Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan myöntämän tutkijatohtorin rahoituksen tavoitteena on mahdollistaa lupaavimpien, äskettäin tohtorin tutkinnon suorittaneiden nuorten tutkijoiden pätevöityminen ja itsenäistyminen ammattitutkijoiksi.

Kauppakorkeakoulussa työskentelevän Alexei Koveshnikovin tutkimuskohteena on Venäjä, ja erityisesti länsimaisten työntekijöiden asenteet ja toimintatavat siellä. Rahoitus on kolmivuotinen ja laajuudeltaan noin 310 000 euroa.

‒ Poliittisesta epävakaudestaan huolimatta Venäjä on edelleen kiinnostava markkina-alue kansainvälisille yrityksille. Ainutlaatuisen historiallisen, sosiokulttuurisen ja poliittisen taustansa vuoksi maan liiketoimintaympäristö on erilainen kuin länsimaissa. Tästä johtuen niin ulkomaalaisten yritysten ja kuin johtajienkin voi olla hyvin vaikeaa ymmärtää, mikä toimii parhaiten venäläisessä toimintaympäristössä, Koveshnikov kuvaa.

Tutkimusprojektin tavoitteena on paljastaa sellaisia psykologisia mekanismeja ja henkilökohtaisia strategioita, jotka voivat auttaa ihmisiä sopeutumaan toimimaan paremmin Venäjällä.

Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta myönsi rahoituksen 20 uudelle akatemiatutkijalle ja 30 uudelle tutkijatohtorille. Toimikunnalle osoitettiin määräaikaan mennessä 356 tutkijatohtorin ja 176 akatemiatutkijan hakemusta. Yhteensä tehtävien rahoitukseen osoitettiin noin 16,5 miljoonaa euroa.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa väittelevän Jari Melginin väitöstutkimus on kansainvälisesti ensimmäinen tutkimus, jossa päätösvallan jakoa pörssiyhtiöiden hallinnossa on systemaattisesti selvitetty hallitusten julkistamien päätösperiaatteiden avulla. Tutkimus perustuu laajaan eurooppalaiseen aineistoon.

– Hallituksilla on mielenkiintoinen itsesäätelevä rooli: ne päättävät itsenäisesti säännöistä, jotka määrittävät, kuinka paljon valtaa ne pitävät itsellään ja kuinka paljon sitä edelleen delegoidaan toimivalle johdolle. Noin puolet tutkituista yhtiöistä julkistaa ainakin olennaiset osat vallan rajoista, mutta esimerkiksi Suomessa julkistaminen on vielä harvinaista, Melgin kertoo. 

Jari Melginin tutkimus osoittaa, että eurooppalaisten yhtiöiden hallitukset ymmärtävät tehtävänsä hyvin eri tavoin. Asettamalla alhaiset rajat olennaisille päätöksille hallituksesta tulee käytännössä operatiivinen, kun taas yhtiöissä, joissa päätösvaltaa on delegoitu runsaasti johdolle, hallituksen merkitys osakkeenomistajien edustajana on vähäinen.

Väitöskirjan mukaan keskimääräinen päätösvallan raja oli vain 0,6 % yhtiön markkina-arvosta.

Melginin mukaan voidaan myös kysyä, onko nykymuotoisilla hallintorakenteilla edes edellytyksiä omistajien tahdon edustamiseen yhtiöiden koon kasvaessa, koska erittäin suurissa yhtiöissä olennaisia päätöksiä on vaikea identifioida. Tämän vuoksi hallituksista saattaa tulla jopa vain muodollisia elimiä ilman aitoa päätösvaltaa.

Väitöskirjan mukaan keskimääräinen päätösvallan raja oli vain 0,6 % yhtiön markkina-arvosta. Tämä tarjoaa hyvän vertailukohdan hallituksille, kun ne miettivät olennaisuuden rajaa yhtiössään. Tieto hallituksen vallan rajoista auttaa osakkeenomistajia arvioimaan edustajiensa toimintaa. Myös suomalaisille yhtiöille olisi eduksi, että niiden hallitukset julkistaisivat tarkemmin, mitkä asiat kuuluvat niille ja mitkä ne delegoivat edelleen johdon päätettäväksi.

Hallitus – rahoittajan edustaja?

Jari Melginin väitöskirja analysoi myös hallituksen ja rahoittajien välistä suhdetta tilanteessa, jossa yhtiön rahoitustilanne on vaikea.

– Hallitus nähdään yleensä omistajien edustajana, mutta taloudellisessa kurimuksessa olevissa yhtiöissä voitiin havaita hallituksen muuttuvan omistajien edustajasta rahoittajien edustajaksi. Tilanteissa, joissa omistaja-arvo on hyvin matala suhteessa rahoittajien riskiin, hallitukset pyrkivät rajoittamaan johdon toimintavapautta turvatakseen paitsi rahoittajien intressit myös omaa mainettaan. 

Melgin käsitteli hallituksen ja omistajan suhdetta Representation-teorian kautta. Sen peruskäsitteet löytyvät politiikan teorian puolelta, ja ajatuksena on, että mikä tahansa organisaatio, jossa on suuri määrä edunsaajia, vaatii toimiakseen edustuksellisen elimen, joka ohjaa ja valvoo päätöksentekoa näiden puolesta. 

Väitöstilaisuus

KTM, VTM Jari Melgin laskentatoimen väitöskirja ”Representation, Materiality and Decision Control – Essays on the role of Board of Directors as an Intermediate Actor in Corporate Governance” (Representaatio, olennaisuus ja vallan rajat – hallituksen itsenäinen rooli yhtiön hallinnossa) tarkastetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa perjantaina 6.5.2016 kello 12.  Vastaväittäjänä toimii professori Morten Huse BI Norwegian Business Schoolista ja kustoksena Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun varadekaani, professori Seppo Ikäheimo.

Lisätietoja:

Jari Melgin
p. 040 540 1779
jari.melgin@aalto.fi

Kauppakorkeakoulun dekaani Ingmar Björkman ja oppimispalveluiden päällikkö Margareta Soismaa jakoivat diplomit 3.5.2016 Kauppakorkeakoulun Otaniemen-tiloissa järjestetyssä juhlatilaisuudessa.

Vuonna 2012 kuollut OTK, ekonomi Ilkka Kontula oli opiskellut sekä Helsingin kauppakorkeakoulussa että Helsingin yliopistossa. Hän halusi testamenttilahjoituksellaan helpottaa opiskelijoiden arkea. Näin ollen Ilkka Kontulan säätiö jakaa kannustusapurahoja vuosittain Kauppakorkeakoulun ja Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijoille.

Apurahoja jaetaan vuosittain kandidaattiopiskelijoille, jotka ovat menestyneet opinnoissaan erinomaisesti ja suorittaneet vähintään 80 opintopistettä kolmen ensimmäisen lukukauden aikana. Henkilökohtaisen apurahan suuruus on 1 000 euroa. Apurahat jaettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2014.

Koska Ilkka Kontula on kohdentanut apurahat nimenomaan Helsingissä opiskeleville, on Kauppakorkeakoulu päättänyt myöntää vastaavan suuruiset apurahat Mikkelissä opiskeleville ansioituneille opiskelijoille.

Apurahan saivat:

Aho, Elisa
Bergman, Björn
Eloholma, Tuomas
Erkamo, Helmi
Försti, Eero
Heinonen, Aleksi
Hollming, Anna
Honkanen, Riku
Huotari, Samuli
Hyytiä, Eetu
Ihalainen, Arttu
Juuti, Tuomas
Kansikas, Carolina
Keskinen, Lauri
Kiiski, Juho
Koivusalo, Matias
Kokljuschkin, Anton
Kontiainen, Taneli
Kontio, Casimir
Korpua, Niko
Koskinen, Roni
Kosonen, Marjo
Kovala, Mari
Kuokkanen, Tommi
Lehtoniemi, Riku-Otto
Lindgren, Leevi
Malmi, Noora
Miettinen, Aleksi
Mättö, Saska
Noopila, Tuomas
Nummela, Riikka
Pellikka, Kim-Jonas
Peltokangas, Julius
Pihanurmi, Janna
Raahenmaa, Nea
Raja, Kimmo
Rintamäki, Paul
Salomaa, Anssi
Savolainen, Eerika
Sertti, Elina
Takaneva, Jussi
Tenhunen, Otso
Torikka, Valtteri
Tupamäki, Kalle
Tuuppa, Paula
Vapola, Juho
Varheenmaa, Aaro
Viitala, Valtteri
Virtanen, Niko
Vänttinen, Juha
Yim, Kai-Wei

Yht. 51 opiskelijaa

Mikkelin yksikössä opiskelevista apurahan saivat:

Javaloyas Martinez, Alejandro
Järvinen, Annika
Korzhova, Vladislava
Kulpakko, Katariina
Lampela, Nina
Manner, Jenna
Nguyen, Hong Thai
Nguyen, Ngau Thu
Nukenova, Aigerim
Riihonen, Renja
Teräsniska, Saara
Virtanen, Elli-Maija

Yht. 12 opiskelijaa

Materiaaleja on tutkittu Aallossa eri näkökulmista jo pitkään, ja aiheen parissa työskentelee laaja joukko tutkijoita ja professoreja. Myös alan liiketoimintamahdollisuudet ovat suuret. Lehden pääartikkeleissa esitellään kolme yliopiston piiristä syntynyttä yritystä: luunpidennyshoitoa kehittävä Synoste sekä nanoteknologia-alan yritykset Canatu ja Picosun.

