Filip Tuomisto kertoi muun muassa atomitason virheiden etsimisestä. Kuva Lasse Lecklin.

Aalto-yliopisto juhlisti tenure track -urajärjestelmän kautta nimitettyjä vakituisia Associate- ja Full-tason professoreitaan 19. tammikuuta järjestetyllä, jo perinteeksi muodostuneella tapahtumalla, jossa professorit luennoivat omasta tutkimus- ja opetusalastaan.

Aiheet liikkuivat aineen atomitason virheistä ilmastonmuutoksen suuren linjan ratkaisuihin ja äänentoistotekniikasta strategisiin prosesseihin.

Kaikki luennot ovat nyt katsottavissa Aallon Youtube-kanavassa.

Katja Hölttä-Otto: "Towards discipline-free product development"

Ville Pulkki: "Developing spatial sound techniques for human listeners"

Sanna Syri: "Efficient mitigation of climate change in national and international energy systems"

Mika Sillanpää: "The borderline between quantum physics and everyday world"

Filip Tuomisto: "Nuclear engineering, materials physics and antimatter"

Eero Vaara: "A discursive perspective on strategic processes and practices"

Kesätyönhaku on nyt kiivaimmillaan. Ensimmäistä kertaa Aalto-yliopiston historiassa kaikille Aallon opiskelijoille tarkoitettu yhteinen kesätyötapahtuma herätti kiinnostusta ja keräsi sankan joukon opiskelijoita ja työnantajia yhteen.

Kandidaattikeskuksen pääaulassa Otaniemessä kävi keskiviikkona 20.1. kuhina, kun yli 20 työnantajaa esittäytyi Aalto-yliopiston opiskelijoille Kesätöihin! 2016 -tapahtumassa. Aalto-yliopiston työnantajapalveluiden ja ura- ja rekrytointipalveluiden järjestämä tapahtuma oli siinä mielessä ainutlaatuinen, että se oli ensimmäinen kesätöitä tarjoava tapahtuma, joka oli suunnattu kaikille Aalto-yliopiston opiskelijoille.

Mukana tapahtumassa oli myös Suomen Ekonomien ja Tekniikan Akateemisten omat osastot, joilta opiskelijat saivat tietoa esimerkiksi työsuhteen ehdoista tai työsopimuksista. Samoin monet Aalto-yliopiston kesäohjelmat sekä muut toimijat olivat mukana.

RAY ja Linnanmäki etsivät molemmat kesätöihin opiskelijoita, jotka haluavat kokemusta asiakaspalvelutyöstä.

– Palkkaamme noin 40 kesätyöntekijää pelinhoitotehtäviin. Taustalla ei oikeastaan ole merkitystä, tärkeintä on oikea asenne, sosiaalisuus ja työmotivaatio. Tässä työssä oppii hyvin tuntemaan asiakaskuntaa, josta saattaa olla hyötyä työsuhteen jatkoa ajatellen, kertoi itsekin ensin viisi vuotta pelinhoitajan tehtäviä tehnyt rekrytoija Salla Pajalahti RAY:ltä.

Linnanmäellä oli tarjolla hyvin monipuolista huvipuistotyötä mm. lipunmyynnissä, ravintolamaailmassa tai laitteiden käytössä. 

– Opiskelijat ovat olleet hieman ihmeissään, mutta innostuneita siitä, että olemme täällä tapahtumassa mukana, kertoi lipunmyynnin esimies Tapio Riepponen. Ravintolapuolen tiimiesimies Nirali Parekh jatkoi: Olemme tunnettu työnantaja ja uskon, että asiakaspalvelukokemus meiltä on arvostettu lisä CV:ssä.

Kauppakorkeakoulun partneriyrityksistä paikalla olivat CGI ja Nokia. CGI:llä kesätyöpaikat tulevat hakuun verkossa 1.2.

– Tarjolla on esimerkiksi monipuolisia avustavia konsultointitehtäviä erilaisissa ICT-projekteissa. Haemme ensisijaisesti jo kaksi vuotta tai enemmän opiskelleita, IT-alasta aidosti kiinnostuneita osaajia, kertoi Emma Annila CGI:n HR:stä.

Nokialla kesätöitä löytyy tutkimus- ja kehitysorganisaatiosta ja varsinkin softakehityspuolelta. Lisäksi Nokia on mukana Suomen Mentoreiden Let´s work Trainee -ohjelmassa.

– Ohjelma ja sen yhteydessä tarjoamamme trainee-paikat ovat tarkoitettuja juuri valmistumisen kynnyksellä oleville tai vastavalmistuneille, jotka haluavat oppia uutta ja saada arvokasta työkokemusta, kertoi Pia Talonpoika Nokialta. Paikkoja on niin tekniikan, taiteiden ja suunnittelun kuin kauppatieteiden opiskelijoille. Palkallinen harjoittelujakso kestää 6 kuukautta.

Opiskelijoilta saadun palautteen mukaan tapahtuma koettiin mielenkiintoiseksi ja tärkeäksi. Opiskelijat toivovat mukaan lisää suuria, kansainvälisiä yrityksiä ja tapahtuvan toivotaan kasvavan entisestään tulevina vuosina.

Katso lisätietoja tapahtumasta ml. osallistuneet työnantajat ja muut tahot

Kauppakorkeakoulu on pitkään tarjonnut yrityksille ja yhteisöille mahdollisuutta nimikkosalipartneruuteen Töölön kampuksella. Syksystä 2015 lähtien nimikkosalin on voinut saada myös Otaniemen kampukselta. Deloitte on yrityksistä ensimmäinen, jolla on oma nimikkosali Otakaari 1:n uudessa Kandidaattikeskuksessa.

Oma nimikkosali on ennen kaikkea keino tukea opiskelijoita ja opetusta myötävaikuttamalla opetustilojen laadukkuuteen ja viihtyvyyteen. Samalla se on myös yksi näkyvä osa yrityksen työnantajakuvan rakentamista opiskelijoiden keskuudessa.

Nyt vuoden 2016 alusta Deloitten kanssa solmittu sopimus on siinä mielessä historiallinen, että kyseessä on myös koko Otaniemen kampuksen ensimmäinen nimikkosali kautta aikain. Deloittella on Kauppakorkeakoulun kanssa laaja-alainen Premium Partner -sopimus, johon nimikkosali Otaniemessä sisältyy.

– On hienoa, että Otaniemen kampuksella on panostettu paljon tiloihin, joissa voi päivän aikana tavata muita ja tehdä töitä yhdessä. Näen, että oma salimme tarjoaa opiskelijoille ja Deloittelle myös mahdollisuuden kohdata toisensa päivittäisen opiskelun parissa. Otaniemen salimme lähellä tapaa useiden eri alueiden osaajia, aivan kuten Deloittella. Haluamme jatkuvasti käydä keskustelua tulevaisuuden johtajien kanssa ja odotamme innolla kohtaamisia kahvilassa ja salissamme, Deloitten toimitusjohtaja Tomi Pitkänen toteaa.

Deloitte-sali sijaitsee Kandidaattikeskuksen ensimmäisessä kerroksessa, aivan Elissa-kahvion vieressä. Kuluvan kevään aikana Deloitte tuo saliin omia brändielementtejään.

– Deloittelaiset ympäri maailman kiteyttivät viime vuonna yhteisen tarkoituksemme, sen, miksi olemme olemassa: teemme työtä, joka vaikuttaa merkittävällä tavalla asiakkaisiimme, toisiimme ja yhteiskuntaamme. Tämä näkyy arjessamme ja vielä ennen kevättä myös salissamme Otaniemessä. Haastamme samalla opiskelijat keskustelemaan vaikuttavuudesta kanssamme, Deloitten markkinointi- ja viestintäjohtaja Anne Alarotu kertoo.

Jatkossa yrityksillä on siis mahdollisuus varata oma nimikkosali sekä Töölöstä että Otaniemestä tai vaikka molemmista.

– Olemme todella iloisia ja innoissamme siitä, että saimme ensimmäisen nimikkosalipartnerin nyt myös Otaniemeen! Toivotamme Deloitten erittäin tervetulleeksi Kauppiksen uudelle kampukselle, Kauppakorkeakoulun dekaani Ingmar Björkman toteaa.

