Kauppakorkeakoulun taloustieteen laitokselta on valmistunut viime aikoina huomattavan paljon naistohtoreita. Kesäkuun alussa väitellyt Hanna Virtanen oli yhdeksäs peräkkäinen naisväittelijä ja elokuussa väittelee Kaisa Alavuotunki. Väliin kiilaa heinäkuussa väittelevä Lassi Alhvik, joten ihan täyttä kympin naissuoraa ei tule, mutta määrä kyllä ilahduttaa, kertoo taloustieteen laitoksen professori Pertti Haaparanta.

Yksi keväällä väitteistä tohtoreista on Elina Berghäll, joka työskentelee vanhempana tutkijana Valtion Taloudellisessa Tutkimuskeskuksessa. Seuraavassa hän pohtii asioita kuitenkin yksityishenkilönä.
– Alun perin kiinnostuin taloustieteestä, koska se lupasi selittää, miksi jotkin Afrikan maat ovat köyhiä ja Suomi suhteellisen rikas. Talous paljastaa, miksi suuri osa asioista menee niin kuin menee, eikä niin kuin äänestetään. Talouden laajoja vaikutuksia voi tutkia yhä paremmilla menetelmillä. Aineistot ja niiden saatavuuskin ovat ehkä vähitellen paranemassa, Elina Berghäll kertoo taloustieteen kiinnostavuudesta.

Henkilökohtaiset suhteet, ei niinkään sukupuoli, merkityksellisiä akateemisessakin maailmassa

Taloustieteestä väitelleiden naistohtoreiden kasvaneesta määrästä Berghäll pohtii, että korkeakoulutettujenkin työllisyyteen heijastunut taloustilanne saattaa kannustaa jatkamaan opintoja. Julkisella sektorilla tutkinto voi myös joskus auttaa naisia kilpailemaan työpaikoista miesten kanssa, onhan tohtorin tutkinto näyttö osaamisesta, Berghäll sanoo korostaen, ettei ole kuitenkaan tutkinut asiaa.

Professori Haaparannan ja professori Juuso Välimäen mukaan naiset ovat työllistyneet alalla viime vuosina vähintään yhtä hyvin kuin miehet, osaaminen on ollut tärkein työllistymisen kriteeri.
– Jos jokin ongelma on, niin se on mahdollisesti siinä, kuinka paljon naisia pyrkii puhtaasti akateemiselle uralle. Syytä tähän on vaikea löytää, mutta ainakaan viroissa olleet ja olevat miehet eivät ole asettaneet tielle mitään kapuloita. Nyt kun taloustieteen naistohtoreiden määrä on kasvussa, alalla tulee varmasti olemaan tulevaisuudessa nykyistä enemmän naisprofessoreita, professorit iloitsevat.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLAssa tutkijana työskentelevä Hanna Virtanen tuo kuitenkin esiin sen seikan, että monet naiset ovat väitöskirjantekoaikaan siinä iässä, että myös perheen perustaminen on ajankohtaista.
– Jotta pystyisi etenemään yliopistolla, pitäisi olla muutama vuosi ulkomailla tekemässä tutkimusta. Tällainen ei välttämättä tunnu naisille tässä kohtaa kovinkaan otolliselta, hän toteaa.

Sukupuolen merkityksestä akateemisessa maailmassa toimimisessa Elina Berghäll kommentoi, että akateemisessakin maailmassa henkilökohtaisilla suhteilla on suuri merkitys esimerkiksi tutkimusyhteistyön tekemisessä. Yhteistyönä on helpompi tuottaa papereita arvostettuihin tieteellisiin lehtiin kuin yksin. Hyvät yhteistyökonsortiot ja suhteet ovat myös etu niin nimityksissä kuin rahoituksen ja aineistojen saamisessa. Sukupuolta enemmän vaikuttavat yksilökohtaiset erot. Naiset voivat olla esimerkiksi syrjiviä siinä missä miehetkin.

Viljami Väisänen oli vaihdossa Meksikossa. Hän ehti opiskelujen ohessa tutustua paikalliseen kulttuuriin ja muuhun elämään, josta hän myös kuvasi tämän videon.

Kansainvälisten asioiden päällikön Saila Kurtbayn mukaan Kauppakorkeakoulun opiskelijat ymmärtävät vaihto-opintojen arvon tulevaisuuden urasuunnitelmille. Kansainvälinen, monikulttuurinen kokemus on arvossaan, kun yrityksissä tehdään rekrytointipäätöksiä. Kuitenkin suurin hyöty vaihtojaksosta on henkilökohtainen kasvu, jota tapahtuu vaihtojakson aikana.

– Vaihto-opiskelujakso on tarjolla kaikille opiskelijoillemme, jotka haluavat kehittää kansainvälisiä ja monikulttuurisia taitojaan opiskelemalla ulkomailla erilaisessa akateemisessa ja kulttuurisessa ympäristössä kuin mihin ovat kotiyliopistossaan tottuneet, Saila Kurtbay toteaa.

– Kansainvälistä kokemusta pidetään tärkeänä osana tutkintoa ja monet opiskelijat päättävät jo opintojensa alkuvaiheessa, että hakevat jossain vaiheessa vaihtoon. Monet opiskelijat, jotka ovat olleet vaihdossa kandidaattivaiheessa, hakevat uudestaan vaihtoon maisteriopintojen aikana, Kurtbay sanoo. Vaihto-opinnot siirretään Aallon tutkintoon kansainvälisenä opiskelumoduulina, joka voi sisältyä sekä kandidaatti- että maisterintutkintoon.

Lukuvuonna 2016–2017 Kauppakorkeakoulusta lähtee vaihtoon lähes 400 opiskelijaa 38 eri maahan, mikä on kautta aikain suurin määrä Kauppakorkeakoulun historiassa. Kauppakorkeakoulun laajaan yliopistopartneriverkostoon kuuluu 150 kauppakorkeakoulua ympäri maailman.

Opiskelijoita lähtee kaikkiin maanosiin: eniten Eurooppaan (38,4 %), Aasiaan (28,5 %) ja Pohjois-Amerikkaan (17,6 %). Suosituimmat kohdemaat ovat Kanada, Singapore, Kiina, USA, Australia ja Japani. Suosituimmat yliopistot opiskelijoiden hakukohdetoiveissa olivat National University of Singapore, Auckland University of Technology, University of Southern California ja Wirtschaftsuniversität Wien.

Tulijoissa kasvava joukko amerikkalaisia

Lukuvuonna 2015–2016 Kauppakorkeakoulu otti vastaan yli 300 vaihto-opiskelijaa 35 eri maasta ympäri maailman. Suurin osa (44 %) opiskelijoista tuli muualta Euroopasta, 28 % Aasiasta ja 16 % Pohjois-Amerikasta. Eniten opiskelijoita tuli Kiinasta, Ranskasta, Kanadasta, Singaporesta, Saksasta ja USA:sta.

– On ollut ilo nähdä, että USA:sta tulee yhä enemmän opiskelijoita, koska Yhdysvallat on myös yksi meidän opiskelijoidemme suosikkikohteista, kansainvälisten asioiden asiantuntija Sanna Krigsholm sanoo.

Vaihto-opiskelijoille vuosittain tehtävän kyselyn mukaan vaihto-opiskelijat ovat kiinnostuneita Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta sen hyvän maineen ansiosta. Myös Suomeen ja suomalaiseen kulttuuriin tutustuminen kiinnostaa heitä. Erityisesti ylioppilaskunta KY ja sen järjestämät matkat ja muu toiminta ovat olleet vaihtojakson kohokohtia. 97 % vastanneista sanoi, että he suosittelisivat toisille opiskelijoille vaihto-opiskelua Aalto-yliopistossa.

Lausuntoja Aalto-yliopiston opiskelijoilta:

”The importance of exchange studies cannot be highlighted enough. The students who miss this opportunity are not as likely to succeed in the life generally and from career point of view as those who took the leap of faith, went and experienced. Continue the strong support on students exchange, this is the future and I'm proud to feel that we are ahead of other universities at this!”

“During the exchange I learnt more about myself and I also learnt that people around the world are actually not that different from one another. I also believe my English got better during the exchange since I used it on a daily basis both in the university and everywhere else, since I was the only Finnish exchange student at the time. I also realized that Finland is actually not a bad place to live, things that we take for granted don’t work the same everywhere else.”

Lausuntoja ulkomaisilta vaihto-opiskelijoilta:

“I fell in love with Finland, and I truly believe both the country and its companies should be more promoted abroad.  Also many thanks to the international services, you were always very helpful :)”

“Keep going with the wonderful job! It was a pleasure studying at Aalto.”

“I had a better time than I could have ever imagined during my exchange. Sanna was amazing in all her preparation for us, as were the tutors. They helped to provide such a great experience while living in your country.”

“Thanks to this great country with its fantastic people, the excellent Aalto University and all the amazing people I have met here - the exchange was one of the greatest experiences of my life!”

