Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut järjesti yhdessä Aalto Start-Up Centerin (ASUC) kanssa verkostoitumis- ja rekrytointitilaisuuden kasvuyrittäjille ja ulkomaalaisille opiskelijoille. Tapaamisessa ASUCin yrittäjät saivat kuulla Kauppakorkeakoulun tarjoamista ura- ja rekrytointipalveluista sekä harjoittelutuesta, jota he voivat hakea ulkomaalaisten opiskelijoiden palkkaamiseen. Ulkomaalaiset opiskelijat puolestaan pääsivät kuulemaan kasvuyrityksistä mahdollisina tulevaisuuden työnantajina.

– Kauppakorkeakoulu haluaa ehdottomasti auttaa myös ulkomaalaisia opiskelijoitamme työllistymään jo opiskelujen aikana. Koska tällä hetkellä pienet ja keskisuuret yritykset ovat niitä, jotka työllistävät ja kasvavat, kasvuyritysten ja ulkomaalaisten opiskelijoiden ”törmäyttäminen” kannattaa, ulkoiset suhteet -tiimin päällikkö Jonna Söderholm sanoo.

ASUCin projektijohtaja Marika Paakkala kertoo, että Aalto Start-Up Center tarjoaa ponnahduslaudan innovatiivisille ja skaalautuville kasvuyrityksille, joista monet etsivät jatkuvasti uusia työntekijöitä ja harjoittelijoita täydentämään tiimin osaamista. Opiskelijoiden kokemukset kasvuyritysten tarjoamista työmahdollisuuksista ovat olleet rohkaisevia ja molempia osapuolia hyödyttäviä.

Tilaisuudessa esittäytyi ulkomaalaisille opiskelijoille viisi kasvuyritystä, jotka kertoivat liiketoiminnastaan ja tarjolla olevista harjoittelupaikoista. Tämän jälkeen yrittäjät ja opiskelijat pääsivät keskustelemaan toistensa kanssa ja tutustumaan tarkemmin niin yritysten tarpeisiin ja toiveisiin kuin opiskelijoiden odotuksiin.

– Kasvuyritykset ovat ilman muuta erittäin kiinnostavia työnantajia. Tilaisuus oli erinomainen, vaikka en vielä olekaan työllistynyt ja jatkan harjoittelupaikan etsintää. Toivottavasti ensi kerralla paikalle tulee vielä enemmän yrittäjiä, jotta työllistymismahdollisuudetkin paranevat, Mikkelin BScBA-ohjelmasta paikalle saapunut Ngau-Thu Nguyen kiittelee.
 

Yrittäjille on tarjolla harjoittelutukea ja useita muitakin palveluita

– Foreign degree student's internship support program for internships in Finland on Kauppakorkeakoulun harjoitteluohjelma, joka tukee ulkomaalaisten perustutkinto-opiskelijoidemme harjoittelua alle 50 työntekijän mikro- ja pienyrityksissä Suomessa. Harjoittelun keston tulee olla vähintään kolme kuukautta kokopäivätyötä tai vaihtoehtoisesti neljä kuukautta osa-aikatyötä, harjoitteluohjelmasta vastaava ura- ja rekrytointipalveluiden asiantuntija Tanja Makkonen kertoi.

Ura- ja rekrytointipalveluiden työnantajapalveluista vastaava asiantuntija Annemari Rautio puolestaan esitteli yrittäjille muita tarjolla olevia palveluja. Näitä ovat Aalto CareerWeb, jossa työnantajat voivat ilmoittaa työ- ja harjoittelupaikoistaan, kontaktointitapahtumat, kuten vuotuiset Summer Job Day! -kesätyöpäivä ja ARENA-messut, sekä useat koulutustilaisuudet.

Rekrytointi- ja infotilaisuus järjestettiin torstaina 17.3. Aalto Start-Up Centerin tiloissa Helsingin Salmisaaressa. Vuosi sitten keväällä järjestettiin edellinen ja samalla ensimmäinen vastaava tilaisuus, ja sen jälkeen toistakymmentä opiskelijaa sai harjoittelupaikan.
 

Aalto-yliopisto on sijoittunut Times Higher Education -lehden alle 50-vuotiaita yliopistoja vertailevalla ranking-listalla sijalle 28 maailmassa.

Rankingissa arvioidaan yliopistojen tutkimusta, opetusta, julkaisuja, kansainvälisyyttä ja yritysyhteistyötä. Listalla on mukana 150 nuorehkoa yliopistoa.
- Tämä on hieno osoitus siitä, että vahvan mission siivittämänä ja kovalla työllä saavuttamamme tulokset on nyt huomattu maailmallakin, iloitsee Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri.

Times Higher Education julkaisee useita ranking-listoja. Laajemmassa THE World University Rankingissa on huomioitu 800 yliopistoa ympäri maailman, ja tässä vertailussa Aalto-yliopisto sijoitus oli viime syksynä välillä 251–300. Nyt julkaistu nuorten yliopistojen ranking on laadittu samaa aineistoa käyttäen mutta hieman erilaisin painotuksin.

Lue lisää:
150 best young universities in the world 2016

ABB toimittaa Aalto-yliopistolle magneettilaakereiden testipenkin moottorit, taajuusmuuttajat sekä kunnonvalvontajärjestelmän. Kuva Raine Viitala / Aalto-yliopisto.

Aalto-yliopiston teollisen internetin kampus mahdollistaa monitieteellisen tutkimuksen, koulutuksen ja innovoinnin yhdessä teollisuuspartnereiden kanssa. Nyt kaksi suurta teollisuusyritystä, ABB ja Konecranes, vauhdittavat kampuksen toimintaa toimittamalla Otaniemeen avoimen rajanpinnan laitteita ja järjestelmiä, jotka ovat sekä Aalto-yliopiston tutkijoiden ja opiskelijoiden että muiden yritysten käytössä.

ABB toimittaa hankkeeseen magneettilaakereiden testipenkin moottorit ja niiden pyörimisnopeutta säätävät taajuusmuuttajat sekä kunnonvalvontajärjestelmän. Älykkäiden tuotteiden tuottama mittaustieto kerätään yhteen ABB:n tiedonhallintaohjelmistoja hyödyntäen. Tämä tieto on oleellinen toiminnan ja uusien innovaatioiden kehittämiseksi.

– Ihmisten, palveluiden ja esineiden internet on teollisuuden suuri mahdollisuus. Yritysten ja yliopiston yhteistyö kokoaa parhaat voimat kehitystyön ja innovoinnin tueksi. Olemme iloisia siitä, että saamme olla mukana tässä uraauurtavassa hankkeessa ja aktiivisesti mahdollistamassa teollisen tuotannon uutta aikaa, jossa ihmiset, palvelut ja esineet kommunikoivat reaaliajassa, teknologiajohtaja Panu Virolainen ABB:ltä sanoo.

Innovointihenkeä

Konecranes toimittaa kampukselle älykkääseen CXT NEO -nosturiin perustuvan nosturin syksyllä 2016. Se varustetaan TRUCONNECT® -etävalvonnalla, joka mahdollistaa teollisen internetin ekosysteemin laajan integraation sekä täysimittaisen tutkimus- ja innovaatiotyön.

Esimerkkikuva Konecranesin teollisen internetin kampukselle toimittamasta nosturista. Kuva: Konecranes.

– Yhteistyön ansiosta Konecranes voi olla aktiivinen osa teollisen internetin tulevaisuutta kehittävää yhteisöä. Nosturitietojen käyttöliittymän avaaminen tutkijoille ja muille kehittäjille edistää innovaatioita, joista on pitkällä aikavälillä hyötyä kaikille ekosysteemissä toimiville, sanoo Mikko Uhari, strategia- ja teknologiajohtaja Konecranesilta.

ABB:n laitteista tutkitaan muun muassa niiden etäohjattavuutta 5G-verkon yli ja magneettilaakerien turvajärjestelmien toimintaa. Konecranesin älynosturin osalta tutkimusaiheet liittyvät laitteen anturi- ja huoltotietojen hyödyntämiseen tuotesuunnittelussa ja uusien laitteiden testaamisessa sekä toimimiseen yhdessä muiden valmistajien laitteiden kanssa.

– Avoimet järjestelmät edesauttavat yritysten välistä innovointihenkeä. Yhteistyö ABB:n ja Konecranesin kanssa antaa upeasti vauhtia teollisen internetin kampuksen toimintaan, kiittää professori Martti Mäntylä Aalto-yliopistosta.

Lisätietoja:

Professori Martti Mäntylä
puh. 050 351 2160
martti.mantyla@aalto.fi

Aallon teollisen internetin kampus

Lue myös: Teollisen internetin kampuksen rakentaminen käynnistyy Aalto-yliopistossa

Aalto Festival on lähes 50 tapahtumasta, näyttelystä ja seminaarista muodostuva kokonaisuus, joka esittelee Aalto-yliopiston opiskelijoiden, vastavalmistuneiden ja akateemisten osaamista.