Juuri valmistuneen työnantajaselvityksen perusteella Aalto-yliopiston henkilöstömäärä vähenee yhteistoimintaneuvottelujen seurauksena yhteensä 316 henkilöllä. Näistä irtisanottavia on 188 henkilöä, josta opetus- ja tutkimushenkilöstöä on 109 ja palveluhenkilöstöä 79 henkilöä. Lisäksi eläköitymisten, määräaikaisten työsuhteiden päättymisten sekä muiden muutosten kautta henkilöstön määrä vähenee vuoden 2018 loppuun mennessä arviolta 128 henkilöllä, josta 66 henkilöä on opetus- ja tutkimushenkilöstöä ja 62 palveluhenkilöstöä. Irtisanomisiin liittyvät toimenpiteet toteutetaan pääsääntöisesti helmikuun 2016 alkupuolella. Työnsä jättäville tarjotaan työllistymisvalmennusta.

Yliopiston palveluiden henkilöstö on jo aikaisemmin vähentynyt noin 170 henkilöllä vuonna 2014 käytyjen yt-neuvottelujen ja uudelleenorganisoinnin seurauksena.

Yhteistoimintaneuvottelujen tavoitteena oli sopeuttaa yliopiston toimintaa heikentyneessä taloustilanteessa siten, että opetuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan tulevaisuus voidaan turvata pitkällä aikavälillä.  Aalto-yliopiston rahoitukseen kohdistuu vuositasolla arviolta 66 miljoonan euron leikkaukset vuoteen 2018 mennessä verrattuna vuoden 2015 tasoon. Yhteensä yliopiston rahoitus vähenee 136 miljoonalla eurolla vuosina 2016–2018.

Aalto-yliopiston yt-neuvottelut koskivat koko henkilöstöä professoreita lukuun ottamatta. Henkilöstökulujen vähennykset kattavat noin neljänneksen julkisen rahoituksen leikkauksesta. Pääosa leikkauksista on tarkoitus kattaa säästämällä merkittävästi tila- ja ostokuluissa, käyttämällä sijoitustoiminnan tuottoja sekä hakemalla lisärahoitusta. Neuvotteluissa käsiteltyjen toimenpiteiden avulla saavutetaan noin 17 miljoonan euron vuosittaiset säästöt henkilöstökuluissa vuoden 2018 loppuun mennessä verrattuna vuoden 2015 tasoon.

Arvio Aalto-yliopiston henkilöstömuutoksista vuoden 2018 loppuun mennessä

Aalto-yliopiston rahoituksen leikkaukset

Aalto-yliopiston talouden tasapainottamistoimenpiteet

Lisätietoja ja median yhteydenotot Aalto-yliopiston viestinnän kautta: viestintäpäällikkö Anu Salmi-Savilampi, puh. 050 4644 585, anu.salmi-savilampi@aalto.fi

CGI ja Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu ovat solmineet kaksivuotisen Premium Partner -sopimuksen vuoden 2016 alusta.

‒ Käytännössä nyt solmittu kumppanuus tarkoittaa sitä, että CGI on aktiivisesti mukana partneriohjelman eri osa-alueilla, kuten opiskelijoiden työnhaun koulutuksissa, tiedon ja osaamisen jakamisessa esimerkiksi tarjoamalla real life -caseja opetukseen sekä projektiluontoisissa yhteistyöhankkeissa, toteaa Anne Salonvaara Kauppakorkeakoulun yrityssuhteista. ‒ On hienoa että saimme CGIn mukaan partneriohjelmaan näin laaja-alaisesti.

Aallon tiimi ohjaajien Tommi Vihervaaran (vas.) ja professori Markku Kuulan (oik.) kanssa.

Opiskelijaprojektissa haettiin mallia junien kunnossapitoon

Yhteistyö lähti varsin vauhdikkaasti käyntiin CGIn ja VR Groupin kunnossapitoyksikön yhteisellä opiskelijaprojektilla, jossa haettiin uusia malleja junien kunnossapitoon.

Projektissa Aalto-yliopiston opiskelijat loivat toiminta- ja ennustemallin, joka parantaa vetureissa käytettävien pyöräkertojen tuotannonsuunnittelua sekä niiden sorvaus- ja vaihtotarpeiden ennustettavuutta. Uudenlainen ratkaisu edellyttää liikkuvan kaluston valvonnan ja rataverkolla sijaitsevista mittausasemista saatavan datan reaaliaikaista analysointia.

Kauppakorkeakoulun liiketoiminnan teknologian professori Markku Kuula totesi projektin olleen uudenlainen avaus yhteistyöhön yritys- ja korkeakoulumaailman välillä, kun yrityspuolelta on mukana samaan aikaan kaksi osapuolta.

‒ Projektiin osallistuvat Aalto-yliopiston opiskelijat saivat hienosti käytännön kokemusta tutkimusdatan keruusta ja analysoinnista, verkottuivat yritysmaailman asiantuntijoiden kanssa ja saivat arvokasta yritysprojektikokemusta, Kuula kiitteli.

Myös VR Kunnossapidon ja VR Trackin IT-johtaja Jenni Heinisuo oli tyytyväinen projektin lopputuloksiin. ‒ Huolto-ohjelman kehittämisellä ja ennakoivalla tuotannonsuunnittelulla on saavutettavissa selkeät liiketaloudelliset hyödyt.

‒ Yhteistyö yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa on meille tärkeää – ja antoisaa. Aalto-kumppanuus tuo uutta ulottuvuutta innovaatiovetoisiin hankkeisiimme, joissa tutkimme digitalisaation käytännön mahdollisuuksia asiakkaittemme liiketoiminnalle, kuvaa CGIn markkinointi- ja viestintäjohtaja Jarkko Virtanen.

‒ Data, avoimet rajapinnat, asioiden internet, mobiliteetti, robotiikka ja palvelumuotoilu ovat jo keskeisiä asiakkaidemme liiketoiminnan ja asiakaskokemuksen muutosajureita. Yhteistyön myötä tarjoamme nuorelle, diginatiiville sukupolvelle mahdollisuuksia päästä kokemaan ja vaikuttamaan käynnissä olevaan murrokseen, Virtanen summaa.

Partneriohjelman kautta yritykset pääsevät tekemään pitkäjänteistä yhteistyötä Kauppakorkeakoulun kanssa monella eri osa-alueella. Työnantajamielikuvan kehittäminen, opetukseen osallistuminen, tutkimusyhteistyö esimerkiksi opiskelijaprojektien yhteydessä sekä vierailuluennoitsijana toimiminen ovat kaikki esimerkkejä mahdollisista yhteistyön tavoista. Lue lisää

Lisätietoja:
Anne Salonvaara, Kauppakorkeakoulun yrityssuhteet
anne.salonvaara@aalto.fi

Jarkko Virtanen, CGI, markkinointi- ja viestintäjohtaja
jarkko.virtanen@cgi.com

Aalto-yliopisto järjestää keväällä 2016 monitieteisen kurssin yhdessä Verohallinnon, Väestörekisterikeskuksen, HUSin eli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ja Accenturen kanssa. Osana tätä kurssia järjestettiin 28.–30.1. Otaniemen Urban Millissä 24 h:n Hackathon-tapahtuma.

– Mahtavan energisoiva tapahtuma. Harvoin opiskelijat pääsevät työskentelemään näin tiiviisti asiantuntijoiden kanssa. Välittömän palautteen lisäksi he saivat käydä läpi koko tunteiden kirjon epätietoisuudesta onnistumisen iloon, Professor of Practice Katariina Kemppainen Kauppakorkeakoulun Tieto- ja palvelutalouden laitokselta kertoo.

Tapahtumassa vieraillut Rovion Peter Vesterbacka muistutti opiskelijoille, että Hackathoneista voi saada myös kannattavaa liiketoimintaa eikä vain opintopisteitä.