Canatun perustaja, professori Esko Kauppinen muistuttaa, että keksinnön saattaminen laboratoriosta kaupan hyllylle vie paljon aikaa. Häneltä kollegoineen se vaati kymmenen vuotta intensiivistä tutkimustyötä, ja mukana oli myös ripaus hyvää onnea.

Rehtori Tuula Teeri toteaa lehden Avauksia-tekstissä, että yliopiston strategia on tuottanut tulosta: ”Yliopisto-rankingit ja saavutuksemme kaikkein kilpailluimman rahoituksen hakemisessa kertovat kansainvälisen asemamme nopeasta vahvistumisesta. Olemme onnistuneet kehittämään ratkaisuja muuttuvan osaamistalouden haasteisiin. Aallon ympärille rakentunut ekosysteemi tuottaa tutkitusti puolet Suomen uusista yliopistolähtöisistä yrityksistä.” 

Tieteen akateemikko, kesällä eläkkeelle jäävä professori ja dekaani Risto Nieminen kertoo Oho-palstalla tutkimustyön kompastuskivistä.

Kuka-palstan alumnihaastattelussa Risto Siilasmaa, F-Securen ja Nokian hallituksen puheenjohtaja, toteaa olevansa ikuinen yrittäjä: ”Ennen kaikkea yrittäjyys on minusta vastuunkantoa; sitä, ettei sivuuteta ongelmia ja jätetä niitä muiden ratkottaviksi.”

Kolumnissa tapaamme Linda Liukkaan, joka puolestaan kertoo olevansa ”ainakin lastenkirjailija, kuvittaja, koodari ja toimitusjohtaja”, sillä hänen mielestään parhaiten oppii tekemällä. Ja eniten pääsee tekemään, kun ei määritä itseään liian tiukasti.

Kuvareportaasi Siellä näyttää, millaista on ”koodauksen maratonilla”, hackathon-tapahtumassa. Kulttuurialan hackathonissa ideoitiin avoimesta kulttuuridatasta uusia tuotteita, konsepteja, sovelluksia ja taideteoksia.

Magazine on saatavilla Aalto-yliopiston kampuksilla. Näköislehti on luettavissa issuu.com-sivustolla, ja artikkeleiden englanninkielisiä käännöksiä on osoitteessa aalto.fi/magazine.

Suomalaisen Tiedeakatemian tehtävänä on edistää tieteellistä tutkimusta sekä toimia korkeatasoista tiedettä edustavien tutkijoiden yhdyssiteenä. Se on perinteinen tiedeakatemia siinä mielessä, että sen jäsenmäärä on rajattu ja jäsenistö valitsee uudet jäsenet tieteellisten ansioiden perusteella.

Tiedeakatemia jakaantuu kahteen osastoon: matemaattis-luonnontieteelliseen sekä humanistiseen osastoon. Tiedeakatemian varsinaisiksi jäseniksi kutsutaan ansioituneita suomalaisia tieteenharjoittajia. Suomalaisen Tiedeakatemian uudet jäsenet 2016 valittiin vuosikokouksessa 15.4.2016. Matemaattis-luonnontieteelliselle osastolle valittiin Aalto-yliopistosta fysiikan professori Mika Sillanpää ja Humanistiselle osastolle kansainvälisen liiketoiminnan professori Rebecca Piekkari ja yritysjuridiikan professori Petri Kuoppamäki. Jäsenyydet ovat elinikäisiä.

– Jäsenyys on merkittävä kunnianosoitus, Sillanpää kertoo ylpeänä. Hänen tutkimusalaansa on kokeellinen kvanttifysiikka. Sillanpää etsii kvanttifysiikan ennustamia ilmiöitä mikromekaanisissa värähtelijöissä matalissa lämpötiloissa.

Rebecca Piekkari kertoo, että tämä on merkittävä kollegiaalinen tunnustus siksi, että humanistinen osasto on hyvin laaja ja monialainen kattaen mm. uskontotieteen, historian, psykologian, kielitieteen, oikeustieteet ja yhteiskuntatieteet. Kahdeksasta tieteenalasta kauppatieteillä ei ole omaa ryhmää, joten Tiedeakatemiassa saamani tuki tuntuu tästäkin syystä erityisen arvokkaalta. Piekkari on tutkinut monikansallisten yritysten johtamista, organisaatiorakenteita ja viestintää sekä Suomessa että ulkomailla.

– Arvostan valintaani erittäin paljon, koska kyseessä on tieteellisiin meriitteihin perustuva kutsu, Kuoppamäki sanoo. Hänen erikoisalaansa on kilpailuoikeus, jota hän on tutkinut 25 vuoden ajan.

Tiedeakatemia toteuttaa tehtäväänsä järjestämällä esitelmä- ja keskustelutilaisuuksia, kustantamalla tieteellisiä julkaisuja, myöntämällä apurahoja, tekemällä aloitteita tiedettä ja tieteenharjoittajia koskevissa kysymyksissä sekä antamalla lausuntoja. Tiedeakatemialla on edustaja monessa tieteellisessä järjestössä, komiteassa ja säätiössä.

Kaikki uudet jäsenet (acadsci.fi)

Työnantajamielikuvia seuraava Universum selvittää vuosittain työnantajamielikuvia globaalisti 62 maassa. Suomessa tutkimukseen vastasi tänä keväänä noin 11 500 valmistumassa olevaa nuorta, joiden keski-ikä oli 24 vuotta.

– Aalto-yliopisto palkittiin Vuoden yliopistona. Sen opiskelijat ovat kaiken kaikkiaan tyytyväisiä yliopistoonsa. Ura- ja rekrytointipalvelut saavat kiitosta ja Kauppakorkeakoulu saikin näitä palveluita arvioitaessa Suomen yliopistojen kaikkein korkeimmat pisteet. Yliopistoa kuvaillaan laadukkaaksi ja yritysyhteistyötä hyväksi; Aallon opiskelijat ovat muita innovatiivisempia ja heillä on hyvä luottamus itseensä, Universumin Suomen maajohtaja Jonna Sjövall tiivistää selvityksen tuloksia.

– Aalto-yliopisto näyttää suuntaa monestakin näkökulmasta: yhdessä mietitään, miten pystytään palvelemaan sekä opiskelijoita että työnantajia. Tämä on uudistumisen merkki. Aaltoa benchmarkataan jo maailmallakin, eurooppalaiset huippuyliopistot ovat kiinnostuneita tutkimuksen tuloksista ja siitä, mitä Aallossa tehdään hyvin, Sjövall jatkaa.

Opiskelijoiden suosikkityöpaikka Finnair on Kauppakorkeakoulun Premium Partner

Selvityksen mukaan Finnair on noussut kaupallisen alan opiskelijoiden keskuudessa halutuimmaksi työpaikaksi.

Sjövall kertoo, että Finnairilla työskentely nähdään arvokkaaksi merkinnäksi cv:ssä ja se on hyvä referenssi uralla. Yhtiö on ollut aktiivinen sosiaalisessa mediassa ja tehnyt hyvää opiskelijayhteistyötä Aalto-yliopiston kanssa.

– Solmimme Finnairin kanssa Premium Partner -kumppanuussopimuksen viime syksynä ja olemme alusta alkaen iloinneet yrityksen toimialasta ja sen vahvasta kansainvälisestä brändistä yhteistyökumppaneidemme joukossa, Kauppakorkeakoulun ulkoiset suhteet -yksikön päällikkö Jonna Söderholm kertoo.

