Aalto-yliopistossa eri alojen opiskelijat sekoittuvat käytännössä. Kaksi tekniikan alan opiskelijaa, Ville Parkkonen ja Taneli Rautio, antoivat itselleen mahdollisuuden kurkistaa oman alansa ulkopuolelle ja lähtivät opiskelemaan International Business -sivuaineen Kauppakorkeakoulun Mikkelin kampukselle. Ville ja Taneli ovat kolmannen vuosikurssin opiskelijoita Kemian tekniikan korkeakoulusta Otaniemestä. Sivuaineena he halusivat opiskella kuitenkin jotain ihan muuta ja niinpä he päätyivät Mikkeliin.

Villen ja Tanelin mukaan ulkomaiset professorit, jotka opettavat Mikkelissä, ovat olleet inspiroivia ja opetuksen laatu erittäin hyvä. Lisäksi nuoret miehet ovat oppineet hyvin liiketoiminnan teorioita, vaikkeivät olleet opiskelleet kauppatieteitä aiemmin. Pieni haaste kaksikolle on ollut pakollinen läsnäolo luennoilla. Molemmat heistä kirjoittavat parhaillaan kanditutkielmaansa ja myöntävät, että läsnäolo samaan aikaan sekä kandiseminaareissa Otaniemessä että luennoilla Mikkelissä on ollut hieman haasteellista. Hyvällä suunnittelulla sekin on kuitenkin ollut mahdollista.

– Suosittelemme tuleville Mikkelin kansainvälisen liiketoiminnan sivuaineopiskelijoille tarkkaa harkintaa sen suhteen, milloin mennä Mikkeliin. Koska Mikkelin kampus on suhteellisen pieni, monet kurssit järjestetään siellä vain kerran vuodessa. Näin ollen viisainta on mennä Mikkeliin silloin, kun siellä on tarjolla itselle kiinnostavimmat kurssit, Ville ja Taneli vinkkaavat.

Kaksikon mukaan pienellä kampuksella on helppo tutustua ihmisiin. Koska kaverukset olivat juuri palanneet vaihdosta ulkomailta, he ovat jatkaneet mielellään myös Mikkelissä ajanviettoa ulkomaalaisten opiskelijoiden kanssa. Myös asunto järjestyi helposti Mikkelin opiskelija-asuntojen, MOASin, kautta.

Tietoa International Business -sivuaineopinnoista (into.aalto.fi)

Teksti: Katariina Kulpakko BScBA14 opiskelija

Kuvittele mielessäsi Helsingin asukkaiden verran ihmisiä, työttöminä, nälkäisinä, ilman tietoakaan paikallisesta kielestä tai kulttuurista, saapumassa pienelle saarelle, jossa ei ole asumiseen tarvittavaa infrastruktuuria tai mukavuuksia. Tämä on tilanne Kreikan saarella, Lesboksella, jonne on saapunut yli puoli miljoonaa pakolaista tammikuusta 2015 helmikuuhun 2016.

Kun neljä opiskelijaa Aalto-yliopiston SGT-kurssilta (Sustainable Global Technologies) lähti kohti Lesbosta maaliskuussa, heidän mielessään saattoi häilyä rantaloma lokoisissa merkeissä. Mutta tällä kertaa rannat täyttää oranssi pelastusliivien matto – roina, joka on jäänyt kymmeniltä tuhansilta pakolaisilta. Suurin osa heistä on lähtöisin Syyriasta ja tullut Turkin kautta lyhyen mutta hengenvaarallisen merimatkan heppoisilla kumiveneillä.

Projektin opiskelijat ovat syyrialainen Faisal Al Barazi, suomalainen Oona Anttila, saksalainen Melanie Wolowiec ja kanadalainen Eve Żórawska. Heidän ohjaajanaan toimii Kristjana Adalgeirsdottir, arkkitehti ja projektitutkija arkkitehtuurin laitokselta, ja tehtävänä on koettaa löytää ratkaisuja lieventämään kriisiä Lesboksella. SGT-kurssia johtaa professori Olli Varis Insinööritieteiden korkeakoulusta.

Yhdistämällä voimavaransa monialaisesti kestävän kehityksen, arkkitehtuurin ja suunnittelun, liiketoiminnan ja urbaanin kehityksen aloilla, ryhmä laati LIFT-nimisen projektin, joka keskittyy siihen, miten he voisivat parantaa asioita. Hankkeen nimi kuvastaa sen kolmea tavoitetta: fyysisesti nostella pelastusliivejä ja puhdistaa rantoja jätteestä; kehittää kierrätysideoita liivien uudiskäytölle, ja nostaa pakolaisiin Euroopassa kohdistuvaa asennetta myötätuntoisempaan ja myönteisempään suuntaan.

”Kaiken muun lisäksi turismin vähentyminen jopa 80 prosentilla on paikallisille valtava ongelma”, kertoo Oona Anttila. ”On sanottu, että kreikkalaisille tulisi myöntää Nobelin rauhanpalkinto siitä, että he auttavat pakolaisia. Itse he ovat sitä mieltä, etteivät tarvitse palkintoja – ainoastaan turistit takaisin.”

Ryhmä on järjestellyt matkaansa kansalaisjärjestö Lighthouse Reliefin kautta sekä paikallisten vapaaehtoistyöntekijöiden avulla, jotka urakoivat rannoille vuoriksi kasautuneita pelastusliivejä kierrätykseen. ”On vaikeaa keksiä, mitä liiveille pitäisi tehdä”, sanoo Eve Żórawska. ”Tavallaan ne ovat vertauskuva koko kriisille ja sille asenteelle, joka Euroopassa vallitsee pakolaiskysymyksen taloudellisesta ja sosiaalisesta ratkaisemisesta. Mielestäni on tärkeintä, että emme ole liian naiiveja ja odota kykenevämme ratkaisemaan kaikkia ongelmia.”

”Meidän on ollut pakko keskittyä vain joihinkin tiettyihin ideoihin, sillä aloitimme pohdiskelun hyvin laajalla skaalalla”, sanoo Melanie Wolowiec. ”Mutta toivomme, että lopputuloksena matkalta syntyy yksityiskohtaisia ratkaisuja joihinkin ongelmiin.”

”Kun ongelmiin on tutustunut vain median välityksellä, ja pääsee sitten itse paikan päälle näkemään ne, on kokemus kokonaan toisenlainen”, sanoo Faisal Al Barazi, jolle kielitaito ja etniset yhteydet syyrialaispakolaisiin tekevät matkasta erityisen koskettavan. ”Pelastusliivit voivat täältä käsin katsottuna vaikuttaa vain jäteongelmalta. Mutta paikan päällä ne yhdistyvät varmasti inhimilliseen hätään.”  

Voit seurata LIFT-projektia Facebookissa: www.facebook.com/liftlesvos/.

Teksti: Tim Bird
Kuva: LIFT-projekti

VTM Jaakko Salavuo on nimitetty Aalto-yliopiston viestintäjohtajaksi. Hän vastaa yliopiston viestinnän palveluista, mediasuhteista ja brändin kehittämisestä. Viestintäjohtajana Salavuo tukee yliopistoyhteisöä ja johtoa viestintäasioissa ja sisäisessä viestinnässä yhdessä viestintäpalveluiden tiimin kanssa.

Jaakko Salavuo tulee Aalto-yliopistoon Helsingin kaupungilta, jossa hän on toiminut IT- ja viestintäjohtajana. Tätä ennen Salavuo on toiminut useissa viestinnän avaintehtävissä Fortumilla ja Nokialla, viimeisimpänä tehtävänään Nokian Head of Strategy Communications.

Hän aloittaa tehtävässään 1.4.2016 ja raportoi yliopiston rehtorille.

– Olen erittäin iloinen, että saamme Jaakko Salavuon mukaan vahvistamaan yliopistoamme. Hänellä on monipuolista kokemusta ja arvokasta näkemystä viestintämme kehittämiseen, toteaa rehtori Tuula Teeri.

Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat oli kutsuttu 8.3. Meet Your Community 2.0 -tapahtumaan tapaamaan ja kuulemaan professoreita, alumneja ja laitosten opintokoordinaattoreita. Tilaisuuden tavoitteena oli tarjota mursuille tietoa heille ajankohtaisen erikoistumisaluevalinnan tueksi.

Tilaisuuden avauspuheenvuoron käytti Kauppakorkeakoulun ulkoiset suhteet -yksikön päällikkö Jonna Söderholm, joka kannusti opiskelijoita juttelemaan pidemmän linjan kauppislaisten kanssa.
– Kysykää asioista, jotka teitä kiinnostavat. Mielenkiintoista on varmastikin kuulla, mitä proffat ja alumnit kertovat itse oppineensa opiskeluaikana, mihin töihin he ovat päätyneet ja minkä verran opinnoilla on ollut merkitystä työelämään sijoittumisessa.

Jonna Söderholm painotti myös verkostojen rakentamista, joka on opiskeluiden aikana vähintään yhtä tärkeää kuin tietopääoman kasvattaminen. KY:n ja ainejärjestöjen toimintaan kannattaa osallistua.