Hackathon päästi valloilleen luovuuden ja digitaalisen innovaation

Organisaatiot ovat haastaneet opiskelijat kehittämään ratkaisuja, jotka helpottavat asiointia ja lisäävät verkko- ja mobiilipalveluiden käyttöä.

– Henkilötiedoista huolehtiminen ei välttämättä kuulosta kovin innostavalta, mutta prosessin automatisointi, jolla tiedot saadaan pidettyä ajan tasalla, on kaikkea muuta kuin tylsää. Tätä automatisointia haluamme kehittää edelleen ja sen vuoksi olemme mukana kurssilla, kehittämispäällikkö Pekka Rehn Väestörekisterikeskuksesta sanoo.

Verohallinnon tietohallintojohtaja Markku Heikura puolestaan kertoo, että jo yli puolet Verohallinnon asiakkaista asioi verkossa, mutta että jatkossa he haluavat hyödyntää entistäkin enemmän sosiaalisen median kanavia ja neuvontapalveluita chatissä. Näihin liittyvien ratkaisujen saaminen on Verohallinnon tavoitteena kurssille osallistumisessa.

– Työstämme tiimin kanssa Verohallinnon casea. Kehitimme täysin uuden Veropalvelut keltanokille -portaalin (“Tax for Dummies”), jolla esittelemme tosielämän caseja ja käyttäjätarinoita, jotta kaikilta asiakkailta poistuisi lomakkeiden täyttämiseen yhdistyvät epävarmuuden tunteet. Haluamme, että asiointi vero.fi:ssä koetaan niin vaivattomaksi, että asiakkaiden fyysiset käynnit Verohallinnon toimistoissa vähenevät merkittävästi, muotoilun opiskelija Martina Bonetti kertoo. Lisäksi Bonetti kuvailee innostuneesti, miten Hackathonissa lähdettiin liikkeelle tyhjästä, kunnes sitten eloisassa ja inspiroivassa ympäristössä alkoi syntyä ideoita, jotka jalostuivat aina vain kirkkaammiksi.

HUSista kurssiin osallistuu peräti kolme yksikköä eli Lastensairaala, Kuvantaminen ja Kehittämisyksikkö. 

– Toivomme opiskelijoilta kehitysideoita mm. vauvaperheiden digitaalisiin palveluihin sekä lähetteiden laatua parantavaa palautekanavaa perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon väliseen lähetetoimintaan, uuden Lastensairaalan toiminnallisuuden suunnittelusta vastaava Pekka Lahdenne kertoo.

Kurssi jatkuu luennoilla ja tiiviillä ryhmätyöskentelyllä

Hackathonin jälkeen reilusta 70 opiskelijasta muodostetut poikkitieteelliset ja kansainväliset tiimit jatkavat ideoiden työstämistä asiakasorganisaatioiden kanssa. Lisäksi kurssiin kuuluu luentoja ja tiivistä ryhmätyöskentelyä kevään ajan. Huhtikuun lopussa tiimit pitchaavat ideansa tuomaristolle. Kolme parasta ideaa esitellään ValtioExpossa 17.5.2016.

– Tämä on loistava startti poikkitieteelliselle opetusyhteistyölle. Kehitämme konseptia ensi vuodeksi, ja toivottavasti monet Aalto-kollegat innostuvat lähtemään mukaan ratkomaan haasteita, jotka liittyvät kansalaisten käyttäjäkokemuksiin. Yhteistyökumppaneidemme ansiosta opettajien ei tarvitse tällä kurssilla murehtia käytännön järjestelyistä, Kemppainen iloitsee.

Kauppakorkeakoulusta kurssin toteuttamiseen osallistuvat Katariina Kemppaisen lisäksi Tieto- ja palvelutalouden laitokselta myös vanhempi yliopistonlehtori Johanna Bragge ja Professor of Practice Esko Penttinen, sekä opetuksen kehittämisen asiantuntija Christa Uusi-Rauva. Hekin antavat tunnustusta virastojen valmentajien lisäksi Accenturen ja Fjordin tiimille, joiden kanssa tehty yhteistyö on ollut mutkatonta. Aalto-yliopisto on avoin uusille vastaaville yhteistyöideoille.

Lisätietoja:

Projektin verkkosivut: https://nordic-events.accenture.com/hackathon/#/
Seuraa Twitter-keskustelua ja osallistu siihen: #pshack16

Aalto-yliopisto:
Katariina Kemppainen
Professor of Practice
050 486 9858
katariina.kemppainen@aalto.fi

Accenture:
Rita Mustonen
Projektipäällikkö
040 772 5715
rita.mustonen@accenture.com

Kemira Oyj:n hallitus on päättänyt lahjoittaa 250 000 euroa Aalto-yliopiston säätiöpääomaan. Yhtiö haluaa osallistua suomalaisen huippuosaamisen kehittämiseen ja tulevaisuuden kilpailukyvyn rakentamiseen.

Korkeakouluyhteistyössä Kemiran tavoitteena on tukea yhtiön kannalta tärkeiden alojen tutkimuksen ja koulutuksen korkeaa tasoa, riittävän osaamispohjan luomista sekä uusien asiantuntijoiden rekrytointia. Kemira pitää yhteistyötä myös mahdollisuutena verkostoitua kansainvälisesti yliopistojen, yritysten ja muiden yhteisöjen välillä.

– Tukemiemme yliopistojen tutkimuksen avainalueet ovat hyvin linjassa Kemiran strategian kanssa. Tarjoamme asiakkaidemme resurssitehokkuutta parantavaa asiantuntemusta, sovellusosaamista ja kemikaaleja. Haluamme myös edistää digitalisaatiota, joka tarjoaa entistä älykkäämpiä hallinta- ja valvontapalveluita, joilla asiakkaidemme prosessinhallinta yhdistetään globaaliin sovellusasiantuntijaverkostoomme, kemianosaamiseemme sekä oikeisiin tuotteisiin ja teknologioihin. Resurssitehokkuuden ja digitalisaation teemoja tutkivien tukeminen ja tulevaisuuden tekijöiden koulutus on siksi luontevaa meille, toteaa Kemiran teknologiajohtaja Heidi Fagerholm.

– Aalto-yliopiston edeltäjät ja Kemira ovat tehneet yhteistyötä jo vuosikymmeniä. Yhteistyö jatkuu tiiviinä erityisesti digitalisaation ja kemian tekniikan aloilla, joilla Aalto on vahva osaaja. Kiitämme lämpimästi pitkäaikaista yhteistyökumppaniamme arvokkaasta lahjoituksesta, sanoo rehtori Tuula Teeri.

Kemira Oyj lahjoitti myös 200 000 euroa Åbo Akademin säätiöpääomaan.

Luovuuden rooli ja asema media-alalla on muuttunut. Tämä kävi ilmi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Professor of Practice Nando Malmelinin vetämässä ”Creative leadership in media management” -tutkimushankkeessa, jossa analysoitiin media-ammattilaisten luovuutta koskevaa ajattelua ja sitä ohjaavia käsitteitä.

Tutkimuksen mukaan luovan toimitustyön olosuhteet ovat heikentyneet, sillä aikakauslehtityön ammattilaisten mielestä luovalle ajattelulle ja uusien asioiden ideoimiselle jää yhä vähemmän aikaa. Luovassa työskentelyssä korostuu pyrkimys kaupalliseen menestykseen.

Aikakauslehtiala on kehittynyt siten, että luovan toiminnan painopiste on siirtymässä yksilölähtöisestä journalististen sisältöjen luomisesta uusien konseptien, julkaisumuotojen ja -kanavien kehittämiseen.

Luovuutta pidetään tärkeänä myös mediaorganisaatioiden ja toimintatapojen uudistamisessa, mikä korostaa toimintojen välisen yhteistyön ja luovuuden johtamisen merkitystä.

Kyselytutkimuksessa tutkittiin suomalaisen aikakauslehtialan toimituksellisen henkilökunnan luovuuskäsityksiä. Tutkimukseen osallistui kolme Suomen suurinta aikakauslehtialan yritystä: Sanoma Magazines, Otava Media ja A-lehdet Oy.

