Aallon opiskelijoiden koordinoima Tempaus2016 tehdään pilke silmäkulmassa, vaikka taustalla onkin huoli Suomen peruskoulun tasosta. Niin PISA-tulokset kuin peruskoululaisten oppimenestys ja opiskelumotivaatio ovat laskussa. Nyt pitää toimia.

”Peruskoulutus on Suomessa ihan timanttia. Tempaamalla haluamme nostaa esille koulutuksen tason ja varmistaa, että se säilyy hyvänä myös tulevaisuudessa”, kertoo Tempaus2016:n koordinaattori Niko Ferm.

Liikkeelle lähdetään isolla joukolla, kun 1 400 yliopisto-opiskelijaa ympäri Suomen jalkautuu 1 500 peruskouluun aina Utöstä Utsjoelle. Oppimisen iloa tuodaan luokkahuoneisiin positiivisella fiiliksellä.

Pulmia, logoja ja paperilennokkeja

Tempaajat osallistuvat kouluissa yhdelle oppitunnille ja toteuttavat siellä ennalta sovitun ohjelmapaketin. Oppilaille on tiedossa niin matematiikan aivopähkinöitä, oppeja yrityksen perustamiseen, urapolkujen pähkäilyä kuin oivaltavaa kuvataidettakin.

”Arkielämän pulmapankissa syvennytään matematiikan maailmaan korttipelin avulla. Korttipakat tarjoilevat vaikeusasteeltaan erilaisia tehtäviä, joita ratkotaan luokissa ryhmittäin. Kuvataideosiossa tutkitaan tuotebrändien logoja, vertaillaan värejä ja muotoja ja suunnitellaan oman koulun logo”, kertoo Tempaus2016:n viestintävastaava Noora Vänttinen.

Tie tulevaisuuteen -osio syventää ymmärrystä lukioon ja ammattikouluun sopivista taidoista. Tempaaja innostaa oppilaita kertomalla omasta opiskelupolustaan, minkä jälkeen oppilaat luovat omia vaihtoehtoisia tulevaisuuden polkujaan. Tempaajat taipuvat myös apuopettajiksi.

"Kids try science -tiedeohjelmassa perehdytään lentokoneen aerodynamiikkaan. Sitten tutkitaan paperilennokkien avulla erilaisten taitosten ja painotusten vaikutusta lento-ominaisuuksiin. Lopuksi luokassa käydään lennokkien lentokisa", Vänttinen kuvailee innostuneena.

Kaikki Kansalaistorille

Tempaus huipentuu marraskuun 2. päivänä klo 12 alkavaan kaikille avoimeen päätösjuhlaan. Helsingin Musiikkitalon ja Kiasman välissä oleva Kansalaistori kokoaa yhteen kaikki opetuksen puolestapuhujat ja siitä kiinnostuneet. Paikalla puhutaan asiaa ja pidetään hauskaa.

Tempaus2016:n eteen on paiskittu töitä helmikuusta lähtien 70 hengen vapaaehtoisporukalla, jossa on opiskelijoita kaikista Aalto-yliopiston korkeakouluista.

Opiskelijatempaamisella on Suomessa pitkät perinteet. Vuonna 1968 kauppatieteilijöiden suomalaisilla vientituotteilla lastaamassa laivassa vieraili Lontoon Towerin kupeessa 15 000 englantilaista. Aalto-yliopiston syntyä juhlistettiin vuonna 2009 Arabiasta Otaniemeen ulottuneella ihmisketjulla, joka silmukoi yhteen 3 000 tempaajaa. Nyt ollaan toteuttamassa yhtä isoimmista opiskelijatempauksista ikinä. Hyvää asiaa tukee tasavallan presidentti Sauli Niinistö, joka on Tempaus2016:n suojelija.

Vararehtori, professori Eero Eloranta toteaa lehden Avauksia-palstalla, että yliopisto on kyennyt toteuttamaan sille asetettua kansallista erityistehtäväänsä menestyksekkäästi. Tässä hän näkee tärkeinä tekijöinä opiskelijat ja heidän perustamansa yrittäjyysyhteisön Aaltoesin. Niiden merkitystä ei Elorannan mukaan voi korostaa liikaa.

Lehden pääartikkelissa pohditaan, millainen on yrittäjän mieli ja miten yliopisto voi sitä tukea. Aihetta valottavat kasvuyrittäjyyden apulaisprofessori Mikko Jääskeläinen, sarjayrittäjä ja mentori Kaija Pöysti sekä hiljattain yrittäjäksi ryhtynyt, opintojaan viimeistelevä Martim Gois.

Sijoittaja, bisnesenkeli Timo Ahopelto uskoo yrittäjyyden renessanssiin ja korostaa kaveriporukoiden merkitystä tällä tiellä.

Kuka-palstalla matkataan Pariisiin, jossa sijaitsee suunnittelutoimisto Ahonen & Lamberg. Graafiset suunnittelijat Anna Ahonen ja Katariina Lamberg tutustuivat opiskeluaikoinaan ja työskentelevät nyt tiiviisti yhdessä, kuin yhdenlainen aviopari.

Siellä-jutussa tapaamme kolme yrittäjää, Kristo Ovaskan, Annina Koskiolan ja Pekka Laurilan, joiden markkina-alueena on maailma.

Kolumnissa matkailuyrittäjä Johanna Vierros kertoo, miten pohjaton idealistin tuska voi johtaa yrityksen perustamiseen.

Lehden pääartikkelin ja kannen kuvat ovat valokuvaaja Kalle Katailan sarjasta Landscapes and Contemplations, joka tarkastelee maisemaa ja meditaatiota.

Aalto University Magazine on saatavilla Aalto-yliopiston kampuksilla. Näköislehti on luettavissa issuu.com-sivustolla. Lehti on tällä kertaa kokonaan suomenkielinen, mutta artikkeleiden englanninkielisiä käännöksiä on osoitteessa aalto.fi/magazine.

”Yhteistyötä Stanfordin kanssa on tehty jo parikymmentä vuotta, ja nyt mukaan tulee Harvard. Tämä on todella merkittävä asia suomalaisille kauppatieteiden ja tuotantotalouden tutkijoille”, kuvaa professori Eero Vaara Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta.

Suomalaiset kauppatieteellisen alan yliopistot tekevät yhteistyötä amerikkalaisten huippuyliopistojen kanssa pohjoismaisen Scandinavia Consortium for Organizational Research (SCANCOR) -verkoston kautta. Verkostolla on ollut vuodesta 1989 tilat Stanfordin yliopiston kampuksella, ja Harvardin toimipiste avataan nyt 19. lokakuuta.

Verkosto mahdollistaa tutkijavierailuja, rahoittaa postdoc-tutkijoita, järjestää workshopeja ja seminaareja. Se välittää myös muita yhteistyömahdollisuuksia pohjoismaisten yliopistojen ja Harvardin ja Stanfordin yliopistojen välillä. Suomesta mukana ovat Aalto-yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Hanken sekä Turun yliopisto. Verkostossa on Suomen lisäksi korkeakouluja Ruotsista, Tanskasta ja Norjasta.

”Tutkijavierailut SCANCOR-verkoston kautta tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden työskennellä ja rakentaa tutkimusyhteistyötä amerikkalaisissa huippuyliopistoissa. Meiltä on lähtenyt viimeisen viiden vuoden aikana kymmenen ihmistä tutkijavaihtoon”, professori Kirsimarja Blomqvist Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta sanoo.

Louise ja Göran Ehrnroothin säätiö on myöntänyt tukea SCANCORin Harvard-yhteistyölle kolmeksi vuodeksi.

”Säätiön tuki mahdollistaa tutkijoidemme pitkäjänteisen yhteistyön maailman huippuyliopistojen tutkijoiden kanssa”, sanoo professori Sören Kock Hankenilta.

Myös Suomen Liikesivistysrahasto tukee SCANCORin toimintaa.

Lisätietoja:

Professori Eero Vaara, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, Suomen edustaja SCANCOR-verkoston hallituksessa
puh. 050 305 9359
eero.vaara@aalto.fi

http://www.scancor.org/about-scancor/

Seitsemän mielenkiintoista julkisen sektorin organisaatiota toivoo Aalto-yliopiston opiskelijoilta mullistavia ideoita ja innovaatioita vauhdittamaan digitalisaatiotaan. Kyseessä on julkisen sektorin hackathon (Public Sector Hackathon, #pshack100) -projekti, monitieteellinen maisteritason kurssi, joka on avoin kaikille Aalto-yliopiston opiskelijoille. Lisäksi noin kaksikymmentä Maanpuolustuskorkeakoulun opiskelijaa osallistuu kurssille. Projektin työkieli on englanti, joten myös ulkomaalaiset opiskelijat ovat lämpimästi tervetulleita osallistumaan kurssille.