Käy tutustumassa Aalto Festivalin uunituoreisiin verkkosivuihin osoitteessa www.aaltofestival.fi. Sivuilta löydät tietoa kaikista festivaalin tapahtumista, aikatauluista ja tapahtumapaikoista.

Liity myös Aalto Festivalin Facebook-tapahtumaan pysyäksesi ajan tasalla! http://www.facebook.com/events/914868398629656/

Talouden kasvuvauhti on vauraissa maissa hyytynyt eikä paluuta vahvaan nousukauteen ole näköpiirissä. Kasvuun tarrautumisen sijasta ratkaisua hyvinvoinnin turvaamiseen pitäisi etsiä ekologisesti kestävästä ja sosiaalisesti oikeudenmukaisesta talousjärjestyksestä.

Ilmastonmuutos, eriarvoisuuden lisääntyminen ja työelämän koveneminen ovat kärjistyneet yhteiskunnissa, joissa ykköstavoite on ollut kansantuotteen kasvu. Talouskasvu on nostanut elintasoa, mutta nykypäivänä se ei enää automaattisesti paranna hyvinvointiamme.

Parempaa elämää voidaan tulevaisuudessa rakentaa paikallisen yhteistoiminnan, vastuullisten yritysten sekä hoiva- ja kotitaloustyön kautta. Kestävässä taloudessa kiinnitetään enemmän huomiota ympäristön kantokykyyn sekä puhtaampaan energiajärjestelmään.

Uunituore Talous kasvun jälkeen -kirja kyseenalaistaa nykyiset ajattelutavat. Hyvinvointia voidaan luoda irrottautumalla jatkuvan kasvun vaatimuksista. Kirja esittää ratkaisuehdotuksia työn järjestämiseen, rahajärjestelmän sääntelyyn sekä energiantuotantoon ja piirtää siten kuvan sosiaalisesti oikeudenmukaisemmasta ja ympäristön paremmin huomioivasta tulevaisuudesta.
 

Uudentyyppisiä markkinoita ja pienyrityksiä syntyy, kun ydin- ja paikallistalouksia vahvistetaan

”Myös nykyisin talous olisi hyödyllistä ymmärtää taloudellisten vaihtojen kirjavana verkostona. Kapea-alaista tehokkuutta maksimoivat markkinavaihdot ovat vain sen yksi osa, sillä ihmiset luovat ja vaihtavat hyödykkeitä monin tavoin ja erilaisin vaihdantavälinein. Raha tuleekin nähdä vain taloudellisten vaihtojen mahdollistajana; raha on vaihtosuhteissa muotoutuvien velkasuhteiden kirjaamista eikä hyödykkeeksi rinnastettava niukka resurssi.”

”Helpoimmin fossiilisten polttoaineiden käytön ja muiden haitallisten tuotantomuotojen alasajoon johtavat negawatit eli tuotannon väheneminen kysynnän pienentyessä. Energiankäytön supistamisen avulla voidaan saavuttaa myös muita merkittäviä hyötyjä, kuten taloudellisia säästöjä, omavaraisuuden kasvua, huoltovarmuuden lujittumista ja kauppataseen paranemista.”

”Laajasti ymmärretyssä taloudessa ihmisillä on mahdollisuus ottaa oma ajankäyttö haltuun, hankkia uusia taitoja, investoida ihmissuhteisiin, elää säästeliäämmin ja tehdä enemmän asioita itse ja yhdessä muiden kanssa. Kun tuotannon ja kulutuksen järjestelmiä uudistetaan ydin- ja paikallistalouksia vahvistavasti, syntyy uudentyyppisiä markkinoita ja pienyrityksiä.”

”Voitontavoittelu voi edelleen olla välineenä hyödyllinen, mutta sen paaluttaminen talouden instituutioiden keskeiseksi pyrkimykseksi ei toimi. Taloudellisen voiton avulla pitäisi saavuttaa jokin perustellumpi päämäärä.”

”Kestävää taloudellista toimeliaisuutta ydin- ja paikallistaloudessa voidaan edistää myös erilaisten täydentävien paikallisrahojen tai rinnakkaisvaluuttojen avulla. Vaikka kapean rahataloudellisesti nämä voidaan nähdä vähemmän ’tehokkaina’, ne ovat käytännössä hyvin järkeviä, kun niihin yhdistetään laajemmat sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden tekijät.”

Talous kasvun jälkeen -keskustelutilaisuus tiistaina 12.4.2016 klo 15.30, Gaudeamus Kirja & Kahvi, Vuorikatu 7, Helsinki

Uutuuskirjan teemoista keskustelevat kirjoittajien lisäksi johtava asiantuntija Eeva Hellström (Sitra), vanhempi yliopistonlehtori Mikko Jalas (Aalto-yliopisto) sekä aktivisti Marissa Varmavuori. Vapaa pääsy. Tervetuloa!

Muut Talous kasvun jälkeen -keskustelut 2016:
22.4. Helsinki, Pikkuparlamentti, klo 10–12

https://www.facebook.com/events/755321171265953/ (linkki tilaisuudesta luotuun Fb-tapahtumaan)

22.4. Porvoo, Paahtimo, klo 18
24.4. Salo, Kulttuuritalo Villi, klo 18–20
25.4. Salo, Kauppakeskus Plaza ja Suomalainen kirjakauppa, klo 12–13
25.4. Tampere, Ravintola 931, klo 18–20
26.4. Tampereen yliopisto, Paavo Koli -sali, klo 10–12
26.4. Jyväskylä, Pääkirjasto, klo 17.30–20
27.4. Joensuu, Kulttuurikahvila Laituri, klo 18–20
28.5. Helsinki, Maailman kirjat -tapahtuma, klo 15.15–16

Yhteyshenkilö Helsingin tapahtumassa 22.4. Ari Turunen: ari.turunen@intokustannus.fi / p. 044 989 1960
Yhteyshenkilö muissa tapahtumissa Marko Ulvila: marko.ulvila@iki.fi / p. 044 5332368

Maria Joutsenvirta, Tuuli Hirvilammi, Marko Ulvila & Kristoffer Wilén
Talous kasvun jälkeen
ISBN: 978-952-495-384-9
Gaudeamus 2016

Lisätietoa kirjasta: http://www.gaudeamus.fi/talouskasvunjalkeen/

Maria Joutsenvirta (KTT), kestävän talouden tutkija, Aalto-yliopiston Vastuullisen liiketoiminnan (Sustainability in Business, SUB) tutkimusryhmä.
maria.joutsenvirta@gmail.com / p. 040-8301377
Tuuli Hirvilammi (VTT), tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto.
tuuli.hirvilammi@helsinki.fi / p. 040-7262254
Marko Ulvila (YTM), tietokirjailija, asiantuntija ja aktivisti.
marko.ulvila@iki.fi / p. 044-5332368
Kristoffer Wilén (KTM), poliittisen ekologian ja sosio-ekologisen taloustieteen tutkija, Hankenin vastuullisen ja kestävän liiketoiminnan (CREME) tutkimusryhmä.
kristoffer.wilen@hanken.fi / p. 040-5169064

Markkinoinnin ohjaamista tulisi tarkastella monipuolisesti, ei ainoastaan mittaamisen näkökulmasta. Mittarit tulisi sovittaa huolellisesti yrityksen omiin tarpeisiin, sillä liika mittaaminen voi johtaa ”mittarimaniaan”.

Tämä selvisi tutkimuksesta, jossa Aalto-yliopiston nykyisistä ja Aalto-taustaisista tutkijoista koostuva tiimi analysoi suomalaisten yritysten markkinoinnin tuloksellisuuden mittaamisen käytäntöjä. Laajaan kyselyaineistoon perustuvassa tutkimuksessa selvitettiin, miten hyvin menestyvät yritykset mittaavat markkinoinnin tuloksellisuutta.

‒ Tutkimus osoittaa, että markkinoinnin tuloksellisuuden mittarit tulisi sovittaa huolellisesti yrityksen yksilöllisiin tarpeisiin, toteaa Johanna Frösén, Pietarin valtiollisen yliopiston apulaisprofessori.

‒ Moni markkinointi-investointi näkyy myynnissä ja kannattavuudessa vasta pitkällä aikavälillä. Tutkimuksemme mukaan yritysten tulisi hyödyntää ei-taloudellisia mittareita, jotka pitkällä aikavälillä linkittyvät myös tulokseen, sanoo Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun apulaisprofessori Jukka Luoma.

Tutkijat havaitsivat, että hyvin menestyvät suuret yritykset mittaavat laajalti markkinoinnin tuloksellisuuden eri ulottuvuuksia, esimerkiksi asiakkaiden tyytyväisyyttä ja bränditietoisuutta, yrityksen asemaa kilpailijoihin nähden sekä taloudellista suoriutumista. Näille yrityksille on olennaista, että heidän päätöksentekoaan ei ohjaa vain taloudellinen tulos.