– Vaikka Finnairin brändi onkin opiskelijoillemme tuttu, olemme aktiivisella ja monimuotoisella yhteistyöllä saaneet entistä paremmin näkyväksi mahdollisuudet, joita Finnair tarjoaa juuri kauppatieteilijöille, Söderholm jatkaa.
 

Aallon opiskelijoita palkittiin Vuoden opiskelijoina

Universum järjesti työnantajaselvityksen rinnalla yhteistyössä asiakkaidensa Verohallituksen, Enfon ja Firan kanssa Vuoden opiskelija ‐kilpailun. Kilpailussa opiskelijoille tarjoutui erinomainen tilaisuus osoittaa, miksi juuri he ovat tulevia lupauksia, joiden osaaminen ja tausta sopivat hakukriteereihin. Samalla kilpailu tarjosi osallistujille erinomaisen tilaisuuden tutustua mukana oleviin organisaatioihin pintaa syvemmältä ja luoda kontakteja työelämää varten.

Vuoden verolähettilääksi oli Top 3 -kärjessä ehdolla Kauppakorkeakoulun opiskelija Mikko Heiskanen. Valinta osui kuitenkin Turun yliopiston opiskelijaan. Enfon palkitseman Vuoden digiopiskelijan kunniasta kilvoitteli kärkikolmikossa kaksi Kauppakorkeakoulun opiskelijaa: Viljami Väisänen ja Joona Ruissalo, joista Väisänen valittiin parhaaksi. Vuoden rakennusopiskelijaksi Fira valitsi Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun Joonas Lehtovaaran.

Tunnustukset jaettiin Universum Awards -seminaarissa Kulttuuritehdas Korjaamolla 27.4.2016.

Kesäkuussa järjestettävän konferenssin pääteemat ovat:

• Uudet puurakenteet, rakentamistavat ja kilpailukyky
• Puurakentamisen koulutus, innovaatiot ja liiketoiminta
• Puu modernissa arkkitehtuurissa, kaupunkisuunnittelussa, muotoilussa ja asumisessa.

Kukin teema jakautuu neljään eri jaksoon, joissa on kymmeniä eri puheenvuoroja ja puhujia ympäri maailmaa. 

Poimintoja perjantaiaamupäivän 17.6. Business cases -seminaarista:

Case Lakea

Lakea on rakennuttanut viime vuosina paljon asuntoja ympäri Suomea. Suuri osa kohteista on toteutettu puurakenteisina. Toimitusjohtaja Timo Mantila kertoo, miksi puun käyttö kiinnostaa ja missä ovat puurakentamisen kilpailukyvyn haasteet.
 

Case Folkhemmet

Folkhemmet rakennuttaa Tukholmaan tuhansia puurakenteisia kerrostaloasuntoja lähivuosina. Peruste puun valinnalle ovat sen edulliset ympäristövaikutukset. Johtaja Sandra Frank avaa valinnan taustat.
 

Pudasjärven hirsikampus

Pudasjärvi on suomalainen edelläkävijä puun käytössä julkisessa rakentamisessa. Kunta halusi eroon sisäilmaongelmista ja päätti rakentaa uuden päiväkodin ja koulun massiivihirrestä. Kaupunginjohtaja Tomi Timonen kertoo, miten julkisilla hankinnoilla voidaan edistää paikallistaloutta ja uusituvan paikallisen rakennusmateriaalin käyttöä.
 

Case Lapwall

Viron puuelementtiteollisuuden menestys on herättänyt paljon kiinnostusta viime aikoina. Menestyjiä löytyy myös Suomesta, kuten Lapwallin huima kasvutarina osoittaa. Toimitusjohtaja Jarmo Pekkarinen kertoo, miten yrityksen menestys on rakennettu.
 
Tutustu monipuoliseen ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan!

Konferenssin verkkosivut: www.forum-woodnordic.com
Twitter: #woodforum

Forum Wood Building Nordic -konferenssin teemana on Yhteistyöllä eteenpäin (Progress through collaboration). Monitieteellisessä konferenssissa kohtaavat puuarkkitehtuuri ja -rakennetekniikka sekä puunjalostustekniikka ja markkinointi.

Konferenssi koostuu luennoista, näyttelystä ja ekskursiosta. Tapahtumassa kohtaavat puualan tutkijat, rakennussuunnittelijat, rakennuttajat, rakentajat, yhteiskunnan päättäjät ja viranomaiset sekä teollisuus ja kauppa. Yritykset esittelevät konferenssissa ratkaisujaan ja tapaavat asiakkaitaan.

Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksella (os. Otakaari 1) pidettävän konferenssin järjestävät yhteistyössä Aalto-yliopisto, Espoon kaupunki sekä Puuinfo Oy ja Puutuoteteollisuus ry. Konferenssi on puurakentamisen päätapahtuma Euroopassa. Alun perin saksalaisen International Forum Holzbau konferenssin pohjoismainen versio on aiemmin järjestetty Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.

Digitalisaatio muuttaa suomalaista yhteiskuntaa monin tavoin. Se tulee hävittämään osan perinteisistä toiminnoista ja toimintatavoista, mutta samalla se tarjoaa uusia mahdollisuuksia uuden elinkeinotoiminnan ja yhteiskunnan kehitykselle. On meistä itsestämme kiinni, minkä tien valitsemme. Uudistamalla vanhoja käytäntöjä ja panostamalla rohkeasti tulevaisuuteen voimme siirtyä digitalisaation voittajien joukkoon. Suomella on oikean osaamisen, vähäisen korruption ja hyvän tietotekniikkainfrastruktuurin ansiosta kaikki edellytykset olla voittajien joukossa.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professorit (Professors of Practice) Katariina Kemppainen (logistiikka), Olli-Pekka Lumijärvi (laskentatoimi), Hannu Ojala (laskentatoimi), Erkki Ormala (innovaatiojohtaminen) ja Liisa Välikangas (innovaatiojohtaminen) nostavat tässä tekstissään esiin digitalisaation tuomia mahdollisuuksia, joita yhteiskuntamme olisi syytä hyödyntää.

Jakamistalous korvaa keskitettyä tuotantoa. Digitaalisuus on mahdollistanut jakamistalouden, jossa resurssit otetaan tehokkaampaan käyttöön. Esimerkkejä on lukuisia: Airbnb-palvelua hyödyntämällä vapaana oleva koti voidaan tarjota lyhytaikaiselle vuokralle. Turo-palvelun avulla yksittäiset autonomistajat voivat laittaa autonsa vuokralle, ja FlightCar-palvelun avulla lentomatkalle lähtevät autoilijat voivat vuokrata autonsa sen sijaan, että jättävät sen seisomaan parkkipaikalle matkan ajaksi. Samalla syntyy liiketoimintaa, joka ei sido pääomaa. Airbnb toimii kuin hotelliketju omistamatta yhtään asuntoa. Uber ja Luft eivät omista autoja eivätkä kuljettajat ole sen palkkalistoilla. Suomen kaltaiseen pääomaköyhään maahan tällainen liiketoimintamalli olisi loistava.

Energian internet vähentää isojen investointien tarvetta. Digitalisaation avulla globaaleja kasvihuonepäästöjä voitaisiin vähentää kymmeniä prosentteja. Yhdysvalloissa panostetaan satoja miljoonia energiainternetin synnyttämiseen, jossa kuka tahansa voi toimia energian tuottajana ja kuluttajana. Energian jakelu ja laskutus tapahtuisi yhteisen digiplatformin kautta aivan samoin kuin tiedon siirto ja laskutus toimii internetissä.

Palveluista muodostuu olennainen osa teollisuuden tarjoamaa. Elämme jälkityöllisessä palveluyhteiskunnassa. Perusteollisuus modernisoi hyvällä vauhdilla toimintatapojaan. Useat suomalaiset konepajayhtiöt ovat siirtymässä teollisen internetin aikaan, jossa kasvua haetaan reaaliaikaisesta laitteiden toiminnan ja kunnon seurantapalveluista. Näissä oloissa kansallisten digitaalisten palvelualustojen rakentaminen on vähintään yhtä tärkeää kuin kansallisen liikenneinfrastruktuurin kehittäminen.

Talouden informaatiovirrat pelkistyvät. Yhdysvaltojen viitoittamalla mallilla EU vähentää yksityisen sektorin taloudellisen informaation tuottamisvelvoitteita tulkiten ne laajalti ”hallinnolliseksi taakaksi”. Systeemisten riskien pelossa yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen taloudellisen informaation tuottamisen sääntely ja valvonta voimistuu. Talouden informaatiovirrat sekä yksityisellä että julkisella sektorilla muuttuvat rakenteellisemmiksi (esim. XBRL) ja käytettävämmiksi.