#pshack100-hackathonissa keskitytään tuoreiden ja toteutettavissa olevien konseptien luomiseen pikemminkin kuin koodaamaan täydellisiä sovelluksia. Poikkitieteellisiltä opiskelijatiimeiltä, joiden jäsenet edustavat niin Kauppakorkeakoulua, tekniikan alojen korkeakouluja, Taiteen ja suunnittelun korkeakoulua kuin Maanpuolustuskorkeakoulua, odotetaan uniikkeja näkemyksiä organisaatioiden haasteiden ratkaisemiseksi. Kurssi on kuuden opintopisteen (ECTS) arvoinen.

Ilmoittaudu hackathon-kurssille viimeistään 25.10.2016. Mukana ovat seuraavat organisaatiot digitalisaatiohaasteineen: Apotti-hanke, Patentti- ja rekisterihallitus, Poliisihallitus, Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos, sisäministeriö ja Suomen tulli.

Lue lisää organisaatioiden haasteista englanniksi.

Helsinki Challenge on kiihdyttämöohjelma, joka perustuu tiedeyhteisön ja yhteiskunnan osaajien yhteistyöhön.

Kilpailun palkinto on 375 000 euroa ja se on tarkoitettu ratkaisun toteuttamiseen.

Helsinki Challenge vauhdittaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanoa

Helsinki Challenge -tiimit tarttuvat YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, joiden päämääränä on tehdä maailmasta parempi paikka. Tavoitteet ovat universaaleja eli kuuluvat meille kaikille: valtioille, kunnille, yrityksille, kouluille, sinulle ja minulle.

Kilpailun teemat: ihminen muutoksessa, kestävä planeetta ja urbaani tulevaisuus haastavat tiimejä luomaan ratkaisuja globaaleihin haasteisiin, jotka vaikuttavat meidän kaikkien elämään. Kun kaupungistuminen kiihtyy,  kilpailu työpaikoista, asunnoista ja hyvän elämän edellytyksistä kiristyy. Vaikka vauraus lisääntyy, moni jää edelleen vaille koulutusta ja terveydenhuoltoa. Ongelmat vaihtelevat alueittain. Kehitysmaissa väestö kasvaa, kun taas Euroopassa se vähenee ja vanhenee. Ilmastonmuutos vähentää luonnon monimuotoisuutta ja pakottaa ihmiset hakemaan parempia elinolosuhteita kotiseutujensa ulkopuolelta.

”Harvoin tutkijoilta kysytään, mitä he haluaisivat tutkia, miksi sen aiheen tutkiminen olisi tärkeää ja mitä ongelmia se ratkaisee. Ilman Helsinki Challengea emme olisi koskaan keskustelleet kollegoiden kanssa siitä, mikä aihe meissä sytyttää intohimoa. Ajattelu ei olisi mennyt eteenpäin, eikä uusia tutkimusideoita olisi syntynyt”, tutkija Katri Saarikivi sanoo.

Suomi pyrkii YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisen kärkimaaksi, ja Helsinki Challenge on yksi työkalu niiden edistämiseen.

”Perustutkimus luo uutta tietoa ja avaa oven uteliaisuudelle, jonka avulla syntyy uusia avauksia ja voimme rakentaa parempaa, toimivampaa maailmaa. Se on Suomen kilpailukyky- ja hyvinvointitekijä yhteiskunnallisesti sekä samalla menestyvän liike-elämän ja soveltavan tutkimuksen ja tuotekehityksen kivijalka. Hyvinvoinnin rakentamiseen tarvitaan tiedeyhteisön ja yhteiskunnan eri toimijoiden välistä avointa dialogia ja keskinäistä luottamusta”, sanoo Helsingin yliopiston rehtori Jukka Kola.

Aalto-yliopiston vararehtori Tuija Pulkkinen toteaa kilpailun sopivan hyvin Aalto-yhteisölle: ”Yliopistomme tapa toimia on tehdä asioita uusilla tavoilla, monialaisesti ja yhdessä. Kilpailuun osallistujat toteuttavat Aalto-yliopiston perusajatusta viedä uusimpia tutkimustuloksia päätöksenteon pohjaksi ja yhteiskunnan hyväksi. Samalla kilpailu luo osallistujille uusia verkostoja sekä antaa tutkimukselle erinomaista näkyvyyttä.”

Helsinki Challenge -kiihdyttämöohjelma vahvistaa tutkijoiden taitoja

Helsinki Challenge syntyy suomalaisten yliopistojen yhteistyönä. Voittaja on tiedossa, kun Suomi täyttää sata vuotta. Helsingin yliopiston kanssa kilpailun järjestävät Aalto-yliopisto, Hanken Svenska Handelshögskolan, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Oulun yliopisto, Taideyliopisto, Turun yliopisto, Vaasan yliopisto ja Åbo Akademi.

Kilpailu on yliopistojen panostus tieteen merkityksen ja vaikuttavuuden näkyväksi tekemiselle, uusien tiedeperustaisten avausten mahdollistamiselle sekä tieteen ja yhteiskunnan vuoropuhelun vahvistamiselle. Palkinto on vain yksi kilpailun hyödyistä. Kiihdyttämöohjelma tukee tiimejä kumppanuuksien ja rahoituksen hankkimisessa, synnyttää uudenlaisia yhteistyökuvioita ja tuo tutkimuksesta kumpuaville uusille avauksille näkyvyyttä.

Helsinki Challenge -haku on auki!

Kilpailuun tulee ilmoittautua 31.10. mennessä ja varsinainen kilpailuehdotus on jätettävä viimeistään 15.11. Lue lisää challenge.helsinki.fi

Lisätietoja: Ira Leväaho, Helsinki Challenge projektipäällikkö, Helsingin yliopisto, ira.levaaho@helsinki.fi, 050 5058152

Kokeneelle liikkeenjohdolle suunnattu ohjelma ylsi sijalle 61, mikä on 15 askelta edellisvuotta parempi. Nousun merkitystä korostaa se, että maailman noin 3 000 EMBA-ohjelmasta vain sata parasta huomioidaan vertailussa. Aalto EMBA on listalla jälleen ainoana suomalaisen yliopiston tarjoamana ohjelmana. 

Ohjelman sijoituksen selkeään nousuun vaikutti erityisesti kokeneen osallistujajoukon nousujohteinen urakehitys valmistumisen jälkeen. Tätä voidaan pitää merkkinä ohjelman vaikuttavuudesta.

”Kaikki pohjoismaiden ohjelmat paransivat asemiaan hienosti. Oma kehityksemme oli erityisen ilahduttavaa, koska se ei perustu yhdenkään markkinamme noususuhdanteeseen vaan kertoo aidosti ohjelman vaikuttavuudesta ja laadusta. Kaikkein keskeisintä on juuri anti osallistujille. Se realisoituu konkreettisesti verkostojen, urapolkujen ja ansiokehityksen muodossa. Lopulta merkityksellisintä on kuitenkin itseymmärryksen lisääntyminen ja omakuvan vahvistuminen”, kertoo Aalto EE:n toimitusjohtaja, Professor of Practice Pekka Mattila.

Financial Times -lehden vertailussa arvioidaan 16 eri osa-aluetta, kuten ohjelman osallistujien moninaisia taustoja ja valmentajien pätevyystasoa sekä osallistujien urakehitystä, palkkatasoa ja henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamista

”Aalto EMBA:n vahvuutena on kansainvälisyys. Seitsemässä maassa tarjolla oleva ohjelma on monimuotoisuudessan maailman kärkeä. Muun muassa naisosallistujien määrällä ylsimme kahdeksanneksi koko maailmassa”, kertoo Aalto EE:n MBA-ohjelmista vastaava johtaja Hanna-Riikka Myllymäki. 

Kansainvälisten huippuyliopistojen yhteisohjelmat hallitsevat edelleen kärkipaikkoja: sijoille yksi ja kolme nostettiin yhdistelmät Kellogg (USA) ja Hong Kong UST Business School sekä HEC Paris, London School of Economics ja Stern School of Business (New York University). Tällä kertaa toiseksi ylsi omin avuin kiinalainen Tsinghua University.