Toisaalta tutkimus osoitti, että hyvin menestyvät pienet yritykset keskittyvät monesti tiettyihin tuloksellisuuden osatekijöihin, esimerkiksi asiakkaan asenteisiin. Pienissä yrityksissä mittaamisen koordinointi on yksinkertaisempaa, mutta samalla liika mittaaminen voi johtaa informaatioähkyyn.

Tutkimus julkaistiin vastikään markkinoinnin tutkimuksen huippujulkaisussa Journal of Marketingissa. Julkaisu on pitkän työn tulos ja suomalaisittain historiallinen.

‒ Tutkimus perustuu StratMark-kyselyaineistoon, jota on kerätty kahden vuoden välein kaikista yli viisi henkilöä työllistävistä suomalaisyrityksistä vuodesta 2008 lähtien. Artikkeli on ensimmäinen Journal of Marketingissa julkaistu paperi, jossa koko aineisto ja tutkimusryhmä on suomalainen, iloitsee Aalto-yliopiston ja Tukholman yliopiston kauppakorkeakoulun professori Henrikki Tikkanen.

Linkki artikkeliin http://dx.doi.org/10.1509/jm.15.0153

Tutkimuksen tekoon osallistuivat Johanna Frösen, Jukka Luoma, apulaisprofessori Matti Jaakkola (Aston Business School), Henrikki Tikkanen sekä markkinoinnin Grönroos-professori Jaakko Aspara (Hanken).

Lisätietoja

Jukka Luoma
Apulaisprofessori, markkinointi
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
puh. 040 353 8412
jukka.luoma@aalto.fi

Henrikki Tikkanen
Professori, markkinointi
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
henrikki.tikkanen@aalto.fi

Tutkijat Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta ja BI Norwegian Business Schoolista selvittivät Suomessa 1990-luvun alussa koetun laman vaikutuksia suomalaisten sijoituskäyttäytymiseen.

Tutkimuksessa selvisi, että merkittävän työttömyyden lisäyksen toimialallaan tai asuinalueellaan kokeneet ihmiset sijoittivat vähemmän osakkeisiin ja osakerahastoihin vielä vuonna 2005. Lamalla oli tämä varovaisuutta lisäävä vaikutus, vaikka se ei suoraan olisi laskenut sijoittajan varallisuutta.

Myös perheenjäsenten ja naapurien työttömyydellä oli samansuuntainen vaikutus sijoituspäätösten tekoon.

Myös perheenjäsenten ja naapurien työttömyydellä oli samansuuntainen vaikutus sijoituspäätösten tekoon.

─ Yllättävä työttömyysaalto omassa elinpiirissä vaikutti riskinottoon vielä 15 vuotta myöhemmin ja tämä vaikutus siirtyi myös sukupolvelta toiselle, kuvaa apulaisprofessori Elias Rantapuska tutkimustuloksia.

Tutkimuskohteena olivat vuosien 1950–1965 välillä syntyneet työvoimassa olevat suomalaiset. Tutkimus tehtiin analysoimalla Tilastokeskuksen ja Verohallinnon aineistoja.

Tutkimuksen toteuttivat apulaisprofessori Elias Rantapuskan lisäksi professori Samuli Knüpfer BI Norwegian Business Schoolista ja erikoistutkija Matti Sarvimäki Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta ja Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta.

Tutkimus on hyväksytty julkaistavaksi arvostetussa Journal of Finance -julkaisussa.
Linkki artikkeliin

Lisätietoja:

Apulaisprofessori Elias Rantapuska
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
p. 040 353 8419
elias.rantapuska@aalto.fi

Kun Eve Żórawska matkusti kolmen opiskelukaverinsa kanssa kreikkalaiselle Lesboksen saarelle maaliskuun puolivälissä, hän ei voinut olla ajattelematta, että heidän tavoitteensa – avun tarjoaminen pakolaiskriisin ratkaisemiseksi – oli naiivin optimistinen. Ryhmän palattua Suomeen kaksi viikkoa myöhemmin kukaan ei voi syyttää heitä naiiviudesta.

Lift-ryhmään kuuluvat kanadalainen Eve, syyrialainen Faisal Al Barazi, suomalainen Oona Anttila ja saksalainen Melanie Wolowiec. Heidän ohjaajanaan toimii arkkitehti ja projektitutkija Kristjana Adalgeirsdottir arkkitehtuurin laitokselta. Projekti liittyy Sustainable Global Technologies -koulutusohjelman opintoihin.

Lesbokselle on päätynyt tammikuun 2015 ja helmikuun 2016 välisenä aikana yli puoli miljoonaa pakolaista muun muassa Syyriasta, Irakista ja Afganistanista. He ovat tulleet hengenvaarallista merireittiä pitkin Turkin kautta.

”Paikalle päästyämme olimme täynnä intoa ja uskoimme olevamme valmiita kohtaamaan haasteet”, Melanie kertoo.

”Saimme yllättävän helposti keskusteluyhteyden paikallisiin ja kävimme hyvinkin filosofisia keskusteluja. Turismin vähentyminen on koetellut paikallisia pahoin, ja usea kahvilanomistaja arveli itse olevansa pakolaisen asemassa jo vuoden kuluttua. Itse asiassa monet Lesboksen asukkaista ovat Turkista 1920-luvulla saapuneiden siirtolaisten jälkeläisiä.”

”Olimme yllättyneitä siitä, miten lähellä Turkki oli. Näimme selvästi sen rantaviivan, eikä vesireitti vaikuttanut vaaralliselta. Merenkäynti voi kuitenkin olla kovaa”, Oona kertoo.

Vuorotyötä rannalla

Lift-projektissa on kolme päätavoitetta: nostaa pelastusliivejä vedestä ja puhdistaa rantoja jätteestä; kehittää kierrätysideoita liivien uudiskäytölle sekä nostaa pakolaisiin kohdistuvaa asennetta Euroopassa myönteisempään suuntaan.

”Aloitimme työmme voittoa tavoittelemattoman järjestön Lighthouse Reliefin kanssa puhdistamalla rantoja jätteestä”, Faisal sanoo. ”Rantaviiva on erittäin kivikkoinen, ja vuoriksi kasautuneiden pelastusliivien siivoaminen on tärkeää paitsi ekologisista syistä myös sen vuoksi, että pakolaiset tarvitsevat paikan, johon ohjata veneensä. Alue ei ole kovin turvallinen maihinnousupaikka.”

Ryhmä työskenteli vuoroissa myös leireillä avustamassa pakolaisten tietojen käsittelyssä ja rannekkeiden asettamisessa. Tässä vaiheessa turvapaikanhakijat jaotellaan sen mukaan, millaiset heidän pakolaisuuden edellytyksensä ovat. ”Yövuoro, jossa työskentelimme, oli minulle henkilökohtaisesti pysäyttävimpiä öitä koskaan”, kertoo Melanie.

Monen siirtolaisen viralliset asiakirjat ovat kadonneet siihen mennessä, kun he saapuvat maahan. ”Löysimme paljon henkilöllisyystodistuksia siivotessamme rantaa”, Oona sanoo. Hän kertoo myös yksin matkustaneista lapsista ja psykoosiin sairastuneista äideistä.

Ryhmän jo valmistautuessa kotimatkalle he kuulivat uutisen EU:n ja Turkin välisestä sopimuksesta. Sen perusteella monet pakolaisista karkotettaisiin Kreikasta Turkkiin. Ryhmän palattua Suomeen pakolaisten veneitä saapuu yhä Turkista Lesboksen saarelle, mutta uusi tilanne antaa ryhmälle eväitä kehittää projektia edelleen.

”Joiltakin osin saimme aikaan enemmän kuin kuvittelimme”, sanoo Eve. ”Ja kun näin itse, miten paljon työtä on, ymmärsin, että pakolaisuudesta on keskusteltava.”

”Ensimmäisenä päivänä itseluottamuksemme oli huipussaan, mutta päästyämme paikalle aloimme ymmärtää tilanteen monimutkaisuuden”, kertoo Oona. Koko ryhmä on yhtä mieltä siitä, että matka oli ratkaisevan tärkeä. Sen ansiosta he pystyvät esittämään havaintonsa selkeästi ja etsimään kehitysideoita pelastusliivien kierrättämiseksi.

”Yksi päätavoitteistamme on lisätä tietoisuutta ongelmasta ja kertoa siitä tarinoiden kautta”, Oona toteaa. ”Koemme onnistuneemme siinä erityisen hyvin.”

Teksti: Tim Bird
Valokuvat: Lift-projekti

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen (PYK) toiminta Mikkelissä, Helsingissä, Pietarissa ja Tallinnassa siirtyy 1.5.2016 alkaen Mikkelin ammattikorkeakoululle (Mamk) liikkeenluovutuksena.

Mamkiin siirtymisen myötä PYK tulee osaksi fuusiossa syntyvää Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulua (Xamk) vuoden 2017 alussa.