Globaali kilpailu koulutuksessa haastaa yliopistot. Suomi haluaa nyt olla innostavan oppimisen kärkimaa, mutta erityisesti korkeakouluopinnoissa on parannettavaa. Maailman parhaat yliopistot tarjoavat korkeatasoisia oppimismahdollisuuksia tavoitteenaan globaalin markkinan valloittaminen ja parhaiden opiskelijoiden rekrytointi. Massaluentojen puuduttamat, verkko-oppimiseen tottuneet nuoret saattavat äänestää jaloillaan. Digitaalisuuden myötä tämä ei vaadi edes ulkomaille muuttoa.

Työ muuttuu. Tulevaisuudessa vakiintuneet työsuhteet ovat vain harvojen etuoikeus. eLancen, 99Designin, Uberin ja Woltin tapaiset yritykset tarjoavat työtä miljoonille ihmisille ympäri maailmaa. Näissä oloissa ihmisten erotteleminen palkansaajiksi tai yrittäjiksi on auttamatta vanhentunut käytäntö. Esimerkiksi Britanniassa ihminen voi samanaikaisesti olla työsuhteessa ja hankkia itse toimeentulonsa.

Verotusmallit päivitettävä. Verotuspohja muuttuu entisestään, kun yhtälöön lisätään vielä media-alan, vähittäiskaupan ja terveyspalvelujen jo käynnissä olevat murrokset? Perinteistä työtä verottamalla ei valtion kirstua täytetä. Tarvitaan uusia verotusmalleja, jotka huomioivat digitalisaation vaikutukset tulonmuodostukseen ja kulutuskäyttäytymiseen. Kestäviä kasvun lähteitä voivat olla digipalvelujen myynti kansainvälisillä markkinoilla ja ympäristöverotus.

Digitaalisuus haastaa yhteiskuntamme perin pohjin, jo kauan sitten sovittuja rakenteita ja toimintatapoja myöten. Elämme ennalta-arvaamattomien muutosten aikakautta. Piilaaksossa ei väsytä puhumaan näistä pelisääntöjä muuttavista epäjatkuvuuskohdista. Jääkö Suomi vapaaehtoisesti jälkeen?

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa syksyllä 2015 perustettu Professor of Practice (PoP) -verkosto kokoontuu noin neljä kertaa vuodessa keskustellakseen ajankohtaisista, monialaisista aiheista. Edellä esitetyn kannanoton kirjoittajien lisäksi verkostoon kuuluvat professorit Esko Penttinen (tietojärjestelmätieteet) ja Paul Viio (myynti ja myynnin johtaminen).

Professor of Practice -tehtävä antaa mahdollisuuden siirtää käytännön yhteiskunnallista osaamista yliopistoyhteisöön. Professor of Practice -tehtävään rekrytoidaan Aalto-yliopiston kannalta merkittävillä aloilla toimivia elinkeinoelämän tai julkisen sektorin asiantuntijoita. Heidän keskeinen tehtävänsä on avata ja kehittää uusia opetus- ja/tai tutkimusaloja tai taiteeseen liittyviä aloja.

Professori, TkT Jouko Lampinen, 53, on nimitetty Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun dekaaniksi ja yliopiston johtoryhmän jäseneksi. Hän aloittaa viisivuotisen kautensa 1.6.2016.

Lampisella on usean vuoden kokemus laitosjohtajan tehtävistä Aalto-yliopiston lääketieteellisen tekniikan ja laskennallisen tieteen laitokselta sekä sittemmin tietotekniikan laitokselta, jonka johtajana hän on toiminut vuodesta 2015. Lisäksi Lampinen on toiminut Perustieteiden korkeakoulun varadekaanina vuosina 2014–2015.

Lampinen on työskennellyt laskennallisen tekniikan professorina Aalto-yliopistossa ja sitä edeltäneessä Teknillisessä korkeakoulussa vuodesta 1996. Hänen tutkimuksensa on keskittynyt erityisesti monimutkaisten ilmiöiden tilastolliseen mallinnukseen, hahmontunnistukseen ja data-analyysiin.

– Perustieteiden korkeakoulu on Suomessa ainutlaatuinen keskittymä kansainvälistä huippututkimusta ja maamme teknologista kehitystä eteenpäin vievää vaikuttavuutta. Olen erittäin ylpeä saadessani palvella tätä yhteisöä ja otan tehtävän vastaan erittäin positiivisin ja tulevaisuuteen luottavaisin mielin, Lampinen sanoo.

– Jouko Lampisella on monipuolista johtamisosaamista akateemisesta maailmasta. Hän on tehnyt erinomaista työtä ollessaan yhdistämässä kolme Perustieteiden korkeakoulun laitosta yhdeksi suureksi tietotekniikan laitokseksi.Olen iloinen, että Jouko on mukana kehittämässä yliopistoa myös jatkossa, Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri sanoo.

Dekaanin tehtävänä Aalto-yliopistossa on johtaa korkeakoulun toimintaa yliopiston linjausten puitteissa sekä osallistua Aalto-yliopiston pitkäjänteiseen kehittämiseen johtoryhmän jäsenenä. Dekaani vastaa korkeakoulun toiminnan kokonaisvaltaisesta kehittämisestä ja kansainvälisestä kilpailukyvystä, resurssien jaosta korkeakoulussa yliopiston toimintasuunnitelman ja talousarvion puitteissa sekä tutkimus- ja opetushenkilöstön rekrytoinnista Aalto-yliopiston urajärjestelmien linjausten mukaisesti. Dekaani raportoi provostille.

Perustieteiden korkeakoulun nykyinen dekaani Risto Nieminen jää eläkkeelle professorin ja dekaanin tehtävästä 1.6.2016.

Lisätietoja:

Aalto-yliopisto
Rehtori Tuula Teeri
p. 050 452 4690 (assistentti Hely Kilpeläinen)
president@aalto.fi

Aalto-yliopisto
Perustieteiden korkeakoulu
Professori Jouko Lampinen
p. 050 560 4827
jouko.lampinen@aalto.fi

Kuva: Aalto-yliopisto/Anni Hanén

Sopimuksen tarkoitus on vahvistaa Stora Enson ja johtavien akateemisten instituutioiden pitkäaikaista yhteistyötä tutkimuksen, innovaatioiden ja osaamisen kehittämisen kautta.

Stora Enso on allekirjoittanut sopimuksen strategisesta kumppanuudesta kolmen johtavan teknillisen yliopiston kanssa Suomessa ja Ruotsissa. Tarkoitus on vahvistaa Stora Enson ja johtavien akateemisten instituutioiden pitkäaikaista yhteistyötä tutkimuksen, innovaatioiden ja osaamisen kehittämisen kautta.

Strateginen kumppanuus tulee näkymään konkreettisina yhteistyöprojekteina, jotka pohjautuvat Stora Enson ja yliopistojen johdon tiiviiseen keskusteluun. Tutkimusyhteistyön keskeiset osa-alueet ovat biopohjainen kemia, prosessiratkaisut, digitalisaatio, materiaalitekniikka ja design. 

– Sopimusten avulla on tarkoitus sitoa omia tutkimusresurssejamme lähemmäs näitä yliopistoja. Yhteistyö johtavien teknillisten yliopistojen kanssa tukee Stora Enson muutosta uusiutuvien materiaalien yhtiöksi sekä auttaa meitä vahvistamaan asemaamme innovaatioiden parissa, Stora Enson teknologiajohtaja Markus Mannström sanoo.

Kumppanuussopimusten avulla on tarkoitus kehittää myös Stora Enson sisäisiä osaamistarpeita sekä kasvattaa yliopistojen opiskelijarekrytointia.

– Teollisuudenalamme tarjoaa paljon mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Jos pystymme tekemään metsäteollisuudesta entistä houkuttelevamman työpaikan, yhä useammat opiskelijat hakeutuvat teknisiin koulutusohjelmiin. Tästä hyötyvät kaikki mukana olevat osapuolet, Stora Enson henkilöstöjohtaja Lars Häggström sanoo.

Kumppanuussopimukset allekirjoitettiin Aalto-yliopiston, Chalmersin teknillisen korkeakoulun ja Kuninkaallisen teknillisen korkeakoulun kanssa äskettäin ja ne ovat voimassa toistaiseksi.
 