FT Ranking perustuu osallistujien suoraan lehdelle antamiin arvioihin ja tietoihin sekä yliopistojen tuottamaan tilastoaineistoon. Rankingiin vastaavat kolme vuotta sitten kyseisestä Executive MBA -ohjelmasta valmistuneet johtajat.

Lisätietoja

Pekka Mattila
Toimitusjohtaja, professor of practice
Aalto University Executive Education Oy
Puhelin: 040 738 7221
pekka.mattila@aaltoee.fi

Hanna-Riikka Myllymäki
Business Area Director, Degree Programs
Aalto University Executive Education Oy
Puhelin: 050 463 3364 
hanna-riikka.myllymaki@aaltoee.fi

Aalto University Executive Education Oy
Aalto University Executive Education tarjoaa korkealaatuisia liikkeenjohdon kehittämispalveluja (Aalto EE) ja asiantuntijoiden täydennyskoulutusta (Aalto PRO) sekä palveluita yrittäjyyden kehittämiseksi (Aalto ENT). Monipuolisessa kokonaisuudessa yhdistyvät käytännön osaaminen ja Aalto-yliopiston uusin tutkimustieto. Yhtiön vahvuuksia ovat globaali toimintamalli ja monipuolinen tarjonta. Suomen ja Singaporen lisäksi Aalto EE tarjoaa ohjelmia Puolassa, Ruotsissa, Etelä-Koreassa, Taiwanissa, Kiinassa, Indonesiassa, Iranissa sekä Baltiassa ja Venäjällä. Aalto University Executive Educationilla on kolme arvostettua laatuleimaa eli akkreditointia: AACSB, AMBA ja EQUIS. Se kuuluu näin ollen maailman instituutioista koostuvaan 0,5 prosentin parhaimmistoon.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa väittelevä Virpi Outila tutki kansainvälisen liiketoiminnan aineen väitöskirjassaan henkilöstön johtamista Venäjällä venäläisten sananlaskujen kautta.

”Venäläiset sananlaskut kuten "Luottamus hyvä, kontrolli paras." sekä "Minä olen päällikkö, sinä olet hölmö.” kuvastavat venäläistä maailmankuvaa ja selittävät osaltaan, miksi länsimaiset johtamiskäytännöt eivät välttämättä toimi Venäjällä”, Outila kertoo.

Henkilöstön osallistaminen ja vastuun antaminen työntekijöille edustavat niitä johtamiskäytäntöjä, joita suomalaisetkin Venäjällä toimivat yhtiöt pyrkivät usein edistämään. Venäläinen arvomaailma, mikä heijastuu juuri sananlaskuissa, on usein ristiriidassa länsimaisten arvojen kanssa.

Virheistä rangaistaan Venäjällä

Virpi Outilan tutkimus osoittaa, että Venäjällä esimiehen pääasiallinen rooli on antaa alaiselle tehtävät ja alaisen rooli on toteuttaa esimiehen antamat tehtävät. Lisäksi esimiehen kontrolli alaisista on hyvin intensiivistä ja jatkuvaa. Kontrollin tavoitteena on erityisesti alaisen tukeminen, mutta myös virheiden välttäminen. ”Virheitä on erilaisia.” -sananlasku kuvastaa venäläisen työyhteisön tapaa analysoida virheet perusteellisesti. Virheistä rankaisemista pidetään Venäjällä tärkeänä, koska oppiminen tapahtuu rangaistusten kautta. Venäläinen esimies ajattelee, että jos virheistä ei rangaista, työntekijä ei silloin tiedä tehneensä virheen. Tämän takia syyllinen virheisiin täytyy aina löytää”, Outila tähdentää.

Myös aloitteiden tekeminen kohtaa Venäjällä vastarintaa. Venäläinen sananlasku ”Aloite on rangaistava teko.” havainnollistaa Venäjällä vallitsevaa neuvostoajoilta peräisin olevaa ajattelutapaa, jonka mukaan aloitteita ei saa tehdä. Tämä periaate on iskostunut syvälle venäläisten mieliin. Mikäli aloitteita tehdään, ne tulee aina ensin sopia esimiehen kanssa. Lisäksi aloitteen tekijän tulee itse myös toteuttaa tekemänsä aloitteet.

”Sananlaskut kuvastavat perinteisiä arvoja, jotka muuttuvat hitaasti, jos lainkaan. Niinpä länsimaisten yhtiöiden onkin suositeltavaa huomioida paikallinen kulttuuri ja sopeuttaa toimintatapansa ja käytäntönsä kulloiseenkin ympäristöön, jolloin niiden toteuttaminen onnistuu parhaiten”, Outila toteaa.

Outilan väitöstutkimuksessaan hyödyntämät sananlaskut ovat ainutlaatuinen lähestymistapa tutkia kansainvälistä liiketoimintaa sekä kulttuurien välisiä eroja laajemminkin. Erityisesti Venäjällä sananlaskuja käytetään runsaasti, jolloin sananlaskut muodostavat mielenkiintoisen tavan lisätä ymmärrystä venäläisten tavoista toimia ja selittää maailmaa.

Virpi Outilan väitöstilaisuus 18.11.2016

Iloiset luennoitsijat sekä takarivissä vasemmalla rehtori Tuula Teeri ja provosti Ilkka Niemelä ja takarivissä oikealla vararehtori Eero Eloranta. Kuva Heli Sorjonen

Tenure track -urajärjestelmän kautta nimetyt vakituiset Associate- tai Full-tason professorit luennoivat omasta tutkimus- ja opetusalastaan 12.10.2016. Videot ovat katsottavissa Aalto-yliopiston Youtube-kanavassa. Luennot ovat englanninkielisiä.

"Does the gender composition of scientific committees matter?"
Manuel Bagues, Kauppakorkeakoulu, taloustieteen laitos

“Magnetic materials as part of the electromechanical energy conversion”
Anouar Belahcen, Sähkötekniikan korkeakoulu, sähkötekniikan ja automaation laitos

“Algorithms and computation”
Petteri Kaski, Perustieteiden korkeakoulu, tietotekniikan laitos

“Biohybrid materials: where synthesis meets biology”
Mauri Kostiainen, Kemiean tekniikan korkeakoulu, biotekniikan ja kemian tekniikan laitos

“Computational image synthesis and analysis”
Jaakko Lehtinen, Perustieteiden korkeakoulu, tietotekniikan laitos

“Auctions and information”
Pauli Murto, Kauppakorkeakoulu, taloustieteen laitos

“Aesthetics in three (easy?) steps”
Ossi Naukkarinen, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, taiteen laitos

“Imaging brains in action”
Lauri Parkkonen, Perustieteiden korkeakoulu, neurotieteen ja laskennallisen tekniikan laitos

"Design of marine structures meets continuum mechanics”
Jani Romanoff, Insinööritieteiden korkeakoulu, konetekniikan laitos

“Role of software in digital transformation”
Kari Smolander, Perustieteiden korkeakoulu, tietotekniikan laitos

“Antennas enabling the wireless world”
Ville Viikari, Sähkötekniikan korkeakoulu, radiotieteen ja -tekniikan laitos

“Wood – the material of the future”
Monika Österberg, Kemian tekniikan korkeakoulu, puunjalostustekniikan laitos

Maailman kulttuurineuvoston, World Cultural Council (WCC), myöntämä vuoden 2016 Jose Vasconcelos World Award of Education -palkinto luovutettiin Aalto-yliopiston koneensuunnitteluopin professorille ja Design Factoryn perustajalle Kalevi Ekmanille juhlallisessa seremoniassa Riiassa, Latvissa, perjantaina 14. lokakuuta.

Palkinto annettiin tunnustuksena Ekmanin yliopistokoulutukseen tuomasta kansainvälisyydestä ja inhimillisestä lähestymistavasta sekä hänen visionäärisistä ja inspiroivista ideoistaan, joiden ansiosta opiskelijat, tutkijat ja yritykset yhteen tuovasta Design Factory -konseptista on tullut merkittävä opetus- ja oppimisalusta. Ekman on ansioitunut niin mentorina kuin opettajana, edistänyt monitieteellistä ja -kulttuurista yhteistyötä sekä tehnyt 20 vuoden ajan uraauurtavaa työtä yrittäjyyteen kannustavien, ryhmätyötä tukevien ja opiskelijoita sitouttavien opiskelumenetelmien kehittämisessä.

