Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Mikkelin kampuksen International Business -kandidaattiohjelmassa rakennetaan kumppanuuksia AACSB-laatuleiman ansiosta.

AACSB on maailmanlaajuisesti arvostetuin kauppatiedettä edustaville yliopistoille myönnetty laatuleima, joka todistaa nykyisille ja potentiaalisille opiskelijoille, työntekijöille, yhteistyökumppaneille, yrityksille ja lahjoittajille, että Aalto-yliopisto ja sen tarjoamat palvelut ovat maailmanluokan tasoa. Kauppakorkeakoululle AACSB-akkreditointi myönnettiin vuonna 2007 ensimmäisenä Pohjoismaissa.

‒ International Business -kandidaattiohjelma tekee yhteistyötä monien muiden AACSB-akkreditoitujen yliopistojen kanssa. Ohjelma on aidosti kansainvälinen, sillä monet luennoitsijat samoin kuin kampuksella vierailevat 70-80 vaihto-opiskelijaa tulevat akkreditoiduista partneriyliopistoista, Manager of Academic Operations Mari Syväoja International Business -kandidaattiohjelmasta kertoo. 

Syksyllä 2015 Newcastle Business School -yliopistossa Iso-Britanniassa päätyönään opettava tohtori Russell Warhurst luennoi Mikkelissä kansainvälisen henkilöstöjohtamisen kurssin (International HRM). Warhurstin mukaan opettaminen Aalto-yliopiston Mikkelin yksikön vierailevana luennoitsijana oli erittäin arvokas kokemus, sillä Aalto on yksi maailman parhaimmista yliopistoista ja hän arvostaa kanssakäymistä Aallon lahjakkaiden, kansainvälisten opiskelijoiden kanssa.

Warhurst toimii myös ohjaajana opiskelijoille, jotka kandidaattitutkielmissaan käsittelevät kansainvälistä henkilöstöjohtamista. Warhurst arvostaa sitä, että opettaessaan Aalto-yliopiston Mikkelin kampuksella hänellä on ollut mahdollisuus tutustua erilaiseen tapaan järjestää yliopisto-opetusta kolmen viikon intensiivijaksoissa, tutustua uusiin kulttuureihin ja niiden eroavaisuuksiin sekä osallistua uraa-uurtaviin opiskelijaprojekteihin.

Aalto-yliopiston Mikkelin kampuksella suoritettavan kandidaattiohjelman pääaineena on International Business, opiskelu tapahtuu kokonaan englanniksi ja opetuksesta vastaa noin 70 kansainvälistä ja kotimaista vierailevaa luennoitsijaa, jotka tulevat eri puolilta maailmaa opettamaan Mikkeliin.

Opetuksessa painotetaan liiketoimintaosaamisen lisäksi työelämässä välttämättömiä tiedon analysointi-, ryhmätyö- ja viestintävalmiuksia.

Vuonna 2016 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Mikkelin yksikköön otetaan vähintään 80 uutta opiskelijaa. Hakuaika ohjelmaan on 8.-27.1.2016.

Lisätietoja:

• Mari Syväoja, Manager of Academic Operations, mari.syvaoja@aalto.fi, puh 044 7044 211
• Russell Warhurst: https://www.northumbria.ac.uk/about-us/our-staff/w/russell-warhurst/
• International Business -kandidaattiohjelma: http://www.aalto.fi/studies/mikkeli  
• http://www.aacsb.edu/ 

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa väittelevä KTM Riikka Savolainen selvitti poliittisen taloustieteen väitöskirjassaan, vaikuttaako aikaisempi kokemus kunnanvaltuutettuna toimimisesta poliitikkojen vaaliohjelmissaan esittämiin käsityksiin sopivasta tulonjaosta tai julkisen sektorin optimaalisesta koosta.

Aineistonaan hänellä oli ehdokkaiden Ylen vaalikoneeseen antamat vastaukset vuosien 2008 ja 2012 kunnallisvaaleista. Vaalien välinen ajanjakso on erityisen mielenkiintoinen siksi, että neljän vuoden aikana kuntien toimintaympäristö muuttui nopeasti työttömyyden kasvun vuoksi. Koska suurin osa kuntien verotuloista tulee tuloveroista, työllisyydellä on iso merkitys kuntien talouden tasapainolle.

– Tutkimuksessani selvisi, että kunnanvaltuutettuna toimiminen ei vaikuta poliitikkojen vaaliohjelmiin seuraavissa vaaleissa. Vaaliohjelmat eivät muuttuneet niissäkään kunnissa, joissa kunnan taloustilanne oli heikentynyt vaaleja edeltävän valtuustokauden aikana. Tämä oli yllättävä tulos, koska hypoteesini oli, että ensikäden kosketus toimintaympäristön heikentymiseen saisi poliitikot kannattamaan säästöjä, Riikka Savolainen kertoo.

Väitöstilaisuus

Riikka Savolaisen tohtorinväitöskirja Essays on Empirical Political Economics tarkastetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Chydenia-rakennuksen Stora Enso -salissa (Runeberginkatu 22–24, 3. krs.), maanantaina 21. joulukuuta 2015 klo 12.00.

Opponenttina toimii professori Kaisa Kotakorpi (Turun yliopisto) ja kustoksena professori Juuso Välimäki.

Lisätietoja:
Riikka Savolainen
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
riikka.savolainen@aalto.fi

Aalto Service Factory (ASF) on kuuden toimintavuotensa aikana ollut avoin yhteistyöalusta Aalto-yliopistossa tehtävälle palveluihin keskittyvälle tutkimukselle, opetukselle ja yhteistyölle.