“I didn't choose Helsinki as my exchange program but I am so thankful and so happy that I went on exchange in Finland. It was the BEST semester of my life and I am going to go back and recommend this program to everyone!!!!!”

“I found the quality of education at Aalto University outstanding as a student from Sweden. The University has connections and networks to important visiting lecturers, companies and practitioners.”

Korkeakoulujen valtakunnallisen yhteishaun tulokset on julkaistu 1.7.2016 Opintopolku-palvelussa. Hakijat voivat tarkistaa oman valintatilanteensa kirjautumalla Oma Opintopolku -palveluun osoitteessa www.opintopolku.fi.

Huhtikuun alussa päättyneessä valtakunnallisessa yhteishaussa Aalto-yliopiston tekniikan hakukohteisiin haki 6192 henkilöä. Kauppatieteiden kandidaattiohjelmaan haki 3668 henkilöä ja International Business -kandidaattiohjelmaan 846 henkilöä. Taiteiden alalla hakijoita oli 2109. Sama henkilö on voinut hakea usealle eri alalle ja useaan hakukohteeseen. Yhteensä eri hakijoita kaikkiin Aalto-yliopiston hakukohteisiin oli 9606. Vastaava hakijoiden lukumäärä vuonna 2015 oli 9893.

Vuoden 2016 valinnoissa Aallon kandidaattiohjelmissa on kaiken kaikkiaan 1540 aloituspaikkaa.  Valtakunnallisessa Opintopolku-palvelussa tehtävä sijoitteluajo tuo jokaiselle hakijalle yhden opiskelupaikan. Sijoitteluajo kattaa kaikki yhteishaun hakukohteet yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa, ja se päättyy 15.8. Tämän vuoksi lopullinen hyväksyttyjen uusien opiskelijoiden määrä on selvillä vasta sitten, kun kaikki paikat on vastaanotettu.

Kaikki yhteishaussa hakeneet opiskelijat saavat tiedon valinnan tuloksesta Oma Opintopolku -palvelun lisäksi myös tuloskirjeestä, jonka Opetushallitus lähettää hakijoille sähköpostitse.

Lisätietoa Aalto-yliopiston uusille opiskelijoille löytyy Into-sivustolta. (into.aalto.fi)

Lisätietoja:
Milla Vaisto-Oinonen
ulkoisten asiakkaiden palvelujen päällikkö
puh. 050 362 8880

‒ Olemme todella iloisia, että saimme Danske Bankin Kauppakorkeakoulun Premium Partneriksi, sanoo Kauppakorkeakoulun ulkoisista suhteista vastaava Jonna Söderholm.

‒ Danske Bank on kansainvälisillä markkinoilla toimiva pankki, mikä tekee yhteistyöstä erityisen hedelmällistä opiskelijoillemme. Kansainvälisyyden lisäksi Danske on tunnettu pankkina, joka panostaa vahvasti digitalisaatioon. Tämän uskomme tuovan monipuolisia mahdollisuuksia nyt alkavaan yhteistyöhön, Söderholm jatkaa.

Huhtikuussa solmittu partneruus tarkoittaa, että partneriohjelman kautta yritys tulee opiskelijoille tutuksi hyvin monimuotoisen toiminnan kautta. Yhteistyömahdollisuudet Danske Bankin kanssa ovat laajat: pankki tarjoaa mahdollisuuksia yhtä lailla investoinneista, yrityspuolesta kuin digitaalisista sovelluksista kiinnostuneille.

‒ Meistä on upeaa päästä työskentelemään opiskelijoiden kanssa. Lähdimme yhteistyöhön nimenomaan Aalto-yliopiston monipuolisuuden takia: toivomme pääsevämme keskustelemaan laajasti eri työtehtäviin tähtäävien opiskelijoiden kanssa, Danske Bank Suomen toimitusjohtaja Risto Tornivaara toteaa.

Yhteistyöhön kuuluu, että partneriyritys pääsee osaksi opetusta esimerkiksi erilaisten case-tehtävien kautta. Danske Bank aikoo toteuttaa myös opiskelijoiden kanssa räätälöityjä opiskelijaprojekteja, joissa opiskelijat ratkovat jonkin yrityksen asettaman haasteen akateemisessa ohjauksessa. Tämän lisäksi pankki osallistuu myös opiskelijoille tarjottaviin työnhaun koulutuksiin. Osallistuminen cv-klinikoille, LinkedIn-koulutuksiin ja case-haastatteluihin on tärkeä ja oleellinen osa yhteistyötä ja keskustelua opiskelijoiden kanssa.

‒ Yhteistyössämme tulee painottumaan projektit sekä Danske Bank Suomen että Tanskassa sijaitsevan pääkonttorimme kanssa. Haluamme tarjota opiskelijoille mahdollisuuden tutustua pankkiin mahdollisimman monista eri näkökulmista, Tornivaara toteaa.

Partneriohjelman kautta yritykset pääsevät tekemään pitkäjänteistä yhteistyötä Kauppakorkeakoulun kanssa monella eri osa-alueella. Työnantajamielikuvan kehittäminen, opetukseen osallistuminen, tutkimusyhteistyö esimerkiksi opiskelijaprojektien yhteydessä sekä vierailuluennoitsijana toimiminen ovat kaikki esimerkkejä mahdollisista yhteistyön tavoista. Tällä hetkellä ohjelman piirissä on 13 yritystä.

Lisätietoja:

Jonna Söderholm
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Päällikkö, ulkoiset suhteet
jonna.soderholm@aalto.fi
p. 040 353 8417

Risto Tornivaara
Danske Bank Suomi
Toimitusjohtaja
p. 010 546 6675

Tutkijat Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta ja Stockholm Business Schoolista selvittivät kaupankäynnin logiikkaa, kun se ei keskity tuotteiden jakeluun ja voiton tavoitteluun. Ravintolapäivä kotimaisena ilmiönä tarjosi tähän erinomaisen mahdollisuuden.

Tutkimuksessa selvisi, että taloudellinen vaihdanta on syvälle juurrutettu länsimaiseen ajatusmaailmaan ja perinteisen voiton tavoittelun lisäksi näitä ajatusmalleja voidaan käyttää myös moneen muuhun tarkoitukseen. Ravintolapäivässä nämä kääntyvät yhteisöllisyyden ja itseilmaisun välineiksi.

‒ On erittäin mielenkiintoista, että juuri kaupankäynnin logiikkaa käytetään itseilmaisun ja yhteisöllisyyden luomiseen, sanoo Antti Sihvonen, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tutkija.

Samalla tutkijat havaitsivat, että Ravintolapäivän karnevaalimainen tunnelma on keskeisessä roolissa uusien mahdollisuuksien näkemiselle ja kokemiselle. Se auttaa hetkellisesti näkemään urbaaneja tiloja, yhteisöllisyyttä ja vaihdantaa uusilla tavoilla. Tapahtumana Ravintolapäivä onkin siis eräänlainen optimistinen ja positiivinen protesti, jonka vaikutukset näkyvät nykyään selvästi Helsingin katukuvassa.

‒ Suomalaisessa arjessa Ravintolapäivä on hyvä esimerkki yhteisöllisestä luovuudesta ja kollektiivisesta halusta luoda muutosta, joka positiivisessa hengessä kyseenalaistaa normaaleja käytäntöjä, toteaa Joel Hietanen, Tukholman yliopiston kauppakorkeakoulun tutkija.

Tutkimus julkaistiin vastikään markkinoinnin tutkimuksen huippujulkaisussa Journal of Retailingissa ja se perustuu kolmen vuoden intensiiviseen osallistuvaa tutkimukseen.

Linkki artikkeliin

Tutkimuksen tekoon osallistuivat Aalto-yliopistosta Antti Sihvonen, Sammy Toyoki, John Schouten ja Pekka Mattila sekä Tukholman yliopistosta mukana projektissa oli Joel Hietanen.

Lisätietoja
Tutkija Antti Sihvonen
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
puh. 040 353 8350
antti.sihvonen@aalto.fi

Tutkija Joel Hietanen
Tukholman yliopiston kauppakorkeakoulu
puh. +46 72-318 38 70
johi@sbs.su.se

Henkilökohtaista mentorointia kokeneilta yrittäjiltä ja sijoittajilta, useiden tuhansien suuruinen apuraha, yhteisön tuki sekä katto pään päälle – Summer of Startups mahdollistaa alkuvaiheen kasvuyrityksille kaikkien aikojen kesän. Seitsemättä kertaa järjestettyyn suosittuun ohjelmaan haki tänä vuonna 101 kovatasoista tiimiä, joista 14 valittiin mukaan.

”Yhdeksän viikon kiihdyttämöohjelma tarjoaa uudelle yritykselle mahdollisuuden saada liiketoiminta käyntiin nopeimmalla mahdollisella tavalla”, sanoo Jesse Miettinen, Aalto Entrepreneurship Societyn eli Aaltoesin varapuheenjohtaja. Aaltoes on Aallon opiskelijoiden perustama yrittäjyyttä edistävä yhteisö.