Yrittäjyyttä tukeva toiminta jatkuu

Pienyrityskeskus tarjoaa palveluita ja kehittämisratkaisuja yrittäjyyteen ja pk-yrityksille. Toiminta on keskittynyt pääasiassa hankerahoituksella tapahtuvaan tutkimus- ja kehittämistyöhön sekä täydennyskoulutukseen. Yksikkö perustettiin vuonna 1980 ja siinä työskentelee yli 20 henkilöä.

Aalto-yliopisto päätti kuluvan vuoden alussa luopua asteittain Pienyrityskeskuksen toiminnoista osana säästötoimenpiteitä ja toimintojen uudelleen organisointia. Samalla Pienyrityskeskuksen toiminnoille etsittiin jatkajaa.

– On hienoa, että Pienyrityskeskukselle löytyi nyt uusi omistaja. Aalto-yliopisto jatkaa vahvaa toimintaansa kasvuyrittäjien kouluttamiseksi ja valmentamiseksi sekä tutkimuslähtöisten innovaatioiden kaupallistamiseksi. Pyrimme jatkossakin tekemään yhteistyötä myös Pienyrityskeskuksen kanssa, sanoo Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri.

Kansainväliseen hanketoimintaan vahvistusta

Mikkelin ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa nähdään, että PYKin osaaminen tukee hyvin ammattikorkeakoulun strategisia tavoitteita.

– Pienyrityskeskuksen siirtyminen ammattikorkeakouluun nostaa erityisesti yritystoiminnan kehittämisen uudelle tasolle.  Emme myöskään menetä sitä osaamista, mikä PYKille on vuosikymmenten mittaan kertynyt, tiivistää Mamk Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jyrki Koivikko.

PYK-siirto vahvistaa Xamkin asemaa vahvana tutkimus- ja kehittämistyön toimijana myös kansainvälisesti, erityisesti Suomen lähialueilla.

– Hankkeet istuvat hyvin Xamkin tutkimuksen ja kehittämisen painoaloihin. PYK tuo lisäarvoa erityisesti Itämeri-ohjelmiin, suoriin EU-hakuihin ja kansainvälisiin verkostoyhteyksiin liittyen. Yrittäjyyden tukeminen ja lähialueyhteistyö sopivat kaikin puolin uuden, kahdessa maakunnassa toimivan ammattikorkeakoulumme toimintaan, toteaa Xamk Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jussi Lehtinen.

Siirto on osa suomalaisen korkeakoulukentän rakenteellista uudistumista ja työnjaon selkiyttämistä.

– Tätä työtä Mamk ja Kyamk ovat tehneet aktiivisesti jo vuosia.  Yhteistyötä Aalto-yliopiston kanssa halutaan edelleen kehittää, toteaa Lehtinen.

Aalto-yliopisto jatkaa tiivistä yhteistyötä Pienyrityskeskuksen kanssa. Aalto-yliopistolla ja Mamkilla on jo nyt yhteistyöhankkeita, kuten Savonlinnassa toimivan Kuitulaboratorion hyödyntäminen.

Lisätietoja:

• Marianna Bom, talousjohtaja, Aalto-yliopisto, puh. 050 575 3762
• Esa Ahonen, talouspäällikkö, Aalto-yliopisto, puh. 050 566 5671
• Jyrki Koivikko, hallituksen puheenjohtaja,
  Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy, puh. 040 670 5509
• Jussi Lehtinen, hallituksen puheenjohtaja,
  Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy, 0400 644 206

Ohjelmiston on kehittänyt Aalto-yliopistosta ponnistanut start up -yritys VisiLean Oy. Yhtiö perustettiin marraskuussa 2015.

Tavoitteena on helpottaa rakennusprojektien hallintaa, säästää kustannuksissa ja nopeuttaa rakentamisen aikataulua.

VisiLean-palvelu tukee rakentamisessa yleistyvää Last Planner -menetelmää, jonka ydinajatus on, että työn suorittajat osallistuvat työketjujen suunnitteluun. VisiLeanissa työketjujen suunnittelu on yhdistetty BIM-tietomalliin, joka on visuaalinen 3D-malli rakennuskohteesta.

- VisiLeanin avulla projektipäällikkö ja muut valvojat voivat seurata rakennustöiden edistymistä ja saada siitä visuaalisen kuvan reaaliaikaisesti, sanoo VisiLean Oy:n toimitusjohtaja Bhargav Dave .

Osallistavaa suunnittelua varten VisiLean tarjoaa kännykkäsovelluksen, jonka kautta työntekijät kertovat oman työvaiheensa statuksesta: työ on aloitettu tai lopetettu tai työn suoritusta uhkaa jokin ongelma, kuten materiaalipula.

VisiLeanin kautta tietoa välitetään työnjohdon ja työntekijöiden sekä alihankkijoiden välillä lähes reaaliaikaisesti. Tämä poikkeaa perinteisestä projektin hallintatavasta, joka perustuu työmaakokouksissa läpi käytäviin viikkosuunnitelmiin, post-it-lappuihin ja excel-taulukoihin.

- Jos työntekijä tai alihankkija esimerkiksi tarvitsee työkohteessa jotain, hän voi VisiLeanin kautta ilmoittaa puutteesta työnjohdolle. Työnjohto voi siten reagoida heti tilanteeseen ja korjata puutteen, Dave sanoo.

VisiLeanista on Bhargav Daven mukaan tehty mahdollisimman helppokäyttöinen. Siksi kännykän näytöllä on vain muutama painonappi, jonka avulla työntekijä ilmoittaa työn statuksesta.

Erityyppiset ilmoitukset esitetään eri värein, mikä helpottaa statuspäivitysten seuraamista. Työkohteet näkyvät tietokoneen ruudulla esitetyssä BIM-mallissa pieninä palloina, joista aukeaa näkymä tarkempiin tietoihin.

Lupaavat markkinat

VisiLean-ohjelman idea perustuu Dave Bhargavin Aalto-yliopistolla tekemään väitöstyöhön, jossa hän tutki rakennustyömaan prosessi- ja tuotantotiedon yhtäaikaista esittämistä (simultaneous presentation of construction process and building product data).

Ajatus kaupallisen tuotteen kehittämisestä syntyi rakennusyhtiöiden osoittamasta kiinnostuksesta. Markkinoilta puuttui VisiLeanin kaltainen tuote.

VisiLeania ovat rakennuskohteissaan pilotoineet Costain -yhtiö Englannissa ja Skanska Suomessa.

- Kokemukset ovat hyviä. Niiden perusteella olemme kehittäneet palvelua edelleen. Neuvottelemme VisiLeanin käytöstä parhaillaan myös eräiden muiden yhtiöiden kanssa, Dave  sanoo. 

Daven mukaan markkinat näyttävät lupaavilta.

- Rakennusyhtiöt ovat selvästi valmiimpia vastaanottamaan uusia IT-teknologiaan perustuvia ajatuksia kuin vielä jokunen vuosi sitten. Lean-rakentaminen ja BIM saavat yhä enemmän jalansijaa. Niiden hyödyt on hyvin dokumentoitu.

Esimerkiksi Englannissa hallitus on päättänyt, että isoissa julkisissa rakennusprojekteissa on käytettävä BIM 2 -tason mallia ja yhteistyöhön perustuvaa työskentelytapaa. Vaatimus astuu voimaan 2016. Tavoitteena on vähentää hankkeen investointikustannuksia ja hiilidioksidikuormaa 20 prosentilla.

Rahoittajat haussa

VisiLean -yhtiön perustajiin kuuluu Bhargav Daven lisäksi tutkijakollega Stefan Boddy ja yritysmaailman palveluksesssa liiketoiminnan kehitystyötä tehnyt Martin Zilliacus. Bhargav on saanut käytännön kokemusta työskentelemällä Intiassa ja Englannissa rakennusinsinöörinä.

Yhtiön neuvoantajina ja  osakkaina on kaksi professoria, Lauri Koskela ja Rafael Sacks.  Koskela on ollut yli 20 vuotta sitten käynnistämässä lean-rakentamista. Sacks puolestaan tunnetaan yhtenä BIM-tietomallin merkittävimmistä kehittäjistä.

VisiLean on saanut tukea Tekesin TUTL-rahoituksesta. Yhtiö hakee nyt rahoittajia samalla kun se tarjoaa tuotettaan rakennusyhtiöille. Asiakkaat saavat VisiLean-palvelun käyttöönsä kuukausimaksua vastaan.

Yhteystiedot:

Bhargav Dave

bhargav.dave@aalto.fi

Entä miten arvoajatteluun keskittymällä ja sen pohjalta toimimalla voidaan luoda kilpailuetua ja rakentaa kestävää liiketoimintaa?

Näihin kysymyksiin pureuduttiin laskentatoimen laitoksen ja johtamisen laitoksen yhteistyössä järjestämässä toistaiseksi viimeisimmässä Knowledge Sharing Breakfast -tilaisuudessa 14.4.2016.