Kauppakorkeakoulun juhlallisessa maisteri- ja tohtoripromootiossa promovoitiin vuoden 2011 promootion jälkeen valmistuneita maistereita ja tohtoreita. Presidentti Sauli Niinistön lisäksi promootiossa vihittiin yhdeksän uutta kunniatohtoria. Tilaisuus pidettiin perjantaina 20.5.

Kauppakorkeakoulun kunniatohtorit:

• Presidentti Sauli Niinistö
• Professori Eric Arnould
• Professori Alnoor Bhimani
• Professori Harrison Hong
• Professori Ann Langley
• Emeritusprofessori Herbert Moskowitz
• Professori Udo Zander
• Co-Chair of International Resource Panel (UNEP) Janez Potocnik
• Hallituksen puheenjohtaja Sari Baldauf
• Vuorineuvos Kari Jordan

Vuorineuvos Kari Jordan vihittiin kunniatohtoriksi.

Kauppakorkeakoulun juhlallisilla promootioilla on pitkät perinteet. Vuonna 2016 tulee kuluneeksi 70 vuotta ensimmäisestä kauppatieteiden promootiosta, joka järjestettiin vuonna 1946.

Promootio on yliopiston arvokkain juhlatilaisuus. Promootiossa vihitään eli promovoidaan eri tieteenalojen tohtoreita ja kunniatohtoreita ja osassa yliopistoja myös maistereita. Ajatuksena on, että tutkinnon suorittaneet otetaan promootiossa tiedeyhteisönsä täysivaltaisiksi jäseniksi ja esitellään yhteisölle.

Lue lisää promootioperinteestä

Kuvat Mikko Raskinen

Www, avoin lähdekoodi, eettinen kantasolututkimus, sininen ja valkoinen led-valo, kustannustehokas aurinkoenergia, uudentyyppiset biomateriaalit keinokudoksina ja tiedon tallennustiheyden mullistanut spintroniikka. Nämä kaikki ovat innovaatioita, jotka on aiemmin palkittu suomalaisella Millennium-teknologiapalkinnolla.

Tekniikan Akatemia julkistaa voittajan tiistaina 24. toukokuuta klo 14 alkavassa tilaisuudessa Helsingin yliopiston juhlasalissa. Julkistustilaisuutta voi seurata suorana lähetyksenä Millennium.fi-sivustolla. Tilaisuus on englanninkielinen.

Aalto-yliopisto mukana Millennium-teknologiapalkinnossa

Joka toinen vuosi jaettava miljoonan euron Millennium-teknologiapalkinto on yksi maailman suurimmista tiede- ja teknologiapalkinnoista.

Millennium-teknologiapalkinnon saajat valitsee riippumattoman Tekniikan Akatemia -säätiön hallitus nimekkään kansainvälisen palkintolautakunnan suositusten pohjalta. Palkintolautakunnan jäsenenä Aalto-yliopistosta on akateemikko Riitta Hari. Aalto-yliopisto on Tekniikan Akatemia -säätiön strateginen kumppani.

Voittajan luento ja paneelikeskustelu innovaatioista 25.5.

Aalto-yliopisto on mukana myös Millennium Talks -oheistapahtumissa, joihin alumnit ja yleisö ovat lämpimästi tervetulleita:

What does it take to become an innovator? -paneelikeskustelussa keskiviikkona 25. toukokuuta klo 15 alkaen pohditaan, mitä tarvitaan innovaatioiden syntyyn. Näkökulmia ja ratkaisuja tarjoavat asiantuntijat tieteen ja teknologian huipulta ja koulutus- ja innovaatiopolitiikan ytimestä. Keskustelua Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulussa moderoi professori Marja Makarow.

Paneelikeskustelun jälkeen voittaja kertoo työstään ja palkitusta innovaatiostaan Studia Generalia -yleisöluennolla Kauppakorkeakoulussa samana päivänä kello 17.30 alkaen. Tilaisuuden moderoijana toimii professori Howy Jacobs.

Katso tarkat tiedot tapahtumista tapahtumakalenterista.

P.s. Lapsille ja nuorille järjestetään MillenniumX-tapahtuma viikonloppuna 20.–22.5. Kaapelitehtaalla Helsingissä. Aalto-yliopistosta mukana on muun muassa vetyauto ja LEGO-robotti. Lisäksi luvassa syötäviä molekyylejä ja koodaamisen saloja!

Maailman arvostetuimmassa, Financial Times -lehden vuosittaisessa globaalissa vertailussa Aalto EE on edelleen ainut suomalainen toimija viidenkymmenen parhaan joukossa. Pohjoismaiden parhainta oli asiakkaiden arvion mukaan avointen ohjelmien uusien taitojen oppiminen ja niiden soveltaminen omaan työhön sekä uudenlainen ajattelu.

Aalto EE:n kokonaissijoitus parani kahdella sijalla tällä kertaa erityisesti liikkeenjohdon avointen valmennusohjelmien vaikuttavuuden ja asiakaskokemuksen ansiosta. Tyytyväisyys on nähtävissä myös Aalto EE:lle suoraan tulevasta asiakaspalautteesta. Esimerkiksi AaltoJOKO®-ohjelman käynyt RAY:n lakiasiainjohtaja Mari Mustakoski kertoo kokemuksestaan seuraavaa:

‒ Sain konkreettisia keinoja ideointiprosesseihin, tiimin innostamiseen ja sparraamiseen, sekä uusia eväitä omaan työhöni johtajana.

Aalto EE:n avoimien valmennusohjelmien osallistujat arvostivat ennen kaikkea uusien taitojen oppimista, niiden sovellettavuutta sekä uudenlaisen ajattelutavan omaksumista. Näillä kriteereillä Aalto EE olikin pohjoismaiden paras. Tästäkin hyvä esimerkki on juuri Mustakoski, joka otti yksikössään käyttöön luovan prosessin, jolla lakitiimi teki omaa karttaa toiminnan kehittämisen tueksi. Financial Timesin vertailussa arviot valmennusten aikana syntyvien verkostojen merkityksestä ja ohjelman jälkeisestä tuesta vahvistuivat Aalto EE:n kohdalla entisestään.

Viime vuosien tapaan Financial Timesin vertailussa nousi myös esiin Aalto EE:n avointen ja yrityskohtaisesti räätälöityjen ohjelmien osallistujien kansainvälisyys sekä globaali partneriverkosto, johon kuuluu mm. vertailussa kahdeksatta sijaa pitäväespanjalainen ESADE. Aalto EE:n verkosto on vahvistunut entisestään 16. sijan saavuttaneen Chicago Boothin kanssa käynnistetyn yhteistyön myötä.

Sijoitus kertoo korkeasta laadusta

Aalto EE toteutti vuonna 2015 yhteensä noin 80 yrityksille ja yhteisöille räätälöityä valmennusohjelmaa. Avoimet johdon ohjelmat tavoittivat puolestaan noin 2200 johtamisen ammattilaista. Yhtiön sijoittuminen jälleen maailman kärkijoukkoon on asiakkaille takuu siitä, että sisällöt, menetelmät ja valmentajat ovat korkeinta kansainvälistä tasoa.

‒ Olemme onnistuneet vakuuttamaan asiakkaamme valmennuksellisen otteen hyödyistä ja ylivoimaisesta panos-tuotossuhteesta myös vaikeassa suhdannetilanteessa. Kilpailu on kiristynyt ja kiristyy yhä, ja todelliset haastajamme tulevat yhä useammin manner-Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta. Luotan nousujohteisen kehityksen jatkuvan oman pitkäjänteisen työmme ja huippukouluista koostuvan yhteistyöverkostomme voimin, kertoo Pekka Mattila, Aalto EE:n toimitusjohtaja ja Aalto-yliopiston Professor of Practice.

Liiketoimintaympäristön muutokset ja niistä johtuvat osaamistarpeet olivat keskiössä myös LähiTapiola-ryhmän ohjelmissa.

‒ Asiakkaiden kasvaviin odotuksiin, digitaalisuuteen ja markkinamuutoksiin vastaaminen vaatii myös jatkuvaa johtamisosaamisen kehittämistä, kertovat pääjohtaja Erkki Moisander ja HR-johtaja Sari Kuusela.

HKScanille tehdyssä ohjelmassa tuetaan puolestaan yrityksen kulttuurin muutosta sekä yhtenäisen yrityskulttuurin vahvistamista.