Maailman kulttuurineuvoston (WCC) 33. palkintoseremonia järjestettiin Riian teknillisen yliopiston (RTU) 154-vuotisjuhlan ja yliopiston tieteellisen konferenssin yhteydessä Latvian kansalliskirjastossa.

Informaatioteknologia on tullut vauhdilla firmoihin. Teknologioiden ja niistä saatavan datan ymmärrys on ehdotonta, jotta yritys voi menestyä globaalissa kilpailussa. Tässä bisnesympäristössä toimimista Kauppakorkeakoulun kandiopiskelijat harjoittelevat tietojärjestelmätieteen Management Information Systems eli MIS-kurssilla.

”Kurssilla opiskelijat saavat läpileikkauksen siitä, kuinka uudet teknologiat ja niiden avulla saatava data muokkaavat tämän hetken liiketoimintaympäristöä”, vanhempi yliopistonlehtori Johanna Bragge kuvaa.

”He pääsevät myös konkreettisesti harjoittelemaan uusimpien ohjelmistojen käyttöä ja tekemään visuaalisia data-analyysejä sekä harjoittelemaan esimerkiksi verkkopohjaista ryhmäpäätöksentekoa”

Opiskelijat suorittavat kurssilla sertifikaatin IBM:n Watson Analytics -ohjelmaan BigDataUniversity.comin avoimella verkkokurssilla. Ohjelmalla on mahdollista itsenäisesti tuottaa ja käsitellä analytiikkaa suurista data-aineistoista.

”Watson Analytics on käyttöliittymältään suunniteltu tavallisille yrityskäyttäjille eikä vaadi opiskelijoiltakaan ohjelmointitaitoja analyysien tekemiseen. Tällä kurssilla ohjelmoinnin alkeitakin kyllä opiskellaan pelillistetyllä ’codecademy’-oppimisalustalla”, Bragge sanoo.

Marimekon Kari Härkönen kävi läpi verkkokauppaan liittyviä teemoja. "Verkkokaupan toteutukseen liittyvät kumppanit kannattaa valita tarkoin. Tähtää korkealle."

Luennoilla useita yritysvieraita

Lähes jokaisella opetuskerralla vierailee yritysedustaja kertomassa digiympäristöstä yksityiskohtaisesti omasta näkökulmastaan. Kari Härkönen, Marimekon Chief Digital Officer, veti opiskelijoille luennon verkkokaupan onnistuneesta johtamisesta.

Verkkokauppa Zalandosta Sanoma Digitalin kautta Marimekolle siirtynyt Härkönen jakoi opiskelijoille arvokkaita vinkkejä verkkokaupan trendeistä sekä niihin liittyvistä teknisistä ratkaisuista ja työkaluista. Hän haastoi opiskelijat myös pohtimaan, miten verkkokaupasta saadaan paras mahdollinen tuotto irti. Toisen ja kolmannen vuoden opiskelijat listasivat nopeasti erilaisia keinoja, aina miellyttävästä käyttäjäkokemuksesta erilaisiin maksutapoihin.

Kauppakorkeakoulun alumnina Härkönen palaa mielellään opiskelijoiden pariin jakamaan osaamistaan. ”Parasta tässä on dialogi opiskelijoiden kanssa. Samalla opin itsekin, miten nuoret käyttävät verkkopalveluita ja mitä he niistä ajattelevat.”

Härkösen lisäksi kurssilla on käynyt vierailevia luennoitsijoita muun muassa Sanoma Media Finlandilta, IBM:ltä ja Fujitsulta. He ovat kertoneet opiskelijoille esimerkiksi digitaalisen transformaation menestystekijöistä, esineiden internetistä, kognitiivisesta tietojenkäsittelystä ja yrityksen ydinsovelluksista, joiden luomaan perustaan kaikki uudemmatkin menetelmät lopulta tukeutuvat.

Kauppiksen opiskelija Peik Hämekoski suunnittelee ottavansa sivuaineeksi informaatioteknologian Perustieteiden korkeakoulusta ja mediaopintoja Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta.

”On todella hienoa, että yritysten edustajat tulevat kurssille kertomaan omasta ydinalueestaan”, opiskelija Peik Hämekoski kuvaa. Hän opiskelee Kauppakorkeakoulussa kolmatta vuotta ja tähtää startup-yrittäjäksi.

”Kurssilta saa suoraan sellaisia työkaluja, joita voi käyttää työelämässä. Ei keskitytä vain teoriaan, vaan fokus on myös käytännön oppimisessa.”

Mitä Hämekoski oppi Kari Härköseltä? ”Testaus on verkkokaupassa kaiken a ja o. Lopulta se on aina kuluttaja, joka päättää, mikä toimii.”

Lisätietoja
Kurssikuvaus mycourses-palvelussa

Kuvat Lasse Lecklin

Yhteiskunnallinen yrittäjyys on kehitetty vastavoimaksi ”tavanomaiselle” yrittäjyydelle, joka liitetään voitontavoittelun maksimointiin ja riskinottoon. Yhteiskunnallinen yrittäjyys on arjen puurtamista eikä sankaritarinaa, esittää KTM Eeva Houtbeckers Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa 28.10. tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan.

Vallalla oleva yhteiskunnallisen yrittäjyyden kritiikitön ymmärrys toistaa yrittäjyyteen liitettyä sankarimyyttiä, joka ulkoistaa yhteisen vastuunkannon kyvykkäille yksilöille. Houtbeckersin tutkimus kyseenalaistaa tämän ja muita yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen liitettyjä myyttejä tekemällä näkyväksi mikroyrittäjien arkisia työkäytänteitä.

Olennaista on arkinen tekeminen

Yhteiskunnallinen yrittäjyys on samalla tavalla tyhjä käsite kuin yrittäjyys, ja ilmiön ymmärtämisen kannalta arjen työn tuntemus on olennaista. Houtbeckers seurasi väitöskirjaansa varten neljää organisaatiota uusilla toimialoilla. Toimialoja olivat avoin data, kierrätystekstiilit, veganismi ja yhteisölliset työtilat. Kaikki yritykset oli perustettu jonkin yhteiskunnallisen ongelman ratkaisemiseksi.

"Yhteiskunnallisten haasteiden parissa toimeentuloaan yrittäviä urbaaneja nuoria on ollut vaikea sijoittaa mihinkään olemassa olevaan määritelmään. Heidän työnsä tulee kuitenkin ymmärtää yhdeksi muodoksi harjoittaa yrittäjyyttä", sanoo Houtbeckers.

Puhumalla yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä luodaan implisiittinen vastakkainasettelu sen ja tavanomaisen yrittäjyyden välille.

"Aikaisempi tutkimus on osoittanut, että yrittäjyyttä on mahdotonta määritellä tyhjentävästi. Siten ei ole olemassa mitään ”tavanomaista yrittäjyyttä” eikä ”yhteiskunnallista yrittäjyyttä”, vaan kyse on mielikuvista", toteaa Houtbeckers.

Tutkimuksessa seuratut mikroyrittäjät pyrkivät vaikuttamaan olemassa oleviin käytänteisiin liiketoimintaideoilla, jotka pohjautuvat heidän huoliinsa maailman tilasta. Mikroyrittäjien valta muuttaa laaja-alaisia prosesseja on kuitenkin rajallista. Yhteiskunnallinen yrittäjyys voi rajoitteista huolimatta olla sosiaalisesti hyväksytty tapa tavoitella kestävää yhteiskunnallista muutosta, joka poikkeaa vallitsevista tekemisen tavoista. Siksi yhteiskunnallinen yrittäjyys voidaan ymmärtää arjen aktivismiksi.

– Jos jokin on yhteiskunnallisessa yrittäjyydessä sankarillista, se on arjen puurtaminen, sanoo Houtbeckers. Tämän ymmärtäminen on olennaista, kun yrittäjyyttä ajatellaan yhtenä tapana ratkaista tai lievittää kompleksisia yhteiskunnallisia ongelmia.

Väitöstilaisuus

Kauppatieteiden maisteri Eeva Houtbeckers väittelee 28.10.2016 klo 12 organisaatiot ja johtaminen -alaan kuuluvasta aiheesta Arkinen yhteiskunnallinen yrittäjyys: Käytäntöote mikroyrittäjien työhön (Mundane social entrepreneurship: A practice perspective on the work of microentrepreneurs). Vastaväittäjänä toimii professori Karin Berglund (Tukholman yliopisto) ja kustoksena professori Minna Halme (Aalto-yliopisto). Väitöstilaisuus järjestetään Aalto-yliopiston Chydenia-rakennuksessa, Saastamoisen säätiön salissa (3. kerros) osoitteessa Runeberginkatu 22–24, Helsinki.