ASF on systemaattisesti rakentanut verkostoa Aalto-yliopiston eri kouluissa ja eri laitoksilla toimivien palveluista kiinnostuneiden tutkijoiden välillä. Se on tukenut eri mekanismeilla merkityksellisiä tutkimusprojekteja ja yhteyksiä lukuisten yritys- ja yhteiskuntakumppanien kanssa. Tuloksena on syntynyt mm. väitöskirjoja ja artikkeleita sekä erilaisia seminaareja ja työpajoja, ASF:n johtaja, professori Virpi Tuunainen kertoo.

ASF on myös koordinoinut palveluihin liittyviä opetustoimintoja Aalto-yliopistossa ja edistänyt teollisuuden ja akateemisen maailman keskinäistä yhteistyötä palveluinnovaatioissa ja -kehityksessä. Kansainvälisesti ASF on tehnyt yhteistyötä johtavien akateemisten laitosten ja yritysten kanssa palveluiden tutkimuksen ja kehittämisen aloilla.
 

Palveluissa monitieteinen opetus on erityisen tärkeää
 

Aalto Service Factoryn rooli on ollut tärkeä laitos- ja koulurajat ylittävän opetusyhteistyön
tukemisessa. Tänä syksynä Aalto-yliopistossa alkoi uusi monitieteinen kaikille Aallon maisteriopiskelijoille avoin sivuaine Aalto Service Minor (ASM). ASM on jatkoa Aalto Service Factoryn koordinoimalle opetusyhteistyölle. Yhteistyön tuloksena syntyi jo aiemmin palvelualojen yhteinen johdantokurssi, Aalto Introduction to Services, joka on myös ASM:n ainoa kaikille pakollinen kurssi.

– Tällaisen yleisen, monitieteisen opetuksen järjestäminen ei ole yhdenkään yksittäisen laitoksen tavoitteissa – mutta ei myöskään onnistuisi ilman eri laitosten yhteistyötä. Aalto Service Minor ja Aalto Introduction to Services ovat tästä loistavia esimerkkejä. Ne eivät olisi syntyneet ilman ASF:n panosta yhteisen tavoitteen edistämiseksi – eivätkä ilman eri laitosten palveluaineiden professorien ja opettajien yhteistyötä ja sitoutumista tavoitteeseen, sanoo ASF:n opetuksesta vastaava päällikkö Mikko Heiskala.
 

Mitä tulevaisuus tuo tullessaan?

Monitieteinen opetus- ja tutkimusyhteistyö palvelujen alalla ei tietenkään menetä merkitystään tulevaisuudessa. Pikemminkin päinvastoin. Yhteiskunnan ja liiketoiminnan digitalisaation ja palvelullistumisen yhteys on tunnistettu jo pitkään. Molemmat koskettavat koko yhteiskunnan ja liiketoiminnan kenttää. Palveluasiantuntijoiden sekä palveluja ymmärtävien erityisasiantuntijoiden tarve vain kasvaa.

Vaikka ASF organisaationa lopettaa toimintansa vuoden 2015 lopussa, jatkuu palveluiden alalla tehtävä työ Aalto-yliopistossa useilla eri laitoksilla jo käynnistetyissä ja varmasti myös aivan uusissa muodoissa. Aalto Service Factoryn tiimiin on vuosien aikana kuulunut monia osaavia asiantuntijoita. Tänä syksynä tiimin ovat muodostaneet johtaja Virpi Tuunaisen lisäksi koordinaattori Jussi Nykänen, yritysyhteistyöpäällikkö Minna-Kaarina Forssén, tutkimuspäällikkö Esko Penttinen ja opetusasioista vastannut päällikkö Mikko Heiskala.

– Kiitän lämpimästi ASF:n koko tiimin puolesta kaikkia sidosryhmiä, niin yritysyhteistyökumppaneitamme, professoreitamme ja tutkijoitamme kuin opiskelijoita, joilla on kaikilla ollut erittäin merkityksellinen rooli Aalto Service Factoryn toiminnassa, professori Virpi Tuunainen sanoo.

Tietoviikko-lehti kokosi jo 13. kerran sadan vaikuttajan listan, jotka omalla toiminnallaan muuttavat Suomen tieto- ja viestintäteknologian kenttää. Professori Jukka Manner Sähkötekniikan korkeakoulusta on valittu jo kuudetta kertaa peräkkäin Tietoviikko-lehden Sata it-vaikuttajaa 2015 -listalle Teknologia-kategoriassa. Professori Jarno Limnéll Sähkötekniikan korkeakoulusta ja professori Matti Rossi Kauppakorkeakoulusta ovat listalla Digitalisaatio-kategoriassa. Jarno Limnéll on valittu vuoden 2013 Tivi-vaikuttajaksi.

Tietoviikko on listannut Suomen sata it-vaikuttajaa vuodesta 2002 saakka. Listalle kootaan vuosittain sata merkittävää, ajankohtaista vaikuttajaa. Lista kertoo valitsijoiden näkemyksen siitä, keitä alan ihmisiä tivi-ammattilaisten kannattaa juuri nyt seurata ja kuunnella.

Listalle pääsivät myös Aalto-yliopiston tutkimusjohtaja Mika Helenius ja Aaltoes puheenjohtaja Julius Hietala Digitalisaatio-kategoriassa.

Katso lista.

Mikä naulitsee kymmenet tuhannet ihmiset tuntikausiksi ruudun ääreen seuraamaan kilpailua Counter-Striken tai Hearthstonen kaltaisten tietokonepelien voitosta?