FactoryFinder pitchauskilpailun voittoon

Summer of Startups kulminoitui elokuun alussa Demo Day -tapahtumaan, joka kokosi yli 400 katsojaa Otaniemeen seuraamaan kasvuyritysten pitchauskilpailua. Kilpailun voittajaksi valittiin neljän nuoren miehen perustama FactoryFinder, joka auttaa pieniä ja keskisuuria vaatebrändejä löytämään vastuullisesti toimivia tuottajia Vietnamista. Idean taustalla on halu vaikuttaa vastuullisen tehdastuotannon kehittymiseen.

”Uudet vapaakauppasopimukset USA:n, EU:n ja Vietnamin välillä tekevät tulevaisuudessa Vietnamissa valmistetuista tuotteista entistä kilpailukykyisempiä. Emme kuitenkaan tahdo Vietnamin joutuvan samalle polulle kuin naapurimaa Kiina, joka kamppailee massiivisesta teollisuudesta johtuvien ilmansaasteongelmien kanssa. Pyrimme vaikuttamaan oman tekemisen kautta siihen, mihin suuntaan tehdastuotanto kehittyy, ja siksi tuemme vain vastuullisesti toimivia tehtaita”, kertoo FactoryFinderin toimitusjohtaja, Aallossa maisteriopintoja suorittava Jesse Tran.

Yrityksen tarkoituksena on perustaa verkkopaikka, jossa tekstiilialan yritykset voivat käydä suoraan kauppaa tuottajien kanssa. Tuottajien tulee noudattaa Business Social Compliance Initiative -standardeja päästäkseen FactoryFinderin verkostoon. Vietnamissa istuva erillinen kuuden hengen tiimi vastaa suhteista tuotantolaitoksiin sekä laadunvalvonnasta.

FactoryFinderin perustajat Kien Bui, Niklas Siven, Jesse Tran ja Mikael Uusivuori.

Nopea kasvupotentiaali vakuutti

Vuoden alussa perustettu FactoryFinder vakuutti Summer of Startups -tuomariston liikevaihdon nopealla kertymisellä. ”Tuomarit uskoivat yrityksemme skaalautuvuuteen ja näkivät meissä eniten potentiaalia nopeaan kansainväliseen kasvuun”, yrityksen operatiivinen johtaja Mikael Uusivuori kertoo voiton perusteista. ”Toukokuussa lähdimme hankkimaan asiakkaita, ja tähän mennessä meillä on yli 20 brändiä Suomesta, Ruotsista, New Yorkista ja Los Angelesista.”

FactoryFinder on ollut myös Aalto-yliopiston oman Startup Center -yrityshautomon asiakas huhtikuusta saakka. ”Olemme olleet erittäin tyytyväisiä: olemme saaneet aina tarvittaessa tukea muun muassa Tekes-hakemukseen ja budjettilaskelmiin liittyen, suosituksia eri kiihdyttämöihin sekä yleisiä neuvoja alkuvaiheen yrityksen pyörittämiseen”, Uusivuori kertoo.

Summer of Startups järjestetään myös ensi vuonna.

”Kaikki idea- tai alkuvaiheessa olevat, opiskelijoiden tai vastavalmistuneiden perustamat kasvuyritykset ovat tervetulleita hakemaan mukaan”, Miettinen kehottaa. ”Menetkö kesätöihin vai perustatko sittenkin oman yrityksen?”

Uusien kandidaattiopiskelijoiden syksy alkaa orientaatioviikolla elo-syyskuun vaihteessa. Orientaatioviikko tutustuttaa tulokkaat opiskeluun ja opiskelijaelämään Aallossa.

Opiskelijamäärältään suurin ala on tekniikka, jonka kandidaattiohjelmissa aloittaa yli 1000 uutta opiskelijaa. Kauppatieteiden kandidaattitason opinnot aloittaa yli 400 opiskelijaa ja taiteen alan opinnot noin 120 opiskelijaa.

Lisäksi Aallossa aloittaa yli 1000 sellaista maisteriopiskelijaa, jotka ovat suorittaneet kandidaatin tutkintonsa muualla kuin Aalto-yliopistossa. Heistä yli 500 aloittaa tekniikan alan opinnot, yli 200 kauppatieteiden opinnot ja yli 200 taiteen alan opinnot.

Otaniemi on monialainen kotikampus suurimmalle osalle opiskelijoita. Siellä opiskelevat kaikki teekkarit, kauppatieteiden kandiopiskelijat sekä yli 60 % taiteen alan maisteriopiskelijoista. Muita kampuksia ovat Arabia ja Töölö sekä Mikkeli, jossa toimii kauppatieteiden englanninkielinen kandidaattiohjelma.

Toivotamme lämpimästi tervetulleiksi myös uudet kansainväliset opiskelijat. Maisteriohjelmissamme noin 57 % uusista opiskelijoista on muun maan kuin Suomen kansalaisia: Edustettuina ovat mm. Kiina, Vietnam, Pakistan, Intia, Venäjä, USA, Iran, Etelä-Korea ja Meksiko. Vaihto-opiskelijoita saapuu Aaltoon tänä syksynä noin 350. He tulevat yli 30 eri maasta.

Tietoa opiskeluiden aloittamisesta löydät Into-portaalista.

Aalto-yliopiston kuulumisia voit seurata muun muassa some-kanavissamme:

Information Technology Program (ITP) tarjosi jälleen tänä kesänä kolmen kuukauden ajan intensiivistä opetusta digitalisaatiosta. Ohjelmaan osallistuneille 72 opiskelijalle kertyi kesäohjelmasta 24 opintopisteen laajuinen sivuainekokonaisuus. Osana ohjelmaa opiskelijat tekivät laajan yritysprojektin. Projekti on koettu opiskelijoiden keskuudessa monella tapaa palkitsevana opiskelumuotona, sillä se sekä tarjoaa työkokemusta että antaa näköalapaikan organisaatioiden prosesseihin.

− Vuonna 1995 perustetussa kesäohjelmassa on tehty jo yli 200 yritysprojektia. Monet yritykset ovat halunneet osallistua ohjelmaamme peräkkäisinä vuosina. Opiskelijoiden luova ajattelutapa yhdistettynä alan parhaimpien asiantuntijoiden ohjaukseen tuottaa uudenlaisia ratkaisuja ja konsepteja, ITP:n ohjelmapäällikkö Laura Sivula kertoo.

S-Pankki on yksi mukana olevista yrityskumppaneista, joka osallistui ohjelmaan myös viime vuonna.  Opiskelijatiimin tehtävänä oli selvittää, miten S-Pankki voisi vastata paremmin nuorten asiakkaidensa tarpeisiin.

– S-Pankin etu on sen mahdollisuus integroitua ihmisten arkipäivään, esimerkiksi kaupassa käyntiin, tiimiin kuuluva Lauri Lukka pohtii.

− Pankit eivät olekaan jämähtäneitä aikaansa. Työtä digitalisaation eteen tehdään jatkuvasti, toinen tiimiläinen Van Dang jatkaa.

− Me S-Pankissa saimme uudenlaisia, tuoreita näkökulmia ja tärkeää tietoa nuoremman asiakassegmentin tarpeista ja toiveista, kertoo Juha Raumolin, S-Pankin Digitaalisten kanavien ja kehityksen johtaja.

ITP:ssä opiskelijat ovat aina olleet ykkössijalla

Opetuksen laatuun ja metodeihin on kiinnitetty erityistä huomiota, sillä pyrkimyksenä on tarjota rohkaiseva opetusympäristö ja kokonaisvaltainen oppimiskokemus. Kansainvälisessä sivuaineohjelmassa sekä opiskelijat että opetushenkilökunta edustavat useita kansallisuuksia. Naisia ja miehiä on viime vuosina osallistunut suunnilleen yhtä paljon.

− Kaikki tieto on nykyään parin klikkauksen päässä. Siksi opetukseen tarvitaan sparraavaa otetta. Luennoitsijat ja projektikoordinaattorit haastavat ja vievät ajattelua seuraavalle tasolle. Ohjelmassa on kolme alaohjelmaa: Strategy & Experience Design, Information & Service Business ja Digital & Interactive Entertainment, joihin opiskelijat hakevat. Ohjelmatiimimme tekee sitten alaohjelmakohtaiset opiskelijavalinnat ja jakaa opiskelijat projektitiimeihin, Laura Sivula kertoo.

Lisätietoja:
ITP-ohjelmapäällikkö Laura Sivula
Kauppakorkeakoulun tieto- ja palvelutalouden laitos
laura.sivula@aalto.fi
+358 50 312 0934
itp.aalto.fi

#AaltoITP

– Kehitysapu puhuttaa Suomessa – mutta useimmiten vain tasolla, kannattaako apua ylipäätään antaa tai kuinka paljon avusta voidaan leikata. Siitä mitä avulla on todella saatu aikaan, puhutaan yleensä vähemmän. Syy tähän voi olla se, että kehitysavun vaikutuksia, yksittäisten projektiarviointien ulkopuolella, on haasteellista mitata, sanoo Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa perjantaina 26.8.2016 väittelevä Kaisa Alavuotunki. Hänen väitöskirjansa vastaa tähän haasteeseen kehittämällä menetelmiä kehitysavun vaikutusten selvittämiselle.