Houtbeckersin väitöskirja on julkaistu sarjassa Aalto University publication series DOCTORAL DISSERTATIONS (171/2016). Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä Aaltodoc-palvelussa (aaltodoc.aalto.fi).

Lisätietoja:
Eeva Houtbeckers
p. 045 676 0608
eeva.houtbeckers@aalto.fi

Twitter: @aatteinen

Blogi: https://aatteinen.wordpress.com/doctoral-dissertation

Yhdysvaltalaisen US Newsin julkaisemassa rankingissä Aalto-yliopisto paransi sijoitustaan usealla osa-alueella. Tietotekniikan alalla Aalto-yliopisto nousi sijalle 60 edellisvuoden 83. sijalta. Kauppatieteet ja avaruustutkimus ylsivät myös sadan parhaan joukkoon maailmassa sijoituksilla 96 ja 99. Tekniikan alalla Aalto-yliopisto oli sijalla 136 ja materiaalitieteessä 130. Näissä alakohtaisissa vertailuissa sijoitus oli Suomen yliopistoista paras.

Yleisrankingissä Aalto-yliopisto nousi sijalle 286, kun sijoitus vuosi sitten oli 352.

US Newsin globaali ranking perustuu Thomson Reutersin Web of Science ja InCites -analyysityökalujen dataan. Mittareina on käytetty muun muassa tutkimusjulkaisujen ja -viittausten määrää, mainetta sekä kansainvälisyyttä. Vertailun metodologia on muuttunut hieman edellisvuodesta. Yleisrankingissa on vertailtu 1000 yliopistoa maailmanlaajuisesti, alakohtaisissa määrä vaihtelee.

Maailmassa on laskutavasta riippuen noin 17 000–22 000 yliopistoa. Aalto-yliopisto on erikoistunut tekniikkaan, talouteen ja taiteeseen. Ala- tai aihekohtaiset rankingit kuvaavat yliopiston toiminta-alueita yleisrankingeja paremmin.

Lue lisää US Newsin sivuilta
 

Tuotesuunnittelun loppugaalassa yli 200 kandidaattiopiskelijaa esitteli ryhmätyönä kehittämiään ideoita, joiden tavoitteena on aktivoida vuodepotilasta itsenäiseen toimintaan turvallisesti.

Kurssi on pakollinen kone- ja rakennustekniikan kandidaattiopiskelijoille, mutta joukossa oli opiskelijoita myös muista ohjelmista.

Säädettävä sairaalapöytä

”Ratkaistavia ongelmia oli paljon, joten kuuden viikon kurssin ensimmäiset viisi viikkoa kuluivat taustakartoitukseen ja aiheen rajaukseen", kertoi Tuukka Tuomela.

"Säädettävä sairaalapöytä oli meidän näkemyksemme, jolla ainakin muutamat ongelmat voisi ratkaista. Se ei kuitenkaan sovi kaikkein heikkokuntoisimmille”, Tuomela totesi. "Pöydän ääressä potilaan on helpompi syödä, koska pöytä voidaan nostaa täsmälleen oikealle tasolle.”

Tehtävä oli ryhmän mielestä haastava, sillä sairaala ei ollut kenellekään tuttu ympäristö.
”Samaa suunnitteluprosessia voi kuitenkin käyttää jatkossa muidenkin tuotteiden suunnittelussa.”

Ryhmään kuului kolme opiskelijaa Sähkötekniikan korkeakoulusta, kaksi Kemian tekniikasta ja yksi energia- ja ympäristötekniikan pääaineesta.

Kuvassa Tuuka Tuomela ja Arno Alho. Muut ryhmän jäsenet ovat Niko Luostrinen, Artem Lopatenko, Santeri Santikko ja Mihael Merkurjev.

Työtasoon integroidut istumatuet

”Kurssitehtävässä oli monta pulmaa ratkaistavina”, kertoi Jami Kajander kone- ja rakennustekniikan pääaineesta. ”Potilaan pitäisi pystyä istumaan sängyn laidalla turvallisesti, mutta samalla säilyttämään ihmisarvonsa."

”Mielestämme onnistuimme kuitenkin melko hyvin”, arvioi Kajander.  ”Päädyimme suunnittelemaan työtason, jossa on integroidut istumatuet, jotka potilas voi itse säätää sopiviksi. Myös rinta- ja jalkatuet ovat säädettäviä.”

Ryhmän jäsenet vasemmalta: Rolf Kottelin, Anna Lagerström, Jami Kajander, Petter Westberg, Filemon Wolfram. Ryhmän kuudes jäsen Casper Fagerström, puuttuu kuvasta.

”Olemme molemmat suunatautumassa rakennusalalle, joten vastaavanlaista tehtävää ei ehkä jatkossa tule eteen, mutta ryhmätyöskentely oli hyödyllinen kokemus”, hän totesi.

Konetekniikkaan suuntaavalle Anna Lagerströmille tehtävä oli mieluinen. ”Parasta oli, kun sai yhdistää luovuutta tekniikkaan ja miettiä erilaisia ratkaisuja. Aikataulu oli haasteellinen, sillä mallin toteutukseen jäi todella vähän aikaa.”

Kuuden hengen ryhmään kului viisi opiskelijaa kone- ja rakennustekniikan pääaineesta sekä yksi opiskelija tuotantotaloudesta.

Tuotesuunnittelukurssin toteutti Insinööritieteiden korkeakoulun konetekniikan laitos.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoululle kerääntyi 26.10. yli 300 työhyvinvoinnista kiinnostunutta osallistujaa, kun Tekes, Sitra, Työterveyslaitos, Aalto-yliopisto, sosiaali- ja terveysministeriö sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulu yhdessä järjestivät Työhyvinvoinnin myytinmurtajat -seminaarin.

Myyttejä ravisteli joukko menestyneitä suunnannäyttäjiä: sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee, Tekesin pääjohtaja Pekka Soini, OP Ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen, Aalto-yliopiston Executive in Residence Marina Vahtola, Vincit Oy:n toimitusjohtaja Mikko Kuitunen, Filosofian Akatemian toimitusjohtaja Karolina Jarenko ja Sick Oy:n toimitusjohtaja Ari Rämö.

”Suomi tarvitsee innovaatiolähtöistä kasvua”, sanoi Pekka Soini. ”Olisi tärkeää törmäyttää startup-yrityksiä ja vakiintuneita yrityksiä, jotta työnimua, jota löytyy erityisesti kasvuyrityksistä, saataisiin levitettyä niiden ulkopuolellekin.” Päivi Sillanaukee korosti ylimmän johdon osallistumisen tärkeyttä. ”Johtajalla on iso vastuu kyvykkyyksien johtamisessa, mutta ihan jokainen voi vaikuttaa ilmapiiriin”, hän sanoi.

Reijo Karhisen mukaan ihmisten halu uudistua luo kilpailukykyä. Hän totesi myös, että meillä on paljon organisaatioita, yhteisöjä ja yrityksiä, jotka ovat syntyneet Suomeen, jota ei enää ole. Jatkuva uudistuminen on tärkeää. ”Vahvakaan ei menesty, jollei se uudistu ympäristön muuttuessa”, hän sanoi. Lisäksi Karhinen puhui etätyöpäivien hyvyyden puolesta kehottaen kaikkia, joiden työssä se on mahdollista, pitämään silloin tällöin etätyöpäiviä, koska ne ovat työpäivistä niitä tehokkaimpia.

Marina Vahtolan mukaan yrityksen menestystekijöistä tärkeimmät ovat vahva brändi ja korkea osaamispääoma. Hänen mukaansa työhyvinvointi syntyy aidosta tekemisenmeiningistä sekä aidosta ja arvostavasta organisaatiokulttuurista.

Hyvä johtaminen, tunneäly ja fiilis luovat hyvinvointia

Mikko Kuitunen puhui työhyvinvoinnin sijaan kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista, jossa työhyvinvoinnilla on toki iso osa. Hän kertoi Vincitin tavoittelevan sitä, että yrityksellä on ”huomenna tyytyväisemmät asiakkaat ja työntekijät kuin tänään”. Johtamisella on tässäkin tärkeä rooli; se on palvelua, jonka tehtävänä on poistaa onnistumisen esteet. Johtamisen työkaluksi yritys tarjoaa työntekijöilleen Vincit 365 -johtamismallia.