Tutkimushankkeen rahoitti Helsingin Sanomain Säätiö, ja se toteutettiin Kauppakorkeakoulun johtamisen laitoksen organisaatioviestinnän yksikössä.

Tutkimushankkeesta on julkaistu myös Malmelinin ja Mikko Villin toimittama kirja ”Mediajohtaminen – Näkökulmia uudistuvaan media-alaan” (Gaudeamus, 2015).

Raportti tutkimuksen tuloksista (Helsingin Sanomain Säätiö)

Tutkimuksen tulokset on julkaistu seuraavissa artikkeleissa:

1. Malmelin, Nando & Nivari-Lindström, Lotta (2015): Rethinking creativity in journalism: Implicit theories of creativity in the Finnish magazine industry. Journalism, 2015, DOI: 10.1177/1464884915620272.
   http://jou.sagepub.com/content/early/2015/12/23/1464884915620272.abstract
2. Malmelin, Nando (2015): Luova tuho? Luovuuden asema media-alan käytännöissä ja tutkimuksessa. Media & viestintä, 38(1), 2015.
   http://www.mediaviestinta.fi/arkisto/index.php/mv/article/view/75/62

Yhteydenotot ja lisätietoja:
Nando Malmelin
Professor of Practice
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Puh. 040 524 8094
nando.malmelin@aalto.fi

Opiskelijat ovat työskennelleet pienissä ryhmissä, piirtäneet fläppitaululle strategian jalkauttamista kuvaavat janat ja liimanneet avainkohtia merkkaavat post-it-laput. Tiimi on valmistautunut esittelemään työnsä kolmessa minuutissa, mutta lennossa Mikko Leskelä Palmu-palvelumuotoilutoimistosta muuttaakin esittelyajan kahdeksi.

‒ Simuloimme todellisia tilanteita ja oikean elämän sekavuutta, Petri Aaltonen Palmulta selittää.
‒ Bisneskonsultille luvattu aika johtoryhmän kanssa lyhenee helposti, yhteyshenkilöt vaihtuvat ja yritykset voivat fuusioitua.

Ryhmä tiivistää tyynesti sanomaansa ja valmistautuu vastaamaan kysymyksiin konsulteilta ja muulta ryhmältä.

Johtamisen ja strategian maisteriopiskelija Pekka Enroth (oik.) ryhmänsä kanssa esittelemässä heidän tapaansa lähestyä strategian jalkauttamista.

Kurssikonsepti perustuu dialogiin

Palveluliiketoiminnan muotoilija Mikko Leskelä ja toimitusjohtaja Petri Aaltonen toimivat kollegoidensa palveluarkkitehti Hans Sandvikin ja toimitusjohtaja Peter Barkmanin kanssa fasilitoijina Management and International Business -ohjelman kurssilla Strategic Change. Kurssin vetäjät, professorit Janne Tienari ja Eero Vaara ovat halunneet tuoda opetustilanteeseen harvemmin käytetyn, dialogiin perustuvan konseptin.

‒ Yritämme näyttää opiskelijoille miten tutkijat, liikkeenjohdon konsultit ja yritysjohtajat katsovat strategiaan liittyviä ilmiöitä, Janne Tienari kuvaa. Kurssikonseptia professorit ovat työstäneet alusta asti yhdessä yrityskumppaninsa kanssa.

Jokaisella luentokerroilla on mukana ammattilaisia palmulaisten tiimistä. Kolmen tunnin luentokerrasta ensimmäinen tunti käytetään Tienarin ja Vaaran johdolla tutkimustietoon, loput ajasta harjoitellaan tekemisen tapoja palmulaisten kanssa.

‒ Kurssi on ollut todella hyvä. Ensin esitellään konsultoinnin maailma ja sitten sitä pääsee keskustellen testaamaan, toteaa johtamisen ja strategian maisteriopiskelija Pekka Enroth.

‒ Kurssin ideana on, että aiemmin käsiteltyjä teemoja voidaan syventää helpommin, kun yritysedustajat eivät vieraile vain yhdellä luennolla, Tienari sanoo. Asioihin voidaan palata ja luoda siltoja eri teemojen välillä.

‒ Tuntuu, että kurssin vetäjät antavat sisällön kehittyä niin, että löydetään uutta. Opitaan käyttämään sitä, mitä on opittu, Enroth kuvaa.

Palveluliiketoiminnan muotoilija Mikko Leskelä Palmu-palvelumuotoilutoimistosta fasilitoi kurssilla.

Opiskelijat kiittävät palautetta, asiakkaat yhteyttä yliopistoon

Opiskelijat kiittelevät palmulaisten avointa ja rehellistä palautetta. ‒ He saattavat sanoa ’kiva idea, mutta tuo ei menisi ikinä läpi’, strategian maisteriopiskelija Todor Vlaev kuvaa.

Palmulaiset ovat tuoneet kurssille asiakkaidensa Lähi-Tapiolan ja F-Securen case-tehtäviä, ja opiskelijat ovat myös vierailleet yrityksissä. ‒ Kun opiskelijat törmäsivät asiakasyrityksissä ongelmiin, onnittelimme heitä siitä. Tuon parempaa harjoitustilannetta ei luennoille juuri voisi luoda, Mikko Leskelä sanoo.

Leskelä ja kollegansa iloitsevat kurssin tuottamasta vuoropuhelusta opiskelijoiden ja strategiaa tutkivien professoreiden kanssa.  ‒ Asiakkaamme arvostavat yhteyttä yliopistoon. Lisäksi olemme itse saaneet energiaa opiskelijoista, jotka ajattelevat kaikki kirkkaasti, Aaltonen ja Leskelä kuvaavat.

Kasvava yritys tarvitsee myös uusia tekijöitä. ‒ Olen jo bongannut muutamia opiskelijoita, joiden kanssa haluaisin jatkaa keskustelua, Leskelä sanoo.

Johannes Schreiner ja Todor Vlaev esittelemässä ryhmänsä case-työtä.

Kurssilla opettavat Mikko Leskelä, Eero Vaara, Petri Aaltonen ja Janne Tienari. Kuvat Julia Weckman

Kurssitiedot: mycourses.aalto.fi

Aalto-yliopiston ensimmäinen USA:n itärannikolla järjestetty alumnitapaaminen kokosi yli 20 alumnia New Yorkin ja Philadelphian alueilta Goldman Sachs -liikepankin torniin helmikuun alussa.

Suurin osa tilaisuuteen osallistuneista olivat Kauppakorkeakoulun kasvatteja, mutta joukossa oli myös tekniikan, taiteen ja muotoilun aloilta valmistuneita. Kauppakorkeakoulun alumni, Goldman Sachsilla analyytikkona työskentelevä Tomi Fyrqvist tarjosi alumneille kohtaamispaikan 12. kerroksesta, josta oli upeat näkymät Freedom Towerin suuntaan Manhattanille.

Tilaisuuden keynote-puheen piti Harvardissa vierailevana professorina toimiva Matti Keloharju, joka on paitsi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Eero Kasanen -professori, myös Aalto-professori ja Suomen Akatemian professori. Hänen esityksenä Recent research on corporate Executives sai aikaan vilkkaan keskustelun.

Professori Matti Keloharju ja dekaani Ingmar Björkman.

Kauppakorkeakoulun dekaani, professori Ingmar Björkman päätti tilaisuuden virallisen osuuden kertomalla Aalto-yliopiston ja kauppakorkeakoulun kehitystyöstä ja tuloksista, jonka jälkeen alumneilla oli mahdollisuus verkostoitumiseen.

New Yorkissa järjestetty alumnitilaisuus seurasi Stanfordin yliopiston kampuksella, Lontoossa ja Moskovassa pidettyjä dekaani Björkmanin järjestämiä alumnitapaamisia.

Tilaisuuksien tarkoituksena on luoda foorumi alumniemme paikalliselle yhteistyölle sekä rakentaa yliopistoa taloudellisesti tukeva verkosto. Kuten professori Keloharju kommentoi Harvardiin viitaten: ‒ Yksikään valmistunut ei jätä kampusta ennen kuin on tehnyt pienen lahjoituksen. Tämä on symbolinen ele, mutta siinä on alku suurempien lahjoitusten virralle. Siihen pohjaa yhden maailman johtavan tutkimus- ja opetuslaitoksen rahoitus.