– Vaikka kilpaileminen tapahtuu tietokonepelien sisällä, motiivit ovat samat kuin perinteisellä penkkiurheilijallakin, valaisee Aalto-yliopiston tutkija Max Sjöblom. Hän on selvittänyt yhdessä tutkijatohtori Juho Hamarin kanssa niitä syitä, jotka vetävät kasvavaa katsojajoukkoa elektronisen urheilun, eli eSportsin, pariin.

eSports, suomalaisittain e-urheilu, on yksinkertaisesti määriteltynä tietotekniikkaa hyödyntävää kilpaurheilua, eli käytännössä videopelien pelaamista. Pelin teemalla ei ole merkitystä, vaan urheilullisuus syntyy kilpailemisesta. Monet suositut eSports-pelit ovatkin Max Sjöblomin mukaan sellaisia, joita olisi lähes mahdoton siirtää reaalimaailmaan.

– Vaikka pelit ovat hyvin kaukana perinteisestä hikiurheilusta, syyt niiden katsomiseen ovat pitkälti samoja. Tutkimuksessamme katsojat arvostivat erityisesti pelaajien taituruutta ja draamaa. Vaikka videopelejä usein pidetäänkin väkivaltaisena niin tuloksemme näyttävät että päinvastoin katsojat eivät koe eSportsia aggressiivisena mediamuotona vaikkakin eSportin koetulla aggressiivisuudella on myönteinen vaikutus katsomisaktiivisuuteen, Sjöblom selittää.

Urheiluselostusta kotisohvalta

Ensimmäiset askeleet kohti nykymuotoista elektronista urheilua otettiin, kun pelaajien suorituksista alettiin 1980-luvun alussa pitämään erilaisia kansallisia sijoituslistoja. Seuraava harppaus oli internetin kautta pelaamisen tarjoama mahdollisuus kilpailla kaukana olevien vastustajien kanssa.

– Riippumattomuus ajasta ja paikasta on iso osa eSportsia. eSportsiin ei myöskään tarvita kuin pääsy tietokoneeseen, kotona tai vaikka nettikahvilassa, Max Sjöblom painottaa.

– Futismatsia ei voi tuosta noin vain pistää pystyyn yöllä, mutta eSportsiin voi osallistua mistä päin maailmaa tahansa, sekä urheilijana että katsojana.

Elektronisesta urheilusta onkin tullut merkittävää liiketoimintaa ja yksi nopeimmin kasvavista viihdeteollisuuden aloista. Suurten turnausten palkinnot voivat olla satoja tuhansia euroja, ja sponsoreiden kiinnostus on koko ajan kasvussa. Suosion kasvu ja teknologian kehitykset ovat avanneet mahdollisuuksia myös ammateille, joita vielä vuosituhannen vaihteessa ei osattu kuvitellakaan. Pelejä striimaavan ja eSportsia selostavan Janne “Savjz” Mikkosen tarina on siitä hyvä esimerkki.

– Livestriimauspalvelu Twitch aika lailla mullisti elämäni. Striimasin ensin omaa pelaamistani ja kun tunnettavuuteni kasvoi, aloin saada kutsuja tapahtumiin. Niissä menestyminen taas toi lisää näkyvyyttä omalle kanavalleni, jolloin syntyi hurja lumipalloefekti, hän muistelee.

Helppoa tienaaminen eSportsilla ei toki ole. Janne Mikkosen mukaan striimaamisessa on tärkeää löytää oma juttunsa, joilla erottua muiden menestystä tavoittelevien massasta. Selostamisessa osaaminen ja ammattimaisuus ovat myös olennaisia – aivan kuten perinteisillä urheiluselostajillakin.

– Pitää osata tuoda esille kiinnostavia asioita esimerkiksi pelaajien tausoista ja tuntea tietenkin itse peli ja sen strategiat hyvin, hän korostaa.  

Max Sjöblomin mielestä Janne Mikkonen on hyvä esimerkki laajemmasta työelämän murroksesta

– Yhä useammasta tulee oman elämänsä yrittäjä, jonka toimeentulo koostuu erilaisista tulovirroista, kuten sisällöntuotannosta moniin eri kanaviin. Muun elämän tavoin urheilukin on siirtynyt verkkoon; eSports on tavallaan luonnollinen osa isompaa mullistusta.

Vuosi 2015 oli jälleen erittäin menestyksekäs Aalto Start-Up Centerille ja 70 kasvuyritykselle. Yrityksistä 70 prosenttia hyötyi kiihdyttämöpalveluista ja 30 prosenttia alkuvaihetta varten äskettäin perustetusta joustavasta OpenSpace 24/7 -palvelusta. Aalto Start-Up Center auttoi vuonna 2015 kasvuyrityksiään saamaan yli 15 miljoonaa euroa rahoitusta ja investointeja.

Aalto Start-Up Centerin (ASUC) erittäin suosittu ja palkittu kiihdyttämöohjelma on osoittautunut suorastaan taianomaiseksi kaavaksi, jolla luodaan nopeasti kasvavia yrityksiä ja joka on kestänyt ajan tuomia koettelemuksia lähes kaksi vuosikymmentä! Tänäkin vuonna Medigoo.com (alumni) voitti vuoden 2015 Red Herring Global 100 Award -palkinnon! Evenman (alumni) puolestaan voitti Smart City App Hack Finland -kilpailun ja pääsee edustamaan Suomea maailmanlaajuisessa SCAH-loppukilpailussa. ASUC arvioi toimintaansa tekemällä vuosittain vaikuttavuusarvioinnin, ja sillä on nyt käytettävissään rekisterit lähes kymmenen vuoden ajalta. Sen vuoden 2015 tutkimukset ja analyysit saadaan päätökseen vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä.