Väitöskirja pureutuu yhteen kehitysavun hankalimmin mitattavimpaan muotoon, yleiseen budjettitukeen. Väitöskirjassa kehitetään menetelmiä, joilla voidaan erottaa budjettituen vaikutus muusta maassa tapahtuvasta kehityksestä. Menetelmien tavoitteena on määritellä ns. ”kontrafaktuaali” eli mitä olisi tapahtunut, jos apua ei olisi annettu.

Tutkimuksen tulokset paljastavat, että budjettituen myötä avun antamisen perusteet ovat muuttuneet 1990-luvun ja 2000-luvun välillä. Aikaisemmin avun antajamaat painottivat erityisesti omia kaupallisia intressejä, kun taas 2000-luvulle tultaessa avun saajamaan tilanne ja avuntarve ovat nousseet vahvemmin antamisen perusteiksi.

– Budjettituki on luonut positiivisia edellytyksiä talouskasvulle sekä lisännyt sitä saavissa maissa valtionhallinnon panostuksia terveydenhuoltoon ja koulutukseen. Niissä maissa, joissa terveysbudjetit ovat budjettituen myötä kasvaneet, myös terveysindikaattorit ovat kehittyneet positiivisemmin kuin vertailukohteissa. Tämä viittaisi siihen, että budjettituen mahdollistamalla lisärahoituksella on myös tehty oikeita asioita, Alavuotunki sanoo.

Väitöskirjassa tarkastellaan myös arvonlisäveron käyttöönoton vaikutuksia tuloeroihin. Tutkimus auttaa ymmärtämään arvonlisäverojärjestelmän, valtion verotulokertymän ja tulonjaon välisiä suhteita. Tulosten perustella vaikuttaa siltä, että tasaveroluonteestaan huolimatta arvonlisäveron ei havaita lisänneen tuloeroja varsinkaan köyhimmissä maissa, jos tarkastelussa huomioidaan myös arvonlisäveron alennus- ja nollaveroluokkien vaikutukset kulutukseen.

– Alavuotungin tutkimus on arvokas lisä julkiseen keskusteluun kehitysavun vaikutuksista. Erityisesti Alavuotungin tutkimus on ansiokas kehittäessään menetelmiä budjettituen vaikutusten mittaamiseksi, toteaa Aalto-yliopiston taloustieteen professori Pertti Haaparanta.

Lisätietoja:
Kaisa Alavuotunki
kaisa.alavuotunki@aalto.fi
p. 041 522 3693

Kaisa Alavuotungin taloustieteen väitöskirja “Essays on Financing for Development" tarkastetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa perjantaina 26.8.2016. Väitöstilaisuus alkaa 26.8. klo 12 Economicum-rakennuksen luentosalissa (Arkadiankatu 7, 2. krs). Vastaväittäjänä toimii professori Edward Samuel Jones (University of Copenhagen) ja kustoksena professori Pertti Haaparanta.

– Olin aika tarkalleen 13-vuotias, kun päätin, että haluan opiskelemaan Helsingin kauppakorkeakouluun, Salla Vainio muistelee.

– Isäni oli aikoinaan valmistunut Kauppiksesta ja minusta se alkoi jo hyvin varhain tuntua juuri oikealta vaihtoehdolta. Aluksi kyse oli enemmän vain tunteesta, sillä ei minulla ollut vielä teini-iässä kovin tarkkaa käsitystä, mitä kauppatieteet tarkoittavat. Lukioaikana Vainiolle vahvistui käsitys, että kauppatieteiden opiskelu antaisi paljon erilaisia mahdollisuuksia: se ei aja liikaa yhteen, kapeaan uraan tai sulje mitään ovia.

Hän valmistui kauppatieteiden maisteriksi vuonna 1994 pääaineenaan kansainvälinen markkinointi. Tämän vuoden Homecoming Day -alumnipäivässä hänet valittiin Kauppakorkeakoulun vuoden alumniksi.

Lakitoimisto Fondian toimitusjohtajana Salla Vainio aloitti keväällä 2014. Hänen siihenastinen työpolkunsa oli vienyt läpi liiketoiminnan kehittämisen ja läpi myynnin ja yleisjohdon tehtävien tele-, IT-, media- ja kustannusaloilla. Lähes kaikkiin hänen työtehtäviinsä on liittynyt kulloisenkin toimialan merkittävä muutos.

– On ollut hienoa nähdä, minkälaisia uusia mahdollisuuksia uudet teknologiat ja uudenlaiset tuote- ja palvelukonseptit voivat luoda eri aloilla, Vainio kertoo.

Opintojensa jälkeen Salla Vainio on ollut aktiivinen myös yliopistoyhteisössä. Hän oli Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan (AYY) ensimmäisen jatkuvuustoimikunnan puheenjohtaja, jossa työstettiin uuden ylioppilaskunnan yhteistyön muotoja.

Viimeiset puolitoista vuotta hän on ollut Kauppakorkeakoulun alumniohjausryhmän jäsen. Reilun kymmenen hengen ryhmä miettii ja kehittää tapoja syventää alumnien ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun yhteistyötä.

Sain Kauppakorkeakoulusta paljon, tärkeimpänä parhaat ystäväni

Kauppakorkeakoululta hän kokee saaneensa paljon, tärkeimpänä lähes kaikki parhaat ystävänsä.

Sosiaalisten suhteiden lisäksi, myös työhön Kauppis tarjosi loistavan paketin: juuri niitä laaja-alaisia opintoja, joita hän alun perin halusikin. Lisäksi hän iloitsee, että Kauppis mahdollisti opiskelun ja työskentelyn ulkomailla.

– Opiskeluvuosina olin erittäin aktiivinen KY:llä ja myös Kauppakorkeakoulussa, jossa toimin Kauppakorkeakoulun valtuuston varapuheenjohtajana sekä hallituksen jäsenenä.

Vainion mukaan suurin ilonaihe etenkin jälkikäteen oli, kun hän sai tilaisuuden edustaa KY:tä Kauppakorkeakoulun rekrytointipalveluiden perustamisessa vuonna 1991 ja vetää rekrytointipalveluja opintojen ohessa vuodet 1992–93.

– Syksyllä 1992 järjestimme myös ensimmäiset ARENA-messut, jotka täyttävät tänä vuonna jo 25 vuotta, hän iloitsee. – Sain harjoitella johtamista myös hyvin vaativissa tilanteissa, mistä on ollut hyötyä työelämässä.

Alumnius velvoittaa ”antamaan takaisin”

– Kuten edellinen vuoden alumni Riku Asikainen on hyvin todennut, Kauppis on alumneille ”meidän koulu”, Vainio kuvaa.

– Merkittävä osa itse kunkin työelämäbrändiämme on se, että olemme valmistuneet juuri tästä koulusta. Kun olemme saaneet koululta paljon, velvoittaa se myös antamaan takaisin.

Vainion mukaan on alumnien halu ja etu, että Kauppakorkeakoulu kehittyy jatkuvasti, myös kansainvälisesti.

– Aalto-yliopiston ja Kauppakorkeakoulun kehittyminen ja yhteistyö alumnien kanssa tarjoaa paljon mielenkiintoisia mahdollisuuksia myös meille alumneille ammatilliseen kehittymiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Hyviä esimerkkejä tästä ovat mentorointi ja tapahtumana erittäin innostava Homecoming Day, vuoden alumni 2016 sanoo.

Vuoden alumni -tunnustus myönnettiin Kauppakorkeakoulun Homecoming Day -alumnipäivän iltatilaisuudessa 26.8.2016.

Aiemmin Kauppakorkeakoulun vuoden alumni -tunnustuksen ovat saaneet Matti Honkala (2008), Arto Hiltunen (2009), Mikko Kosonen (2010), Sirkka Hämäläinen (2011), Timo Löyttyniemi (2012) ja Riku Asikainen (2014).

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun suurin alumnitapahtuma toi satoja alumneja takaisin kotikampukselleen. Tilaisuuden pääpuhujina olivat presidentti Martti Ahtisaari ja Marimekon Tiina Alahuhta-Kasko.

Presidentti Ahtisaari korosti puheessaan koulutuksen merkitystä suomalaiselle yhteiskunnalle.

‒ Perusopetuksen jälkeisellä koulutuksella on oltava riittävät resurssit, Ahtisaari sanoi.

Nobelin rauhanpalkinnolla palkittu Ahtisaari kuvasi maailman olevan nyt monimutkaisempi kuin koskaan ennen. ‒ Eilisen työkalut eivät ratkaise huomisen ongelmia, siksi hyvin resursoitua korkeakoulutusta tarvitaan, presidentti kuvasi.
 