‒ Nyt kun julkinen rahoitus yliopistoille on Suomessa vakavasti vähenemässä, Aalto-yliopisto tarvitsee samanlaisen verkoston yrityksiä, säätiöitä ja yksityishenkilöitä tukemaan ja varmistamaan tulevaisuuden muutostentekijöiden kouluttamisen, muistutti dekaani Björkman.

Dekaani Ingmar Björkman avasi esityksessään alumneille yliopiston fokusalueita.

Aalto-yliopiston alumniverkostoon kuuluu jo yli 40 000 alumnia 80 maasta. Liittyminen käy helposti osoitteessa alumninet.aalto.fi 

Lisätietoja:
Alumnisuhdevastaava Henna Immonen, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
+358 50 433 9712
henna.immonen@aalto.fi
 

Tasavallan presidentti Sauli Niinistöllä on ollut merkittävä vaikutus suomalaiseen yhteiskuntaan ja talouselämään hänen toimiessaan kansanedustajana, ministerinä, eduskunnan puhemiehenä ja tasavallan presidenttinä. Hän vaikutti ministerinä Suomen EU-jäsenyyden alkuvuosina Suomen aseman vahvistumiseen Euroopan unionissa, ja hänellä oli merkittävä rooli euroalueen syntymisessä. Euroopan investointipankin johtokunnassa Niinistö vaikutti Euroopan talouden kehittämiseen. Presidenttinä hän on myötävaikuttanut mm. yritysten vientiponnisteluihin sekä Suomeen suuntautuvien investointien edistämiseen.

Kauppakorkeakoulun juhlallisessa maisteri- ja tohtoripromootiossa promovoidaan vuoden 2011 promootion jälkeen valmistuneita maistereita ja tohtoreita. Presidentti Sauli Niinistön lisäksi promootiossa vihitään yhdeksän uutta kunniatohtoria.

Kauppakorkeakoulun kunniatohtorit:

• Presidentti Sauli Niinistö
• Professori Eric Arnould
• Professori Alnoor Bhimani
• Professori Harrison Hong
• Professori Ann Langley
• Emeritusprofessori Herbert Moskowitz
• Professori Udo Zander
• Co-Chair of International Resource Panel (UNEP) Janez Potocnik
• Hallituksen puheenjohtaja Sari Baldauf
• Vuorineuvos Kari Jordan

Kauppakorkeakoulun juhlallisilla promootioilla on pitkät perinteet: vuonna 2016 tulee kuluneeksi 70 vuotta ensimmäisestä kauppatieteiden promootiosta, joka järjestettiin vuonna 1946.

Yksitoista uutta tekniikan kunniatohtoria vihitään syksyllä

Aalto-yliopistossa on promootioiden supervuosi, sillä 7.10.2016 järjestetään myös Aalto-yliopiston tekniikan korkeakoulujen kolmas yhteinen tohtoripromootio. Promootiossa promovoidaan vuoden 2014 promootion jälkeen valmistuneiden tohtoreiden lisäksi yksitoista uutta kunniatohtoria.

Tekniikan kunniatohtorit:

• Professori Pedro Echenique
• Professori Nader Engheta
• Akateemikko Riitta Hari 
• Professori Akira Isogai
• Diplomi-insinööri Ilkka Kivimäki
• Vuorineuvos Matti Lievonen  
• Emeritusprofessori Yukitaka Murakami
• Professori Pei Gang
• Insinööriprikaatikenraali Kari Renko
• Professori Magdalena Salazar Palma
• Professori Mirja Salkinoja-Salonen

Promootio on yliopiston arvokkain juhlatilaisuus. Promootiossa vihitään, eli promovoidaan eri tieteenalojen tohtoreita ja kunniatohtoreita ja osassa yliopistoja myös maistereita. Ajatuksena on, että tutkinnon suorittaneet otetaan promootiossa tiedeyhteisönsä täysivaltaisiksi jäseniksi ja esitellään yhteisölle.

Lisätietoja:

Kauppakorkeakoulun kunniatohtoreiden esittelyt (promootio.aalto.fi)

Tekniikan korkeakoulujen kunniatohtoreiden esittelyt (promootio.aalto.fi)

H&M Conscious-säätiö etsi Global Change Award -kilpailulla uusia tekstiiliteollisuuden kestävän kehityksen mahdollistavia ideoita.

Kilpailuun saapui yli 2700 ehdotusta 112 maasta. Niistä H&M:n kokoama tuomaristo valitsi viisi voittajaa, joista yleisöäänestyksessä eniten ääniä keräsi idea puuvillan kemiallisesta kierrättämisestä ympäristöystävällisen Ioncell-F™-menetelmän avulla. Idean takana ovat professori Herbert Sixtan tutkimusryhmä Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulusta – tutkijat Michael Hummel, Anne Michud, Shirin Asaadi – sekä Pirjo Kääriäinen ja tutkija Marjaana Tanttu Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta; professorit Ilkka Kilpeläinen ja Alistair King sekä tohtorikoulutettava Arno Parviainen Helsingin yliopistosta sekä tutkimusprofessori Ali Harlin Teknologian tutkimuskeskus VTT:stä.

H&M Conscious-säätiön jakama palkintosumma on 1000 000 euroa, josta voittaja palkittiin Tukholman kaupungintalolla 10. helmikuuta järjestetyssä palkintogaalassa 300 000 eurolla. Toiseksi äänestetty finalisti sai 250 000 euroa ja muut kolme finalistia kukin 150 000 euroa. Rahapalkintojen avulla työryhmät kehittävät ideoitaan eteenpäin.

Kaikki viisi voittajaa pääsevät myös vuoden kestävään innovaatiovalmennukseen, jonka järjestävät H&M Conscious -säätiö, Accenture ja KTH Innovation (Tukholman kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu).

Maantäyttömateriaalista muodin raaka-aineeksi

Väestönkasvu ja elintason paraneminen ovat kiihdyttäneet tekstiilikuitujen kysyntää, mutta esimerkiksi puuvillan tuotannon lisääminen on vaikeaa sen vaatiman viljelyalan ja kasteluveden takia.

Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulussa kehitetty Ioncell-F™ on ympäristöystävällinen ja myrkytön menetelmä, jonka avulla puuvillajäte voidaan liuottaa Helsingin yliopiston kehittämää ionista liuotinta hyödyntäen. Puuvillajätteen esikäsittelyyn käytetyn menetelmän kehityksestä on vastannut VTT.

Kierrätetyistä puuvillavaatteista Ioncell-menetelmällä valmistettuja tekstiilikuituja. Opiskelijoiden Eugenia Smirnovan (Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu) ja Zhen Zengin (Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulu) CHEMARTS-kesäprojekti. Kuva Eeva Suorlahti / Aalto-yliopisto

Liuoksesta valmistetaan uusia tekstiilikuituja märkäkehruumenetelmällä, jossa liuos puristetaan suuttimien lävitse ohuiksi kuiduiksi. Ioncell-F™-menetelmän avulla valmistetut tekstiilikuidut vastaavat ominaisuuksiltaan puuvillaa. Niitä voidaan tekstiilien lisäksi hyödyntää kevytrakenteisina komposiittimateriaaleina esimerkiksi auto- ja lentokoneteollisuudessa. Menetelmällä on valmistettu tekstiilikuitua myös selluloosasta ja kierrätyspahvista.

Muut finalistiehdotukset olivat levien hyödyntäminen uusiutuvien tekstiilien valmistuksessa, globaali markkinapaikka tekstiilien valmistuksessa syntyville hukkapaloille, sitrusmehujen valmistuksessa syntyvien sivutuotteiden hyödyntäminen tekstiilien raaka-aineena ja mikrobien hyödyntäminen polyesterin kierrätyksessä.