Apulaisprofessori Hanna Silvola esitteli uusimpia tutkimustuloksia yritysvastuuraportoinnin ulkopuolisesta varmennuksesta.
– Löydösten mukaan vapaaehtoinen ulkopuolinen varmennus on vielä kehitysvaiheessa, sillä alalle ei ole vielä muodostunut yhtenäisiä toimintatapoja. EU-direktiivi ei-rahamääräisen informaation raportointivelvollisuudesta tulee voimaan vuoden 2017 alussa, joten monet yritykset ovat odottelevalla kannalla yritysvastuuraportoinnin ja sen varmentamisen kehittämisen suhteen, Silvola kiteytti.

Professor of Practice Armi Temmes puolestaan nosti keskusteluun yritysvastuun vaikuttavuuden arvioinnin ja siihen käytettävissä olevien työkalujen mahdolliset hyödyt ja haasteet.
– Käytettävissä olevista työkaluista kaikissa on jotain etuja ja jotain puutteita. Oppimisen kannalta prosessi on tärkeämpi kuin itse tulokset, jotka voivat olla joskus harhaanjohtavia, Temmes totesi.

Elinkeinoelämän näkökulman keskusteluun toi yritysvastuujohtaja Johanna Pirinen Konecranes Oyj:ltä. Hän kuvasi puheenvuorossaan, miten Konecranesilla mitataan ja raportoidaan yritysvastuutyötä ja millaisia onnistumisia sekä myös haasteita siinä on kohdattu.

Aihe tuntui selvästi olevan hyvin ajankohtainen, sillä paikalle Kauppakorkeakoulun päärakennuksen istuntosaliin saapui toistakymmentä kutsuvierasta ja keskustelu kävi vilkkaana. Finnairin kestävän kehityksen johtaja Kati Ihamäki muistutti, että nykyistä vahvempi tulevaisuusorientaatio olisi tarpeen vaikuttavuuden arviointiin nyt käytössä olevissa työkaluissa. OP:n CSR Manager Satu Kuoppamäki puolestaan kysyi paikalla olleilta, mitä ”eettinen liiketoiminta” loppujen lopuksi on?

Knowledge Sharing Breakfast -kutsuvierasseminaarit on suunnattu elinkeinoelämän johdolle, päättäjille ja vaikuttajille. Tarjolla on tuoreinta tutkittua tietoa ja keskustelua ajankohtaisista aiheista.

Suurimmat voitot piilevät kilpailutoimenpiteissä, joiden tulosvaikutukset näkyvät vasta pitkällä aikavälillä, väittää Aalto-yliopiston, VTT:n ja Virginian yliopiston tutkijoista koostuva tiimi tuoreessa tutkimuksessaan.

Juuri tällaisia investointeja monet yritykset kuitenkin karttavat. Tutkimus osoittaa, että kilpailutoimenpiteiden ja niiden positiivisen tulosvaikutuksen välisen aikaeron pituudella on suora yhteys yritysten investointihalukkuuteen.

‒ Investoinnit tuotekehitykseen ja markkinointiin sitovat organisaation resursseja ja synnyttävät kuluja. Tulokset näkyvät kuitenkin vasta tietyn ajan kuluttua. Havaitsimme, että tämä viive johtaa systemaattiseen ali-investointiin, sanoo Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun apulaisprofessori Jukka Luoma.

Huteja ja kunnareita

Tutkijoiden mukaan kilpailutoimenpiteillä, joiden tulokset näkyvät nopeasti yrityksen tuloksessa, voi olla vaikea tehdä kovaa tulosta.

‒ Hinnanalennukset ja myynnin lisäämiseen tähtäävät markkinointiviestintäkampanjat ovat houkuttavia kilpailutoimenpiteitä, koska niiden tulosvaikutukset ovat mitattavia ja näkyvät kohtalaisen lyhyellä aikajänteellä. Sama pätee kuitenkin myös kilpailijoihin, jolloin toimenpiteiden tulosvaikutus jää helposti toivottua pienemmäksi, Luoma sanoo.

Tutkijat kehottavatkin yritysjohtajia etsimään kilpailutapoja, joiden liiketoiminnallinen mielekkyys ei ole kilpailijoille itsestään selvää tai saman tien pääteltävissä yrityksen tuloksesta. Kärsivällisyyttä edellyttävät kilpailukeinot ovat vähemmän käytettyjä, ja siksi paremmin tuottavia.

‒ Ilman muuta lähestymistavassa on riskinsä. Voi tulla huteja, mutta myös kunnareita, Luoma pohtii.

Tutkimusryhmä sovelsi laskennallisen mallintamisen menetelmiä tutkiakseen aikaviiveiden merkitystä yritysten välisessä kilpailussa. Laskennallisen mallintamisen avulla voidaan tutkia systemaattisesti monimutkaisia syy-seurausketjuja, kuten yritysten välistä kilpailua.

‒ Tämäntyyppisiä menetelmiä on sovellettu laajasti eri tieteenaloilla, ja niillä on paljon potentiaalia myös liikkeenjohdon monimutkaisten ilmiöiden tarkastelussa, toteaa VTT:n tutkija Sampsa Ruutu.

Tutkimus julkaistiiin tällä viikolla Strategic Management Journalissa. Sama tutkimus sai aiemmin (2014) parhaan strategista johtamista käsittelevän paperin palkinnon European Academy of Management Annual Meeting -konferenssissa.

Tutkimuksen tekoon osallistuivat Jukka Luoma, tutkija Sampsa Ruutu (VTT), professori Adelaide Wilcox King (Virginian yliopisto) sekä professori Henrikki Tikkanen (Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu ja Tukholman yliopiston kauppakorkeakoulu).

Linkki artikkeliin (onlinelibrary.wiley.com9

Lisätietoja

Jukka Luoma
Apulaisprofessori, markkinointi
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
puh. 040 353 8412
jukka.luoma@aalto.fi

Tietotekniikkaa on nykyään kaikkialla – kiitos vauhdilla laskeneiden hintojen. Pohjola kertoo, että  sama laskentateho, joka löytyy iPad2:sta olisi Commodore 64:n muodossa maksanut 4 miljoonaa euroa.

Suomen talouskasvu oli pitkään maailman nopeimpia. Puusta syntyi paperia ja metallista koneita; työn tuottavuus parani ja nosti palkkoja ja elintasoa.

– Suomi hyötyi kahdesta suuresta muutosvoimasta: teollistumisesta ja nationalismista. Kun ne eivät enää vieneet maailmaa eteenpäin, vaikeudet alkoivat, kiteyttää Aalto-yliopiston taloustieteen professori Matti Pohjola.

Teollisuuden merkitys Suomen bruttokansantuotteelle on toki yhä merkittävä, mutta painoarvo on laskenut nopeasti: kymmenen vuotta sitten sen osuus kansantuotteesta oli 25 prosenttia, nyt enää 15 prosenttia.

– Nyt maailmaa vievät eteenpäin globalisaatio ja digitalisaatio sekä ne mahdollistava yleiskäyttöinen teknologia, eli kaikkialle levinnyt ja halpa tietotekniikka. Bitit eivät katso yritysten tai maiden rajoja, ja sen ansiosta meidän on mahdollista ja pakkokin tehdä asiat uudella tavalla.

Loikan edellytykset kunnossa

Talousuutisten synkistelystä huolimatta Pohjola näkee Suomen tulevaisuuden valoisana, sillä edellytykset menestykseen ovat jo olemassa.

– Olemme maailman viiden tai kymmenen parhaan joukossa kansalaisten netinkäytössä ja yritysten digivalmiuksissa, joten meillä on hirveän hyvät mahdollisuudet hyötyä muutoksesta, hän sanoo mutta myöntää, ettei valmiuksien muuttaminen tuloiksi ole helppoa, sillä digibisneksen kerrannaisvaikutukset eivät ole yhtä suuria kuin teollisuudessa. Suomella ei myöskään ole samanlaisia tietotekniikkayrityksiä tai kauppajättejä kuin esimerkiksi Ruotsissa. Kasvupotentiaalia löytyy kuitenkin monelta alalta.

– Täytyy muistaa, että vaikka tehdasteollisuus on mennyt alaspäin, palvelut ovat kasvaneet koko ajan. Meillä on myös peliteollisuuden kaltaisia menestyjiä ja sitten terveysteknologia, jonka osuus korkean teknologian viennistä on jo puolet.  Kun materiaalinen kasvu on saavuttanut tietyn tason, ihmiset ovat valmiita satsaamaan todella paljon omaan hyvinvointiinsa. Siksi terveysteknologia ja sen digitalisointi on meille iso mahdollisuus. Kuluttajatuotteiden pariin paluuta pohtiva Nokiakin seuraa erittäin tarkasti juuri etäterveyden kehitystä, Pohjola sanoo.