Tiina Alahuhta-Kasko

Marimekon toimitusjohtaja ja Kauppakorkeakoulun alumni Tiina Alahuhta-Kasko kuvasi puheessaan yritystoimintaa kansainvälisillä markkinoilla ja luotasi tulevaisuuden megatrendejä erityisesti design- ja muotiteollisuudessa. ‒ Paikallisten markkinoiden tuntemus on ehdotonta, Alahuhta-Kasko sanoi.

Hän kuvasi puheessaan myös taitoja, joita kokee työelämän tulevaisuudessa tarvitsevan. Ihmiskeskeisyys on Alahuhta-Kaskon mukaan keskiössä, kun puhutaan tulevaisuuden johtamisesta.

Myös rajat ylittävä monitieteisyys, kyky oppia uutta sekä rohkea ajattelu ovat avaimia menestykseen, Alahuhta-Kasko summasi.

Marimekko's president Alahuhta-Kasko: share the winnings #teamwork essentials. #aaltobizhomecoming

— Annika Artimo (@AnnikaArtimo) August 26, 2016

Seminaarin paneelin veti Esko Aho, Aalto-yliopiston Executive in Residence. Panelisteja keskustelutti muun muassa se, ettei yritysmaailmassa ja politiikassa toimivat ihmiset vaihda työskentelemään toiselle puolelle kovinkaan helposti.

Salla Vainio palkittiin alumni-illallisella vuoden alumnin tittelillä.

Seminaariohjelmasta ja alumni-illallisesta koostuneen päivän aikana palkittiin myös vuoden alumni. Valituksi tuli Fondian toimitusjohtaja Salla Vainio.

#sallavainio on Kauppakorkeakoulun vuoden alumni! Nyt meni oikein! #Aaltoyliopisto https://t.co/dJ8VECVu0y

— Esko Pyykkönen (@EPyykknen) August 27, 2016

‒ Tämä on meidän koulu, Salla Vainio sanoi kiitospuheessaan muille alumneille. Hän lupasi työskennellä edelleen entisen opinahjonsa tulevaisuuden puolesta. ‒ On meidän kaikkien etu, että Kauppakorkeakoulu ja Aalto-yliopisto kehittyvät.

Good to be back #aaltobizhomecoming @AaltoBIZ pic.twitter.com/Jk1KSy3bDl

— Minna Kervinen (@MinnaKervinen) August 26, 2016

Lisätietoja:
http://homecomingday.biz.aalto.fi/
#aaltobizhomecoming

Assistant Professor Ewald Kibler on kutsuttu yrittäjyyden alan Entrepreneurship Theory & Practice -lehden toimitusneuvostoon, joka on yksi alan johtavista julkaisuista (Financial Times 50).

Julkaisun tavoitteena on julkaista alkuperäisiä tutkimuspapereita, jotka edesauttavat yrittäjyyden alan tutkimuksen kehittymistä. ET&P julkaisee käsitteellisiä ja empiirisiä artikkeleita kohderyhminään akateemiset, konsultit ja lainsäätäjät. Monet artikkeleista sopivat myös opetuskäyttöön.

Ewald Kiblerin yrittäjyyden alan tutkimus on erittäin monitieteellistä; hän hyödyntää teorioita niin psykologiasta, sosiologiasta kuin maantieteestä. Kibler yhdistää tutkimuksessaan kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia menetelmiä. Erityisesti seuraavat tutkimusalueet ovat hänen mielenkiintonsa kohteita: yrittäjyysajattelu (Situated Entrepreneurial Thinking), yrittäjyyskulttuuri ja alueellinen kehitys (Entrepreneurship Culture and Regional Development), yhteisöllinen yrittäjyys ja institutionaalinen muutos (Collective Enterprising and Institutional Change), tunteet ja yhteisöllinen yrittäminen (Emotions and Place in Pro-Social Business Venturing), työuran viimeisten vuosien aikainen yrittäjyys (Late-Career Entrepreneurship) ja hyvinvointi (Well-Being).

Lisätietoja:
Ewald Kibler
Assistant Professor, yrittäjyys, johtamisen laitos
Yrittäjyyden ja innovaatiojohtamisen maisteriohjelman johtaja
ewald.kibler@aalto.fi
+358 40 353 8442

ET&P: http://onlinelibrary.wiley.com/journal/10.1111/(ISSN)1540-6520

Digitalisaatio mullistaa parhaillaan suomalaista teollisuutta, elinkeinoelämää ja yhteiskuntaa. Aallon Digi Platformin vetäjä ja professori Yrjö Neuvo muistuttaa, että digitalisaation kehitys on ollut käynnissä jo vuosikymmenien ajan. Muutosvauhti on edelleen kova, eikä peruutusvaihdetta ole.

– Tällä hetkellä olemme käännekohdassa, jossa uudet palvelut ja tuotteet tulevat markkinoille. Kilpailukykymme riippuu suuresti siitä, miten osaamme hyödyntää edelleen jatkuvaa digikumousta ketterästi ja laaja-alaisesti sekä elinkeinoelämän että julkisen sektorin puolella. Sanoisin, että digitalisaation kehittäminen on tärkein työkalu, jonka avulla voimme vastata ihmiskunnan globaaleihin haasteisiin kuten energian kulutukseen, ilmastonmuutokseen, väestönkasvuun ja kaupungistumiseen, hän toteaa.

Digitalisaation muutos etenee nopeasti, ja vielä emme tiedä, mitä kaikkea se sisältää. Asiaa ratkoo Aallossa yhteensä yli 100 professoria ja digitalisaatio on yksi Aallon neljästä tutkimuksen vahvuusalueista.

– Olemme saaneet hienoja tutkimustuloksia muun muassa data-analytiikan, tietoturvan ja teollisen internetin osalta. Digitalisaation parissa on myös paljon tapahtumia opiskelijoille, kuten keväisin järjestettävä Mechatronics Circus, jossa yhdistyy sekä tietotekniikka että konetekniikka.

Make it Digital -seminaari 18. elokuuta kokosi yhteen 300 digitalisaation asiantuntijaa. Näytteilleasettajien joukossa oli sekä Aallon tutkimusryhmiä että start-up yrityksiä keskustelemassa kehityksestä.

Aallon Digi Platform on yhteistyöalusta, joka tuo osaajat yhteen Aallossa ja Aallon ulkopuolella.

– Autamme löytämään Aallosta digipuolen asiantuntijoita ja järjestämme monenlaisia tilaisuuksia, joihin ulkopuoliset ovat tervetulleita. Elokuussa järjestämäämme Make it Digital -seminaariin osallistui yhteensä 300 henkilöä. Keskustelufoorumit jatkuvat syksyllä, kun avoin yleisöluentosarja Internet Forum käynnistyy 20. syyskuuta ja ensimmäiset digiaamiaiset lähestyvät, Neuvo kertoo.

Lisätietoa:
Professori Yrjö Neuvo
puh 040 0740 300
yrjo.neuvo@aalto.fi

Lisätietoa tapahtumista digi.aalto.fi

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa väittelevä Kirsi Mantua-Kommonen selvitti tutkimuksessaan kulttuuristen värimerkitysten alkuperää ja niiden roolia nykypäivän Kiinassa. Mantua-Kommosen mukaan monet kulttuuriset voimat, kuten ideologia ja uskonto, ovat vaikutukseltaan hyvin pysyviä, kun taas globalisaation ja taloudellisen kehityksen kaltaiset voimat ovat luonteeltaan merkityksiä haastavia ja muuntavia. Nykymerkitykset syntyvät näiden vastavoimien vuorovaikutuksessa.

– Käytän väitöskirjassani esimerkkinä hatun värin merkitystä, Mantua-Kommonen kertoo.

– Kun Kiinassa sanotaan miehen pitävän vihreää hattua, tarkoitetaan, että hänen vaimonsa on uskoton. Merkitys juontaa juurensa usean dynastian taakse, jolloin aviomiehen ilmeisesti oli pidettävä vihreää hattua häpeän merkkinä. Konfutselaista ideologiaa heijastava merkitys on luonteeltaan erittäin pysyvä. Sanonnan merkitys yhdistyy fyysiseen hattuun ja on siirtynyt jopa muihin asusteisiin, kuten vihreään kaulahuiviin tai solmioon, mikä kannattaa ottaa huomioon lahjoja annettaessa. Sen sijaan muissa yhteyksissä vihreän värin merkitys on Kiinassa lähes poikkeuksetta positiivinen, hän selittää.  

Punainen on myös yhä edelleen tyypillisin kiinalaisten yhtiöiden logoväri siinä missä perinteisillä suomalaisilla yhtiöillä sininen.

Hattu-metaforaa käytetään Kiinassa muutoinkin. Esimerkiksi 1990-luvulla, jolloin valtionyhtiöillä oli tunnetusti monia etuja yksityisiin nähden, käyttivät yksityisyritykset usein ’punaisen hatun strategiaa’ eli pyrkivät antamaan vaikutelman valtion omistajuudesta saadakseen nauttia näistä eduista. Punainen on myös yhä edelleen tyypillisin kiinalaisten yhtiöiden logoväri siinä missä perinteisillä suomalaisilla yhtiöillä sininen.