Ura- ja rekrytointipalveluiden asiantuntija Tanja Makkonen kertoi valmistuneiden sijoittumisesta työelämään.
– Vuonna 2014 yksityinen sektori oli työllistänyt 84 % valmistuneista. Melkein kolmannes (31 %) kyltereistä oli työskennellyt samassa organisaatiossa opintojen aikana kuin mihin he työllistyivät valmistuttuaan. 79 % opiskelijoista kävi töissä valmistumishetkellä ja viisi vuotta työskentelyn aloittamisesta valtaosa (94 %) alumneista oli erittäin tyytyväisiä tutkintoonsa työuransa kannalta.

Perusopintojen jälkeen on tarjolla kahdeksan erikoistumisaluetta

Suomenkielisessä kandidaattiohjelmassa on kahdeksan erikoistumisaluetta, joista valitaan yksi ensimmäisen opiskeluvuoden lopulla. Vaihtoehdot ovat johtaminen, laskentatoimi, liiketoiminnan teknologia, markkinointi, rahoitus, taloustiede, viestintä ja yritysjuridiikka, ja näistä alumnit, jos ketkä, olivat hyviä kertomaan kokemuksiaan.

It-alan yrityksessä työskentelevä Mikko Honkanen painotti myynnillisen otteen tärkeyttä yrittäjyydessä. Työkokemusta kannattaa hänen mukaansa hankkia erityisesti start-upeissa, jotta pysyy varmimmin mukana kehityksessä. Kari Janhunen edusti 1960-luvulla opiskelleita kyltereitä. Hän kertoi työskennelleensä 14 vuotta ulkomailla.
– Kulttuurierot maailmalla ovat isoja. Niitä pitää kuitenkin arvostaa, vaikka niiden ymmärtäminen on usein vaikeaa, Janhunen sanoi.

Stefan Söderström työskentelee johdon konsulttina.
– Keskiarvon ja CV:n täytyy olla hyvä, jos mielii konsultiksi suuriin konsultointiyrityksiin, Söderström kertoi kokemuksestaan.
Sanna Salo kertoi vaihtaneensa pääaineen laskentatoimesta viestintään ja työskentelee nyt viestintätoimistossa. Salo on tyytyväinen, että hän tuli opiskelleeksi myös laskentatoimea, vaikka se ei tuntunutkaan pääaineista omimmalta. Työelämässä siitä on kuitenkin ollut hyötyä, koska useimmat asiakkaat olettavat, että kauppakorkeakoulusta valmistuneet ammattilaiset ymmärtävät hyvin talouden lukujen päälle. Laskentatointa kertoi opiskelleensa myös pankkisektorilla työskentelevä HR-johtaja Maija Laaksonen. HR-tehtävissä työskentelee myös Miikka Huhta, joka opiskeli pääaineenaan johtamista.

Taloustiedettä opiskellut Juhana Brotherus työskentelee ekonomistina.
– Ainejärjestöjen toimintaan osallistuminen kannattaa, koska siinä väistämättäkin oppii ryhmätyö- ja viestintätaitoja, joita tarvitaan työelämässä, Brotherus kannusti mursuja.

Alumnien esittäytymisen jälkeen jakauduttiin erikoistumisaineiden mukaisesti pöytien ääreen ja jatkettiin vapaamuotoista keskustelua, joka oli vilkasta.

Opiskelija Artturi Hannula oli tyytyväinen tilaisuuden antiin ja kertoi vielä pohtivansa, minkä pääaineen valitsee.
– Sain konkreettista tietoa aineiden sisällöistä ja siitä, millaista työelämä on. Tämän tilaisuuden jälkeen tiedän paremmin, mitä eri aineissa opetetaan, joten valinta ei ole niin vaikea, hän sanoi.

Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut, alumnisuhteet ja KY järjestivät tilaisuuden yhteistyössä. Meet Your Community 2.0 oli jatkoa viime syksynä järjestetylle vastaavalle tilaisuudelle. KY:n tilassa Otaniemen Sahalla järjestetyn tilaisuuden juonsi KY-aktiivi Siiri Salli, joka työskentelee tällä hetkellä Kauppakorkeakoulun ulkoiset suhteet -yksikössä. 

Aalto University Executive Education -konsernin viime vuoden liiketulos kasvoi tyydyttävästi sopeutustoimista huolimatta. Se nousi edelliseen vuoden notkahduksen jälkeen 0,4 miljoonaan euroon (0,2 M€ vuonna 2014) huolimatta mittavista noin kolmeakymmentä henkilöä koskettaneista vähennyksistä ja näiden aiheuttamista kertaluonteisista kustannuksista.

Aasian toimintoja vahvistettiin Singaporen toimipisteen rakenteita ja prosesseja uudistamalla sekä solmimalla uusia alueellisia ja globaaleja kumppanuuksia. Lisäksi kasvupanostuksia suunnattiin entistä vahvemmin myös yrityskohtaisiin ohjelmiin uusilla markkina-alueilla, kuten Indonesiassa.  Myös asiantuntijoihin ja erikoisosaajiin keskittyvän Aalto PRO -liiketoiminta-alueen tulos vahvistui valmennusportfolion uudistamisen myötä.

Liikevaihto nousi hienoisesti edellisestä vuodesta 17,1 miljoonaan euroon (17 M€ vuonna 2014). Yrityskohtaisia ratkaisuja konserni toteutti globaalisti kaikkiaan noin 80. Viime vuonna pitkiin Degree-ohjelmiin sekä lyhyempiin avoimiin valmennuksiin ja koulutusohjelmiin osallistui noin 5 400 henkilöä.

Aalto-yliopistoyhteisölle kanavoitui 2,2 miljoonaa euroa

Konsernin kokonaisvaikuttavuus Aalto-yliopistoyhteisössä jatkoi kasvuaan. Yhtiön toiminnasta kanavoitui eri muodoissa, kuten osinkoina, opetuspalkkioina ja vuokrina yliopistoyhteisölle yhteensä noin 2,2 miljoonaa euroa (1,9 M€ vuonna 2014).

‒ Vaikka toimimme täysin liiketaloudellisin ehdoin, on monelle asiakkaallemme tärkeää vaikuttaa samalla välillisesti Aalto-yliopiston toimintaedellytysten ja vaikuttavuuden vahvistamiseen, kertoo toimitusjohtaja, professori Pekka Mattila.

‒ Tärkein kehitystämme ohjaava mittari on kohottava vaikutus sekä yksilöihin että organisaatioihin. Olemme panostaneet paljon löytääksemme parempia mittareita myös pitkän aikavälin kehityksen rehelliseen arviointiin, jatkaa Mattila.

Nousu kansainvälisessä kärjessä jatkuu

Maailman arvostetuimmassa, Financial Times -lehden vuosittaisessa vertailussa Aalto EE sijoittui liikkeenjohdon valmennusta tarjoavien bisneskoulujen arvioinnissa sijalle 47. ja kuuluu siten ainoana suomalaisena toimijana 0,4 prosentin globaaliin parhaimmistoon.

Aalto Executive MBA -ohjelman kansainvälinen sijoitus oli 76. - peräti seitsemän sijaa edellisvuotta parempi. Maailmassa on jopa yli 3 000 EMBA-ohjelmaa, joista Financial Timesin vertailu julkaistaan vain sadan parhaan osalta.

Lisätietoja:
Pekka Mattila
valtiot. tri, toimitusjohtaja, professori (Professor of Practice)
Aalto University Executive Education Oy
Puh.: 040 738 7221
pekka.mattila@aaltoee.fi

Aalto University Executive Education Oy
 
Aalto University Executive Education tarjoaa korkealaatuisia liikkeenjohdon kehittämispalveluja (Aalto EE) ja asiantuntijoiden täydennyskoulutusta (Aalto PRO) sekä palveluita yrittäjyyden kehittämiseksi (Aalto ENT). Monipuolisessa kokonaisuudessa yhdistyvät käytännön osaaminen ja Aalto-yliopiston uusin tutkimustieto. Yhtiön vahvuuksia ovat globaali toimintamalli ja monipuolinen tarjonta. Suomen ja Singaporen lisäksi Aalto EE tarjoaa ohjelmia Puolassa, Ruotsissa, Etelä-Koreassa, Taiwanissa, Kiinassa, Indonesiassa, Iranissa sekä Baltiassa ja Venäjällä. Aalto University Executive Educationilla on kolme arvostettua laatuleimaa eli akkreditointia: AACSB, AMBA ja EQUIS. Se kuuluu näin ollen maailman instituutioista koostuvaan 0,4 prosentin parhaimmistoon.

Käsitys muotoilusta palvelusektorilla on vuosikymmenten saatossa kehittynyt sisustuksesta käytettävyyteen ja käyttäjäkokemuksesta palveluihin. Suomeen palvelumuotoilu rantautui viimeistään viitisen vuotta sitten Helsingin toimiessa maailman muotoilupääkaupunkina. Julkisen sektorin toimijoista erityisesti kaupungit ovat heränneet muotoilun tuomiin mahdollisuuksiin jatkuvassa muutoksessa.