”Työhyvinvoinnin edistämiseen, psykologiseen loikkaan irti rutiineista, tarvitaan työvälineitä”, sanoi Karolina Jarenko. ”Huipputiimeissä on tunneälyä eli niissä ymmärretään oman toiminnan ja viestimisen vaikutus toisiin ihmisiin.” Aamupäivän viimeisen esityksen piti Ari Rämö, joka sanoi, että jokainen kohtaaminen on mahdollisuus parantaa fiilistä. ”Arvosta, älä arvostele, sillä jokainen kaipaa kohtaamisissa arvostelun sijaan arvostusta. Pienillä jutuilla luodaan tai pilataan fiilis, ja juuri fiilis on ensisijaisen tärkeää”, hän kiteytti.

Iltapäivällä jakauduttiin neljään eri työpajaan, joiden teemoina olivat innovaatiokyvykkyys, digimurros, työhyvinvointi 3.0 ja hyvinvoinnin johtaminen muutoksessa.

Seminaaripäivän juonsi toimittaja Kirsi Heikel. Aihe herätti paljon keskustelua myös sosiaalisessa mediassa: Twitterissä yli 230 henkilöä twiittasi yhteensä yli 1 000 twiittiä hashtagilla #tyhymyytit. ”Laiminlöisin omaa tehtävääni, jollen olisi aktiivinen Twitterissä”, sanoi myös Reijo Karhinen.

Aalto-yliopistosta seminaaripäivän valmisteluryhmään kuului kansainvälisen liiketoiminnan professori Rebecca Piekkari, joka kiitti lämpimästi kaikkia osallistujia ja mukana olleita organisaatioita.
”Tämä päivä oli erinomainen lähtölaukaus työhyvinvoinnin kehittämiselle. Tästä on hyvä jatkaa yhdessä eteenpäin”, hän sanoi.

”Jatkuva taloudellinen ahdinko voi esimerkiksi ohjata tiukasti huomiomme erääntyviin maksuihin, jolloin emme keskity tarpeeksi muihin eteen tuleviin päätöksiin”, esittää Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa perjantaina 4.11. väittelevä Niilo Luotonen. Hän tutki köyhyyden vaikutusta päätöksiin Iso Numero -katulehden 350 myyjän keskuudessa seuraamalla heitä 14 kuukauden ajan.

Luotonen osoittaa tutkimuksessaan, että myyjien sisäänostomäärät seuraavat odotettua kysyntää etenkin resurssien ollessa niukat. Lisäksi hinnoittelumuutos, joka kasvattaa lehtivarastoon sitoutuvan rahan määrää, lisää varastojen keskimääräisiä kiertonopeuksia. Resurssien niukkeneminen näyttää näin saavan aikaan huolellisempia, ei huonompia, taloudellisia päätöksiä.

Eläkkeen mahdollinen riittämättömyys voi aiheuttaa erilaisia reaktioita eri yhteiskuntaluokissa

Niilo Luotonen tutki väitöstutkimuksessaan myös luottamusta eläkejärjestelmään ja sen vaikutusta säästö- ja sijoituspäätöksiin.

Luotosen mukaan odotukset tulevasta eläkkeestä voivat vähentää säästämistä, koska säästämiselle ei koeta olevan tarvetta. Riskisijoitusten, kuten osakkeiden, kohdalla logiikka voi olla myös päinvastainen: odotetun eläkkeen tuoma turva voi rohkaista ottamaan riskiä omilla säästöillään.

Luotonen tutki TNS Gallupin kyselyyn perustuvassa 5 500 henkilön aineistossa, miten luottamus eläkkeen riittävyyteen näkyy säästö- ja sijoituspäätöksissä.

”Epäluottamus eläkettä kohtaan lisää osakesijoittamisen todennäköisyyttä ainoastaan varakkaiden, talouslukutaitoisten miesten keskuudessa. Ne, joiden voidaan olettaa tuntevan taloutta heikommin, pitävät riskisijoituksia ja eläketurvaa toisiaan täydentävinä ja sijoittavat ainoastaan, kun luottavat järjestelmään. Tällaiset yhteiskunnalliseen asemaan liittyvät käyttäytymiserot tulisi huomioida eläkejärjestelmän suunnittelussa”, Luotonen sanoo.

Osakkeenomistajat ovat onnellisia

Lisäksi tutkimuksessa käsitellään onnellisuuseroja osakeomistajien ja ei-omistajien välillä. Tämä on uusi lähestymistapa onnellisuuden taloustieteeseen, jossa tutkitaan varallisuuden ja elämässä koetun tyytyväisyyden suhdetta.

Luotosen mukaan osakkeenomistajat ovat tyytyväisempiä kuin varallisuudeltaan ja demografisilta piirteiltään samankaltaiset ihmiset, jotka eivät omista osakkeita. Lisäksi ne, jotka ostavat osakkeita, kokevat vuosien kuluessa positiivisempaa kehitystä tyytyväisyydessään kuin ne, jotka eivät omista osakkeita.

"Mielihyvää osakkeenomistajille voivat tuottaa heidän keskinäiset keskustelunsa sijoituksista ja niiden kehityksestä. Sosiaalisen kanssakäymisen lisäksi osakkeenomistajien yleistä tyytyväisyyttä omaan elämäänsä voi lisätä se, että he usein suunnittelevat omaa tulevaisuuttaan tekemällä pitkän aikavälin osakesijoituksia", Luotonen sanoo. Tutkimusaineisto perustui 19 Euroopan maata ja yli 100 000 kotitaloutta kattavaan aineistoon.

Ilmassa oli hälinää ja kuhinaa, kun Tapiolan koulun 9-luokkalaiset saapuivat opo-tunnille. Nyt ohjaksissa ei kuitenkaan ollut oppilaanohjaaja Milla Kangas, vaan sähköteekkari Mikko Leino Aalto-yliopistosta. Leino on yksi 1 400 tempaajasta, jotka jalkautuivat kahden päivän aikana Suomen peruskouluihin Utöstä Utsjoelle.

Tarkoitus on nostaa esille Suomen peruskoulun taso ja innostaa oppilaita oppimaan.

– Oppiminen ei ole ollut peruskouluissa enää niin motivoitunutta ja tuloksetkin ovat vähän laskussa. Meidän tempaajien mielestä peruskoulu on Suomen tärkein ja arvokkain asia, kertoi Leino 23 oppilaan edessä.

Leino oli vetämässä Aalto-yliopiston opiskelijoiden koordinoiman tempauksen Tie tulevaisuuteen -tuntia. Ysiluokan jälkeen pitää tehdä päätöksiä omasta elämästä. On aika miettiä, mitä taitoja on mahdollista hankkia ja mitä tehdä isona.

Vapautta valintoihin

Oppilaat saivat hetkensä opinto-ohjaajina, kun tehtävänä oli miettiä tulevaisuuden polkuja erilaisille esimerkkihenkilöille. Mitä Ella, Ali, Kaarina ja Ville-Valtteri voisivat opiskella ja mistä eri ammatteihin voi valmistua. Ryhmissä pohdittiin, miten tullaan kansanedustajaksi, onko eläinlääkäreille omaa koulua, entä mitä kautta pääsee raksalle?

9-luokkalaiset pohtivat erilaisia tulevaisuuden polkuja. Kuva: Jaakko Kahilaniemi/ Aalto-yliopisto

Omille opintopoluille luotiin kolme vaihtoehtoa kunkin taitojen, harrastusten ja kiinnostuksen kohteiden kautta. Leino rohkaisi miettimään tulevia ammatteja esimerkiksi musikaalisuuden, sosiaalisten taitojen tai vaikkapa sisukkaan luonteen kautta.

Myös oppilaanohjaaja Kangas kannustaa oppilaita tekemään sitä, mikä itsestä tuntuu kiinnostavalta ja heittäytymään myös uusiin ajatuksiin.

– Toivon, että jatkossa koulussa opitaan vielä enemmän tulevaisuudessa selviämisen taitoja. Sen sijaan, että mentäisiin vain oppiaine edellä, on tärkeää esimerkiksi pohtia, miten selviän haasteista, miten toimia ryhmässä ja kuinka tehdä päätöksiä, Kangas toteaa.

Tapiolan koulussa oppia elämään antaa muun muassa verotusprojekti, joka yhdistää yhteiskuntaopin, matematiikan ja opinto-ohjauksen oppiaineet.