‒ Yksi Aalto EE:n vahvuuksista on asiakkaan kuuntelu. Ohjelma on meidän näköisemme, sanoo Sari Suono, Executive Vice President HR, HKScan.

Lisätietoja:

Pekka Mattila, valtiot. tri, toimitusjohtaja, professori (Professor of Practice)
Aalto University Executive Education Oy
Puhelin: 040 738 7221
pekka.mattila@aaltoee.fi
 

Aalto University Executive Education Oy

Aalto University Executive Education tarjoaa korkealaatuisia liikkeenjohdon kehittämispalveluja (Aalto EE) ja asiantuntijoiden täydennyskoulutusta (Aalto PRO) sekä palveluita yrittäjyyden kehittämiseksi (Aalto ENT). Monipuolisessa kokonaisuudessa yhdistyvät käytännön osaaminen ja Aalto-yliopiston uusin tutkimustieto. Yhtiön vahvuuksia ovat globaali toimintamalli ja monipuolinen tarjonta. Suomen ja Singaporen lisäksi Aalto EE tarjoaa ohjelmia Puolassa, Ruotsissa, Etelä-Koreassa, Taiwanissa, Kiinassa, Indonesiassa, Iranissa sekä Baltiassa ja Venäjällä. Aalto University Executive Educationilla on kolme arvostettua laatuleimaa eli akkreditointia: AACSB, AMBA ja EQUIS. Se kuuluu näin ollen maailman instituutioista koostuvaan 0,5 prosentin parhaimmistoon.

Futurice Oy on suomalainen digitaalisia ratkaisuja kehittävä yritys, joka keskittyy palveluliiketoimintana muille yrityksille tehtäviin ohjelmistopalveluihin ja palveluiden ylläpitoon. CEO Tuomas Syrjänen (kuvassa) perusti yrityksen vuonna 2000 yhdessä Mikko Viikarin, Hanno Nevanlinnan ja Markku Taulamo kanssa, joista Taulamoa lukuun ottamatta kaikki ovat edelleen yrityksen palveluksessa. Vuosituhannen alussa yksi enkelisijoittaja vinkkasi nelikolle Start-Up Centeriä edeltäneestä Helsingin kauppakorkeakoulun New Business Center (NBC) -yrityshautomosta, missä Futurice sitten aloittikin toimintansa.
– NBC:sta löytyi tila ja siellä oli verkostojenkin puolesta hyvä aloittaa liikeidean kirkastaminen. Olimme hautomossa standardiajan kaksi vuotta, mikä siellä oli tarkoituskin olla. Niistä ajoista on jo 16 vuotta, joten muistelen vain, että liikeideaan tehtiin silloin monta muutosta ja että aika oli hyvää, Syrjänen sanoo.

Futurice on yksi Suomen nopeimmin kasvaneita tietotekniikkayrityksiä. Sen palveluksessa on jo 300 ammattilaista. Yritys on sijoittunut 10 kertaa peräkkäin Deloitten Technology Fast 50 -listalle, voittokin on tullut kerran. Listalle pääsee 50 nopeinten viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana liikevaihtoaan kasvattanutta teknologiayritystä Suomessa. Futuricen liikevaihto oli vuonna 2015 noin 28 miljoonaa euroa ja toiminta on ollut viimeksi kuluneet 12 vuotta voitollista.

Korkea ambitiotaso siivittää tekemistä

Futuricen pääkonttori sijaitsee Helsingissä, toinen Suomen toimisto on Tampereella. 2010-luvulla yritys on kansainvälistynyt; ulkomaan toimistot ovat Tukholmassa, Berliinissä, Münchenissä ja Lontoossa.
– Jatkossa satsaamme entisestään sisältöihin eli tekniikan, datan, designin ja liiketoiminnan keskinäisiin riippuvuuksiin ja niiden toimimiseen yhdessä. Samaten hyvät asiakkuudet ovat todella tärkeitä ja jatkammekin fokusoimista korkean ambitiotason asiakkaisiin. Tavoitteenamme on kasvaa entisestään, Syrjänen kommentoi tulevaisuuden suunnitelmia.

Tuomas Syrjänen kertoo korostaneensa Futuricessa avointa ja läpinäkyvää työkulttuuria.
– Työntekijöillämme on pääsy kaikkeen päätöksenteossa tarvittavaan tietoon, kuten kaikkiin yrityksen talouslukuihin. Toimintamallimme perustuu luottamukseen. Kannustan futuricelaisia myös palautteen antamiseen ja vastaanottamiseen. Se on erittäin tärkeä taito, kun työskennellään projekteissa. Myös kysyminen on todella tärkeää, hyvien kysymysten esittäminen vie asioita oikeaan suuntaan. Futurice valittiin vuosina 2012 ja 2013 sekä Suomen että Euroopan parhaaksi työpaikaksi, mitä pidän todisteena siitä, että toimintamallissamme on paljon hyvää.

Yrittäjyyttä harkitsevia ja yrittäjyyden alkutaipaleella olevia Tuomas Syrjänen haluaa kannustaa.
– Yrittäminen on vaikeampaa kuin ehkä itse kuvittelin, mutta samalla myös erittäin palkitsevaa ja opettavaista. Iso juttu on saada kaikki palaset loksahtamaan kohdilleen. Myös oman paikkansa löytäminen markkinoilla saattaa ottaa aikansa. Yrittäjän oppimiskokemus on syvä ja kattava, joten jos on kiinnostunut sellaisesta, niin sitä yrittäjyys tarjoaa. Rohkeasti vain kokeilemaan omia siipiä, Syrjänen sanoo.

Aalto Start-Up Centerissä ja sen edeltäjissä on aloittanut toimintansa moni sittemmin menestynyt yritys. Edellä esitelty yritys on yksi näistä.

Aalto-yliopiston varainhankintakampanja tempaisee 23.5. soittamalla yhden iltapäivän ja illan aikana kuudellesadalle alumnille eli yliopistosta vuosien varrella valmistuneelle. Soitot käynnistävät #AlumniHaaste-kampanjan, jossa tavoitteena on aktivoida alumnit mukaan yliopiston tulevaisuuden rakentamiseen.

Linda Liukas osallistuu kampanjaan soittamalla Aalto-yliopiston alumneille. Kuva Mikko Raskinen.

Soittajiksi on lupautunut innokas joukko Aalto-yliopiston opiskelijoita ja alumneja, kampanjan tukiryhmän jäseniä sekä varainhankinnan henkilöstöä. Puheluissa kerrotaan Aalto-yliopiston kuulumisista ja tapahtumista, kiitetään alumneja aiemmasta tuesta ja esitellään mahdollisuuksia lahjoittaa yliopistolle.

- Suuri kiitos puhelinurakasta kuuluu Annamaija Hutrin vetämälle upealle opiskelijaporukalle, jota ilman tämä hanke ei olisi onnistunut. Kampanjan tukiryhmän Linda Liukkaan ja Miki Kuusen sekä IMPROVment Oy:n Jani Turkun panos on ollut meille erityisen arvokasta, Aalto-yliopiston varainhankinnan lahjoittajasuhteista vastaava Nora Rahnasto kiittelee.

Kauppakorkeakoulu ja Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat (KY) osallistuvat kampanjaan 24.5. soittamalla illan aikana noin 400 puhelua entisille KY:n hallituksen jäsenille ja työntekijöille.

#AlumniHaaste-kampanja jatkuu uusilla tempauksilla syksyllä ja ensi vuoden keväällä.

Aalto-yliopiston varainhankintakampanjan tavoitteena on saada lahjoituksina 20 miljoonaa euroa ensi vuoden kesäkuuhun mennessä. Valtion vastainraha voi moninkertaistaa lahjoituksen arvon. Lisätietoja lahjoittamisesta: lahjoittaminen.aalto.fi.

PwC on yksi niistä yrityksistä, joka on ollut mukana Kauppakorkeakoulun partneriohjelmassa aina sen perustamisesta, vuodesta 2001, lähtien. Alussa yhteistyö oli pitkälti rekrytointipainotteista, mutta vuosien kuluessa se on laajentunut kattamaan myös muita osa-alueita.

Nyt solmittu Premium Partneruus nostaa kumppanuuden kokonaan uudelle tasolle, kun mukaan tulee yhteistyöelementtejä niin opetuksen kuin tutkimuksenkin puolelta.