Professori Tuuli Mattelmäki Aalto-yliopiston muotoilun laitokselta on tehnyt jo usean vuoden ajan tiivistä yhteistyötä muun muassa Helsingin kaupungin kanssa.

– Kaupungit tekevät palveluiden tuottamisessa yhteistyötä useiden eri toimijoiden kanssa, jolloin verkostomaiset rakenteet tekevät palvelupoluista erittäin haastavia. Muotoilun avulla palvelupolkuja ja palveluita voidaan parantaa asiakaslähtöisimmiksi, Tuuli Mattelmäki sanoo.

Aalto-yliopiston tutkijoille ja opiskelijoille yhteistyö Helsingin kaupungin palveluiden kehittämisen parissa muodostaa rikkaan ”muotoilualustan”. Designing for Services -kurssin puitteissa yhteistyöprojekteissa on pureuduttu muotoilun yhteiskunnalliseen rooliin niin lasten, vanhusten kuin maahanmuuttajien terveys- ja sosiaalipalveluihin liittyvien haasteiden näkökulmista.

Tuloksena on syntynyt palveluita ja työkaluja, jotka helpottavat arkea ja jäsentävät palvelukokonaisuutta mielekkäämmäksi: Nurse Café sairaanhoitajan tapaamiseen, Askeleet-peli lasten terveystarkastusten viemiseksi päiväkoteihin sekä sovellus, joka jäsentää ja visualisoi maahanmuuttajien alkuvaiheessa tarvitsemat palvelupolut KELAsta poliisin ja veroviraston palveluihin.

– Erityisesti opiskelijoiden empaattinen mutta samalla rohkea ja kyseenalaistava ote on saanut runsaasti positiivista palautetta. Inhimillinen ymmärtäminen yhdessä oikeanlaisen osaamisen ja asenteen kanssa ovat tärkeitä ominaisuuksia ja työkaluja nykymuotoilijoille, sanoo Mattelmäki.

– Muutoksen muotoilu on usein suhdetoimintaa. Siihen tarvitaan kokonaisvaltaista ajattelua ja yhdessä tekemistä, Mattelmäki summaa.

Palvelukokemuksen kaksi puolta

Tänä päivänä ei riitä, että tuote tai palvelu toimii – sen on myös tuotava lisäarvoa käyttäjälleen.

– Hyvä kokemus palvelusta tuottaa lisäarvoa asiakkaalle ja parantaa liiketoiminnan kannattavuutta, sanoo palvelumuotoilija Kirsikka Vaajakallio, joka toimii asiakaskeskeiseen muutokseen erikoistuneessa palvelumuotoilutoimisto Hellonissa erityisalueenaan organisaatioiden asiakaskeskeisyyden kehittäminen.

Vaajakallion mukaan palvelukokemuksessa on aina kaksi puolta: asiakkaan kokemus ja palvelun suunnittelevan tai tuottavan työntekijän kokemus – ja molemmat ovat yhtä tärkeitä.

– Hyvä työntekijäkokemus varmistaa hyvän asiakaskokemuksen. Usein hyvät asiat tapahtuvat juuri työntekijä- ja asiakaskokemuksen rajapinnassa, Vaajakallio sanoo.

Vaajakallion mielestä ihminen on jäämässä teknologian jalkoihin ja siksi on tärkeää tuoda ihminen takaisin kehittämisen keskiöön. Yritysten kannattaa panostaa asiakkaisiin ja palveluiden käyttäjiin mutta myös omiin työntekijöihinsä osana hyvien palvelukokemusten tuottamista.

– Jotta asiakaskokemusta voi ymmärtää, on tunnettava, minkälainen on ihmisten arki. Kaikki lähtee ihmisistä liikkeelle – ihminen ihmiselle -ajattelusta käsin.

– On myös tiedostettava, että asiakaskokemusta rakennetaan usealla tasolla, niin palveluissa kuin systeemisellä ja strategisella tasolla. Mistä tahansa voi lähteä liikkeelle, kunhan lähtötilanne ymmärretään, Vaajakallio muistuttaa.

Professori Anne Stenros näkee arvojen yhteyden asiakaskokemukseen.

– Myös arvot koetaan kolmella tasolla: yksilöllisellä, yhteisöllisellä ja yhteiskunnallisella. Arvot ratkaisevat myös asiakaskokemuksessa, sanoo muotoilualan johtotehtävissä mittavan uran tehnyt Stenros.

Aalto-yliopistossa International Design Business Management -maisteriohjelman johtajana toimiva Stenros nostaa esille 80- ja 90-luvuilla syntyneiden toimintatavat työelämässä. Millenniaalit ja sitä seuraava niin kutsuttu Z-sukupolvi mullistavat työn tekemisen.

– Nyt ollaan ihminen ihmiselle -bisneksessä. Työelämässä millenniaalit haluavat toimia yhdessä, joukkoistamalla: kun yksi väsyy keulassa, toinen astuu tilalle, Stenros sanoo.

Palvelumuotoilu kokosi Aalto-yliopiston Mediakeskus Lumeeseen suuren joukon kiinnostuneita naistenpäivänä 8. maaliskuuta.

Kuvat Aalto-yliopisto, Mikko Raskinen

Aalto Executive DBA eli Doctor of Business Administration ohjelman ensimmäinen tohtori väittelee 1.4.2016. KTM Elina Kukkonen väittelee aiheesta Gaining more Value from Customer Relationships in the Digital Business Environment.

Kustoksena toimii professori Jari Salo ja vastaväittäjänä apulaisprofessori Johanna Frösén. DBA-ohjelman akateemisena johtajana toimii Aalto-yliopiston markkinoinnin laitoksen professori Henrikki Tikkanen.

Mikä on Aalto Executive DBA – Doctor of Business Administration -ohjelma?

Aalto Executive DBA (Doctor of Business Administration) -ohjelma on suunnattu kokeneille johtajille, jotka haluavat suorittaa tohtorintutkinnon työn ohella. Se on työelämälähtöinen ja tutkimus on soveltavaa. DBA on maailmalla tunnustettu tutkinto, joka on mahdollista suorittaa useissa johtavissa kouluissa, kuten Harvard Business Schoolissa.

Samaan tapaan kuin Aalto Executive MBA ja Aalto MBA -tutkinto-ohjelmat, DBA ei kuulu suomalaiseen tutkintojärjestelmään. Tutkinnon myöntää kuitenkin akkreditoitu Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu. Aalto Executive DBA -ohjelman voi suorittaa työn ohella 3–6 vuodessa. Maksullinen ohjelma käynnistyi vuoden 2013 alussa.

Lisätiedot:

Mikko Laukkanen
akateeminen johtaja, KTT, Aalto University Executive Education
Puh. 010 837 3732
mikko.laukkanen@aaltoee.fi

Henrikki Tikkanen
professori, Aalto-yliopisto
Puhelin: 050 5734174
henrikki.tikkanen@aalto.fi

Ohjelman sivut

Aalto University Executive Education Oy

Aalto University Executive Education tarjoaa korkealaatuisia liikkeenjohdon kehittämispalveluja (Aalto EE) ja asiantuntijoiden täydennyskoulutusta (Aalto PRO) sekä palveluita yrittäjyyden kehittämiseksi (Aalto ENT). Monipuolisessa kokonaisuudessa yhdistyvät käytännön osaaminen ja Aalto-yliopiston uusin tutkimustieto. Yhtiön vahvuuksia ovat globaali toimintamalli ja monipuolinen tarjonta. Suomen ja Singaporen lisäksi Aalto EE tarjoaa ohjelmia Puolassa, Ruotsissa, Etelä-Koreassa, Taiwanissa, Kiinassa, Indonesiassa, Iranissa sekä Baltiassa ja Venäjällä. Aalto University Executive Educationilla on kolme arvostettua laatuleimaa eli akkreditointia: AACSB, AMBA ja EQUIS. Se kuuluu näin ollen maailman instituutioista koostuvaan 0,4 prosentin parhaimmistoon.

Linjaus korostaa hyvän ja tietoisen datanhallinnan tärkeyttä ja määrittelee julkisella rahoituksella luodun tutkimusdatan avaamisen periaatteet. Tutkimusdatan hallintapolitiikalla pyritään yksinkertaistamaan datanhallintaa yksittäisen tutkijan kannalta. Datan avaaminen julkiseen jakeluun on strateginen ja tietoinen päätös.

Aalto-yliopiston ja Suomen tutkimusdata on yleisesti ottaen korkealuokkaista ja herättää maailmanlaajuista kiinnostusta. Tutkimusdatan hallinta ja säilyttäminen ovat olennaisen tärkeitä pyrittäessä huippulaatuisiin tutkimuskäytäntöihin. Suuret tietoaineistot lisäävät tehokkaaseen datanhallintaan liittyviä käytännön haasteita ja tutkimuksen rahoittajat vaativat enenevässä määrin yliopistoilta datanhallintaa ja datan avaamista. Yliopisto varmistaa hyvät datanhallintakäytännöt nyt vahvistetulla linjauksella.