Lisätietoja:

Professori Herbert Sixta
Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulu
puh. 050 3841764
herbert.sixta@aalto.fi
www.chem.aalto.fi

Professori Ilkka Kilpeläinen
Helsingin yliopisto
puh. 050 5181148
ilkka.kilpelainen@helsinki.fi
http://www.helsinki.fi/chemistry/

Professori Ali Harlin
Teknologian tutkimuskeskus VTT
puh. 040 5332 179
ali.harlin@vtt.fi

www.globalchangeaward.com

Professori Juuso Välimäki on kansainvälisesti tunnettu ja tieteellisesti ansioitunut Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen professori.

Välimäki on Euroopan johtavia mikrotaloustieteilijöitä, jonka erikoisalueita ovat peliteoria, sopimusteoria, toimialan taloustiede ja informaation taloustiede. Välimäen tutkimukselle leimallisia ovat korkea laatu ja luovuus.

Välimäki valmistui kauppatieteiden maisteriksi Helsingin kauppakorkeakoulusta vuonna 1989. Hän on toiminut apulaisprofessorina Northwesternin yliopistossa ja professorina Southamptonin yliopistossa Britanniassa.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professorina hän on toiminut vuodesta 2002 ja samalla Yalen yliopiston vierailevana professorina alkaen vuodesta 2009. Hänen tutkimuksiaan on julkaistu taloustieteen arvostetuimmissa aikakauskirjoissa kuten Quarterly Journal of Economics, Review of Economic Studies ja Econometrica-julkaisussa.

Tiedeyhteisön osoittamaa arvostusta kuvaa se, että Välimäki toimi useita vuosia Review of Economic Studies -lehden päätoimittajana ja on tällä hetkellä Journal of the European Economic Association -lehden päätoimittaja.

OP-ryhmän tutkimussäätiö perusti tunnustus- ja kannustuspalkinnot 40-vuotisen toimintansa kunniaksi. Kannustuspalkinto annetaan tutkimustyössä poikkeuksellista luovuutta osoittaneelle henkilölle, jolta voidaan odottaa merkittäviä saavutuksia myös tulevaisuudessa.

Nyt Välimäelle myönnetty tunnustus on tutkimussäätiön toinen kannustuspalkinto, ensimmäisen kannustuspalkinnon sai vuonna 2014 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professori Matti Keloharju.

Kestävän kehityksen lähtökohta suomalaisissa yrityksissä on pitkään ollut yrityksen yhteiskuntavastuu ja riskien hallinta. YK:n uudet kestävän kehityksen tavoitteet (Sustainable Development Goals) nostavat kuitenkin laajempialaiset sosiaaliset, taloudelliset ja ekologiset ulottuvuudet entistä merkittävämpään rooliin. Samalla suosiotaan kasvattavien uudenlaisten rahoitusinstrumenttien käyttö edellyttää yrityksiltä näiden tavoitteiden huomioimista.

Aalto-yliopiston New Global -hankkeen tutkijoiden mukaan menestyminen etenkin nousevilla kehittyvillä markkinoilla edellyttää laajemman vaikuttavuusajattelun omaksumista.

New Global -hankkeessa tutkitaan toimintatutkimuksen keinoin suomalaisten yritysten prosesseja, jotka johtavat niukkaresurssisten innovaatioiden syntymiseen kehittyvillä markkinoilla. Niukkaresurssisissa innovaatioissa ympäristön ja talouden rajoitteet ovat kääntyneet käytännöllisiksi ja edullisiksi ratkaisuiksi. Haluttuun lopputulokseen päästään tekemällä asiat yksinkertaisemmin tai kokonaan eri tavalla kuin ennen. Tämä auttaa saavuttamaan kilpailuetua tulevaisuuden markkinoilla ja vastamaan kehittyviltä markkinoilta tulevaan kilpailuun.

Tutkimuksessaan Aalto-yliopiston tutkijat arvioivat neljän kehittyvillä markkinoilla tunnetun innovaation kestävyyttä YK:n uusia kestävän kehityksen tavoitteita vasten. Arvioitavina olivat vedenpuhdistukseen tarkoitetut Tata Swach ja Unileverin Pureit, energiantuottaja Husk Power Systems sekä aurinkoenergiaa tuottava SELCO. Kaikki esimerkkiyritykset toimivat Intiassa.

Tutkimuksen mukaan sosiaalisia indikaattoreita pohdittaessa yritykset voivat hyödyntää esimerkiksi seuraavanlaisia kysymyksiä:

• Auttaako innovaatio tyydyttämään veden, ruoan tai suojan perustarpeita?
• Parantaako innovaatio ihmisten terveyttä?
• Lisääkö innovaatio yhteiskunnan jäsenten välistä tasa-arvoa?

Innovaation taloudellista kestävyyttä voi selvittää muun muassa kysymällä:

• Vapauttaako innovaation käyttö ihmisten aikaa muihin tarkoituksiin?
• Kasvattaako innovaation käyttöönotto ihmisten tuloja tai säästääkö se rahaa?
• Luoko innovaatio uusia työpaikkoja?

Myös ympäristöön liittyvää kestävää kehitystä tulee ajatella omaan tuotteeseen keskittyvän tuotelähtöisen tehokkuuden sijaan laajemmasta näkökulmasta. Energia- ja materiaalitehokkuutta, kierrätettävyyttä ja ilmastovaikutusta on verrattava olemassa oleviin ratkaisuihin.

‒ Näihin kysymyksiin vastaaminen mahdollistaa pääsyn uusille markkinoille ja hyödyntämään uudenlaista rahoitusta. Tämä vaatii kuitenkin suomalaisista yrityksiltä strategista muutosta ja yrityksen yhteiskuntavastuun integrointia osaksi uusien ratkaisujen ja liiketoiminnan kehittämistä riskien hallinnan tai haittojen kompensoinnin sijaan, sanoo tutkimusryhmän jäsen Tatu Lyytinen.

Niukkaresurssisiin innovaatioihin tähtäävän toiminnan rahoittaminen vaatii usein uudenlaisia ajatusmalleja, toimintatapoja ja rahoitusinstrumentteja. Esimerkki vaikuttavuuden huomioivasta rahoitusmallista Suomessa on Tekesin ja Ulkoasianministeriön yhteinen Business with impact -hanke (BEAM). Maailmalla vaikuttavuusperustein yrityksiä rahoittaa muun muassa Rockefeller-säätiö.

Lisätietoa hankkeesta: newglobal.aalto.fi

Linkki alkuperäiseen tieteelliseen artikkeliin: http://newglobal.aalto.fi/wp-content/uploads/2016/01/sustainability-08-000041.pdf

Tieto Experience Hub, Fazer Food Services ja Aalto University Campus & Real Estate (Aalto CRE) -yksikkö järjestivät yhteistyössä 48 tunnin Hackathon-tapahtuman Otaniemen kampuksella 4.-5.2.2016.

– CXHack Fazer -tapahtumassa haettiin uudenlaisia digitaalisia palveluita hyödyntäviä ideoita tai ratkaisuja, jotka parantaisivat Amican lounasravintolassa käyvien asiakaskokemusta, Senior Project Manager Aleksi Nuuja Tiedolta kertoo.

Tapahtuma oli kaikille avoin. Noin viidestäkymmenestä osallistujasta, jotka edustivat 11 eri kansallisuutta, kymmenkunta oli Aallon opiskelijoita, muut yrittäjiä tai muita tulevaisuuden lounaskokemuksen kehittämisestä kiinnostuneita.

Digitaalisuus osaksi ruokaa, palvelua ja ravintolaympäristöä

Voittajatiimi ideoi reaaliaikaisen asiakaspalautejärjestelmän. Konseptissa palautetta voi antaa useissa eri lounasvierailun vaiheissa älykkäiden, langatonta teknologiaa soveltavien nappien avulla. Näin ravintoloitsijat pystyvät seuraamaan asiakaspolkua joustavasti ja löytämään tapoja parantaa asiakaskokemusta. Voittajatiimiin kuuluivat Rahul Abhisek (Aalto ARTS), Laura Leppälä (Aalto BIZ) ja Ann Plough (Eat Simply Eat Well - blogi) ja se palkittiin konseptistaan 1 500 euron stipendillä.