‒ Odotamme innolla pitkäaikaisen yhteistyökumppanuuden tiivistämisen mukanaan tuomia uusia mahdollisuuksia. Entistä tiiviimmän yhteistyön tavoitteena on integroida PwC yhä syvemmin osaksi Aalto-yliopiston opiskelijoiden arkea, ja myös saada opiskelijoilta uutta tuoretta näkemystä liiketoimintamme kehittämiseen, sanoo toimitusjohtaja Mikko Nieminen.

Ensi syksynä PwC tulee osallistumaan aktiivisesti esimerkiksi opetukseen tarjoamalla laaja-alaisen yritys-casen neljän maisteriohjelman yhteiselle CapStone-kurssille. Jokavuotinen Kauppakorkeakoulun ja PwC:n yhteinen Capital Markets Seminar yritysten talousjohdolle on vuorossa jälleen syyskuussa. Lisäksi PwC tulee tarjoamaan työnantajan näkemyksen opiskelijoiden työnhakukoulutuksissa. Myös opiskelijaprojektin käynnistäminen on suunnitelmissa.

‒ PwC on meille tärkeä yhteistyökumppani jo vuosien takaa. On hienoa että kumppanuus saa uusia sävyjä ja syvenee entisestään, toteaa Jonna Söderholm Kauppakorkeakoulun Ulkoisista suhteista.

Partneriohjelman kautta yritykset pääsevät tekemään pitkäjänteistä yhteistyötä Kauppakorkeakoulun kanssa monella eri osa-alueella. Työnantajamielikuvan kehittäminen, opetukseen osallistuminen, tutkimusyhteistyö esimerkiksi opiskelijaprojektien yhteydessä sekä vierailuluennoitsijana toimiminen ovat kaikki esimerkkejä mahdollisista yhteistyön tavoista. Tällä hetkellä ohjelman piirissä on 13 yritystä.

Lisätietoja:

tuomas.nuotio@fi.pwc.com

jonna.soderholm@aalto.fi

Aalto-yliopisto järjesti Accenturen kanssa keväällä 2016 monitieteisen kurssin, jossa 17 poikkitieteellistä ja kansainvälistä opiskelijatiimiä ratkoivat Verohallinnon, Väestörekisterikeskuksen (VRK) ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) digitalisaatiohaasteita. Organisaatiot haastoivat opiskelijat kehittämään ratkaisuja, jotka helpottavat asiointia ja lisäävät verkko- ja mobiilipalveluiden käyttöä.

Voittoisassa MyServices-palvelussa asiakas on keskiössä

Huhtikuun lopussa järjestetyssä finaalissa valittiin kolme tiimiä, jotka pääsivät esittämään ratkaisunsa ValtioExpon pääsaliin 17.5. Tapahtumaan osallistui yli 1 500 valtionhallinnon asiantuntijaa ja näytteilleasettajien edustajaa. Esitysten jälkeen arvovaltainen tuomaristo, johon kuuluivat Valtiokonttorin pääjohtaja Timo Laitinen, Foodora Finlandin toimitusjohtaja Ville Vasaramäki, Accenture Digital Nordicin johtaja Kari Kaario sekä Fjordin palvelumuotoilujohtaja Teemu Äijälä, valitsi voittajakonseptiksi Väestörekisterikeskukselle suunnitellun MyServices-sovelluksen. 

MyServices on palvelu, jossa kaikki yksilöön liittyvät tiedot löytyvät samasta sovelluksesta. Asiakas on palvelun keskiössä ja käyttäjää palvellaankin niin, että sovellus ilmoittaa, mitä VRK:n järjestelmiin kirjautuvia asioita ja milloin käyttäjän tulee hoitaa. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi rokotusten uusiminen ja lapsen syntymään liittyvien tietojen ilmoittaminen. Voittajatiimiin kuuluivat opiskelijat Lauri Ikonen, Anna Pyyluoma, Linh Tamminen ja Phuong Vo.

Kehityspäällikkö Pekka Rehn Väestörekisterikeskuksesta kertoo, että VRK:n tavoitteena oli saada kurssin myötä uusia innovaatioita ja tuoreita toimintatapoja tukemaan asiakaskeskeisyyttä. Hackathon työtapana vastasi täysin näitä odotuksia. Kun lisäksi voittajatiimin työ purki yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioiden välisiä siiloja ja toi kansalaisen palvelun keskiöön, olen todella tyytyväinen.

– Kurssilla oli mielestäni parasta työskentely poikkitieteellisessä ryhmässä. Oman pääaineen kursseilla käy helposti niin, että ryhmän jäsenet ajattelevat hyvin samalla tavoin. Tässä ryhmässä ryhmän jäsenten taidot tukivat hyvin toisiaan. Opettavaisinta oli coaching-tapaamiset asiakkaan kanssa. Saimme näissä tapaamisissa paljon syvällistä tietoa ja uskon, että niiden myötä konseptistamme tuli asiakkaalle vieläkin relevantimpi. Myös ValtioExpo oli aivan mahtava kokemus, summaa kurssin antia Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun opiskelija Anna Pyyluoma.

HUSille ratkaisuja kehittäneistä tiimeistä ValtioExpossa kuultiin esitys konseptista nimeltään HUSideas. Valentina Arrieta, Zhenzhen Gu ja Jenni Haavisto kehittivät käytännöllisen ratkaisun, jonka avulla HUS voi kerätä ideoita palvelukokemuksen parantamiseksi. Tuomaristo palkitsi HUSin tiimin parhaasta esityksestä.

Verohallinnolle suunnitelluista ratkaisuista parhaaksi valittu Tax Learning Center -sovellus parantaa Verohallinnon tuottavuutta kouluttamalla tietyt kansalaisryhmät muun muassa sähköisten verokorttipalvelujen käyttöön. Tiimi, jonka muodostivat Davide Comuzzi, Lap Duong, Marko Pelgonen ja Shao Yufang, sai kunniamaininnan idean sovellettavuudesta.

Julkisen sektorin digitalisaatio-Hackathon saa jatkoa ensi syksynä

– Kaikki tiimit suoriutuivat vaativasta kurssikokonaisuudesta loistavasti. On hienoa, että pystymme tarjoamaan Aallon opiskelijoille uusia oppimismuotoja ja samalla tuottamaan käytännön kannalta relevantteja ratkaisuja, tiivistää logistiikan professori Katariina Kemppainen.

– Olen erittäin iloinen siitä, että asiakasorganisaatioiden edustajat kehuivat useiden tiimien ratkaisuja luoviksi ja älykkäiksi ja esityksiä tasokkaiksi, Kemppainen jatkaa.

Tieto- ja palvelutalouden laitos tarjoaa hackathon-kokonaisuuden Capstone-kurssina myös syksyllä 2016. Accenture osallistuu silloinkin kurssin toteuttamiseen. Parhaillaan on käynnissä osallistuvien julkisorganisaatioiden rekrytointi. Kurssin vastuuopettajana toimii vanhempi yliopistonlehtori Johanna Bragge.

Lisätietoja:

Katariina Kemppainen
Professor of Practice
050 486 9858
katariina.kemppainen@aalto.fi

Johanna Bragge
Vanhempi yliopistonlehtori
+358 40 5301 032
johanna.bragge@aalto.fi

Homecoming Dayn ajatuksena on tarjota alumneille alan tuoreinta tietoa ja kohtaamisia opiskeluaikaisten ystävien kanssa. Tänä vuonna teema on Business and Society in 2020, josta alumnit pääsevät keskustelemaan akateemisen yhteisömme ja yhteiskunnallisten vaikuttajien kanssa.

Seminaarissa pääpuhujina toimivat presidentti Martti Ahtisaari ja Marimekon toimitusjohtaja Tiina Alahuhta-Kasko. Key note -puheenvuoroja seuraa paneelikeskustelu, jota moderoi Executive in Residence Esko Aho. Paneeliin osallistuvat muun muassa professori Minna Halme, Executive in Residence Bruce Oreck ja Professor of Practice Pekka Mattila.

Laitokset ovat vahvasti esillä tapahtuman monipuolisessa rinnakkaisohjelmassa. Tapahtuman yhteydessä järjestetään tällä kertaa myös Homecoming Day -illallinen Kalastajatorpalla.

Ensimmäistä kertaa vuonna 2014 järjestetty tapahtuma oli loppuunmyyty. Se toi yhteen yli 600 alumnia ja talouselämän vaikuttajaa.