Uuden Nokian perään haikailun hän kehottaa unohtamaan.

– Meillä on Suomessa vähän sellainen asenneongelma, että olemme odottaneet isoja juttuja, kun voisimme tehdä kaikki pienempiä elämää helpottavia palveluja. Niitä ei usein myydä suoraan kuluttajille, sillä digitaalisessa maailmassa hankimme yhä suuremman osan palveluistamme alustoilta, kuten Facebookista. Siksi kaikki, mikä voidaan digitalisoida, on digitalisoitava, hän korostaa.

Rikkauden maailma

Digiuskovaiseksi julistautuva Pohjola kertoo saaneensa herätyksen työskennellessään tutkijana YK-yliopisto UNUssa 90-luvun lopulla. Hänen tehtävänsä oli selvittää, miten tietotekniikka voisi poistaa köyhyyden maailmasta.

– Aluksi se tuntui ihan älyttömältä puhtaan veden ja ruoan puutteen kaltaisten juttujen rinnalla, hän tunnustaa.

– Sitten tajusin, että digitaalinen maailmahan on rikkauden maailma, jossa yksi kappale tuotetta voi riittää kaikille.

Musiikki on Pohjolasta mainio esimerkki. Kuunnellun musiikin määrä on kasvanut samalla, kun siihen käytetty rahasumma on pienentynyt selvästi.

– Musiikin tehtävä on tuottaa mielihyvää ja hyvinvointia, joten kuluttajille tämä on mahtava asia.

Entä sitten musiikin tuottajat? Ja ne kaikki muut ihmiset, joiden työn biteiksi muuttuva maailma vie seuraavien vuosikymmenien aikana? Pohjola viittaa yhdysvaltalaistutkimukseen, jonka mukaan esimerkiksi taksikuskin, linjastokokin ja siivoojan työt häviävät yli 80 prosentin todennäköisyydellä seuraavien vuosikymmenten aikana. Voivotteluun ei silti ole syytä – päinvastoin.

– Tuottavuushyödyn kannalta voittava yhdistelmä on ihmisen ja koneen yhteispeli ja uusi työnjako: ihminen keskittyy siihen, missä on hyvä ja teettää koneella tylsät rutiinihommat. Loppujen lopuksihan kone osaa vain laskea, hän hymyilee ja muistuttaa, että tuottavuusloikan lisäksi digitalisaatio tuottaa ennen kaikkea hyvinvointia.

– Kun liikenteestä tulee yhä enemmän palvelu, meidän ei tarvitse omistaa omaa autoa. Ja vaikka tutkimukset ovat osoittaneet, että etätyö oikein toteutettuna on erittäin tuottava ratkaisu, sen merkitys hyvinvoinnille ja ympäristölle on vielä suurempi.

Valmistuminen häämöttää ja työelämä kutsuu. Mutta urasuunnitelma kaipaa ehkä vielä kirkastusta. Mitä työnantajat odottavat vastavalmistuneelta? Entä kuinka muutamia vuosia sitten valmistuneet ovat edenneet urallaan? Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut järjesti 1-2 vuoden sisään valmistumassa oleville maisteriopiskelijoille jo perinteeksi muodostuneen Life After Graduation -urailtapäivän 13.4. Töölön kampuksella.

Kauppakorkeakoulun Nokia-salissa 70 pian maisteriksi valmistuvaa kauppatieteilijää kuunteli keskittyneenä ja esitti välillä tiukkojakin kysymyksiä, kun tapahtumaan paikalle kutsutut alumnit ja työnantajat antoivat vinkkejä opiskelun jälkeiseen työelämään, työnhakuun ja urasuunnitteluun.

HRD Manager Paula Helle Finnairilta painotti avauspuheenvuorossaan sitä, kuinka muutos kokopäiväisestä opiskelijasta kokopäiväiseksi työntekijäksi saattaa aluksi tuntua isoltakin harppaukselta. Silti, uran rakentumisessa on hänen mielestään kyse evoluutiosta – siitä, että osaamisen kriteerit ja kyvykkyyksien määritelmät ovat jatkuvassa muutoksessa toimintaympäristön muutosten myötä.

Helle antoi hyvän esimerkin omasta urastaan.
– Kun itse aloitin viestinnän opinnot, ei vielä puhuttu somesta lainkaan, sitä ei ollut olemassa. Osa opitusta teoriapohjasta pätee kyllä vieläkin, mutta maailma ympärillä on muuttunut radikaalisti.

Toimintaympäristön muutosta ei Hellen mukaan kannata vastustaa vaan pikemminkin seurailla, ja olla edes hieman kiinnostunut esimerkiksi maailmanlaajuisista megatrendeistä.

– Kiinnitämme Finnairilla erityistä huomiota rekrytointivaiheessa siihen, näemmekö hakijakandidaateissa kyvykkyyttä sen roolin laajentamiseen, mihin tämä on sillä hetkellä hakemassa ja huokuuko hakijasta aito intohimo kehittää itseään tässä roolissa, Helle totesi puheenvuoronsa lopuksi.

Opiskelu on matka työelämään

Tilaisuus jatkui paneelikeskustelulla, johon oli kutsuttu jo muutamia vuosia sitten valmistuneita Kauppakorkeakoulun alumneja. Heli Álen Fazerilta, Ville Hallavo Accenturelta, Joonatan Lintala Smartlylta ja Bernardo Clementino Reddalilta kertoivat, miltä valmistuminen tuntui ja kuinka he itse ovat edenneet urallaan.

Kaikki panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että opiskelu oli ollut matka, jonka varrella melkeinpä tärkeimpänä työelämään opiskeluajalta mukaan tuotavana voimavarana olivat opintojen aikana syntyneet verkostot.

– Hyödynnän vanhoja verkostojani myös rekrytoinneissa tällä hetkellä, olivat ne sitten syntyneet ainejärjestöjen, kiltojen, erilaisten reissujen, klubien, urheiluseurojen tai minkä vaan myötä. Muistakaa, että cv:ssä pitää näkyä muutakin kuin valmistuminen ja duunit. Mitä muuta olet tehnyt?, Joonatan Lintala painotti.

Myös Ville Hallavo luottaa edelleen verkostojen voimaan.
– Hyödynnän aikaisempia verkostoja työssäni noin 75-80 %:sti.

Mahdollisesta urasuunnittelusta kysyttäessä panelistit myönsivät, että myös heillä oli ollut valmistumisvaiheessa tiettyjä pelkoja siitä, ankkuroiko tietyn pääaineen valinta urapolun lopullisesti. Kokemus on osoittanut pelon turhaksi.

– Voit aina tehdä muutoksia, mitään ei tarvitse lukita etukäteen ja suunta voi muuttua, Bernardo Clementino totesi.

– Tärkeintä on kuunnella itseään ja miettiä, missä olen hyvä, mikä kiinnostaa ja missä haluan kehittyä. Have a dream but be flexible for some extent, oli Heli Alenin neuvo pian valmistuville.

– Jos olet kiinnostunut jostain, niin silloin olet todennäköisesti myös hyvä siinä, kiteytti Joonatan Lintala.

Ville Hallavon viesti itsekin tutkijana Kauppakorkeakoulussa työskennelleenä oli:
– Aalto on hyvä koulu ja se kehittyy oikeaan suuntaan. Kursseilta saa osaamisen, mutta luokassa ei opita ihmissuhdetaitoja, joten tehkää jotain muutakin, kun opiskelette. On löydettävä ne jutut, mistä innostut eniten ja lähdettävä niitä kohden.

Työnantajat esittäytyivät

Varsinaisen virallisen ohjelman jälkeen Nokia-salin aula täyttyi joukosta yrityksiä, jotka kaikki olivat kiinnostuneita tuoreista kauppatieteilijöistä. Keskustelu yritysten ständeillä kävikin vilkkaana, kun opiskelijat halusivat tietää, mitä kullakin yrityksellä olisi heille tarjottavana.

– Haemme täältä näkyvyyttä työnantajana ja haluamme erityisesti avartaa kaupan alan perinteistä mielikuvaa, kertoi Riikka Laiho Lidlin HR-funktiosta.

Danske Bankin Pekka Haaksluoto, rahoituksen alumni Kauppakorkeakoulusta totesi olevansa tilaisuudessa tapaamassa tulevaisuuden toivoja ja kertomassa, millaista työtä pankissa tänä päivänä tehdään.
– Kauppakorkeakoulu on rekrytointikanavistamme numero yksi, Haaksluoto paljasti.

Aalto-yliopistossa syntyneitä StartUpeja edusti tilaisuudessa ”työntekijälähettiläisyyttä” kehittävä ja markkinoiva Smarp, jonka juuret johtavat Kauppakorkeakoulun Mikkelin kampukselle ja vuoteen 2011.
– Meillä on toimistot Helsingissä, Tukholmassa, Lontoossa ja New Yorkissa ja töissä 22 eri kansalaisuutta, Mikko Koskinen Smarpin HR:stä kertoi ja jatkoi:
– Palkkaamme jatkuvasti ihmisiä sekä myyntiin että teknologiakehitykseen. Tärkein ominaisuus on oma-aloitteisuus, business-asenne ja hyvä englannin kielen taito.