Aalto Start-Up Center jatkaa verkostojensa kasvun vahvistamista, vaalimista ja kiihdyttämistä järjestämällä kuukausittain avointen ideoiden kahvittelutapahtumia, tapaamisia pop up -asianajajien ja -rahoitusasiantuntijoiden kanssa ja Papula-Nevinpatin teollis- ja tekijänoikeusneuvojien kanssa. Vuonna 2015 järjestettiin myös erilaisia käytännön valmennustapahtumia: koulutusta ideoiden esittelyyn, kasvunedistämisohjelma, myyntiohjelma sekä säännöllisiä mentorointi- ja valmennustapahtumia. Virstanpylvästapahtumiin osallistui yli 400 henkilöä, ja niitä olivat muun muassa seuraavat:

• Aalto Pitch -tapahtuma: Nordea antoi 5 000 euron palkinnon Scrooge Oy -uusyritykselle
• FiBAN, Kalliolaw ja Nordea tukivat investoijien ja mentoreiden kohtaamistapahtumia esivaiheen ja varhaisen kasvun yritysten kanssa. Mukana oli 13 esiteltävää yritystä, ja Faraday Fast Rentals & Services Oy voitti 5 000 euron palkinnon
• Slush – ASUC:n esittelyosasto ja sata osallistuvaa yritystä, nykyisiä ja alumneja
• Välitys- ja verkostoitumistapahtuma Cuckoo Workout Oy:n kanssa oli täydellinen paikka tavata uusyrityksiä, opiskelijoita, kumppaneita, sijoittajia ja yritysmentoreita.

Aalto Start-Up Center ja Aalto-yliopisto kouluttavat ja kiihdyttävät muutoksentekijöitä ja yhdistävät lahjakkuudet ja työmahdollisuuksia tarjoavat yritykset. Tänä vuonna kattoekosysteemiin kuuluivat esimerkiksi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun ARENA 2015 -uramessut, Otaniemessä järjestetyt TalentIT-messut ja Microsoftin ja Biz4EYEn järjestämät työpaikkamessut (Erasmus nuorille yrittäjille, liikkuvuuskausi ulkomailla). Verkostokehittämisestä Virossa kiinnostuneiden ihmisten ja yritysten saatavilla on uusia liiketoimintamahdollisuuksia Talsinki Metropolitan Incubation -hankkeessa (CB Interreg), joka tarjoaa mahdollisuuden perustaa yhteisyrityksen tai aloittaa yhteistyön virolaisten yritysten kanssa.

Aalto Start-Up Center osallistuu aktiivisesti Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamaan Polku-hankkeeseen. Hankkeessa yhdistetään resursseja taitotiedon eri aloilta monipuolisen yhteistyömallin luomiseksi, jotta yritysideoiden luomista ja kehittämistä voidaan tehostaa ja nopeuttaa kasvuyritysten perustamiseksi. Vuonna 2015 allekirjoitettiin kansainvälisiä yhteistyösopimuksia kiinalaisen SIAS International University -yliopiston ja venäläisen Kazan IT Parkin kanssa.

Aalto Start-Up Centerin alumniyritykset ovat jo luoneet lähes 3 000 työpaikkaa, joista yli puolet on syntynyt nopeasti kasvavissa gaselliyrityksissä. Start-Up Centerin perustamisen jälkeen noin 700 yritystä on päässyt kasvun tielle, ja työn jatkumisen takaavat vuosittain kiihdyttämöön hyväksyttävät noin 40 kasvuyritystä. Vuosina 2010–2013 täydelliset selostukset jätti 193 yritystä. Kaikista yrityksistä 30 prosenttia on nopeasti kasvavia gaselleja. ASUCin menestystarinat ja gasellitutkimus vuosilta 2010–2013 ovat nyt saatavilla osoitteessa readerstage.com, joka on nykyinen ASUCin kiihdyttämöyritys. Nämä nopeasti kasvavat yritykset ovat luoneet lähes 1 500 työpaikkaa, ja niiden yhteenlaskettu liikevaihto on yli 234 miljoonaa euroa.

Aalto Start-Up Center sijaitsee Ruoholahdessa, joka on Helsingin alueen nopeimmin kasvava teknologiakeskittymä. Alueella jo asemansa vakiinnuttaneet yritykset tarjoavat erinomaisen verkoston uusille yrittäjille. Aalto Start-Up Center toimii edelleen aktiivisesti yrittäjyysekosysteemien kehittämisessä metropolialueelle yhteistyössä Helsinki Growth Alliance -hankkeen kanssa (kumppaneita ovat NewCo Helsinki Accelerator, Spinno Enterprise Center Espoossa ja Turbiini Accelerator Vantaalla). Aalto Start-Up Centerillä on erittäin konkreettinen vaikutus laajempaan ekosysteemiin, koska se kiihdyttää vuosittain monia kasvuyrityksiä ja on liikkeellepanevana voimana työpaikkojen luomisessa, yhteisöissä, kansallisessa kehityksessä ja Suomeen tulevissa investoinneissa. Lisäksi se kehittää ennakoivasti kumppanuuksia pohjoismaisten, Baltian maiden ja muiden kansainvälisten kumppanien kanssa.

On todella innostavaa nähdä Aalto Start-Up Centerin saavutukset ja mahdolliset kerrannaisvaikutukset Suomen uusyritysten lisäksi myös laajemmalle yritysyhteisölle paikallisesti ja kansainvälisesti. Olen samaa mieltä Aalto Start-Up Centerin johtajan Marika Paakkalan äskettäisestä toimintakehotuksesta. ”Nyt meidän on aika valjastaa ajan myötä Aalto Start-Up Centerissä aikaansaamamme huomattava vauhti kiihdyttämään Suomi Euroopan innovaatio- ja start-up-pääkaupungiksi.”