– Tiimien innovoimat digitaaliset palvelut liittyivät esimerkiksi jonotusaikojen lyhentämiseen, ravitsemuksellisesti oikeiden valintojen tekemiseen, take-away-ostoksiin, ruokahetken jakamiseen ystävien kanssa ja päivän ateriavalinnan tekemiseen. Tavoitteena oli yksinkertaisten ja asiakkaille arjessa hyödyllisten palveluiden ja sovellusten luominen, missä onnistuttiin erinomaisesti, Fazer Food Servicesin ravintolatoimintojen kehittämisestä vastaava johtaja Simon Panelius kertoo.

– Oli mukavaa ja mielenkiintoista tehdä yhteistyötä opiskelijoiden kanssa ja nähdä, kuinka ideat ja ajatukset kehittyivät vain parin päivän aikana aivan raakileista lähes valmiiksi toteutettaviksi. Myös esitykset olivat hienoja ja hyvin valmisteltuja, kertoo tapahtumaan mentorin roolissa osallistunut Senior Manager, Client & Guests Insight Johanna Koskenkorva-Tapiala Fazer Food Services:ltä. Hän kiittelee myös hyviä järjestelyitä ja Aalto-yliopiston erinomaista HUB-tilaa, jossa tiimien oli helppo tehdä töitä rennolla otteella ja hyvällä draivilla.

Tuomaristo koostui korkean tason vaikuttajista. Mukana olivat muiden muassa ravintolakulttuurin innovaattori Richard McCormick ja sarjayrittäjä Taneli Tikka.

Lisätietoja:
www.tieto.com/cxhackfazer
Myös Twitterissä keskusteltiin aktiivisesti: #cxhackFazer
www.tieto.com/xhub

Aalto-yliopiston strategia vuosille 2016–2020 on päivitetty. Yliopiston visioksi kiteytyi Innovatiivinen yhteiskunta ja missioksi Tulevaisuuden tekijät: Tiede ja taide yhdessä teknologian ja talouden kanssa.

– On ollut hienoa kokea, miten Aalto-yhteisö on ottanut omakseen alkuperäisen ideamme rakentaa innovaatiovetoista yhteiskuntaa eri alojemme osaamista yhdistäen. Päivitetty strategiamme sanoittaa tämän yhteisen tekemisen suunnan tuleville vuosille, sanoo Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri.

Strategian kolme keskeistä elementtiä ovat tutkimus ja innovaatiot, taide ja luovat käytännöt sekä opetus ja oppiminen. Kaikkien näiden ydintehtävien toteuttamisessa pyritään tinkimättömästi laatuun, monialaiseen yhteistyöhön, yritteliään toimintakulttuurin luomiseen ja yhteiskunnallisen lisäarvon tuottamiseen. Intohimo, rohkeus, vapaus, vastuu ja eettisyys toimivat jatkossakin strategian vahvana arvoperustana.

Strategiapäivityksen tavoitteena oli tarkastella ensimmäisten toimintavuosien saavutuksia sekä toimintaympäristön muutoksia ja tarkentaa strategiaa näistä lähtökohdista. Päivitysprosessiin osallistui koko Aalto-yhteisö ja sen keskeiset kumppanit ja sidosryhmät.

Lisätietoja:

Tutustu Aalto-yliopiston strategiaan. (pdf)

Strategia-sivut (aalto.fi)

Aurinkoenergia on maailmalla nopeimmin kasvava energiamuoto. Ala on nyt siirtymässä Suomessa pioneerivaiheesta teolliseen kehitysvaiheeseen. Markkinat ovat päässeet Suomessa vauhtiin ja vienti on kasvussa. Kasvun kunniaksi FinSolar-hankkeen yli 50 organisaatiosta koostuva verkosto palkitsi professori Peter Lundin kiitokseksi hänen esimerkillisestä elämäntyöstään aurinkoenergiatoimialan edistäjänä Suomessa.

Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund on edistänyt 1970-luvulta lähtien aurinkoenergiaa kouluttamalla alalle osaajia, vetämällä tutkimusprojekteja ja organisoimalla pilottihankkeita niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Hän oli mukana perustamassa Suomen Aurinkoteknillistä yhdistystä vuonna 1979.

Aurinkoenergialiiketoimintaa harjoittavien yritysten lukumäärä ja investoinnit ovat kasvussa Suomessa. Aurinkosähkön kapasiteetti kaksinkertaistui Suomessa vuonna 2015 5 MW:sta noin 10 MW:iin. Alan yritykset uskovat kapasiteetin kaksinkertaistuvan myös tänä ja ensi vuonna. Suurehkoja yli sadan neliön aurinkosähkövoimaloita on Suomessa jo lähes sata. Uudet ennätyssuuret voimalat valmistuvat Helsinkiin ja Haminaan alkuvuodesta 2016. Aurinkovoimaloita hankkivat yritykset, kunnat ja muut julkiset organisaatiot, energiayhtiöt, maatilat, omakotitaloasukkaat ja kasvavassa määrin myös taloyhtiöt.

‒ Joskus pioneerit unohdetaan, kun kasvu alkaa. Jotta näin ei tällä kertaa kävisi, päätimme kiitokseksi palkita professori Lundin hänen pitkäaikaisesta elämäntyöstään aurinkoenergia-alan hyväksi, totesi FinSolar-hankkeen vastuullinen johtaja, prosessori Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa järjestetyssä Smart Solar Growth -seminaarissa Helsingissä 18.2.

Palkinnon luovutti professori Lundille FinSolar-hankkeen puolesta Savo-Solarin toimitusjohtaja Jari Varjotie sekä professori Lundin oppilas, St1 Deep Heat Oy:n teknologiajohtaja Rami Niemi. Lundille luovutetussa symbolisessa palkinnossa lukee: Tahto innovaattorin vie läpi harmaan kallion! Palkintoesine on peräisin yli kilometrin syvyydestä Otaniemessä professori Lundin työpisteen alla sijaitsevasta peruskalliosta, johon porataan parhaillaan St1:n toimesta koereikää kaukolämmön keräämiseksi.

Lisätietoja:
Professori Raimo Lovio
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
puh. 040 353 8242
raimo.lovio@aalto.fi

Strategiset aloitteet ovat avainasemassa, jotta yritysjohto voi hyödyntää ympäristössä tunnistettuja uusia kasvumahdollisuuksia. Mutta mistä yritys voi tietää, ovatko aloitteet toteuttamiskelpoisia ja miten käsitys toteuttamismahdollisuuksista taas vaikuttaa aloitteiden tekemiseen?

Tähän kysymykseen pitkän uran yritysmaailmassa tehnyt, muun muassa Nokian strategisen suunnittelun johtajana työskennellyt, Markus Kajanto haki vastausta yhdessä Aalto-yliopiston strategiaprofessorien Timo Vuoren ja Henri Schildtin kanssa. Tutkimuksen pohjan muodostivat Kajannon 37 suomalaisyrityksessä tekemät 112 yritysjohdon haastattelua.

– Aloitteista päätettäessä johdon kyky hahmottaa tulevaisuuden kyvykkyysvaatimuksia on avainasemassa, Kajanto kiteyttää.

Käsitys kyvykkyyksistä syntyy konkreettisista asioista, kuten määrällisistä tuloksista ja yksittäisten henkilöiden osaamisesta sekä siitä, miten johto kokee motivoineensa henkilöstöään.

– Kyvykkyydellä tarkoitetaan sitä, mitä organisaatio pystyy tekemään; sen mahdollisuuksia saada asioita aikaan. Käsitys kyvykkyyksistä syntyy konkreettisista asioista, kuten määrällisistä tuloksista ja yksittäisten henkilöiden osaamisesta sekä siitä, miten johto kokee motivoineensa henkilöstöään. Toinen tärkeä tekijä on hyväksyä ja hallita epävarmuudet, joita tulevaisuuteen tähtäävään strategiaan väistämättä liittyy, hän korostaa.

Kaksi vaaranpaikkaa

Tutkijoiden mukaan suurimmat erot yritysten välillä liittyivät juuri epävarmuuksien hallintaan. Moni yritys on – olosuhteidenkin pakosta – niin tiukasti ankkuroitunut nykyhetkeen, että tulevaisuuteen näkeminen on vaikeaa.