– On kiva, kun on kolme ainetta yhdessä, siinä saa isompaa kuvaa asioista. Projektista saa apua tulevaisuuteen, sillä verotus koskee jokaista, sanoo ysiluokkalainen Joanna Hilve.

Aikuishaaveet aikakapseliin

Oppilas Kiira Karimaa haluaisi aikuisena tehdä työtä, jossa voi olla ihmisten kanssa tekemisissä ja auttaa nuoria. Koulussa mieluista on esitelmien tekeminen ja se, että saa itse oikeasti hakea tietoa.

– Eniten toivoisin, ettei kaikkea tehtäisi tietokoneella. Tykkään esimerkiksi äidinkielessä kirjoittaa käsin, mutta nyt melkein kaikki tekstit tehdään koneella, Karimaa huomauttaa.

Kiira Karimaa (vas.) ja Joanna Hilve. Kuva: Jaakko Kahilaniemi/ Aalto-yliopisto

– Oli hienoa päästä tempaamaan omaan vanhaan kouluun. Nykyiset ysiluokkalaiset ovat tosi fiksuja. Toivon, että he etsivät ja löytävät oman juttunsa, toteaa Mikko Leino.

Kaikille avoin Tempausjuhla Helsingin Kansalaistorilla alkaa keskiviikkona 2.11. klo 12.

Tempaus2016 muistetaan vielä 25 vuodenkin kuluttua. Silloin avataan Otaniemeen sijoitettu aikakapseli, johon on talletettu oppilaiden kirjoittamat ajatukset siitä, minkälaista opetus on 25 vuoden päästä ja mitä kukin silloin haluaa aikuisena tehdä. Vuonna 2041 selviää, opiskeliko silloinen Suomen tasavallan presidentti Tapiolan koulun yläasteella.

Kauppakorkeakoulu kannustaa opinnoissaan erinomaisesti menestyneitä opiskelijoita. Dekaani Ingmar Björkman jakoi tavoiteajassa ja erinomaisilla arvosanoilla valmistuneille opiskelijoille Dean´s list -stipendit 2.11.2016. Tavoiteaika kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon suorittamiseen on kolme vuotta eli kuusi lukukautta ja maisterin tutkinnolle kaksi vuotta. Stipendin ja diplomin sai yhteensä 12 kauppatieteiden kandidaatiksi ja 14 kauppatieteiden maisteriksi viime lukuvuoden aikana valmistunutta opiskelijaa.

Lukuvuonna 2015–2016 valmistuneet Dean´s list -stipendin saajat:

KTK-tutkinnon suorittaneet, Helsingin yksikkö:

Homan, Aksel Kai Kristian
Honkanen, Riku Aukusti
Kaidesoja, Joel Jaakko Henrik
Kontinen, Jesper Sebastian
Louhento, Oliver Martti Paavo
Martas, Tomi Ilmari
Peltomäki, Henri Juho Einari
Reyes, Yakill Kuntur
Vanne, Johannes Antti Taavetti
Weckman, Markus Valdemar

KTK-tutkinnon suorittaneet, Mikkelin yksikkö:

Kröger, Jonna Elisa

Lisäksi yksi opiskelija, joka ei antanut lupaa julkaista nimeään verkkosivuilla.

KTM-tutkinnon suorittaneet (KTK-tutkinto suoritettu Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa):

Kilpinen, Samu Antero
Kivikangas, Olga
Koivumaa, Villeveikka
Kotila, Jaakko Eemeli
Kuusela, Tuomas Ilmari
Pärnänen, Karoliina Alberttiina
Ropponen, Anna-Eerika
Salonen, Rami Kristian
Toivola, Laura Helena

KTM-tutkinnon suorittaneet (alempi korkeakoulututkinto suoritettu muualla kuin Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa):

Biber, Sila Ezgi
Decking, Nicola Katharina
Fischer, Lene-Marie
Reindl, Ulrike

Lisäksi yksi opiskelija, joka ei antanut lupaa julkaista nimeään verkkosivuilla.

Alvar Aallon suunnittelema, vuonna 1970 valmistunut Aalto-yliopiston kirjastorakennus Otaniemen ytimessä on peruskorjattu. Talosta kuoriutui monikäyttöinen ja moderni oppimiskeskus opiskelijoille, henkilöstölle ja muille asiakkaille. Dynaamiset tilat tukevat monialaista uudentyyppistä oppimista, tutkimusta ja työskentelyä. Digitalisaation myötä tiloja vapautui kirjoilta entistä enemmän asiakkaille, erilaisille toiminnoille ja käyttäjälähtöisille palveluille. Harald Herlin -oppimiskeskuksen avajaisia vietetään perjantaina 4.11.  

Harald Herlin -oppimiskeskuksen nimi kunnioittaa Bror Harald Herliniä (1874–1941), joka oli suomalainen insinööri, yrittäjä ja teollisuusmies. Hänen elämäntyössään yhdistyy teknologia, talous, suunnittelu ja yrittäjyys. Nämä asiat ovat myös monialaisen Aalto-yliopiston toiminnan ytimessä. Nimi valittiin yhdessä Aallon pitkäaikaisen yhteistyökumppanin, Teknologiateollisuus ry:n kanssa.

Lukusali on avara ja valoisa. Kuva: Aalto-yliopisto/Tuomas Uusheimo

Uudenlaisen oppimisen ja kohtaamisen keskus

Opiskelijat, opettajat, tutkijat, kirjaston henkilöstö, arkkitehdit ja palvelumuotoilijat suunnittelivat Harald Herlin -oppimiskeskuksen toimintaa ja tiloja yhdessä aivan uudella tavalla. Palvelut sijoitettiin oppimiskeskukseen teemoittain: suojeltu toinen kerros toimii edelleen kirjasto- ja lukusalina, ensimmäisessä kerroksessa on Tori mediaseinineen ja kahviloineen, ja uudet mediapalvelut sijoittuvat alimpaan kerrokseen. Harald Herlin -oppimiskeskuksessa on myös kuva-aineistoja sisältävä Visual Resource Centre, studiotiloja esimerkiksi luentojen nauhoittamiseen, opiskelu-, kokoontumis- ja näyttelytiloja.

"Aalto-yliopiston tehtävä on kouluttaa muutoksentekijöitä, ammattilaisia, jotka ratkaisevat maailman suuria haasteita kestävällä tavalla. Uudistettu Harald Herlin -oppimiskeskus luo puitteet uudenlaiselle oppimiselle ja palvelee näin tavoitettamme", sanoo Aalto-yliopiston opetuksesta vastaava vararehtori Eero Eloranta.

Alvar Aallon arkkitehtuuriperintöä vaalien

Harald Herlin -oppimiskeskus ja Kandidaattikeskus muodostavat yhden Aallon arkkitehdinuran tärkeimmistä rakennuskokonaisuuksista. Viereisen Kandidaattikeskuksen peruskorjaus valmistui viime vuonna. Harald Herlin -oppimiskeskuksen peruskorjaus toteutettiin alkuperäistä kunnioittaen yhteistyössä Museoviraston ja Alvar Aalto -säätiön kanssa. Rakennuksessa näkyy kauniisti Alvar Aallon suunnittelulle tunnusomaisia piirteitä, esimerkiksi rakennuksen viuhkamainen muoto ja epäsuoran valon mestarillinen käyttö.

Peruskorjauksen rakennuttajana oli Aalto-yliopiston kiinteistöyhtiö Aalto University Campus & Real Estate. Arkkitehtisuunnittelusta vastasi Arkkitehdit NRT (SAFA-arkkitehdit Teemu Tuomi ja Tuomo Remes), sisustussuunnittelusta Arkkitehtitoimisto JKMM (sisustusarkkitehti SIO Päivi Meuronen) ja rakennusurakan toteutuksesta NCC.

Osa uudistuvaa kampusta

Aalto-yliopisto sijoittaa kaikki ydintoimintonsa Otaniemen kampukselle vuoteen 2021 mennessä. Dipolin peruskorjaus Aalto-yliopiston kaikille avoimeksi päärakennukseksi valmistuu ensi vuonna. Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu muuttaa Arabiasta Otaniemeen vuonna 2018 ja Kauppakorkeakoulu vuotta myöhemmin Töölöstä.

Yksi yhtenäinen kampus edistää opiskelijoiden, tutkijoiden ja keskeisten sidosryhmien monialaista yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Otaniemessä onkin jo nyt maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen innovaatiokeskittymä.