Tutkimusdatan hallintapolitiikan toteuttamista varten laaditaan kevään 2016 aikana toteuttamissuunnitelma. Tutkimusdatan hallinnan käytännön toteutuksesta ja tarvittavasta neuvonnasta huolehtivat yhteistyössä Tutkimus- ja innovaatiopalvelut, IT-palvelut ja Aalto-yliopiston kirjasto.

Aalto-yliopiston tutkimusdatan hallintapolitiikka (suomeksi)

Aalto University Research Data Management Policy

Ryhmä Aalto-yliopiston International Design Business Management (IDBM) -ohjelman opiskelijoita ja tutkijoita sai kutsun Yamagatan yliopistoon järjestämään japanilaisille insinööreille Design Thinking -työpajan. Kolmipäiväinen työpaja keskittyi tuotekehityksen haasteisiin muotoilun ja liiketoimintamahdollisuuksien näkökulmasta. Työpajaan osallistui professoreita, tutkijoita ja opiskelijoita Yamagatan yliopistosta.

Työpajan pääteemoja olivat käyttäjälähtöinen ajattelu ja liiketoimintamallit. Design thinking -ajattelu oli keskiössä ja osallistujat pääsivät harjoittelemaan käytännössä erilaisia kriittisen muotoilun ja liiketoiminta-ajattelun työkaluja. Työpajan tavoitteena oli löytää eri tuotekehitysvaihtoehtoja Yamagatan yliopiston kehittämän teknologian loppukäyttäjille.

Yamagatan yliopisto on edelläkävijä orgaanisen kemian ja elektroniikan saralla. Yliopiston tutkimus on keskittynyt sensori- ja aurinkoenergiateknologiaan. Yliopisto on rakentanut Yonezawan kaupunkiin Smart Future House -mallitalon, jossa hyödynnetään yliopiston kehittämää sensoriteknologiaa.

– Työpaja oli minulle erittäin hyödyllinen. Markkinasegmentointi ja käyttäjälähtöisyys olivat minulle täysin uusia näkökulmia tuotekehitykseen, mutta nyt ymmärrän, kuinka nämä voivat tukea tuotekehitystä ja kasvattaa tuotteen arvoa, sanoo Yamagatan yliopiston opiskelija Nishiki Uchibe.

– On tärkeää pysähtyä ja pohtia, mitkä ovat käyttäjän tarpeet. Teknologia tulisi kehittää vastaamaan näitä tarpeita eikä pyrkiä aina sovittamaan käyttäjää olemassa olevaan teknologiaan. Oli hienoa nähdä, kuinka käyttäjälähtöinen ajattelu ja eri liiketoimintamallien kartoittaminen avautuivat osallistujille täysin uudella tavalla intensiivisten työpäivien jälkeen, IDBM-maisteriohjelman opiskelija Iina Airaksinen kertoo.

IDBM-ohjelman opiskelija Vilma Viiala puolestaan iloitsee, miten työpaja opetti hänelle, kuinka tärkeää on ymmärtää ja tutkia käyttäjän tarpeita jo ennen itse tuotekehitysprosessia. Yamagatan yliopiston opiskelijat eivät aiemmin olleet käyttäneet käyttäjälähtöisiä menetelmiä eivätkä pohtineet kaupallisen strategian kehitystä tukemaan teknologiaa.

Aalto-yliopiston poikkitieteellinen International Design Business Management (IDBM)-maisteriohjelma yhdistää kauppatieteet, teknologian ja muotoilun. Ohjelman tavoitteena on kouluttaa kansainvälisen muotoilujohtamisen ammattilaisia. Palveluiden tuotejohtaminen sekä liiketoiminnan kehittäminen ovat ohjelman keskiössä. Tutkintoon kuuluu myös vuoden mittainen konsultointiprojekti yritysasiakkaan kanssa.
http://idbm.aalto.fi/

Lisätietoja:
Anna Salo-Toyoki
tohtorikoulutettava
Aalto-yliopisto
anna.salo@aalto.fi
050 525 5720

Kuva:
Valokuvaaja Jymy Parhiala
jymy.parhiala@aalto.fi

Suomen Akatemia myönsi 12 miljoonaa euron rahoituksen Aalto-yliopistolle profiloitumisen vahvistamiseksi seuraavalle neljälle vuodelle. Rahoitusmuodolla tuetaan yliopistojen valitsemien tutkimusalojen vahvistamista.

Rahoitusta haettiin kolmelle monialaiselle teemalle, jotka yhdistävät Aalto-yliopiston osaamisalueita: edelläkäyvät energiaratkaisut, ihmislähtöinen rakennettu ympäristö sekä terveys ja hyvinvointi. Rahoitus vahvistaa yliopiston perusrahoitusta ja sitä käytetään platform-yhteistyöalustojen kehittämiseen monialaisten teemojen alueilla. Samoin rahalla varmistetaan osaamisen jatkuvuus tekemällä uusia rekrytointeja etupainotteisesti, jolloin tieto ehtii siirtyä uuden professorin ja eläkkeelle jäävän professorin välillä.

- Hienoa, että saimme vaikeista ajoista huolimatta tunnustusta toimintamme strategisesta kehittämisestä, iloitsee Aalto-yliopiston vararehtori Tuija Pulkkinen.

Suomen Akatemia jakoi rahaa kaikkiaan 50 miljoonaa euroa. Akatemia teki rahoituspäätökset kansainvälisen paneelin arviointien pohjalta. Profiloitumiseen suunnattua rahoitusta myönnettiin nyt toista kertaa. Ensimmäisessä haussa toukokuussa 2015 Aalto-yliopisto sai profiloitumisen vahvistamiseen 13,6 miljoonaa euroa.

Lisätietoja:
Suomen Akatemian tiedote (aka.fi)

”Valitsin kauppatieteet, koska se yhdistää aiheita, jotka kiinnostivat minua jo lukiossa. On tärkeä ymmärtää miten maailma pyörii, ja Kauppakorkeakoulu antaa siihen hyvät valmiudet”, Sanni kuvailee. ”On turha ajatella, että Kauppiksessa pärjäävät vain tietynlaiset ihmiset.”

Polkuja Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluun on monia. Raumalta kotoisin oleva neljännen vuoden laskentatoimen opiskelija Sanni valitsi perinteisimmän reitin eli aloitti opintonsa Kauppiksessa suoraan lukion jälkeen.

Monipuoliset valmiudet työelämään

Kauppatieteellisen alan opinnoissa Sannia viehättää vapaus. Vapaus valita laajasta kirjosta kursseja ja vapaus edetä opinnoissa itselle parhaimmalta tuntuvalla tavalla. Erityisesti kiitosta saa se, että erilaisia oppimistyylejä tuetaan niin, että opintoja pystyy toteuttamaan itselle parhaiten sopivilla metodeilla.

Saman vapauden Sanni näkee myös tulevaisuuden suunnitelmissaan. Hän ei ole halunnut lukittautua yhteen tiettyyn urahaaveeseen tai työtehtävään, vaan sen sijaan pitää mieluummin vaihtoehdot avoinna vielä opintojensa aikana.

”Mielestäni on tärkeämpää miettiä yleisellä tasolla mitä haluaa tehdä tulevaisuudessa”, Sanni kertoo. ”Vain kokeilemalla eri asioita voi löytää varmasti oman juttunsa. Kauppiksen opintojen aikana on helppo etsiä itselleen kaikkein mielekkäintä uraa, ja toisaalta työtehtävät pitkälti muovaavat sen, mihin päätyy.”

Sannille suurin hyöty tähänastisista opinnoista on tullut teorian ja käytännön monipuolisesta yhdistelystä.

”On ollut mielenkiintoista huomata, miten luennoilla opittu teoria linkittyy käytäntöön erityisesti case-tapauksia tehdessä. Kauppiksella pääsee näkemään nämä molemmat puolet, ja se tuo moniulotteisuutta opintoihin”, Sanni kertoo opinnoistaan.

”Myös aktiivisuus opiskelijatoiminnassa on opettanut tärkeitä taitoja työelämää varten: koordinointia, itsensä ilmaisua, tehokasta ajankäyttöä ja ryhmätyöskentelytaitoja.”

Valintoja oman kiinnostuksen mukaan

Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluun hakemista Sanni suosittelee lämpimästi, jos yhteiskunnallisesti merkittävä kauppatieteellinen ala kiinnostaa.

Hän vinkkaa hakemista harkitsevia etsimään pääsykoekirjat käsiinsä ja tutkimaan niiden sisältöä. Jos kirjoista löytyy jotain kiinnostavaa, kannattaa hakea. Omia kiinnostuksen kohteita pystyy yhdistelemään omaan tutkintoonsa hyvin, eivätkä vaihtoehdot lopu ainoastaan Kauppakorkeakoulun kursseihin, vaan opintoja voi suorittaa myös Aalto-yliopiston muissa korkeakouluissa tai vaikkapa vaihtoyliopistossa ulkomailla.

”Vaihtoon lähteminen on tehty todella helpoksi Kauppiksella ja kehotankin kaikkia ehdottomasti lähtemään vaihtoon edes kerran yliopisto-opintojen aikana!” Sanni kannustaa. ”Vaihdon aikana pääsin opiskelemaan sellaisia kursseja, joita ei muuten tarjota Aallossa. Opiskeleminen ja asuminen ulkomailla avasivat silmäni muille kulttuureille, mutta myös sille, millaisia suomalaiset ovat.”