Sandra Dillon
Kansainvälinen henkilöstöjohtaja – organisaatiokehityksen neuvonantaja, valmentaja ja ASUC:n  mentori
https://fi.linkedin.com/in/sadillon

Aalto Start-Up Center on Aalto-yliopiston yhteydessä toimiva menestyvä ja nopeasti kehittyvä yrityskiihdyttämö. Se auttaa kasvuyrityksiä kiihdyttämään kasvuaan liiketoiminnan, teknologian ja muotoilun tietotaitonsa erinomaisen yhdistelmän tuella. Kiihdyttämö aloitti toimintansa osana Kauppakorkeakoulua vuonna 1997.

Verkkosivut: www.start-upcenter.fi
Twitter: www.twitter.com/startupc
Facebook: www.facebook.com/AaltoStartUpCenter

Geishat, temppelit, sushi, ikääntyvä yhteiskunta. Erityisesti näistä Japani tunnetaan Suomessa, mutta Japani on paljon muutakin. Japani on tällä hetkellä maailman kolmanneksi suurin talous ja yksi teknologisesti kehittyneimpiä maita maailmassa. Japanissa on 127 miljoonaa ostovoimaista kuluttajaa, jotka nauttivat kuluttamisesta ja kulutuskeskeisestä elämäntavasta. Japanilaiset ovat tosin kuluttajina äärimmäisen vaativia ja laatutietoisia, mutta kuitenkin myös kokeilunhaluisia.

Monille yrityksille, myös suomalaisille, Japanin kuluttajamarkkinat tarjoavat merkittäviä kasvumahdollisuuksia. Pikavoittoja Japanista ei kuitenkaan kannata lähteä hakemaan. Japanin liiketoimintaympäristö on erittäin kilpailtu eikä japanilaisen kuluttajan ostosuosioon pääseminen ole helppoa. Japaniin tähyävän yrityksen onkin tehtävä kotiläksyt huolella ja varattava riittävästi aikaa ja resursseja markkinoille tuloon.

– Japaniin ei kannata lähteä hölmöilemään tai tavoittelemaan helppoa rahaa. Keskeisintä on pitkäjänteisyys ja kova työ. Tärkeää on löytää myös paikallisia yhteistyökumppaneita, joilla on tarvittavia kontakteja ja markkinatuntemusta, toteaa professori Arto Lindblom Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta.

Rohkeita esimerkkejä uusista yhteistyöavauksista löytyy yhä enemmän. Sekä Reaktor että Rovio perustivat toimiston Japaniin jo vuonna 2013, ja viime vuonna julkaistu mobiilipeli Angry Birds Fight! on kehitetty yhteistyössä paikallisen kehittäjän Kiteretsun kanssa. Pienet suomalaiset muotoiluyritykset puolestaan ovat jo pitkään saaneet tuotteitaan myyntiin japanilaisiin tavarataloihin paikallisten yhteistyökumppaneidensa ansiosta.

– Japani olisikin nyt otollinen markkina-alue juuri monille luovan alan yrityksille. Japaniin toki viedään jo tänä päivänä suomalaista muotoilua, peliosaamista ja musiikkia, mutta näiden osuus kokonaisuudesta on vielä valitettavan vähäinen. Erityisesti pienten ja keskisuurten luovien alojen yritysten keskuudessa olisi paljon potentiaalia, kertoo Miikka J. Lehtonen Tokio-yliopiston i.schoolista.

Läpimurron aikaansaaminen Japanissa edellyttää näiltä luovan alan toimijoilta perinteisen markkina- ja kuluttajaosaamisen ohella syvällistä ymmärrystä siitä, miten japanilaiset kuluttavat muotia, viihdettä ja muita kulttuurituotteita. Lisäksi tärkeää on olla perillä siitä, minkälaiset tekijät ohjaavat luovan talouden kehittymistä Japanissa. Tätä japanilaista luovan talouden ja kulutuksen kontekstia lähdetään avaamaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun markkinoinnin laitoksen, Turun yliopiston taloussosiologian oppiaineen ja Tokion yliopiston i.schoolin tutkijoiden käynnistämässä yhteisessä tutkimusprojektissa. Projektia rahoittaa Yrjö Uiton säätiö.

– Tämä projekti on tutkimusmatka japanilaisen elämäntavan ja kuluttajuuden ymmärtämiseen. Projektin kuluessa tuotetaan uutta rikasta tietoa japanilaisista kuluttajista, ja pyritään analysoimaan eri tavoin japanilaisten kulutuskäyttäytymistä ja sen linkittymistä taloudellisiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin tekijöihin, sanoo taloussosiologian tutkijatohtori Taru Lindblom Turun yliopistosta.

Lisätietoja:
Professori Arto Lindblom
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Markkinoinnin laitos
arto.lindblom@aalto.fi

Tutkijatohtori Taru Lindblom
Turun yliopisto
Taloussosiologia
taru.lindblom@utu.fi

Apulaisprofessori Miikka J. Lehtonen
Tokion yliopisto i.school
mlehtonen@ischool.t.u-tokyo.ac.jp

Kauppatieteiden opetus Mikkelissä alkoi vuonna 1989. Kauppakorkeakoulun Mikkelin kampuksen täysin englanninkielinen International Business -kandidaattiohjelma on siis kouluttanut kauppatieteilijöitä jo yli 25 vuoden ajan.