Entinen kirjavarasto pohjakerroksessa muutti muotonsa monitoimiseksi Makerspace-tilaksi. Kuva: Aalto-yliopisto/Tuomas Uusheimo

Harald Herlin -oppimiskeskuksen aukioloajat:
ma-to 9−20, pe 9−18, la 10−15. Tori ja Makerspace ovat lisäksi avoinna joka päivä klo 7−24. Ensimmäisessä kerroksessa on myös 24/7 avoinna oleva tila.

Käyntiosoite: Otaniementie 9, Espoo
Asiakaspalvelun sähköposti: oppimiskeskus@aalto.fi
Asiakaspalvelun puhelinnumero: 050 316 1011

Lisätietoja:
Arkkitehtuuri ja kampus: Antti Ahlava, kampuskehittämisestä vastaava vararehtori ja arkkitehtuurin professori, Aalto-yliopisto, puh. 050 324 1179

Opetus ja Harald Herlin -oppimiskeskuksen toiminta: Eero Eloranta, opetuksesta vastaava vararehtori ja teollisuustalouden professori, Aalto-yliopisto, puh. 050 432 3411

Aalto-yliopisto järjestää syksyllä 2016 monitieteisen kurssin yhdessä valittujen julkisen sektorin organisaatioiden kanssa. Kurssi polkaistiin käyntiin 1.11. Design Factoryllä Otaniemessä tapahtumalla, jossa virastojen haasteisiin tutustuttiin esityksin ja palvelusuunnitteluharjoituksin.

"Intensiivisen Hackathon-tapahtuman ympärille rakentuvan kurssin tavoitteena on Suomen julkisten palveluiden digitalisaation kiihdyttäminen", Accenturen johtaja Karri Saarelainen kertoo. Organisaatiot haastavat opiskelijat kehittämään ratkaisuja, jotka esimerkiksi helpottavat asiointia ja nopeuttavat prosesseja.   

Kurssille, joka järjestettiin ensimmäisen kerran viime keväänä, lähti nyt mukaan peräti seitsemän organisaatiota: Apotti-hanke, Patentti- ja rekisterihallitus, Poliisihallitus, Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos, sisäministeriö ja Suomen tulli. Viime keväänä mukana olivat HUS, Verohallinto ja Väestörekisterikeskus.

"Hackathon tukee Apotin ekosysteemiajattelua sekä laaja-alaista toiminnan uudistamistyötämme. Odotan innolla uusia näkemyksiä siitä, millaisia innovatiivisia palveluita Apottiin voidaan liittää", kertoo Apotin teknologiajohtaja Jari Renko. Apotti on laaja-alainen sosiaali- ja terveydenhuollon muutoshanke, jonka keskeisenä tavoitteena on alueellisesti yhtenäinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä.   

Kansainvälisten opiskelijatiimien jäsenet Aallon ja Maanpuolustuskorkeakoulun opiskelijoita

Reilun 100 opiskelijan odotetaan kehittävän luovia ja asiakaskeskeisiä ratkaisuja, jotka voidaan ottaa käyttöön nopeasti. Tällä kertaa kurssille osallistuu Aallon opiskelijoiden lisäksi myös 18 ensimmäisen vuoden maisteriopiskelijaa Maanpuolustuskorkeakoulusta.

"Tämä on ainutlaatuinen tilaisuus luoda ratkaisuja yhteiskuntamme keskeisille toimijoille ja odotan mielenkiinnolla sitäkin, että pääsen itse käyttämään näitä palveluja tulevaisuudessa", Kauppakorkeakoulun organisaatioviestinnän opiskelija Allu Pyhälammi kuvaili tuntojaan kick-offin päättyessä.

Kauppakorkeakoulu on rakentanut Hackathon-konseptia yhdessä Accenturen ja siihen kuuluvan palvelumuotoiluyksikkö Fjordin asiantuntijoiden kanssa.

"On upeaa nähdä, miten opiskelijat hyödyntävät tätä konseptia ja luovat uutta. Opiskelijat saavat kurssin aikana arvokasta oppia mm. palvelumuotoilusta ja prosessien suunnittelusta sekä syvällistä tietoa julkisen sektorin organisaatioista. Kurssi on kuuden opintopisteen arvoinen ja se on myös yksi Aalto-yliopiston Suomi 100 -hankkeista", Aalto-yliopiston vanhempi yliopistonlehtori Johanna Bragge kertoo.

Braggen lisäksi Aallosta osallistuu kurssin toteuttamiseen Professor of Practice Esko Penttinen, apulaisprofessori Eeva Vilkkumaa, yliopistonlehtori Christa Uusi-Rauva, post-doc tutkija Jani Merikivi, tutkija Darius Pacauskas ja Hackathon-viikonloppuna useita vierailevia valmentajia, kuten professori Jarno Limnéll.

Hackathon-tapahtuma on marraskuun puolivälissä, paras tiimi palkitaan helmikuussa

Keskeinen osa kurssia on 17.–19.11. Urban Millsissä Otaniemessä järjestettävä Hackathon-tapahtuma. Tiimeillä on tällöin 24 tuntia aikaa kehittää digitaalisia ratkaisuja virastojen haasteisiin. Haasteina ratkaistaan esimerkiksi, miten varusmiesten odottelua voitaisiin vähentää armeijassa ja miten Tulli voisi palvella asiakkaitaan nykyistä paremmin heidän tilatessaan tavaraa ulkomailta. Aallon akateemiset asiantuntijat ja mukana olevien organisaatioiden edustajat ovat haasteiden ratkaisemisessa opiskelijoiden tukena. Hackathonin jälkeen tiimit tekevät käytännön toteutusta asiakasorganisaation kanssa, ja joulukuussa he esittävät ideansa tuomaristolle. Parhaan innovaation kehittänyt tiimi palkitaan helmikuussa 2017.

Lisätietoja:
Projektin verkkosivut: https://nordic-events.accenture.com/hackathon/#/  

Seuraa Twitter-keskustelua ja osallistu siihen: #pshack100

Aalto-yliopisto:
Johanna Bragge
Vanhempi yliopistonlehtori, Tieto- ja palvelutalouden laitos
040 530 1032
johanna.bragge@aalto.fi

Accenture:
Rita Mustonen
Projektipäällikkö
040 772 5715
rita.mustonen@accenture.com

Suomen suurin kauppatieteiden opiskelijoille suunnattu rekrytointitapahtuma ARENA juhlii tänä vuonna 25-vuotissynttäreitään.

ARENA sai alkunsa vuonna 1992 opiskelijoiden aloitteesta, kun lamavuodet vaikeuttivat työllistymistä. Ensimmäisiä messuja oli Kauppakorkeakoulun opiskelijana ja rekrytointipalveluiden vetäjänä luotsaamassa nykyisin Fondian toimitusjohtajana työskentelevä Salla Vainio. Menestyksekkäiden ensimmäisten messujen jälkeen niistä tuli perinne tukemaan opiskelijoiden työnhakua. Vainio valittiin tänä syksynä Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun vuoden alumniksi.

Lue lisää messujen historiasta (fairs.aalto.fi)

Messut järjestävät Aalto ja Hanken

ARENA-tapahtumassa opiskelijoilla on mahdollisuus tavata yli 50 potentiaalista työnantajaa. Mukana on laaja joukko merkittäviä yrityksiä aina VR:stä H&M-vaateketjuun.

Tapahtuma tarjoaa opiskelijoille tutustumismahdollisuuden eri uravaihtoehtoihin ja työnantajiin. Opiskelijoilla on myös mahdollisuus laittaa työnhakupaperit ja LinkedIn-profiili kuntoon HR-asiantuntijan kanssa.

Messut järjestävät yhteistyössä Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu ja Hanken. Tapahtuma on suunnattu erityisesti Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun ja tuotantotalouden opiskelijoille sekä Hankenin opiskelijoille.

Messuohjelma ja työnantajaesittelyt ovat luettavissa ARENA-nettisivuilla. Työnantajiin voi tutustua myös ARENAn Facebook-sivulla, missä ARENA-On-Line -virtuaalimessut ovat jo käynnissä.

Mitä: ARENA-kontaktimessut
Milloin: 9.11.2016 klo 9.30–16.00
Missä: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun päärakennus, Runeberginkatu 14–16, Helsinki
Lisätietoja: nettisivut ja Facebook

Lisätietoja:
arena-biz@aalto.fi
puh. 050 380 7398