Uusi sukupolvi viiden vuoden välein

Värimerkitysten alkuperään perehtyminen johdatti Kirsi Mantua-Kommosen syvemmälle kiinalaisen kuluttajan sielunmaisemaan, jota maan kansainvälinen avautuminen on nopeasti muuttanut.

– Kiinassa kuvaillaan muutoksen nopeutta sanomalla, että uusi sukupolvi syntyy viiden vuoden välein, Mantua-Kommonen kertoo.

– Erityisen merkittävä arvomurros on ennen vuotta 1979 syntyneiden ja vuoden 1979 jälkeen ainoina lapsena kasvaneiden ikäluokkien välillä, hän jatkaa.

Nyt nämä nuoremmat ikäluokat ovat parhaassa työiässä ja merkittävä kuluttajaryhmä. Empiirisen tutkimuksen edetessä Mantua-Kommonen hämmästyi huomatessaan, miten vähän suomalaiset yritykset olivat huomioineet valtavan suuren ja ostovoimaisen joukon erityispiirteitä ja -tarpeita. Kertynyt kulttuurituntemus ja matkailualalla ammottanut markkinarako johtivat startupin perustamiseen.

– Huomasin, että kiinalaisille matkailijoille tarjottiin Suomessa vääriä ja huonosti paketoituja palveluja. Varakkaammille matkailijoille tarjontaa oli lähinnä Lapissa, eikä sielläkään laatu aina vastannut kovaa hintatasoa. Palvelujen myynti ja paketointi oli pitkälti kiinalaisten käsissä, elämykset olivat ulkokohtaisia ja mukana oli paljon harmaata taloutta. Halusin, että suurempi osa yuaneista jäisi suomalaisille yrittäjille, hän selittää.

Suomessa pienet matkailualueet kilpailevat keskenään, vaikka meidän pitäisi tehdä yhteistyötä muiden Euroopan maiden kanssa.

Mantua-Kommosen yhdessä kolmen muun perustajan ja kahden enkelisijoittajan kanssa omistama AuroraXplorer on kahdessa vuodessa kasvanut seitsemän henkilöä kokopäiväisesti työllistäväksi yritykseksi, joka myy kiinalaisille lomamatkoja, bisnesmatkoja ja leirikouluja Suomessa, muissa Pohjoismaissa ja Keski- ja Etelä-Euroopassa.

– Suomessa pienet matkailualueet kilpailevat keskenään, vaikka meidän pitäisi tehdä yhteistyötä muiden Euroopan maiden kanssa ja keksiä keinoja, millä kiinalaismatkailijoiden virrat saadaan houkuteltua tänne Yhdysvaltojen, Kanadan, Australian ja Uuden Seelannin sijaan, Mantua-Kommonen muistuttaa.

Luontoelämyksiä ja leirikouluja

AuroraXplorer on rakentanut maiden rajat ylittäviä matkailupalvelukokonaisuuksia esimerkiksi luontoelämysten, designin ja Kimi Räikkösen F1-menestyksellä ansaitun maineen varaan.

– Katsomme Suomea ja Eurooppaa kiinalaisten näkökulmasta. Kun onnistumme koskettamaan kiinalaisten sydämiä, myös kukkaronnyörit heltiävät, Mantua-Kommonen kiteyttää ja kertoo esimerkin ryhmästä, joka keväällä pääsi tutustumaan professori Björn Weckströmin elämäntyöhön tämän henkilökohtaisessa opastuksessa. Kansainvälisessä koulussa opiskelevat lapset keskustelivat professorin kanssa sujuvasti kreikkalaisesta mytologiasta ja kuuntelivat herpaantumatta tarinaa George Lucasin Star Wars -elokuvaan Weckströmiltä hankkimasta korusta. Seuraavana päivänä ryhmä asteli kultasepänliikkeeseen, jossa lasten vanhemmat hankkivat koruja 42 000 eurolla.

– Siinä lähti Kiinaan myös jokunen prinsessa Leian kaulakoru by Björn Weckström ja Lapponia, Mantua-Kommonen nauraa.

Toinen nopeassa kasvussa oleva tuote on leirikoulu.

– Olemme osaltamme määrätietoisesti nostaneet suomalaisen peruskouluopetuksen tunnettuutta Kiinassa, ja vähitellen se alkaa kantaa hedelmää myös leirikoulujen merkeissä, Mantua-Kommonen toteaa.

Kiinalaissuomalaisessa liiketoiminnassa liikkuva tutkija-toimitusjohtaja on luonnollisesti tarkkana värien kanssa.

– Suomessa toimitusjohtajan ei kannata esimerkiksi pukeutua kovin kirjavasti. Musta tai punainen ovat naisena varmoja valintoja. Kiinassa voin pukeutua värikkäämmin. Toinen esimerkki on valokuvien käyttö viestinnässä. Kiinaa varten valitsemme värikkäämpiä kuvia, ja mielelläni säädän niitä vielä asteen-pari saturoidumpaan suuntaan. Väriä kuviin tuovat myös ihmiset. Esimerkiksi tyhjä maisema ei ole kiinalaisesta niin kiinnostava kuin maisema, jossa on mukana edes yksi ihminen, Mantua-Kommonen paljastaa.

KTM Kirsi Mantua-Kommosen väitöskirja Provenance of Cultural Colour Meanings. The Green Hat and other narratives from Sino-Finnish business encounters tarkastetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa perjantaina 16.9.2016. Väitöstilaisuus alkaa 16.9. klo 12.00 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun päärakennuksen juhlasalissa (1. krs) (Runeberginkatu 14–16, Helsinki). Vastaväittäjänä toimii professori Theo van Leeuwen (University of Southern Denmark ja University of Technology, Sydney) ja kustoksena professori Eija Ventola.

Lisätietoja:

Kirsi Mantua-Kommonen
p. 040 4196821
kirsi.kommonen@aalto.fi

Kuvat Janne Kommonen, Lily Zhao, Laura Sarikka, Yan Dong

Tuula Teeriä ja Milja Asikaista huolestutti se, että vaikka modernit yhteiskunnat rakentuvat ja niiden pitääkin rakentua tiedolle, niin tiedolla sellaisenaan ja yhteiskunnallisen kehityksen perustana tuntuu olevan yhä vähemmän arvoa. Sekä yleinen mielipide että päätöksentekijät välittävät yhä vähemmän tiedosta tai asioiden todellisesta tilasta.  

Yliopistojen olemassaolon perusta on kriittisten ajattelijoiden sukupolvien kouluttaminen - ajattelijoiden, jotka ovat riittävän rohkeita ja itsevarmoja puolustaakseen tietoyhteiskuntaa. Yhteiskunta tarvitsee kriittisiä ajattelijoita ehkä enemmän kuin koskaan aikaisemmin: ”Yliopistojen velvollisuus on turvata tietoyhteiskunta, kehittää uutta tietoa ja vaatia päätöksenteon perustuvan tietoon”, sanoo Tuula Teeri. Milja Asikainen lisää: ”Yliopistojen pitäisi ottaa myötäilyn sijaan nykyistä vahvempi rooli julkisen keskustelun ohjaamisessa.”

Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi tulevaisuudessa yliopistotutkimuksen ja -koulutuksen vaikuttavuutta entistä laajemmin. Tuula Teeri kommentoi: ”Saamme yli puolet ydintoimintojemme rahoituksesta ministeriöltä. Lain mukaan näitä ydintoimintoja ovat tutkimus, koulutus ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus. On kriittistä Suomen menestykselle, että ansaitsemme ministeriön rahoituksen kaikkien tehtäviemme toteutukseen asianmukaisin perustein.”

Aalto-yliopisto on onnistunut hyvin luomaan arvoa tutkimuksella ja koulutuksella kehittäessään innovaatioekosysteemiä. Yli puolet Suomen yliopistolähtöisistä yrityksistä on syntynyt Aalto-yliopistossa, ja Aallon opiskelijayhteisön luoma laajasti tunnettu Slush on muuttanut merkittävästi suomalaisten asennetta yrittäjyyteen. Yliopistoyhteistyö tuo huomattavan lisäarvon myös yrityksille.

Tulevaisuuden työnantajat tarvitsevat yliopistosta valmistuvien taitoja

Tuula Teeri muistutti myös yliopiston toisesta tehtävästä eli siitä, että yliopistosta valmistuvilla opiskelijoilla on tulevaisuuden työnantajien tarvitsemia taitoja. Aalto-yliopistossa koulutetaan tulevaisuuden tekijöitä, tavoitteena laadukas alakohtainen osaaminen täydennettynä taiteella, luovuudella, monialaisella yhteistyöllä ja yrittäjyydellä. ”Koulutus, jossa voi vaikuttaa omaan opinto-ohjelmaansa, antaa myös keinot muuttaa maailmaa. Olen varma, että tämä lisää yliopiston vaikuttavuutta ja koulutuksemme merkityksellisyyttä”, hän sanoo.