Nokia lahjoittaa 200 000 euroa Aalto-yliopiston tekniikan alalle. Yhtiö haluaa tehdä osansa edistääkseen suomalaisten yliopistojen tutkimusta, tiivistääkseen yhteistyötä yritysten ja yliopistojen välillä sekä vahvistaakseen Suomen kansainvälistä kilpailukykyä.

– Nokia on Aalto-yliopiston tärkeä ja pitkäaikainen kumppani. On hienoa, että yhteistyömme jatkuu tiiviinä erityisesti tieto- ja viestintäteknologian sekä digitalisaation alueilla, joilla on merkittävä rooli Suomen tulevaisuuden rakentamisessa. Kiitämme lämpimästi Nokiaa lahjoituksesta, sanoo Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri.

Nokia perustaa myös yhdessä Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston kanssa The Nokia Center for Advanced Research (NCAR) -tutkimusyksikön, ja lahjoittaa sen toimintaan 150 000 euroa. Lisäksi Nokia lahjoittaa varoja yliopistojen yksittäisiin tieteellisiin hankkeisiin, mm. Aallon opiskelijoiden rakentaman Aalto-1-satelliitin laukaisuun keväällä 2016.  

Kaikkiaan Nokia tukee suomalaisia yliopistoja yli kahden miljoonan euron lahjoituksella. Aalto yliopiston lisäksi lahjoituksia saavat mm. Helsingin yliopisto, Oulun yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto.

Kolme opiskelijaryhmää matkasi maailman kolmeen eri kolkkaan kenttämatkalle, jolla heidän tehtävänä oli yhteistyössä etenkin paikallisen, mutta myös muiden opiskelijoiden ja toimijoiden kanssa löytää keinoja olojen parantamiseksi. Matkaa edelsi huolellinen valmistautuminen ja projektisuunnitelman teko. Paikan päällä päästiin tutustumaan sekä uusiin ihmisiin ja toimintatapoihin, mutta myös itseensä.

Lift Lesvos; refugees in Europe today

Lesboksen saarella opiskelijaryhmän tehtävänä oli löytää ratkaisuja lieventämään pakolaiskriisiä. Konkreettisena apuna opiskelijat siivosivat rantaa pelastusliiveistä, joita oli saarella puoli miljoonaa. Ympäristön likaantumisen lisäksi pelastusliivit aiheuttavat vaaratilanteita pakolaisveneistä nouseville ihmisille.

”Aluksi tunsimme avuttomuutta, koska kun olimme saaneet puhdistettua yhden paikan, löytyi toinen ranta, jossa puhdistettavaa oli yhtä paljon. Tunne hälveni, kun tajusimme että voimme kuitenkin tehdä jotain konkreettista, josta on apua”, opiskelijat Oona Anttila, Faisal Al Barazi, Melanie Wolowiec, Eve Zorawska kertovat. Ryhmän mentorina toimii arkkitehti, tutkija Kristjana Adalgeirsdottir.

UniWASH Uganda

Ugandassa opiskelijaryhmän tehtävänä oli kehittää konsepti ihmisperäisen jätteen käyttämiseksi lannoitteena. Paikallisten kanssa toimiessa tärkeäksi osoittautui se, että he näkivät, miten kompostointi toimii ja mitkä sen hyödyt ovat. Kompostointiin liittyviä konsepteja työstettiin yhteistyössä Unicefin, Biolanin ja paikallisten yliopistojen kanssa. Projekti toteutetaan yhteistyössä Aallon IDBM-maisteriohjelman kanssa.

”Opimme, miten tärkeää on haastatella paikallisia ja saada sitä kautta tietoa ja ymmärrystä heiltä. Ugandassa kirjoitettua tietoa ei ollut niin paljon saatavilla, joten siitäkin syystä haastattelumenetelmä oli hyödyllinen”, Matias Heino, Pok Leung, Meri Sipilä, Katariina Yli-Heikkilä toteavat. Ryhmän mentorina toimii tutkija Anne Hyvärinen Aallon New Global tutkimushankkeesta.

Aalto LAB Mexico

Etelämeksikolaisessa kylässä opiskelijat työskentelivät vesikysymysten parissa. Kylä on hyvin vaatimattomasti elävä kulttuurisesti rikas mayalainen kylä. Opiskelijat opettivat paikallisia lapsia veteen liittyvistä asioista ja työstivät manuaalin, jossa annetaan ohjeita veden tutkimiseen. Aalto LAB Mexico on aloitettu jo vuonna 2012.

”Yhteistyö oli vuorovaikutteista: me opimme kyläläisiltä samoin kun he meiltä. Opimme paljon siitä, miten voimme hyödyntää koulutustamme konkreettisesti erilaisissa oloissa, kuin mihin olemme tottuneet”, opiskelijaryhmä eli Christine Everaars, Mikael Hyövälti, Ville Lindgren, Mareike Rohrdrommel, Roy Snellman ja Philipp Tost sanovat. Mentorina toimivat arkkitehti Anni Hapuoja sekä tutkija Claudia Garduño.

Aalto Lab Mexico 2016 from Antti T Seppänen on Vimeo.

Osa Aalto Festivaalia

Sustainable Global Technologies -studiokurssi esittäytyy 16.5.2016 klo 13–16. Paikkana Laituri, Kamppi (Narinkka 2, 00100 Helsinki).

Lue lisää http://aaltofestival.fi/2016/en/sgtstudio/

Sustainable Global Technologies -ohjelman studiokurssilla opiskelijaryhmät osallistuvat projekteihin, joissa ratkaistaan oikeita maailman ongelmia. Työpajojen, projektisuunnittelun ja mentoritapaamisen lisäksi projektista viestiminen on yksi kurssin teemoista. Opiskelijat muun muassa pitävät blogia ja päivittävät Facebook-sivua, ja näin jakamalla tietoisuuttaa kulloisestakin ongelmasta auttavat löytämään siihen ratkaisuja.

MIT (Massachusetts Institute of Technology) on yksi maailman menestyneimpiä yliopistoja, jonka piirissä tuotetaan merkittävää tieteellistä perus- ja soveltavaa tutkimusta. Yliopiston tutkijoille on myönnetty lukuisia tunnustuksia, mm. 19 Nobel-palkintoa vuoden 1956 jälkeen.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professori Lasse Mitronen ja Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun dosentti Jarmo Suominen järjestivät yhdessä Kaupan liiton tutkimusvaliokunnan kanssa opintomatkan tähän innovatiiviseen ja laajaan yritysyhteistyöhön tukeutuvaan yliopistoon. MIT:n ohella tällä kaupan ylimmän johdon opintomatkalla 2.-10.4.2016 tutustuttiin useisiin uusiin ja mielenkiintoisiin kauppoihin Bostonissa ja New Yorkissa.

– Matka oli erittäin avartava ja tarjosi suomalaisille liikkeenjohtajille hyvin kiinnostavan näkymän maailmaan yhden merkittävimmän yliopiston innovaatioiden tuottamiseen ja tutkimusyhteistyöhön yritysten kanssa. Lisäksi saimme runsaasti uutta tietoa kaupan uusimmista ja mielenkiintoisimmista konsepteista USA:ssa, toteaa matkalle osallistunut toimitusjohtaja Juhani Pekkala Kaupan liitosta.

Matkan aikana kuultiin korkeatasoisia puheenvuoroja liiketoiminnan kehittämismalleista sekä yritys- ja yliopistoyhteistyön tuloksekkaista toimintatavoista ja mahdollisuuksista. Kauppavierailut avasivat puolestaan hyvin esimerkiksi teknologioiden hyödyntämistä ja markkinointiviestinnän korostuvaa roolia myymälöissä sekä välittömän asiakaskohtaamisen merkitystä asiakas- ja myyntityössä.

– MIT ja myös USA:n kaupat ovat hyviä esimerkkejä tutkimustoiminnan ja innovaatioiden hyödyntämisestä liiketoiminnassa sekä kauppakonseptien ennakkoluulottomasta uudistamisesta. Matkan aikana kävi selkeästi esille, kuinka vapaan kilpailun sallimisella ja liiallisen sääntelyn välttämisellä vikkelät yritykset voivat nopeastikin muuttaa kaupan toimintaa yhä asiakaskeskeisemmäksi, painottavat matkaa isännöineet professori Lasse Mitronen ja dosentti Jarmo Suominen.

Lisätietoja:
Professor of Practice Lasse Mitronen
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
lasse.mitronen@aalto.fi

Adjunct professor Jarmo Suominen
Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu
jarmo.suominen@aalto.fi

Toimitusjohtaja Juhani Pekkala
Kaupan liitto
juhani.pekkala@kauppa.fi

Kauppakorkeakoulun tieto- ja palvelutalouden laitoksen professuuri on nimetty Matti Lehti -professuuriksi. Professuurin ala on liiketaloustieteellinen päätöksenteko.