– BScBA-tutkinto antaa opiskelijoille hyvät valmiudet jatkaa edelleen Kauppakorkeakoulun maisteriohjelmissa tai siirtyä suoraan liike-elämän palvelukseen. Opiskelutavoissa painottuvat kauppatieteiden osaamisen lisäksi ryhmätyö- ja ongelmanratkaisutaidot ja hyvän viestintä- ja kielitaidon vahvistaminen, kertoo Kauppakorkeakoulun dekaani Ingmar Björkman.
 

Hakuaika on käynnissä, opiskelupaikan saa 85 uutta opiskelijaa

Syksyllä 2016 alkavaan International Business -kandidaattiohjelmaan haetaan 8.–27.1.2016. Kandidaatin tutkinnon suorittaminen kestää noin kolme vuotta, minkä jälkeen opiskelija pääsee halutessaan jatkamaan opintojaan suoraan Kauppakorkeakoulun maisteritason koulutusohjelmassa.

Käytännössä opinnot etenevät Mikkelin kampuksella kolmen viikon moduuleissa, joissa opiskellaan yksi kurssi kerrallaan. Opiskelu on tiivistä ja lähes ympärivuotista. Lähiopetusta on kolme tuntia päivässä viitenä päivänä viikossa.

Tutkinto on suunniteltu täysipäiväistä opiskelua varten niin, että se on mahdollista suorittaa jopa alle kolmessa vuodessa. Yksi, yleensä viimeinen, lukukausi opiskellaan ulkomaisessa vaihtoyliopistossa, jossa suoritetaan kansainvälinen sivuopintokokonaisuus.

– BScBA-ohjelmalla on laaja opiskelijavaihto-ohjelma, joka sisältää noin 50 vaihtoyliopistoa eri puolilla maailmaa. Mikkelin yksikössä vierailee vastavuoroisesti noin 70 vaihto-opiskelijaa vuosittain. Opetuksesta vastaavat pääosin ulkomaalaiset vierailevat professorit, selvittää BScBA-ohjelman johtaja Dr. Joan Lofgren kampuksen kansainvälisyyttä.

Ohjelmaan hyväksytään vuosittain 85 uutta opiskelijaa. Mikkelissä aloittaneista uusista opiskelijoista yleensä noin neljännes on ulkomaalaisia ja he edustavat noin kymmentä eri kansalaisuutta.
 

Mikkelin kampuksella kaikki ovat kuin yhtä suurta perhettä

Toisen vuosikurssin opiskelija Ida Sten on hyvin tyytyväinen päätökseensä opiskella kauppatieteiden kandidaatiksi Mikkelissä. Idan mukaan BScBA-ohjelmassa on erittäin yhteisöllinen tunnelma; Mikkeli-perheen muodostavat eivät vain ohjelman tämänhetkiset opiskelijat, vaan myös Mikkelin vaikuttava alumniverkosto.

– Olen jo tässä vaiheessa opiskeluitani löytänyt kesäharjoittelupaikan itselleni mieleisestä kansainvälisestä yrityksestä Amsterdamista ja nykyisen unelmatyöpaikkani ruotsalaisesta kasvuyrityksestä. Molempien näiden löytymiseen on Mikkelin alumniverkostolla ollut oma vaikuttava roolinsa, Ida Sten kertoo.

Aidosti kansainvälinen opiskeluilmapiiri ja intensiivinen ryhmätyöskentely ovat nekin olleet hyödyksi niin työelämässä kuin oman sosiaalisen verkoston kasvattamisessa. Mainitsemisen arvoinen asia on ehdottomasti myös "pakollinen" vaihtojakso eli jokaiselle opiskelijalle taattu mahdollisuus nähdä maailmaa ja kokea elämää täysin uudessa kulttuurissa. Ida kertookin olevansa juuri tällä hetkellä vaihdossa Hong Kong Polytechnic Universityssa ja on vakuuttunut siitä, että vaihto-opiskelujaksosta tulee hänen elämänsä parasta aikaa.

Lisätietoja Mikkelin BScBA-ohjelmasta:

BScBA-ohjelman esittely englanniksi (pdf)
studies.aalto.fi/mikkeli
bscba-mikkeli@aalto.fi
+358 (0)50 438 9837

Mitä tutkit ja miksi?

Olen johtamisen professori, mutta identiteetiltäni vahvasti yhteiskuntatieteilijä ja organisaatiotutkija, ja niillä linsseillä tarkastelen strategiakysymyksiä, käytäntöjä ja prosesseja. Arkikielellä työni on strategisen johtamisen tutkimusta; päätöksenteon ja sen seurausten analysointia eri näkökulmista.

Olen erityisen kiinnostunut kielestä, koska maailmamme rakentuu nimenomaan sen kautta. Kieli on keskeisessä asemassa organisaatioiden synnyssä, teoissa ja identiteetissä, eikä strategiatyötä olisi olemassakaan ilman sanoja, lauseita, sloganeita ja metaforia.

Ihmisten mielissä ja mediassa päätöksenteko elää vielä ylirationaalisena prosessina, jossa asiat tapahtuvat ison, ylhäällä tehdyn päätöksen vaikutuksesta. Tämä piti ehkä paikkansa isojen, hierarkkisten teollisuusyritysten aikakaudella, joissa johdon ja toimihenkilöiden lisäksi työskenteli tuhansia ihmisiä operatiivisissa tehtävissä. Nyt tilanne on uusi: yhä useammassa yrityksessä työntekijöitä on vain kourallinen, mikä tarkoittaa, että kaikkien teot ja päätökset vaikuttavat hirveästi yrityksen menestymiseen. Tämä tietenkin korostaa strategian merkitystä entisestään; siitä tulee yhä enemmän kaikkien asia.

Miten päädyit tutkijaksi?