Kauppatieteellisen alan yhteishaku on auki 16.3.‒6.4. ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa aloittaa syksyllä jälleen satoja uusia opiskelijoita. Millainen siis olisi kokeneemman opiskelijan tärkein neuvo tuoreelle opiskelijalle?

”Lähde rohkeasti mukaan uusiin juttuihin oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Pidä kaikki ovet avoinna alusta asti ‒­ avarakatseisena on helpompi miettiä puolueettomasti erilaisia vaihtoehtoja ja yhdistelmiä. Erikoisemmat kurssit ja ohjelmat opettavat ajattelemaan uudella tavalla.”

Kiinteistöinformatiikan professori Heidi Falkenbach työskentelee kiinteistötalouden tutkimusryhmässä, joka pyrkii parantamaan ymmärrystä kiinteistömarkkinoista. Ryhmä kehittää menetelmiä, joissa hyödynnetään paikkaan sidottuja tietoja kiinteistöistä ja niiden ympäristöistä.

– Rakennetusta ympäristöstä saatavan paikkaan sidotun tiedon määrä on viime vuosina lisääntynyt räjähdysmäisesti. Se antaa meille entistä paremmat mahdollisuudet tulkita markkinoita ja tarjota tietoa päätöksenteon tueksi, Falkenbach sanoo.

Sijoittajilta ja markkinatoimijoilta kerätään taloudellista tietoa. Lisäksi kerätään tietoa kiinteistöistä muun muassa laserkeilauksella. Tiedon määrän lisääntymisen ja laadun paranemisen seurauksena tutkijat voivat soveltaa kiinteistömarkkinoiden tulkintaan yleisiä kansantalouden ja rahoituksen ekonometrisiä menetelmiä.

Falkenbach mainitsee kiinteistöveron, joka voidaan tiedon tarkentuessa määrittää entistä oikeudenmukaisemmin. Esimerkiksi liikenneväylän vaikutukset lähiympäristön kiinteistömarkkinoihin voidaan myös arvioida aiempaa paremmin.

Kansainvälisiä sijoittajia

Kyse on suurista asioista, sillä kaksi kolmasosaa Suomen kansallisvarallisuudesta on sidottu kiinteistöihin. Ala työllistää työvoimasta viidenneksen. Kiinteistöjen hallinta ja käyttö on merkittävä tekijä myös, kun yhteiskunta pyrkii sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Iso osa eläkerahoista on sijoitettu kiinteistöihin.

Kiinteistömarkkinoista pitää pystyä tuottamaan mahdollisimman luotettavaa ja relevanttia tietoa. Näin helpotetaan pääomien ohjautumista ja parannetaan yritysten mahdollisuuksia kehittää liiketoimintaansa.

Mitä luotettavampaa markkinatieto on ja mitä paremmin sitä saadaan jaettua julkisen ja yksityisen sektorin suunnittelijoille ja päätöksentekijöille, sitä tehokkaampaa on toiminta ja sitä pienempiä riskit.

– Meidän työmme ei ole säihkyvää kuten vaikkapa avaruusrakettien tai muiden hienojen laitteiden suunnittelu. Kiinteistömarkkinat ovat kuitenkin kiitollinen tutkimuskohde, sillä alan lonkerot ulottuvat joka paikkaan. Kaikki mitä alalla tehdään, on tärkeää, Falkenbach toteaa.

Yhdysvalloista maailmalle levinnyt finanssikriisi kertoo kiinteistömarkkinoiden merkityksestä. Kriisi sai alkunsa, kun pankit lainoittivat kiinteistösijoituksia yli niiden arvojen. Lopulta kupla puhkesi.

Suomessa kiinteistömarkkinat ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana kansainvälistyneet. Suomeen on tullut ulkomailta satakunta suurta sijoittajaa, joiden kiinnostuksen kohteet ja strategiat poikkeavat toisistaan.

- Markkinoiden kansainvälistyminen ja monipuolistuminen on hyvä asia tilojen käyttäjillekin. Varjopuolena on se, että globaalien markkinoiden heilahtelut heijastuvat myös meille, Falkenbach sanoo.

Markkinat ovat avautuneet piensijoittajille. Sijoittajalla ei tarvitse enää olla suurta rahatukkua, vaan hän voi hankkia esimerkiksi kiinteistösijoitusyhtiön osakkeita tai kiinteistörahaston osuuksia.

– Kiinteistösijoittamisen instrumenttien määrä on lisääntynyt. Uskon, että suuntaus jatkuu edelleen, Falkenbach sanoo.

Yhtenä mielenkiinnon kohteena on julkisten kiinteistöjen yksityistäminen. Kysymys kuuluu, kannattaako valtion, kaupunkien ja kuntien omistaa kiinteistöjä ja kantaa niihin liittyviä riskejä. Olisiko järkevämpää myydä osa kiinteistöistä yksityisille? Tätä aihetta pohditaan myös Aalto-yliopistossa.

Dynamiikka tutuksi

Falkenbach opettaa kiinteistötalouden maisteriohjelmaan osallistuville ja jatko-opiskelijoille kiinteistösijoittamiseen ja markkinoiden mallintamiseen liittyviä asioita.

– Markkinoita mallinnetaan, koska muutoin niiden vaikutusmekanismeja ei voida ymmärtää.

Opetuksen tärkeimpänä tavoitteena on auttaa opiskelijaa ymmärtämään mahdollisimman hyvin kiinteistömarkkinoiden dynamiikkaa ja antaa hänellä välineet dynamiikan analysointiin.

– Perusdynamiikka ja teoriat pitää ymmärtää hyvin, kaiken muun voi erikoiskysymyksineen opetella työelämässä riippumatta siitä, mihin alan työtehtävään hakeutuu.

Valmistuneet sijoittuvat pääasiassa maanmittauslaitoksen palvelukseen toimitusinsinööreiksi tai yksityiselle sektorille kiinteistömarkkinoiden analyytikoiksi ja neuvonantajiksi. Siitä työura voi kehittyä edelleen ylempiin tehtäviin.

Työllistymismahdollisuudet ovat Falkenbachin mukaan erinomaiset, koska ala on kasvava ja kehittyvä.

QS World University Rankingin vuoden 2016 alakohtaiset vertailut on julkaistu tänään. Aalto-yliopisto arvioitiin maailman 17:nneksi parhaaksi yliopistoksi alalla Art & Design.

QS-rankingissa Aalto-yliopisto oli sijoilla 51-100 aloilla Architecture/Built Environment, Business & Management Studies sekä Materials Science. Aloilla Accounting & Finance, Computer Science & Information Systems sekä Electrical & Electronic Engineering Aalto sijoittui luokkaan 101-150. Sijoilla 151-200 olivat alat Chemical Engineering, Civil & Structural Engineering, Mathematics sekä Economics & Econometrics.

Alakohtainen QS-ranking painottaa arvioinneissaan sekä yliopiston mainetta akateemisen maailman ja työnantajien keskuudessa että tutkimusjulkaisuja ja niiden keräämiä viittauksia. Näiden osatekijöiden merkitys tuloksessa vaihtelee eri aloilla.

QS World University Ranking vertailee myös yliopistoja kokonaisuudessaan sekä viidellä pääalalla. Nämä rankingit julkaistaan syksyisin. Viime syyskuussa Aalto-yliopisto oli QS:n yleisranking-listalla sijalla 139 ja Engineering & Technology -pääalan rankingissa sijalla 133.

Lue lisää QS-rankingista (topuniversities.com)

Aalto-yliopiston avoimen yliopiston kesän 2016 tarjonnassa on kursseja niin kauppatieteelliseltä, taiteiden kuin tekniikan alalta. Myös kieli- ja viestintäkursseja on valikoimassa.

Pääpaino tarjonnassa on kauppatieteissä, josta on useita peruskurssitoteutuksia, esim.:

• Business Communication Skills, 3 op: Kolme iltakurssi-toteutusta
• Johtamisen perusteet, 6 op: Verkkokurssi tai kirjatentti
• Laskentatoimen perusteet, 6 op: Luentokurssi iltatoteutuksena
• Markkinoinnin perusteet, 6 op: Verkkokurssi
• Rahoituksen perusteet, 6 op:  Luentokurssi iltaopetuksena
• Taloustieteen perusteet, 6 op: Luentokurssi iltaopetuksena
• Tuotantotalouden perusteet, 6 op: Luentokurssi iltaopetuksena
• Yritysjuridiikan perusteet, 6 op: Luentokurssi iltaopetuksena
• Yritysvastuu ja -etiikka, 3 op: Luentokurssi iltaopetuksena
• Yritysviestinnän perusteet, 6 op: Luentokurssi iltaopetuksena

Aalto-yliopiston akateeminen tulos jatkoi nousuaan. Opetuksen painopisteenä oli uusien maisteriohjelmien käynnistyminen syksyllä 2015. Yliopiston tutkimusprofiili terävöityi avainalueille tehdyillä merkittävillä professorirekrytoinneilla, joiden toteuttamiseen Aalto-yliopisto sai huomattavan rahoituksen Suomen Akatemialta. Yliopistojen profilointitoimia arvioinut kansainvälinen paneeli piti Aalto-yliopiston strategiaa erinomaisena ja kansallista innovaatiotoimintaa tukevana "inspiroivana roolimallina, joka ansaitsee kaiken mahdollisen tuen".     