KTT, emerituskansleri Matti Lehti (s. 1947) toimi Helsingin kauppakorkeakoulun kanslerina vuosina 2005–2009. Tätä ennen hän oli TietoEnator Oyj:n toimitusjohtaja vuosina 1989–2005 ja sen jälkeen yhtiön hallituksen puheenjohtaja toukokuuhun 2008 asti.

Nimikkoprofessuurilla kunnioitetaan Matti Lehden työtä vaikuttajana suomalaisen yhteiskunnan rakentamisessa ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun kehittämisessä. Lehti oli keskeisessä roolissa vaikuttamassa Aalto-yliopiston perustamiseen.

Aalto-yliopisto perusti professuurin huomioidakseen paitsi Lehden elämäntyön, myös hänelle tärkeän Liikesivistysrahaston tuen Kauppakorkeakoulun tieteellisen tutkimustyön edistämiseen. Liikesivistysrahaston tuki taloudellisen sivistyksen edistämisessä on jatkunut jo lähes 100 vuotta (1919–) suomalaisen yhteiskunnan hyväksi.

Matti Lehti toimi Liikesivistysrahaston hallituksen puheenjohtajana 2000–2012 ja työvaliokunnassa 1997–2012. Lehti on nykyään Liikesivistysrahaston hallituksessa, jossa on vaikuttanut vuodesta 1994.

Toukokuun alussa professuurissa aloittaa apulaisprofessori Eeva Vilkkumaa. Vilkkumaa on keskittynyt tutkimuksessaan matemaattisten mallien kehittämiseen päätöksenteon ja resurssien allokoinnin tueksi. Erityisesti hän on tarkastellut epävarmuuksien mallintamista, ryhmäpäätöksentekoa sekä monivaiheisia päätösprosesseja.

Vilkkumaa siirtyy Kauppakorkeakouluun Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulusta matematiikan ja systeemianalyysin laitokselta, jossa hän toimii tutkijatohtorina.

Kansainvälisen liiketoiminnan tohtoriopiskelija Anne Quarshie on voittanut Routledge Best Paper Award in Social Partnership 2016 -palkinnon Kanadassa järjestetyssä International Symposium on Cross-Sector Social Interactions 2016 (CSSI 2016) -konferenssissa.

Konferenssi keskittyy eri sektorien toimijoiden (julkinen, yksityinen ja kolmas sektori) väliseen yhteistyöhön. Tämän vuoden erityisteema oli yhteistyön mahdollistama systeemin muutos ratkaistaessa sosiaalisia ongelmia.

Quarshien ja Rutgersin yliopiston professorin Rudolf Leuschnerin kirjoittama katastrofiapuun liittyvä tutkimuspaperi valittiin konferenssin parhaaksi paperiksi konferenssin tieteellisen komitean toimesta, ja se sai kolmen finalistin joukosta eniten ääniä komitean äänestyksessä.

Tieteellisen komitean jäsenet perustelivat päätöstä muun muassa sillä, että tutkimuspaperin nähtiin tuottavan uutta tietoa tutkimusaihepiiriin. Lisäksi tutkimuksen menetelmää pidettiin laadukkaana ja kontekstia erittäin kiinnostavana.

CSSI-konferenssi järjestetään joka toinen vuosi ja siihen osallistuu runsaasti muun muassa yritysvastuun ja kestävän kehityksen tutkijoita kaikkialta maailmasta. CSSI 2016 -konferenssiin jätettiin noin 120 tutkimuspaperin abstraktia, joista noin 80 valittiin esitettäväksi konferenssissa.

Suurimmat määrät osallistujia, joita oli yhteensä noin 130, tuli konferenssiin Yhdysvalloista, Kanadasta, Iso-Britanniasta ja Hollannista, ja edustettuina oli lukuisia pohjoisamerikkalaisia ja eurooppalaisia huippuyliopistoja. Quarshie oli konferenssin ainoa suomalaista yliopistoa edustanut tutkija.

Seuraava CSSI-konferenssi järjestetään vuonna 2018 Kööpenhaminassa.

Lisätietoa konferenssista: http://www.cssi2016.com/

Start-Up Center -yrityskiihdyttämöstä on saanut alkunsa monen menestyneen yrityksen tarina. Tunnetut Rovio ja Supercellin perustaneiden yrittäjien ensimmäinen yritys Sumea Interactive aloittivat toimintansa yrityshautomossa, joksi sitä ennen nimitettiin. Niiden lisäksi kiihdyttämöstä on ponnistanut monta muutakin erinomaista tulosta tekevää yritystä. Yksi sellainen on Communicea, nykyinen Ccea.

– Myin ensiksi viestinnän konseptointiani aiemmille liiketoimintakumppaneilleni. Menin heidän luokseen ja kyselin näkemyksiä suunnittelemastani palvelusta. Sain sieltä arvokasta palautetta ja ensimmäiset kaupatkin, Ccea Oy:n vuonna 2007 perustanut Reetta Rajala kertoo oman yrittäjäuransa alusta.

Rajalan perustama Ccea on Suomen johtava muutoksenhallintaan erikoistunut yritys ja maan suurimpien yritysten muutosten läpiviennin kumppani. Nimi kuvastaa sitä, mitä yritys on: Change capability & execution advisors. Samalla nimi on lyhenne yrityksen aiemmasta nimestä, joka oli vuoteen 2014 asti Communicea. Aluksi vain yksi yrittäjä eli Reetta Rajala itse. Sittemmin yrityksen kasvuvauhti on ollut nopea ja tänä päivänä Cceassa työskentelee parikymmentä ammattilaista.

Start-Up Centeristä arvokasta sparrausta ja kannustusta

– Yrityksen liiketoimintasuunnitelmaa terävöitettiin ja kirkastettiin, kun pyrimme Start-Up Centeriin alkukesällä 2008. Se oli meille hyvää sparrausta, koska liikeideamme selkiytyi entisestään myös itsellemme. Toiseksi saimme hyvän ja toimivan työtilan neuvotteluhuoneineen silloisen Helsingin kauppakorkeakoulun, nykyisen Aalto-yliopiston yhteydestä, mikä toi yrityksellemme uskottavuutta, Reetta Rajala kertaa hautomoaikojen alkuvaiheita.

Ensimmäinen vajaan kolmen vuoden taipale taittui Start-Up Centerissä.
– Valitsimme hautomon tietoisesti ja päätimme pitää sitä kotinamme. Uskon, että pysyvyys on hyvä merkki myös asiakkaille. Vahva kannustus eli eteenpäin ja ylöspäin potkiminen on sekin hyvästä silloin, kun yritystoimintaa aloitetaan. Sparraukseen ja hyväntahtoiseen kannustukseen tuli myös sitoutua, kun pyrki ja pääsi hautomoon, Reetta Rajala kertoo hautomoympäristöstä.

Kaikki lähtee myyntityöstä

Reetta Rajalan mukaan yrittäjän on ryhdyttävä myyntiin heti.
– Testasimme myyntimateriaalejamme oman verkostomme kanssa ja saimme hyvää sparrausta ja harjoitusta ja viestimme kirkastui. Asiakasnäkökulmaa oli hiottava ja se hioutui parhaiten, kun kävimme melko nopeasti testaamassa kentällä myyntiviestiämme. Myös verkostot olivat alkuaikoinakin erittäin tärkeitä.

Tulevaisuudessa Reetta Rajala pyrkii kasvattamaan liiketoimintaa entisestään. Tavoitteena on myös toiminnan laajentaminen kansainvälisille markkinoille.
– Rakastan asiakasprojekteissa olemista, mutta minun pitäisi vähentää osallistumistani niihin, jotta aikaa olisi myös kansainvälistymiseen.

Yrittämisen riskeistä Reetta Rajala nostaa tyrmistyneenä esiin epäkohdat sosiaaliturvassa.
– Koko perhe on turvaverkottomassa tilassa, kun perheessä on yrittäjä. On väärin, että kukaan yrittäjäperheen jäsen ei voi saada työttömyysturvaa riippumatta siitä, onko kykenevä työskentelemään yrityksessä tai ei. Myöskään sillä ei ole väliä, onko yrityksellä mahdollisuus maksaa palkkaa vai ei. Taloudelliset suhdanteet, joihin on toki alusta alkaen osannut varautua, voivat nekin käydä yrittäjällekin kalliiksi. Kolmantena asiana Reetta Rajala muistuttaa yrittäjyyttä suunnittelevia siitä, että jos asiakkaat ovat isoja, ovat myös maksuajat usein erittäin pitkiä. Se on asia, joka on syytä tiedostaa ja johon kannattaa varautua.

Lisätietoja Aalto Start-Up Centeristä:
www.start-upcenter.fi