Milja Asikaisen mielestä myös opintojen ohessa työskentely ja aktiivisuus opiskelijaorganisaatioissa opettavat tulevaisuuden työelämässä tarvittavia taitoja, kuten tiimityötä, sosiaalisia taitoja, ryhmän- ja projektijohtamista.

Tuula Teerin keskeiset teesit: Poliitikkojen on kiinnostuttava keskustelun avaamisesta asiantuntijoiden kanssa sekä Suomessa että kansainvälisesti. Kun kilpaillaan globaalisti, päätöksenteossa on myös syytä kuunnella neuvoja maailmalta. Tarvitaan kotimaista keskustelua, joka luo rohkeaa kuvaa tulevaisuudesta ja toimii samalla tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän pitkän ajan kehityksen perustana. Tarvitaan myös visio ja sen toteuttamiseksi suunnitelma, joka kantaa yli hallitusten ja hallitusohjelmien.

Milja Asikaisen keskeiset teesit: Yliopistot ovat elintärkeitä maailman ongelmien ratkaisemiseksi. Aalto-yhteisö on osaltaan vastuussa siitä, että sivistystä ja tiedettä arvostetaan riittävästi. On tärkeää saada myös opiskelijat kiinnostumaan yhteiskunnasta.

Valtiovallan tervehdyksen lukuvuoden avajaisiin toi opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Rehtori Tuula Teeri nimitti Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun professorin Juha Varton Aalto-professoriksi tunnustuksena merkittävistä ansioistaan kuvataidekasvatuksen tutkimuksessa ja opetuksessa sekä hänen uraauurtavasta työstään ihmistieteiden metodologian, estetiikan ja filosofian aloilla.  Professori Varto piti tilaisuudessa Aalto-esitelmän aiheesta ”Monitieteellisestä poikkitieteelliseen”.  

Avajaisissa jaettiin myös tunnustuspalkintoja yliopiston henkilöstölle. Vuoden 2016 Aalto-teosta palkittiin kansainvälisten asioiden päällikkö Mari-Anna Suurmunne, vararehtori Hannu Seristö ja professori Turkka Keinonen.  Palkinto myönnettiin heidän taitavasta toiminnastaan muotoilun ja innovaatiotoiminnan kansainvälisen instituutin Shanghai International College of Design and Innovationin (D&I) perustamiseksi.

Avajaisissa jaettiin myös palkinto vuoden 2016 menestyksen mahdollistajalle. Palkinnon sai Aalto-yliopiston sijoitustiimi – sijoitusjohtaja Kati Eriksson sekä salkunhoitajat Iivo Paukkeri ja Lauri Ehanti. Palkinnon perusteluissa todettiin, että sijoitustiimi on osoittanut korkeaa ammattitaitoa ja vastuullisuutta työssään ja se perustaa toimintansa tutkittuun tietoon.

Lisätietoja:

Tuula Teeri, rehtori, Aalto-yliopisto
p. 050 452 4690 (assistentti Hely Kilpeläinen)
president@aalto.fi

Milja Asikainen, AYY:n puheenjohtaja
p. 050 520 9420
milja.asikainen@ayy.fi

Joka vuosi noin 80 miljoonaa kiloa ravintoloiden ja muiden ammattikeittiöiden tuottamasta ruoasta päätyy Suomessa hävikiksi. Ruokahävikkiä tulee noin 15 kiloa suomalaista kohden vuodessa.

Ruokahävikkiä syntyy eniten julkisissa ruokapalveluissa, kuten päiväkodeissa, vanhainkodeissa, kouluissa ja sairaaloissa sekä henkilöstö- ja opiskelijaravintoloissa. Näiden tuottamasta ruoasta hävikkiä voi olla jopa neljännes, eli kymmeniä miljoonia kiloja joka vuosi.

– Ammattikeittiöt ovat jo pitkään hyödyntäneet tietojärjestelmiä ateriatuotannon ohjaamisessa. Nyt tavoitteemme on tunnistaa suurimmat hävikinaiheuttajat tuotantoketjusta ja löytää uusia, digitalisaation tarjoamia keinoja hävikkimäärien pienentämiseen esimerkiksi ennustavaa analytiikkaa hyödyntäen, tiivistää ammattikeittiöiden toiminnanohjausratkaisun kehittämisestä vastaava johtaja Tero Pollari CGI:ltä.

Suuri osa ammattikeittiöiden ruoasta tuotetaan CGI:n Suomessa kehittämän Aromi-järjestelmän avulla. Sillä optimoidaan ruokatuotantoa muun muassa määrien, kustannusten ja ravintoarvojen osalta.

– Analysoimme projektissa koko tuotantoketjun ja tarkastelemme sitä sekä prosessin että teknologian näkökulmasta. CGI tuo hankkeeseen laajan käytännön kokemuksensa digitaalisista ratkaisuista ja toimintamallien uudistamisesta, me tutkimustyöstä ja akateemisen tiedon hyödyntämisestä. Lisäksi hienoa on se, että yhteistyö tarjoaa opiskelijoillemme mahdollisuuden päästä soveltamaan osaamistaan käytännön ongelmaan, jolla on suuri yhteiskunnallinen vaikuttavuus, iloitsee projektin etenemisestä Aalto-yliopistossa vastaava Tommi Vihervaara.

Tutkimusympäristönä toimii Leijona Catering, joka on erikoistunut varusmiesten ruokailuun sekä henkilöstö- ja opiskelijaruokailuun.

– Leijona Catering Oy toimii yli 50 toimipisteessä ympäri Suomea ja valmistaa joka päivä yli 70 000 ateriaa. Leijona hyödyntää toiminnassaan CGI:n Aromi-järjestelmää. Vuositasolla puhutaan noin 25 miljoonasta ateriasta, joten mahdollisuus ruokahävikin vähentämiseen on meille erittäin tärkeä sekä talouden että yhteiskuntavastuun näkökulmasta. Leijona on jo vuosia kiinnittänyt erityistä huomiota toimintansa ympäristövaikutuksiin mm. elintarvikkeiden tuotannossa syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen, vesistöjen kuormituksen, syntyvän jätteen ja luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta, kertoo Leijona Cateringin kehitysjohtaja Petra Savolainen.

Tutkimusprojekti käynnistyy heti ja kestää noin puoli vuotta.

Lisätietoja:
Tommi Vihervaara
Project Specialist
tommi.vihervaara@aalto.fi
p. 050 3837388

Sijoitus nousi viime vuodesta kolme pykälää. Maailmassa on noin 14 000 kauppakorkeakoulua, joista Financial Timesin rankingissa on arvioitavana vain 90 parasta maisteriohjelmaa.

Vuosittain tehtävä ranking mittaa muun muassa kauppakorkeakouluista valmistuneiden ura- ja palkkakehitystä, osallistujien henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamista ja ohjelmien kansainvälisyyttä. Ranking perustuu opiskelijoiden antamaan arvioon ja tietoihin sekä koulujen tuottamaan tilastoaineistoon. Rankingiin vastaavat kolme vuotta aiemmin ohjelmasta valmistuneet maisterit.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun alumnit arvioivat maisteriohjelman hyväksi saavutettujen tavoitteiden osalta. Kauppakorkeakoulun sijoitusta nostavat myös opiskelijoiden kansainväliset kokemukset opintojen aikana. Erityisen positiivista tänä vuonna oli alumnien palkkakehitys.

”Olen iloinen, että kansainvälistä kokemusta arvostetaan, koska olemme panostaneet siihen. Tarjoamme opiskelijoillemme kansainvälistä työkokemusta osana opiskeluja sekä kansainvälisiä opiskelijavaihtopaikkoja yli 150 huippuyliopistossa 43 eri maassa. Hienoa on myös, että pystyimme nostamaan sijoitustamme, vaikka mukana oli 10 uutta ohjelmaa", Kauppakorkeakoulun dekaani Ingmar Björkman sanoo. 

FT-rankingin kaksi parasta korkeakoulua olivat sveitsiläinen University of St Gallen ja ranskalainen HEC Paris.

Financial Times Master’s in Management -ranking 2016 julkaistiin 12.9.2016.

Lisätietoja:
Ingmar Björkman
dekaani
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
p. 040 704 0291
Ingmar.bjorkman@aalto.fi

Kristiina Mäkelä
varadekaani
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
p. 040 559 3454
Kristiina.makela@aalto.fi

Aalto-yliopiston CEMS MIM (Master’s in Management) -ohjelma on viime vuoden opiskelijapalautteen perusteella arvioitu 3. parhaaksi ohjelmaksi kaikkiaan 29 CEMS-koulun vertailussa.

Verkoston parhaat pisteet Aalto-yliopisto sai saavutetuista oppimistuloksista. Opiskelijat antoivat erinomaiset arvosanat myös kaikille muille kyselyn kohdille, kuten kurssien, seminaarien ja projektitöiden ohjaukselle ja kokonaisuudelle sekä CEMS-ohjelman johtamiselle ja ohjelman henkilökunnan tarjoamalle palvelulle.