Aalto-yliopisto on kansallisesti johtava ja kansainvälisesti kilpailukykyinen yliopisto tekniikan, talouden ja taiteen aloilla. Esimerkiksi huippututkimukselle myönnettävässä ERC-rahoituksessa Aalto-yliopisto nousi Suomen ykköseksi vuonna 2015. Eurooppalaisten yliopistojen joukossa nousua oli sijalta 59 sijalle 28. Vuonna 2015 Leiden Rankingissa Aalto-yliopisto ylsi maailman 14. vahvimmaksi yliopistoksi yritysyhteistyön saralla.

Aalto-yliopiston uudistetut tutkinto-ohjelmat tuottavat hyvin työllistyviä ja haluttuja kansainvälisiä osaajia ja uudistajia elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle. Yliopisto ylitti selkeästi tutkintotavoitteensa alemmissa ja ylemmissä korkeakoulututkinnoissa sekä tohtorintutkinnoissa. Vuonna 2015 Aalto-yliopisto tuotti 41 % Suomen teknistieteellisen alan yliopistotutkinnoista, yli 80 % taideteollisen alan yliopistotutkinnoista ja noin viidenneksen kauppatieteellisistä tutkinnoista.

Monialaisuus tekee Aalto-yliopistosta kansainvälisen edelläkävijän. Monialaisuus ei Aalto-yliopistossa tarkoita pelkkää tieteenalojen rinnakkaiseloa, vaan syvää yhteistyötä innovaatioiden synnyttämiseksi. Aalto-yliopiston uudet monialaiset, yliopiston sisäisiä ja ulkoisia rajoja rikkovat toimintamuodot ovat globaalisti ainutlaatuisia akateemisia innovaatioita. Esimerkiksi Aalto-yliopistossa kehitetty Design Factory -konsepti on lyhyessä ajassa inspiroinut viiteen maanosaan levittäytyneen globaalin verkoston.

Yliopiston tieteellisten julkaisujen viittausmäärillä mitattu laatu jatkaa nousuaan. Aalto-yliopiston julkaisuihin viitataan yli 50 prosenttia enemmän kuin samojen alojen julkaisuihin keskimäärin maailmassa.

Maailmanluokan innovaatio- ja yrittäjyysekosysteemi

Avoimissa kehittämisympäristöissä sekä yhdessä kumppanien kanssa tapahtuva tutkimus-, kehitys- ja opetustoiminta, kaikille opiskelijoille tarjottava yrittäjyyskoulutus sekä muu yritysyhteistyö ovat Aalto-yliopiston ominaispiirteitä. Aalto-yliopiston pääkampuksen yhteyteen on kehittynyt kansainvälisesti merkittävä ekosysteemi, jossa korkeatasoisen taiteen, tutkimuksen ja opetuksen tuloksena syntyy uusia innovaatioita, uusia yrityksiä ja uutta liiketoimintaa tiiviissä yhteistyössä opiskelijoiden, tutkimuslaitosten, yritysten ja kansainvälisen tiedeyhteisön kesken.

Massachusetts Institute of Technologyn (MIT) vuonna 2014 julkaisema raportti luokittelee Aalto-yliopiston innovaatio- ja yrittäjyysekosysteemin maailman viiden parhaan nousevan yliopistolähtöisen innovaatioekosysteemin joukkoon. European Institute of Innovation and Technology (EIT) on sijoittanut kahden Knowledge and Innovation Community (KIC) -hankkeen aluekeskukset Otaniemeen. Ne tarjoavat suomalaisille toimijoille suoran yhteyden kansainvälisen tiedeyhteisön kärkeen ja dynaamisimpiin eurooppalaisiin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Uudenlainen opiskelija- ja alumnivetoinen yrittäjyyskulttuuri on synnyttänyt kansainvälisesti merkittäviä ilmiöitä, kuten Slush ja Startup Sauna.

Yliopisto teki suunnitelman selviytyäkseen valtiontalouden leikkauksista

Aalto-yliopiston perustamisen yhteydessä sille annettiin kansallinen erityistehtävä tukea korkeatasoisen tutkimuksen ja opetuksen keinoin Suomen kilpailukykyä ja hyvinvointia. Vuonna 2015 yliopiston erityistehtävän rahoitusta leikattiin edelleen 12 miljoonaa euroa, mihin on sopeuduttu säästämällä palvelukuluista etupainotteisesti.

Valtiontalouden säästöjen vuoksi yliopiston rahoitusta leikataan kumulatiivisesti yhteensä 136 miljoonaa euroa vuosien 2016–2018 aikana. Aalto-yliopisto on laatinut syksyllä 2015 talouden tasapainottamissuunnitelman, jonka avulla pyritään turvaamaan yliopiston strategisten tavoitteiden toteuttaminen sekä ydintoiminnan pitkäjänteiset edellytykset rahoituksen merkittävistä leikkauksista huolimatta.

Tasapainottamissuunnitelman mukaisesti yliopisto on asettanut kunnianhimoiset tavoitteet lisärahoituksen hankkimiselle erityisesti kilpaillussa tutkimusrahoituksessa. Aalto-yliopisto myös käyttää vastuullisesti sijoitustoimintansa tuottoja ja tekee aktiivista varainhankintaa. Lisäksi yliopisto tavoittelee merkittäviä säästöjä tilakuluissa ja ostoissa.

Muista toimenpiteistä huolimatta yliopisto on pakotettu vähentämään myös henkilöstökulujaan noin 320 henkilötyövuoden verran. Yliopisto aloitti yhteistoimintaneuvottelut marraskuussa 2015.

Tilinpäätös alijäämäinen

Yliopiston pro forma -tuloslaskelman mukainen alijäämä oli 12 miljoonaa euroa (vuonna 2014 alijäämä oli 11 miljoonaa euroa). Operatiivisen toiminnan tuotot olivat 372 (389) miljoonaa euroa, josta 254 (266) miljoonaa euroa oli valtion budjettirahoitusta. Operatiivisen toiminnan kokonaiskustannukset olivat 385 (400) miljoonaa euroa, josta henkilöstökulut olivat 64 prosenttia ja tilakulut 17 prosenttia.

Sijoitustoiminnan ylijäämä oli 30 (39) miljoonaa euroa ja varainhankinnan ylijäämä 1 (5) miljoonaa euroa. Aalto-yliopiston tilikauden nettoylijäämä oli siten 18 (33) miljoonaa euroa. Yliopiston taseen loppusumma kasvoi 1 101 miljoonasta eurosta 1 226 miljoonaan euroon.

Aalto-yliopistosta ja sen tytäryhtiöistä koostuvan Aalto-yliopistokonsernin ylijäämä oli 29 (36) miljoonaa euroa. Konsernin taseen loppusumma tilikauden lopussa oli 1 485 (1 405) miljoonaa euroa.

Aalto-yliopiston hallitus hyväksyi vuoden 2015 tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen kokouksessaan 21.3.2016.

Aalto-yliopiston toimintakertomus ja tilinpäätös 2015 (pdf)

Lisätiedot:

Marianna Bom, talousjohtaja
Aalto-yliopisto
puh. 050 575 3762

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa väittelevän Bertta Sokuran väitöstutkimus tarjoaa uusia näkökulmia käyttäjien tietotekniikkataitojen tehostamiseen ja osoittaa, kuinka tärkeää tietotekniikkataitojen kouluttaminen on.

– Aivan liian moni on itseoppinut ja käyttää sovelluksia omalla tyylillään, usein tehottomasti. Osoitin tutkimuksessani, että syväoppimisen mahdollistava tehokas oppimisprosessi on soveltavan tietotekniikan käytön edellytys, Sokura sanoo.

Tietotekniikkasovellusten kouluttaminen on tarpeellista myös diginatiiveille, eli 1990-luvulla ja sen jälkeen syntyneille. Bertta Sokuraa huolestuttaa, että kukaan ei ole vastuussa siitä, että nuoret oppivat riittävät taidot osatakseen hyödyntää tehokkaasti yritysten ja oppilaitosten käytetyimpiä sovelluksia: tekstinkäsittelyä ja taulukkolaskentaa.

Flow-kokemukset edistävät syväoppimista

Tehokas oppimisprosessi varmistaa, että opiskelijat osaavat soveltaa tietotekniikkataitojaan myös uusissa tilanteissa. Tällaisessa oppimisprosessissa keskeisinä tekijöinä ovat motivaatio ja flow-kokemukset. Flow-tilan edellytyksenä on, että tehtävillä on selkeät päämäärät ja että taidot ja haasteet ovat tasapainossa. Lisäksi nopean palautteen saaminen on tärkeää. Tällöin yksilö voi kokea tehtävän niin innostavana ja olla niin keskittynyt tehtäväänsä, että ajantaju katoaa. Lisäksi kognitiivinen ja kokemusperäinen oppiminen tukevat tätä prosessia. Kognitiivisessa oppimisessa korostuu opiskelijoiden aktiivisuus ja itsenäinen tiedon prosessoiminen. Kokemusperäinen oppiminen puolestaan nivoo uuden tiedon aikaisempaan kokemukseen.