Olen aina ollut halunnut tarkastella ja pohtia asioita ja löytää uutta, ja siihen tämä ammatti antaa hyvän mahdollisuuden. Minulla on vankka Aalto-tausta: tein tutkinnot sekä TKK:n tuotantotalouden laitoksella että täällä Kauppiksella, jossa myös väittelin tohtoriksi. Ja tänne myös palasin, yli kymmenen vuoden tauon jälkeen.

Vaikka ammatinvalinta oli helppo, uralla eteneminen on minusta usein vähän kuin ajautumista. Meneillään voi olla kymmenen kiinnostavaa juttua, joista yksi on muita lupaavampi, ja sen kanssa sitten lähdetään eteenpäin.

Mitkä ovat olleet urasi kohokohdat?

Arkisessa työssä julkaisut ovat niitä kohokohtia; ne ovat päiviä, viikkoja ja kuukausia rytmittävää konkretiaa. Isommista jutuista väittely oli tietenkin tärkeä, sekä siihen valmistautuminen, että sen jälkeen koittanut vapaus keskittyä tutkimuksessa juuri minua kiinnostaviin asioihin. Kielen merkityksen ymmärtäminen jatko-opiskelun alkuaikoina oli työni kannalta mullistava juttu: se vahvisti yhteiskuntatieteilijän identiteettiäni ja kannusti tarkastelemaan johtamisen kysymyksiä uudenlaisesta näkövinkkelistä.

Mikä on tutkijan tärkein ominaisuus?

Hyvä tutkija on samaan aikaan idearikas ja kriittinen. Kriittisyys ei tarkoita änkyräasennetta, vaan halua haastaa vallalla olevia käsityksiä.

Tukea ja neuvoja antavien ihmisten verkosto auttaa uralla etenemisessä. Onneakin tarvitaan joskus, sekä pitkäjänteisyyttä, koska tutkimusprosessit ovat usein vuosien mittaisia.

Mitä odotat tulevaisuudelta?

Haluan viedä strategiaprosesseihin ja -käytäntöihin liittyviä tutkimuksia eteenpäin, sekä Aallossa että yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Yksi tärkeistä teemoista on osallistumisen korostaminen. Kun strategia tehdään johtovetoisesti, vaarana on, ettei kukaan muu koe sitä omakseen – eikä myöskään sitten toimi sen mukaan.

Toinen kiinnostava teema liittyy organisaatioiden toimintaympäristön mediatisoitumiseen. Sosiaalisen median ansiosta organisaatioilla on mahdollisuus ja pakkokin viestiä uudella tavalla, mikä lisää kielen merkitystä – eikä aina ole organisaatioille helppoa.

Lue lisää Eero Vaarasta Aalto Peoplesta.

Eero Vaara ja muut Aalto-yliopiston uudet vakinaistetut professorit kertovat tutkimuksestaan monialaisessa iltapäivässä 19. tammikuuta klo 14. Tervetuloa! Lisätietoja tapahtumasta täältä.

Hankkeessa selvitettiin kauppatieteellisen ja taloustieteellisen tutkimustoiminnan kehitystä ja nykytilaa Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Tutkimuksessa vertailtiin arvostetuimmissa tiedelehdissä vuosina 2005–2015 julkaistujen vertaisarvioitujen artikkeleiden lukumääriä eri Pohjoismaiden ja pohjoismaisten yliopistojen välillä. Yksittäisiä kauppatieteiden osa-alueita tarkasteltaessa Aalto menestyi erityisen hyvin markkinoinnin tutkimuksessa, jossa se oli julkaisumäärien perusteella Pohjoismaiden johtava tutkimusyksikkö.

Tutkimuksen tulokset myös osoittavat, että suomalaisten yliopistojen julkaisumäärät johtavissa tiedelehdissä ovat kasvaneet muita Pohjoismaita nopeammin viime vuosien aikana. Yleisesti ottaen kaikki Pohjoismaat ovat onnistuneet tehostamaan tutkimustoimintaansa merkittävästi suhteessa muuhun maailmaan.

– Kokonaisuutena tarkastellen suomalaisilla yliopistoilla menee hyvin kauppatieteissä ja kehitystrendi näyttää olevan oikean suuntainen suhteessa muihin Pohjoismaihin, kertoo professori Sami Vähämaa Vaasan yliopistosta, jossa tutkimus tehtiin. 

Tutkimustulokset julkaistaan Nordic Journal of Business -tiedelehdessä.

Lisätietoja:

Suomalaiset kauppakorkeakoulut pohjoismaista kärkitasoa (uva.fi)

Tiina Zilliacus summaa kahdeksantoista vuoden työkokemuksen kertomalla olevansa täysi-ikäinen työelämässä. Hän työskenteli suurissa yrityksissä – Nokiassa ja Sonerassa – yhdentoista vuoden ajan. Tämän jälkeen seurasivat toimitusjohtajuudet useassa pienessä yrityksessä, ja nyt hän on toiminut yrittäjänä neljä vuotta.

Vaikka yritykset ovat vaihtuneet, hän on koko ajan tehnyt digi- ja mobiilipalveluita. Tuotteet ovat muuttuneet, mutta peruslogiikka on sama: asiakkaina ovat kuluttajat, ja palvelut toimitetaan jonkin digitaalisen kanavan yli.

Kansainvälistä markkinointia pääaineenaan Kauppakorkeakoulussa opiskellut Zilliacus päätyi ensimmäiseen varsinaiseen työpaikkaansa Soneraan osallistuttuaan opiskelijana ITP – Interactive Telecommunications Program -ohjelmaan. Sonerassa hän pääsi mukaan mobiilipalvelu Sonera Zedin kehittämiseen, jota hän pitää elämänsä MBA-kouluna ulkomaan komennuksineen. Zilliacus naurahtaa ja sanoo, että tämä oli hänen Startup Saunansa. Hän muistelee opiskeluaikojaan muutenkin lämmöllä.