”CEMS-opiskelijoissa eli CEMSsareissa on positiivista energiaa ja heittäytymisen halua, ominaisuuksia, joihin opetustilanteiden hyvä vuorovaikutus perustuu. CEMS-yrityspartnereiden kanssa tehtävissä pienemmissä ja suuremmissa projekteissa opiskelijat tuottavat tuoreita ideoita ja tekevät tarkkoja huomioita, mikä innostaa yrityksiä jatkamaan yhteistyötä. Positiivinen spiraali kaiken kaikkiaan”, ohjelman akateeminen johtaja, Professor of Practice Rita Järventie-Thesleff pohtii menestyksen saloja ja kiittelee kollegoitaan.

CEMS MIM on tarjolla Aalto-yliopistossa jo kirjoilla oleville maisteriopiskelijoille ns. Crown-mallisena ohjelmana viimeisen kerran lukuvuonna 2017–2018. Tulevaisuudessa CEMS MIM on osa Global Management -maisteriohjelmaa, joka tulee korvaamaan nykymuotoisen CEMS MIM -ohjelman.

Haku ensimmäiseen Global Management -maisteriohjelmaan alkaa joulukuussa 2016

Uusi kaksivuotinen, 120 opintopisteen laajuinen Global Management -maisteriohjelma alkaa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa lukuvuonna 2017–2018. Hakuaika ohjelmaan on ensimmäistä kertaa joulu-tammikuussa 2016–2017.

”Ohjelmaan valittavilla opiskelijoilla on ainutlaatuinen mahdollisuus yhdistää kaksi arvostettua koulutusta: suorittaa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun myöntämä KTM-tutkinto sekä saada kansainvälisen johtamisen CEMS MIM (Master’s in International Management) -todistus”, Rita Järventie-Thesleff kertoo.

Global Management -maisteriohjelma koostuu CEMS MIM -opinnoista ja erikoistumislinjasta, joita ovat laskentatoimi, yritysviestintä, yrittäjyys ja innovaatiojohtaminen, rahoitus, johtaminen ja kansainvälinen liiketoiminta, markkinointi ja strategia.

CEMS-ohjelma on ollut jatkuvasti kehityksen aallon harjalla

Maailman johtavien kauppakorkeakoulujen ja suuryritysten muodostama CEMS-yhteisö (the Global Alliance in Management Education) on perustettu vuonna 1988 ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu on ollut sen ainoa suomalainen jäsenkoulu vuodesta 1998 alkaen. Yhteisössä on kaikkiaan 30 jäsenyliopistoa, 74 kansainvälistä yritysjäsentä sekä 4 yhteiskunnallista jäsentä (social partners). Suomalaisina yritysjäseninä ovat mukana KONE ja Nokia.

Ohjelma on kehittynyt jatkuvasti lähes 30-vuotisen olemassaolonsa ajan. Tämä on ollut mahdollista, koska verkostoon kuuluvien yliopistojen professorit ovat antaneet ohjelmalle korkeatasoisen tutkimus- ja opetuspanoksen. 70 yritysjäsentä ja 4 yhteiskunnallista jäsentä ovat puolestaan kertoneet, mistä tiedoista ja taidoista opiskelijat hyötyvät työelämässä, ja tarjonneet opiskelijoille yritysprojekteja, harjoittelujaksoja ja vierailuluentoja. Erinomaiset, kansainväliset opiskelijat ovat tarttuneet ohjelman tarjoamiin mahdollisuuksiin ja sijoittuneet työelämään nopeasti valmistumisensa jälkeen.

Lisätietoja:
Global Management -maisteriohjelma

CEMS-ohjelmapäällikkö Arja Sahlberg (vas.), CEMS-ohjelman akateeminen johtaja Rita Järventie-Thesleff ja CEMS-ohjelmapäällikkö Liisa Kotilainen. Kuva: Kenny Ronkainen.

Yhteiskunnallisessa keskustelussa kuullaan tällä hetkellä kärjistyneitä näkemyksiä ja käsityksiä siitä, mikä on oikeudenmukaista kellekin. Kauppakorkeakoulun filosofian aineen Studia Generalia -luentosarja Oikeudenmukaisuus ja sen vaihtoehdot globalisoituvassa maailmassa valottaa ja selkiyttää tilannetta. Luennot ovat osa Suomen Kulttuurirahaston tukemaa Argumenta-hanketta.

”Esimerkiksi keskustelussa maahanmuuttajista ja työttömistä, ja toisaalta yrittäjien ja työnantajien motiiveista ja panoksesta, esiintyy hyvin erilaisia ennakko-oletuksia arvoista, ihmisluonnosta ja yhteiskunnasta. Ristiriidat näissä ennakkokäsityksissä ovat avainasemassa epäoikeudenmukaisuuden kokemisessa ”, toteaa hankkeen johtaja, Kauppakorkeakoulun filosofian professori Matti Häyry.

Epäoikeudenmukaisuuden tunne voi liittyä esimerkiksi historiaan, yhteiskunnalliseen asemaan, eriytymiseen tai ulkopuolisuuteen. Epäoikeudenmukaisuutta voi kokea yksilönä tai osana jotakin ryhmää. 

”Yhteiskunnan kannalta on oleellista pystyä keskustelemaan näistä ennakko-oletuksista ja epäoikeudenmukaisuuden tuntemisen syistä. Haluamme pohtia, miten ristiriitoja pitäisi kohdata ja miten niistä voi päästä eteenpäin”, sanoo hankkeen koordinaattori Johanna Ahola-Launonen.

Monitieteistä oikeudenmukaisuustutkimusta

Hankkeen varajohtajan, dosentti Tuija Takalan mukaan Kauppakorkeakoulun filosofian aineen tutkijoille on projektin myötä kehittynyt vahva halu jatkaa monitieteistä tutkimusta oikeudenmukaisuuden parissa. Vireillä on useita aiheeseen liittyviä tutkimushankehakuja.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun yleisöluentosarjalla pyritään herättämään keskustelua oikeudenmukaisuuden asemasta ihmisten arkiajattelussa ja poliittisessa päätöksenteossa. Luentosarjan ensimmäisessä osassa syksyllä 2015 Suomen akateemiset huiput valottivat tieteenalojensa historiallisia ja teoreettisia käsityksiä oikeudenmukaisuudesta.

”Monitieteisellä lähestymistavalla saatiin hyvä käsitys siitä, kuinka erilaisia asioita oikeudenmukaisuudella onkaan voitu tarkoittaa eri aloilla aikojen saatossa”, Häyry myhäilee.

”Tänä syksynä päästään eteenpäin konkreettisiin asioihin, tuodaan aihe meidän kymmenen huippuluennoitsijamme voimin kunnolla iholle”, Ahola-Launonen täydentää.

Yleisöluennoista ollaan toimittamassa kirjaa, joka tuo käsitellyt ajatukset lukevan yleisön tietoisuuteen.

Studia Generalia -luentosarja 2016

Aika: Syksy 2016, keskiviikkoiltoina 5.10, 12.10, 26.10, 2.11 ja 9.11. klo 17.15–19.00
Paikka: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, Chydenia-rakennus, Runeberginkatu 22–24 (Helsinki), Sali G111
Vapaa pääsy.

Luentosarjan ohjelma (management.aalto.fi)

Facebook-tapahtuma:
https://www.facebook.com/events/271164896589364/

Twitter: #oiva2016

Professori Matti Häyryn johtama Oikeudenmukaisuus ja sen vaihtoehdot globalisoituvassa maailmassa -hanke on yksi kolmesta vuoden 2014 Argumenta-haussa rahoitusta saaneesta hankkeesta. Argumenta on Suomen Kulttuurirahaston rahoitusmalli, joka ei ole tarkoitettu varsinaiseen tutkimustyöhön, vaan luomaan tutkijoiden ja tieteiden välistä keskustelua merkittävistä ajankohtaisista aiheista.

Lisätietoja:
Professori Matti Häyry
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
matti.hayry@aalto.fi

Koordinaattori Johanna Ahola-Launonen
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
johanna.ahola-launonen@aalto.fi
p. 040 557 8382
 

Professori Kristiina Mäkelä on nimitetty Kauppakorkeakoulun opetuksesta ja oppimisesta vastaavaksi varadekaaniksi.

Kristiina Mäkelä toimii Kauppakorkeakoulussa kansainvälisen liiketoiminnan professorina sekä johtamisen laitoksen varajohtajana. Hänen tutkimuksensa keskittyy ihmisiin liittyviin kysymyksiin monikansallisissa yhtiöissä, kuten henkilöstöhallintoon, tietoon ja henkilöiden väliseen vuorovaikutukseen.

─ Opetus on Kauppakorkeakoulun tärkein tehtävä, ja olen kiitollinen mahdollisuudesta päästä vaikuttamaan ja viemään siihen liittyviä asioita eteenpäin. Seppo Ikäheimo on tehnyt loistavaa työtä ja siitä on hyvä jatkaa, Kristiina Mäkelä sanoo.