– Silloin päädytään helposti yksinkertaistamaan liikaa muutoksen vaatimia toimenpiteitä ja yritetään mahdottomia. Kun homma ei sitten toimi, joudutaan tekemään korjausliikkeitä, joiden toteuttaminen on myös vaikeaa, koska tarvittavia kyvykkyyksiä ei ole alun perin tunnistettu kunnolla, Markus Kajanto pohtii.

Toisaalta myös liian pessimistinen kuva omista kyvykkyyksistä on menestyksen kannalta vaarallista. Tarvittava aloite voi olla jo valmiina, mutta jos johto epäilee yrityksen mahdollisuuksia toteuttaa sitä, toimiin ei ryhdytä.

– Haastatteluissa kävi monesti ilmi, että monesti hyvätkin asiat olivat jääneet toteuttamatta epäröinnin takia, Markus Kajanto toteaa.

– Koska strategiassa on kyse sellaisesta, jota ei aikaisemmin ole tehty, epävarmuuksien ja yllätysten mahdollisuus pitää vain hyväksyä hän muistuttaa.

Nykytilannetta ei pidä analysoida liikaa.

Myös Timo Vuori kannustaa yrityksiä rohkeuteen.

– Nykytilannetta ei pidä analysoida liikaa, vaan katse kannattaa suunnata tulevaisuuteen niin, että on samalla varautunut siihen, että asiat voivat mennä monella tavalla, hän neuvoo.

Uutta tietoa luomassa

Kajanto kertoo hakeutuneensa Aaltoon post doc -tutkijaksi, koska halusi 20 yritysvuoden jälkeen jakaa osaamistaan ja luoda strategiasta uutta tietoa opiskelijoiden ja yritysten käyttöön.

– Moni tuntuu ajattelevan, että strategia on helppoa käsien heiluttelua. Todellisuus on, että siltä pohjalta törmää seinään hyvin nopeasti. Strategia on vaikea asia, ja juuri siksi sitä pitää tutkia ja opettaa, hän painottaa ja muistuttaa, että strategia on paljon enemmän kuin sen dokumentaatio.

– Strategiassa on kysymys isoista tulevaisuutta rakentavista päätöksistä, kuten investoinneista ja niiden kohdentamisesta. Teot ovat siis erittäin konkreettisia, mutta jos niitä ei osata kommunikoida kunnolla eri kohderyhmille, strategiasta voi tulla sanahelinää.

Markus Kajannon, Timo Vuoren ja Henri Schildtin tutkimus “Forming capability beliefs: How do managers understand what their organization if capable of?” esiteltiin Academy of Management -konferenssissa Vancouverissa Kanadassa elokuussa 2015.

Lisätietoja:

TkT Markus Kajanto
Puh. 040 552 9710
mkajanto@gmail.com

Professori Timo Vuori
Puh. 050 441 9072
timo.vuori@aalto.fi

Suomen Kulttuurirahasto jakoi apurahoina ennätykselliset 25 miljoonaa euroa vuosijuhlassaan 27. helmikuuta.

Aalto-yliopiston yhteydessä tehtävään tutkimukseen Kulttuurirahasto myönsi kaikkiaan 26 apurahaa, joiden yhteissumma on 592 000 euroa. Apurahan saaneet aaltolaiset työskentelevät hyvin erilaisten tutkimusaiheisen parissa. Heidän joukossaan ovat muun muassa suomalaista muotoilukoulutusta väitöskirjassaan tutkiva Kaisu Savola, kvanttimekaanisista ilmiöistä väitöskirjaa valmisteleva Jorge Santos, uuden sukupolven piensatelliittiteknologiaa kehittävä Antti Kestilä ja yritysten tuottavuuseroja ja työmarkkinoiden keskittyneisyyttä tutkiva Juha Virrankoski.

Yhteensä apurahoja myönnettiin 1 064 henkilölle, työryhmälle tai yhteisölle. Edellisvuonna vastaava luku oli 1 018. Taiteen hakemusten määrä laski viidelläsadalla, tieteen taas lisääntyi sadalla. Jaettavaa oli peräti kaksi miljoonaa edellisvuotta enemmän, joten hakemusten läpimenoprosentti nousi sekä tieteessä että taiteessa noin 12 prosenttiin.

Kaikki Aalto-yliopiston yhteydessä tehtävään tutkimukseen myönnetyt apurahat (pdf)

Lue myös: Kulttuurirahasto jakoi ennätykselliset 25 miljoonaa

Parhaasta liikeideasta ja pitchauksesta eli tiiviistä esityksestä Aalto Pitch -tilaisuudessa 17.2.2016 palkittiin Proximi.io. Se kehittää eri paikannusteknologioita yhdistävää alustaa paikkatietoa hyödyntävien mobiili- ja websovellusten käyttöön. Nordean myöntämän stipendin arvo oli 5 000 euroa.

– Käytämme rahat markkinointiin, Proximi.io:n toimitusjohtaja ja toinen perustajajäsen Annina Koskiola kertoi. Meillä on myös pyrkimys lähteä ulkomaisille markkinoille nopeasti.

Tuomariston arviointikriteereissä painottui se, että kasvuyrityksen ansaintalogiikan tulee olla kunnossa ja yrityksen erottua kilpailijoista. Tuomaristolle oli tärkeää myös, että yrityksellä oli selkeät suunnitelmat kansainvälistymiselle.

Voittoisan Proximi.io:n liikeidea täytti nämä vaatimukset ja lisäksi Annina Koskiolan pitchaus arvioitiin erinomaiseksi.

Proximi.io:n lisäksi liikeideansa pääsi esittelemään Haituva Innovations, Pickdelso, Mezuria, Cryon, AdLaunch Inc, LAC Systems, BFIX, Kwork Innovations ja Me2We. Kaikki mukana olleet kasvuyritykset olivat Aalto-taustaisia.

Yhteistyöllä tukea kasvuyrittäjyydelle

Aalto Start-Up Center ja Nordean Helsingin yritysalue ovat tehneet yhteistyötä jo reilun viiden vuoden ajan ja solmineet sitä varten kumppanuussopimuksen edistämään yrittäjyyden mahdollisuuksia. Yksi osa yhteistyötä on Aalto Pitch -tapahtuma.

Tapahtuman tuomaristoon kuuluivat Nordean Helsingin yritysalueen johtaja Jussi Pajala, UK Trade & Investmentin johtaja Johanna Savolainen sekä yrittäjät ja sijoittajat Riku Asikainen ja Hannu Kytölä.

Pääomasijoittaja Riku Asikainen painotti kasvuyrittäjille sitä, että liikeideat pitää myös toteuttaa.
– Ideoiden toimeenpano on avainasia, koska ilman sitä ideoilla ei ole arvoa. Pitää myös osata irrottaa ote huonoista ideoista, joita niitäkin välillä syntyy.
Lisäksi hän muistutti kasvuyrittäjiä verkostojen merkityksestä.
– Raha on toki tärkeää, mutta vieläkin tärkeämpää, mitä bisnesenkeleiden kautta voi saada, on verkostot ja tietopääoma.

Aalto Pitch -tapahtuma järjestettiin Iso-Britannian suurlähetystössä Helsingin Kaivopuistossa ja sitä emännöi Suomen Britannian suurlähettiläs Sarah Price. Moderaattorina toimi Kauppakorkeakoulun opetuksen kehittämisen asiantuntija Christa Uusi-Rauva. Tilaisuuden päätteeksi Aalto Start-Up Centerin projektijohtaja Marika Paakkala kiitti lämpimästi Nordeaa ja UK Trade & Investmentia erinomaisesta yhteistyöstä tilaisuuden järjestämisessä sekä kertoi aktiivisen kumppanuuden jatkuvan myös tulevaisuudessa.

Lisätietoja:
Marika Paakkala
Projektijohtaja
Aalto Start-Up Center
p. 040 829 2286
marika.paakkala@aalto.fi

Twitter: #aaltopitch @startupc