä kasvaa tasaisesti – noin viidennes tohtoriopiskelijoista on ulkomaalaisia, tänä vuonna aloittaneista yli puolet.

”Monet tohtorikoulutettavat sisällyttävät opintoihinsa myös ulkomaisissa yliopistoissa tai tutkijaverkostoissa suoritettuja kursseja, seminaareja ja konferenssiesityksiä. Opiskelijat voivat hakea säätiöistä rahoitusta ulkomaisia opintojaksoja varten. Huomattava osa tohtoriopiskelijoista myös julkaisee kansainvälisissä tieteellisissä huippujulkaisuissa, kuten Journal of the Academy of Marketing Science ja Journal of Financial Economics. Väitöskirjojen kieli on lähes aina englanti. Myös vastaväittäjät ovat useimmiten ulkomaisten yliopistojen professoreita, monet heistä varsin ansioituneita tutkimusalallaan”, Tienari kertoo ohjelman kansainvälisyydestä.

Lisätietoa:
Tohtoriohjelmaan hakeminen (into.aalto.fi)

Itsenäinen Suomi täyttää 100 vuotta vuonna 2017. Aalto-yliopisto juhlistaa tätä merkkipaalua yhdessä Accenturen ja valittujen julkisen sektorin organisaatioiden kanssa järjestämällä monitieteisen maisteritason kurssin, #pshack100. Tämän julkisen sektorin digitalisaation vauhdittamiseen keskittyvän kurssin case-organisaatiot ilmentävät itsenäisyyttämme ja ovat jatkossakin suomalaisen yhteiskunnan maamerkkejä. Mukana "Hackathon"-kurssilla ovat Puolustusvoimat, sisäministeriö, Suomen tulli, Apotti-hanke ja Patentti- ja rekisterihallitus.

Lue lisää kurssista ja mukana olevista organisaatioista englanniksi.

Kurssin verkkosivut: https://nordic-events.accenture.com/hackathon/#/

Rekisteröityminen kurssille Aalto-yliopiston WebOodin kautta kurssikoodilla 20E00200: https://oodi.aalto.fi/a/

Lisätietoja:
Johanna Bragge
Aalto-yliopisto
Vanhempi yliopistonlehtori, Tieto- ja palvelutalouden laitos
+358 40 530 1032
johanna.bragge@aalto.fi

Rita Mustonen
Accenture
projektipäällikkö
+358 40 772 5715
rita.mustonen@accenture.com

Twitter: #pshack100

Tunnelmia viime kevään kurssilta:

• MTV: http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/opiskelijat-etsivat-uusia-palveluita-julkiselle-sektorille-aivan-varmasti-otetaan-kayttoon/5713492
• HS: http://www.hs.fi/talous/a1454213317130

Kauppakorkeakoulun partneriyritykset esittäytyivät opiskelijoille tänäkin vuonna Partneripäivässä, jonka Kauppakorkeakoulun ulkoisten suhteiden yksikkö järjesti.

Yrityksille räätälöidyn partneriohjelman tarkoituksena on rakentaa ja ylläpitää aktiivista yhteistyötä yritysten ja koulun välillä. Tällä hetkellä ohjelman piirissä on 14 yritystä, joista peräti 11 esittäytyi opiskelijoillemme 22.9. Otakaari 1:n Kandidaattikeskuksessa järjestetyssä Partneripäivässä.

Partneripäivän perimmäinen idea ja tarkoitus on tehdä partneriohjelman piirissä olevia yrityksiä tutuksi opiskelijoillemme. Tapahtumassa yritykset pääsevät työnantajina kohtaamaan opiskelijoita kasvokkain ja samalla kertomaan heille uramahdollisuuksistaan.

"Tänä vuonna Partneripäivään osallistui ennätysmäärä yrityksiä", iloitsee Anne Salonvaara Kauppakorkeakoulun ulkoisista suhteista. "Usealla partneriyrityksistämme on parhaillaan rekrytointeja käynnissä, joten varsinkin pikahaastattelut ja CV-neuvonta yritysten ständeillä olivat tällä kertaa erityisen suosittuja.

Partneriohjelman uusin yhteistyöyritys Danske Bank osallistui Partneripäivään nyt ensimmäistä kertaa ja kokemus oli myönteinen. "Ständillämme kävi paljon opiskelijoita, jotka olivat kiinnostuneita Danske Bankista työnantajana. Myös pankkialasta itsessään tuli paljon kysymyksiä", kertoi Recruitment & Talent Specialist Joni Mäkinen Danske Bankista.

Opiskelijat tulivat ständeille hyvin valmistautuneina

Opiskelijoille oli etukäteen tiedotettu, mitä kunkin yrityksen ständillä on luvassa ja keitä he siellä näkevät. Tämän vuoden Partneripäivässä silmiin pistävää olikin erityisesti se, että opiskelijat tulivat tapaamaan yrityksiä erittäin hyvin valmistautuneina.

"Olimme kertoneet opiskelijoille, että annamme tapahtumassa mm. CV-neuvontaa. Ständillemme oli aika ajoin jono", totesi Erja Vilja OP:lta.

Sekä Deloitte että KPMG tekivät tapahtumassa pikahaastatteluita, joiden ajat varattiin loppuun nopeasti. "Oli ilo tavata näin paljon todella reippaita opiskelijoita", kertoi HR Business Partner Pia Kankaantähti Deloittelta. "Haku Trainee-ohjelmaamme on alkamassa, joten hyödynsimme tapahtuman tarjoaman pikahaastattelumahdollisuuden ja olemme lopputulokseen erittäin tyytyväisiä", totesi puolestaan HR Manager Maria Kollman KPMG:ltä.

S-ryhmä tarjosi opiskelijoille keskustelujen lomassa maistiaisia jäätelöbaarista. "Ständillämme kävi paljon S-Trainee-ohjelmastamme kiinnostuneita opiskelijoita, jotka halusivat tietää S-ryhmän tarjoamista työmahdollisuuksista laajemminkin", kertoi viestintä- ja markkinointipäällikkö Maria Hämäläinen.

Kokonaisuudessaan partneriohjelma rakentuu mm. näkyvyyteen ja tiedon jakamiseen, luennointiyhteistyöhön, opiskelijaprojekteihin ja työnantajamielikuvan kehittämiseen liittyvistä palveluista, joista yritykset valitsevat painotuksiinsa parhaiten soveltuvan kokonaisuuden.

Partneripäivään osallistuivat seuraavat yritykset: CGI, Danske Bank, Deloitte, EY, Fazer, Finnair, KPMG, Nokia, OP, PwC ja S-ryhmä.

Lisätietoja:
Anne Salonvaara
anne.salonvaara@aalto.fi