Bertta Sokura keräsi tutkimusaineistonsa vuosina 2004–2012 pääasiassa pitkittäisillä kyselytutkimuksilla. Ensimmäisen osatutkimuksen aineisto on kerätty Tietokoneen ajokortti -tutkintoon valmentavan, kauppatieteiden opiskelijoille tarkoitetun koulutuksen yhteydessä ja kolmen muun osatutkimuksen aineisto kauppatieteiden opiskelijoille räätälöidyn tietotekniikkakurssin opetuksen yhteydessä.

Väitöstilaisuus

KTM Bertta Sokuran tietojärjestelmätieteen aineeseen kuuluva väitöskirja ”Learning to Use Office Applications: Understanding the Antecedents of Adaptive IT Use” tarkastetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa perjantaina 1.4.2016 klo 12 (Chydenia-rakennus, Stora-Enso-sali H-324). Vastaväittäjänä toimii professori Heikki Topi (Bentley University) ja kustoksena professori Timo Saarinen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta.

Lisätietoja:        
Bertta Sokura
p. 040 548 0313
bertta.sokura@aalto.fi

Hakijoita kauppatieteiden, taiteiden ja tekniikan aloille oli yhteensä 3355. Hakijamäärä laski edellisvuoteen verrattuna n. 6 %. Maisteriopintoihin hyväksyttiin 1126 hakijaa.

Hakijoista 44,8 %:lla oli suomalainen korkeakoulututkinto. Ulkomaisella korkeakoulututkinnolla hakeneita oli aiempien vuosien tapaan eniten Kiinasta, Intiasta, Pakistanista, Isosta-Britanniasta ja Yhdysvalloista. Kaiken kaikkiaan hakemuksia saapui 99 eri maasta.

Vuonna 2016 valtaosa maisteritason hakukohteista on englanninkielisiä. Insinööritieteiden korkeakoulu uudisti maisteriohjelmatarjontansa viimeisenä Aalto-yliopiston korkeakouluista.

Kauppatieteen alalla hakijamäärä nousi n. 5 %. Suurin osa hakijoista haki suomalaisen korkeakoulututkinnon perusteella. Neljännes hakijoista haki ulkomailla suoritetun korkeakoulututkinnon perusteella. Suosituimmat hakukohteet olivat Yritysjuridiikka, Management and International Business ja Information and Service Management.

Taiteiden alalla kokonaishakijamäärä laski 13,6 %. Suomalaisen korkeakoulututkinnon perusteella haki 38,3 % hakijoista. Suurin osa hakijoista haki ulkomaisella korkeakoulututkinnolla, kärkimaita olivat Kiina, Iso-Britannia, Yhdysvallat ja Intia. Suosituimmat hakukohteet olivat Product and Spatial Design ja New Media Design and Production.

Tekniikan alalla kokonaishakijamäärä laski 5 %, mutta suomalaisella korkeakoulututkinnolla hakevien määrä nousi 17 %. Aiempien vuosien tapaan eniten hakijoita on suomalaisten korkeakoulujen lisäksi Intiasta, Kiinasta ja Pakistanista. Suosituimmiksi hakukohteiksi nousivat Automation and Electrical Engineering, Computer, Communication and Information Sciences –ohjelman pääaine Computer Science, Mechanical Engineering, Industrial Engineering and Management sekä arkkitehtuurin maisteriohjelma.

Kansainvälisten yhteistutkinto-ohjelmien hakijamäärät eivät sisälly näihin lukuihin.

Opiskelijavalinnan tulokset (aalto.fi)

Tilastoja hakemisesta (aalto.fi)

Aalto-yliopiston kansallinen erityistehtävä on tukea innovatiivisen yhteiskunnan kehitystä panostamalla ensiluokkaiseen tutkimukseen ja taiteeseen, kouluttamalla tulevaisuuden osaajia ja tekemällä monialaista yhteistyötä avainosaamisalueillaan. Luodakseen parhaat mahdolliset edellytykset sekä Aalto-yliopiston onnistumiselle tässä tehtävässä että Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun menestykselle, Aalto-yliopiston hallitus on päättänyt sijoittaa kaikki yliopiston ydintoiminnot Otaniemen kampukselle, jonka keskusta valmistuu vuoteen 2021 mennessä.

Aiempien päätösten nojalla Kauppakorkeakoulun kandidaattiopetus siirtyi Otaniemeen syksyllä 2015 ja Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu siirtyy yliopiston pääkampukselle vuonna 2018. Hallituksen uuden päätöksen myötä Kauppakorkeakoulun Töölössä sijaitsevat toiminnot sekä opettajat, tutkijat ja opiskelijat muuttavat Otaniemen pääkampukselle uuteen, tätä tarkoitusta varten suunniteltavaan rakennukseen.

Kauppakorkeakoulun yhteisöllä tulee olemaan keskeinen rooli uudisrakennuksen suunnitteluprosessissa. Uudisrakennuksen tarkoituksena on tarjota huippuluokan oppimis- ja tutkimusympäristö sekä vahvistaa Kauppakorkeakoulun asemaa kansainvälisesti johtavien kauppakorkeakoulujen joukossa. Päätös Kauppakorkeakoulun sijainnista Otaniemessä tehdään kesäkuussa 2016.

Kansainvälinen kandidaattiohjelma jatkaa toimintaansa Mikkelissä. Kauppakorkeakoulun historiallisen, Töölössä sijaitsevan päärakennuksen tulevaisuuden käyttöä suunnitellaan osana kampusohjelmaa koko yliopiston hyväksi. 

 – Yhtenäinen kampus tukee ihanteellisesti Aalto-yliopiston kansallista tehtävää Suomen innovatiivisen kapasiteetin vahvistamiseksi edistämällä opiskelijoiden, tutkijoiden ja keskeisten sidosryhmien monialaista yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Yhtenäinen kampus vahvistaa Kauppakorkeakoulun korvaamatonta panosta Aalto-yliopiston mission toteuttamisessa: Tulevaisuuden tekijät – tiede ja taide yhdessä tekniikan ja talouden kanssa, sanoo Anne Brunila, Aalto-yliopiston hallituksen puheenjohtaja.

Kauppakorkeakoulun uusi rakennus rahoitetaan myymällä ja vuokraamalla sellaisia yliopiston omistamia kiinteistöjä, joita ei käytetä yliopiston ydintoimintaan. Pitkällä tähtäimellä uusien, modernien tilojen käyttötehokkuus ja mahdollisuus yhdistää palvelutoiminnat samalle kampukselle tuottavat yliopistolle kustannussäästöjä.

Ennen tämän päätöksen tekemistä Aalto-yliopiston hallitus harkitsi useita vaihtoehtoja ottaen huomioon Kauppakorkeakoulun yhteisön tekemät selvitykset kampusvaihtoehdoistaan. Näiden selvitysten tulokset ovat suureksi avuksi yhtenäistä kampusta suunniteltaessa.

Lisätiedot:

Tuula Teeri
Aalto-yliopiston rehtori
puh. 050 452 4690 (assistentti Hely Kilpeläinen)

Aalto-yliopiston ja S-ryhmän vuosia jatkuneen yritysyhteistyön aikana on tehty monta mielenkiintoista projektia. Tänä vuonna vuorossa oli ABC-ketjun vitriinimyyntikonseptin kehittämiseen liittyvä asiakastestaus. Projekti tehtiin yhteistyössä Deloitten, S-ryhmän ja Aalto-yliopiston kanssa.

Aalto-yliopistoa edusti projektissa monialainen tiimi, johon kuuluivat Päivikki Kyykkä International Design Business Management (IDBM)-ohjelmasta, Annukka Svanda muotoilun laitokselta ja Arto Voipio laskentatoimen laitokselta. Opiskelijat suorittivat kehittämisprojektin asiakastestauksen kiertäen tammikuun ensimmäisellä viikolla ABC-asemia ympäri Suomea. Asiakkaat kertoivat mielellään mielipiteitään vitriinissä myytävistä tuotteista ja uusista kehitysideoista.

Opiskelijat tekivät palautteista koosteen ABC:n ketjuohjaukselle, jotta päätöksenteossa pystytään huomioimaan myös asiakkaiden näkemykset. Lisäksi osasta haastatteluja tehtiin lyhyt video, jotta yritysjohto saa konkreettisesti kuulla kuluttajan äänen.

Asiakastestausta työstettiin yrityksessä opiskelijoiden vetämässä työpajassa

Opiskelijat tuottivat S-ryhmälle myös työkalupaketin eli parhaat niksit kasaavan oppaan asiakastestausten ja -haastattelujen suunnittelua varten. He esittelivät oppaan pitämällä aiheesta kiinnostuneille s-ryhmäläisille parin tunnin työpajan. Työpajan kaksikymmentä osallistujaa saivat itse miettiä asiakastestaukseen liittyviä haasteita ja sitä, miten S-ryhmä voisi kehittää edelleen asiakastestausta.