• Alumnipäivän tarkempi ohjelma ja ilmoittautuminen
• Tapahtuman Facebook-sivusto

Tiedustelut:
homecomingday-biz@aalto.fi

#aaltobizhomecoming

Suomen poikkeuksellisen vahva ja positiivinen maakuva Japanissa tulee hyvin esille japanilaisten keskuudessa tehdyssä laajassa akateemisessa kyselytutkimuksessa. Kyselytutkimus toteutettiin huhtikuussa 2016 ja siihen vastasi yli 1600 japanilaista. Kyselyn avulla vertailtiin japanilaisten mielikuvia Suomesta, Ruotsista ja Tanskasta useilla erilaisilla teoreettisilla ulottuvuuksilla. Tutkimus paljastaa useita kiinnostavia seikkoja maakuviin liittyen.

Ensinnäkin kyselyyn vastanneiden japanilaisten keskuudessa mielikuva Suomesta on Ruotsia ja Tanskaa selkeästi myönteisempi. Toiseksi Suomen maakuva koetaan kaikilla mitatuilla ulottuvuuksilla ja mittareilla hyvin myönteiseksi. Suomeen liitetään myönteisiä mielikuvia niin koulutuksen, hyvinvoinnin kuin teknologisen osaamisen suhteen, sekä toisaalta suomalaiset ihmiset herättävät japanilaisissa luottamusta.

Kolmas havainto liittyy siihen, että Suomi koetaan erityisen vetovoimaiseksi japanilaisten naisten sekä alle 24-vuotiaiden että yli 61-vuotiaiden joukossa. Neljäs, ehkä kaikista kiinnostavin havainto liittyy siihen, että Suomen maakuva on kaikkein positiivisin niiden japanilaisten joukossa, jotka ovat joskus vierailleet Suomessa.

Erityisesti suomalaisille design- ja lifestyle-alan yrityksille Japani tarjoaisi nyt paljon mahdollisuuksia

Tutkimus paljastaa myös tekijöitä, joissa Suomi jää hieman jälkeen Ruotsia ja Tanskaa. Yksi tällainen tekijä on Suomen matkailunähtävyyksien heikompi vetovoima suhteessa Ruotsiin ja Tanskaan.

Tulokset viittaavatkin siihen, että Suomelta puuttuu selkeät turistimagneetit Ruotsin ja Tanskan tapaan. Tämä ei kuitenkaan kokonaisuutena vähennä Suomen houkuttelevuutta japanilaisten silmissä.

Tulosten perusteella on selvää, että japanilaisille tarjottavat matkailupalvelut tarjoavat nyt paljon mahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Tähän mahdollisuuteen ovatkin hienosti tarttuneet Visit Finland ja Finnair, jotka kehittävät japanilaisille matkustajille räätälöityjä stopover-palveluja. Juuri tämän tyyppisillä ratkaisuilla tästä myönteisestä maakuvasta saadaan myös taloudellinen hyöty irti.

Matkailupalveluiden kehittämisen ohella tärkeää on myös nähdä Japani ja sen 127 miljoonaa ostovoimaista kuluttajaa varteenotettavana markkina-alueena suomalaistuotteille. Erityisesti suomalaisille design- ja lifestyle-alan yrityksille Japani tarjoaisi nyt paljon mahdollisuuksia. Voidaan perustellusti olettaa, että Suomen positiivinen maakuva heijastuu myös yksittäisiin suomalaisvalmistajiin ja -tuotteisiin ja luo näin pohjaa kaupalliselle menestykselle Japanissa.

Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Aalto-yliopiston, Turun yliopiston ja Tokion yliopiston tutkijoiden kanssa. Kyselyaineiston keräämiseen osallistuivat Suomen, Ruotsin ja Tanskan suurlähetystöt Tokiossa sekä Suomalais-japanilainen kauppakamari ja Suomen Japani-instituutti. Kysely toteutettiin Yrjö Uiton säätiön myöntämän apurahan turvin.

Kyselyn tuloksia käsitellään Suomen Tokion suurlähetystössä 9. kesäkuuta pidettävässä Nordic Branding -asiantuntijaseminaarissa.

Lisätietoja:
Arto Lindblom, KTT, professori, Aalto-yliopisto
arto.lindblom@aalto.fi
puh. 050 3120 929

Taru Lindblom, KTT, tutkijatohtori, Turun yliopisto
Miikka J. Lehtonen, KTT, apulaisprofessori, Tokion yliopisto

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa väittelevä Hanna Virtanen tutki taloustieteen väitöskirjassaan toisen asteen tutkinnon suorittamiseen vaikuttavia tekijöitä. Suomessa lähes 15 prosenttia peruskoulun päättävistä nuorista ei suorita mitään toisen asteen tutkintoa. Näin ollen kustakin ikäluokasta noin 10 000 nuorta jää pelkän peruskoulututkinnon varaan.

– Nämä nuoret ovat vaarassa syrjäytyä työelämästä ja yhteiskunnasta yleisemminkin. Tarvitaan tietoa siitä, minkälaisilla toimenpiteillä toisen asteen suorittamista voitaisiin edistää, Hanna Virtanen sanoo.

Ilman koulutuspaikkaa jääminen kasvattaa myös riskiä jättää opinnot kesken tulevaisuudessa.

Noin neljä prosenttia peruskoulusta valmistuvista nuorista jää yhteishaussa kokonaan ilman koulutuspaikkaa. Koulutuksen ulkopuolelle jääminen heikentää lähes 10 prosenttiyksikköä todennäköisyyttä, että nuori suorittaa mitään toisen asteen tutkintoa. Ilman koulutuspaikkaa jääminen kasvattaa myös riskiä jättää opinnot kesken tulevaisuudessa. Lisäksi epäonnistuminen yhteishaussa aiheuttaa huomattavaa viivettä toisen asteen tutkinnon suorittamisessa.

Toisen asteen tutkinnon suorittaminen on yleisempää pienemmissä kuin suurissa kaupungeissa. Ilman koulutuspaikkaa jääminen vaikuttaa tutkintojen lopullisiin suoritusmääriin kuitenkin enemmän pienissä ja keskisuurissa kunnissa. Tämä voi kertoa siitä, että suurissa kaupungeissa on tarjolla enemmän sellaista välivuoden toimintaa, joka ehkäisee koulutuksen ulkopuolelle jäämisen pitkän aikavälin vaikutuksia.

Toiveita vastaamaton paikka jätetään herkemmin

Virtasen väitöstutkimus osoitti myös, että tutkinnon suorittamiselle on merkitystä myös sillä, vastaako saatu koulutuspaikka nuoren toiveita.

– Vähemmän mieleiseen hakutoiveeseen valituksi tuleminen heikentää tutkinnon suorittamisen todennäköisyyttä erityisesti heikosti peruskoulussa menestyneiden sekä ensisijaisesti ammatilliseen koulutukseen hakeneiden joukossa. Epäonnistuminen ensimmäiseen toiveeseen valituksi tulemisessa myös siirtää monen nuoren opintojen aloittamista sekä lisää todennäköisyyttä vaihtaa koulutuspaikkaa myöhemmin, Hanna Virtanen kertoo.

Tulokset osoittavat, että peruskoulunaikaisilla päätöksillä on kauaskantoisia vaikutuksia.

Väitöskirjan tulokset antavat näyttöä siitä, että ammatillisen koulutuksen hyvä saatavuus on tärkeää peruskoulussa heikosti menestyneiden nuorten koulutusvalintojen kannalta. Lisäksi tulokset osoittavat, että peruskoulunaikaisilla päätöksillä on kauaskantoisia vaikutuksia. Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten koulutuspäätöksiin tulisikin puuttua varhaisessa vaiheessa.

Tutkimusaineisto perustuu pääosin Tilastokeskuksen rekisteriaineistoihin vuosina 2000–2003 peruskoulun päättäneistä nuorista. Aineistossa seurataan näiden nuorten koulutukseen hakemista ja opintojen etenemistä aina vuoteen 2012 asti.

Väitöstilaisuus:

KTM Hanna Virtasen taloustieteen väitöskirja "Essays on Post-Compulsory Education Attainment in Finland" tarkastetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa perjantaina 3.6.2016. Väitöskirjan suomenkielinen otsikko on "Toisen asteen tutkinnon suorittaminen Suomessa”. Väitöstilaisuus alkaa 3.6. klo 12 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Chydenia-rakennuksen Stora Enso -salissa (Runeberginkatu 22–24, Helsinki). Vastaväittäjänä toimii professori Edwin Leuven (University of Oslo) ja kustoksena professori Pekka Ilmakunnas.

Lisätietoja:

Hanna Virtanen
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos
p. (09) 609 90243
hanna.virtanen@etla.fi