Työpaja oli osallistujien mielestä todella antoisa ja innovatiivinen tapa jakaa opiskelijaprojektissa esille tulleet kiinnostavat opit. Palautteissa oltiin iloisia uusien tuulten puhaltamisesta ison yrityksen tapoihin ja yliopiston tarjoama yhteistyömahdollisuus koettiin hyvin antoisaksi. S-ryhmäläiset saivat uusinta oppia palvelumuotoilun ja asiakashaastattelujen osaajilta ja yrityksensä ulkopuolisen näkemyksen omaan tekemiseensä. Opiskelijat pääsivät kokeilemaan erilaista tapaa esitellä projektiaan ja saivat heti työpajan aikana suoran palautteen yrityksen edustajilta. Lisäksi opiskelijat saivat hyviä kontakteja tulevaisuutta varten.

Kiitos projektin mahdollistamisesta ja ohjaamisesta S-ryhmän kehityspäällikkö Karlos Kotkakselle, Deloittelle sekä Aalto-yliopiston räätälöidyistä yritysprojekteista vastaavalle Tommi Vihervaaralle. Yritysyhteistyöprojektit ovat parhaimmillaan juuri tätä: kaikki osapuolet saavat enemmän kuin osaavat odottaa ja yritysmaailma pääsee hyötymään Aalto-yliopiston monialaisuudesta.

Teksti: Annukka Svanda

Räätälöidyt yritysprojektit on Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun luoma konsepti, jossa opiskelijat toteuttavat aitoja tutkimus- ja kehitysprojekteja yrityksille ja muille organisaatioille.
 

Kansainvälisen design-liiketoiminnan ohjelma International Design Business Management (IDBM) on Aalto-yliopiston korkeakoulujen yhteinen monialainen ohjelma. Ohjelma perustettiin 1995 ja sen monitieteisessä tutkimuksessa ja opetuksessa on alusta alkaen keskitytty globaalin liiketoiminnan kehittämiseen muotoilun ja teknologian avulla. Tavoitteena on kouluttaa innovaatioiden tuottajia ja johtajia uusien tuotteiden, palveluiden ja liiketoiminnan kehittämiseen.

Arkkitehti ja tekniikan tohtori Anne Stenros aloitti IDBM-ohjelman johtajana tämän vuoden alussa.

– Siirryin tosielämästä valmistavaan elämään. Koin, että entisessä työpaikassani KONEella muotoilu oli jo sisäistetty. Koska tunnistan itsessäni työelämästä haasteita hakevan roolin, koin, että 10 KONE-vuoden jälkeen olisi itsekin aika oppia taas jotain uutta. Olen aina ollut hyvin oppimiskeskeinen, Anne Stenros kertoo siirtymisestään liike-elämän palveluksesta Aalto-yliopistoon.

Stenros on toki vaikuttanut viime vuosina myös liike-elämän ulkopuolella muun muassa EU:ssa.

– Olen ollut henkilökohtaisena asiantuntijana EU:n RISE – Research, Innovation and Science Policy Experts -ryhmässä sekä useissa RIF – Research and Innovation Futures -workshopeissa ja asiantuntijaelimissä. Osallistuin myös eurooppalaisia tutkimus- ja innovointihankkeita rahoittavan EU:n Horisontti 2020 -ohjelmaa ideoineen pienen työryhmän työskentelyyn. Viimeisimpänä olin puheenjohtajana työryhmässä, joka kehitti Euroopan Innovaatiopääkaupunki -palkinnon ”The European Capital of Innovation Award – iCapital”, joka jaetaan toisen kerran tänä keväänä.

Anne Stenrosin mukaan Eurooppa ja Suomi ovat jääneet pahasti jälkeen muotoiluajattelun kansainvälisessä kehityksessä. Hänen mukaansa meillä ei vieläkään ole täysin ymmärretty, miten tärkeä rooli muotoilulla on liiketoiminnan strategisessa kehittämisessä. Teollisuudelta ja yrityksiltä on puuttunut kiinnostusta tähän. Viimeisten kolmen vuoden aikana design on muualla maailmassa otettu laaja-alaisesti johtoryhmien agendalle. USA:ssa useat johtavat yritykset ovat jo palkanneet Chief Design Officerin (CDO).

IBM on loistava esimerkki muotoilun laajamittaisesta strategisesta hyödyntämisestä. Siellä on aina ymmärretty, että muotoilu on yksi yrityksen strategisista ydintoiminnoista. Aluksi muotoiltiin tuotteita, sitten käyttöliittymiä ja palveluita ja nyt liiketoimintoja. IBM:lle aikanaan työskennellyt maailmankuulu graafinen suunnittelija Paul Rand (1914–1996) oli aikansa edelläkävijä kokonaisvaltaisen muotoiluajattelun ymmärtämisessä. Rand aloitti IBM:llä jo 1950-luvulla. Nykyisin IBM:llä on useita muotoilutoimistoja ympäri maailmaa ja sen tavoitteena on työllistää yli 1 000 muotoilijaa. Sen lisäksi yrityksen koko johtajisto koulutetaan luovaan ongelmanratkaisuun ja muotoilun strategisen merkityksen ymmärtämiseen. Muotoilun strateginen käyttö tarjoaa kolme kilpailuetua ylitse muiden: käyttäjälähtöisen tuote- ja palvelufokuksen, tulevaisuuden ennakoinnin ja ymmärtämisen sekä empaattisen asiakas- ja yrityskulttuurin.

Muotoilussa on valtava voimavara luovaan ongelmanratkaisuun

– Toivon IDBM-ohjelman olevan tulevaisuudessa yhä useammille opiskelijoille avoin. Ohjelma on ennen ollut vähän kuin klubi, mutta nyt toivon, että siitä tulisi enemmänkin monilahjakkuuksien kollektiivi. Mitä useampi ymmärtää, mistä design-ajattelussa on kyse, sitä parempi. Opiskelija-aines on meillä perinteisesti ollut tasokasta ja opiskelijoita on yhdistänyt aito kiinnostus design-ajattelun soveltamiseen. Luovuus, kompleksisten ongelmien ratkaisu ja kriittinen ajattelu ovat tulevaisuuden työntekijöiden tärkeimpiä taitoja ja juuri nämä ovat muotoiluajattelun oppimisen ytimessä. Myös tiimityöskentelytaitoihin IDBM valmentaa todella hyvin. Yritän saada nuoret ymmärtämään, mikä voimavara muotoilussa on kaikenlaiseen luovaan ongelmanratkaisuun, Stenros kertoo tavoitteistaan IDBM-ohjelman johtajana.

– Opetusohjelmaan tulee jatkossa suurempi painotus erityisesti designstrategiaan, lisäksi muotoiluopiskelijat tarvitsevat nykyistä enemmän bisneksen perusopintoja. Hyvä yleissivistys auttaa kaikessa, niin myös monialaisissa ryhmätyötehtävissä. Tärkeää on tunnistaa, mitä taitoja työelämässä tarvitaan 10 vuoden kuluttua, ja tätä yritämme kartoittaa nyt kevään aikana järjestettävässä sisällöllisessä workshopissa. Ilokseni design-ajattelu on myös Aallon uuden strategian ytimessä ja meidän tehtävämme on miettiä, miten rakennamme IDBM:n strategian mukaiseksi, Stenros sanoo.

Anne Stenrosia tuskin voi haastatella ilman, että puhutaan vähän myös muutama vuosi sitten hänen ja muutaman kollegansa perustamasta Women in Tech -verkostosta. Sen ensisijaisena tavoitteena on kannustaa lisää nuoria naisia opiskelemaan matematiikkaa ja teknologiaa sekä työskentelemään alan yrityksissä. Verkottumalla yli rajojen naiset kasvattavat yhdessä vaikuttamista. Teknologiateollisuus ry koordinoi toimintaa yhdessä jäsenyritysten ja muiden kumppaneiden kanssa. Women in Tech juhlii näyttävästi 100-vuotiasta Suomea ensi vuoden lokakuussa järjestämällä juhlafoorumin.

Lisätietoja:
idbm.aalto.fi

IDBM-ohjelman voi opiskella joko kahden vuoden kokoaikaisena maisteriohjelmana tai vaihtoehtoisesti siitä voi opiskella kahden lukukauden kestävät sivuaineopinnot. Opintojen keskiössä on yhden lukuvuoden kestävä projekti, jossa monitieteiset tiimit tekevät projektityön jollekin teollisuuden yritykselle. Opintoihin sisältyy kursseja muotoilun ja luovuuden johtamisesta, liiketoimintamallien kehityksestä, innovaatiojohtamisesta sekä design-liiketoiminnan kehityksestä ja johtamisesta. IDBM-ohjelmassa opiskelee tällä hetkellä 45 opiskelijaa, joista 15 opiskelee kauppatieteitä, 15 tekniikan alaa ja 15 taiteita ja tämän lisäksi ovat sivuaineopiskelijat. Hakuaika IDBM-ohjelman sivuaineopintoihin päättyy 15.5.