”Tuloslaskelman ja taseen hahmotin kuitenkin aidosti vasta työelämässä.”

Monta rautaa tulessa

Tiina Zilliacus ei oikein pidä sanasta sarjayrittäjä, vaikka kokeekin olevansa sellainen. Hän on yhden pääomistajuuden lisäksi mukana monissa muissa yrityksissä partnerina ja neuvonantajana.

”Minun määritelmäni mukaan yrittäjä saa olla monessa mukana ja pitää olla monta rautaa tulessa. Vain yhteen asiaan keskittyminen on iso riski.”

Nyt Zilliacuksella on kolme yritystä, joista Gajatri Studios tekee mobiili- ja älykellosovelluksia. Kasvuyritys tuli tunnetuksi kehitettyään maailman ensimmäisen digitaalisen joogapelin.

Konsultointiyhtiönsä puitteissa Zilliacus toimii puolestaan neuvonantajana pienille ja suuremmillekin yrityksille, jotka kehittävät omia uusia palveluitaan. Lisäksi Zilliacuksella on tekeillä jotakin muuta, joka ei ole vielä julkista. Ensi vuoden alkupuolella kuullaan lisää, ja uusikin hanke liittyy terveyteen ja digitalisaatioon.

Teknologia vai asiakkaiden tarpeet?

”Itsensä mittaaminen ja hyvinvointirannekkeet ovat tosi kiinnostavia”, sanoo Zilliacus.

”Esimerkiksi viisi vuotta sitten ihmiset eivät tienneet, että päivittäinen kymmenentuhannen askelen kävely on hyväksi. Monissa yrityksissä mietitään nyt, miten ihmisiä saadaan aktivoiduiksi erilaisin mobiilisovelluksin.”

Zilliacus laskee, että jos kunnostaan huolehtivien määrä nousee esimerkiksi kymmenellä prosentilla, sillä on merkittävä kansanterveydellinenkin vaikutus.

”Se, viekö tällä toimialalla mukanaan teknologia vai asiakkaiden tarpeet, on vähän muna–kana-kysymys. Usein muutos syntyy molempien asioiden liitosta.”

Zilliacus luonnehtii itseään niin, että hän synnyttää uusia palveluita ja asioita. Kaikille hänen toimilleen on yhteistä se, että asioiden ytimessä on jokin digitaalinen tuote tai palvelukonsepti. Niiden tuominen markkinoille on ominta osaamista, mutta hän tunnustaa myös astuneensa suunnittelun puolelle. Toisin sanoen Zilliacus myös kuvaa ja mallintaa ja tekee palveluiden suunnittelutöitä.

”Suunnittelua teen pääasiassa omissa projekteissani. Nykypäivänä suunnittelijan ja kaupallistajan töitä ei edes voi erottaa toisistaan.”

Tekemällä oppii ja virheistä myös, toteaa Zilliacus. Hän ei yhdy näkemykseen siitä, että meillä ei olisi lupaa epäonnistua.

”Mielestäni Suomi ei ole sen kielteisempi ympäristö virheiden tekemiselle kuin muutkaan paikat. Täällä ehkä ihmisillä itsellään on isompi kynnys riskien ottamiseen. Ja kun laittaa itsensä alttiiksi, ei tunnu kivalta myöntää, ettei ollutkaan täydellinen tekemisessään.”

Pää täynnä ideoita

Tiina Zilliacus on perehtynyt myös meditaatioon, tietoiseen läsnäoloon ja joogaan. Hän kertoo harjoittavansa tekniikoita, joiden avulla päässä pyörivät ajatukset asettautuvat paikalleen.

”Näistä harjoituksista on minulle valtavasti hyötyä. Ne kasvattavat mielessäni uusia yhteyksiä, jotka saattavat johtaa ongelmien ratkeamiseen.”

Luovinta aikaa ovat aamut hyvin nukutun yön jälkeen. Ratkaisu illalla askarruttaneeseen asiaan löytyykin usein aamulla.

Ratkaisukeskeistä voimavaravalmennusta Zilliacus päätyi opiskelemaan ollessaan vielä palkkatöissä. Ratkaisukeskeisestä tiiminvetämisestä oli hänen mukaansa paljon hyötyä sellaisilla alueilla, jotka eivät kuuluneet työnantajan toiminnan ydinalueisiin ja joissa muutokset olivat arkipäivää.

Yrittäjyydessä tarvitaan konkretiaa

Yrittäminen, jossa työllistää itse itsensä ja maksaa omat kulunsa, on Zilliacuksen mielestä täysin erilainen työn tekemisen malli kuin toisen palveluksessa oleminen. Oma epävarmuuden sietokyky ja keinot keksiä uudelleen asioita, joista voi kehkeytyä liiketoimintaa, ovat keskeisiä silloin, kun ihminen on omillaan.

Oman yrityksen perustamiseen tarvitaan Zilliacuksen mukaan riittävä siirtymäaika. Tuolloin on opeteltava uudet työn tekemisen tavat, riskiajattelu sekä myyminen aivan toisesta näkökulmasta kuin aikaisemmin. Tähän kannattaa hänen mukaansa panostaa jo alkuvaiheessa.

”Oman yrityksen perustamisesta kirjoitetaan liian vähän. Avuksi tarvitaan konkretiaa. Vaikka yrittäjyys ei kaikille sovi, kaikki voivat sitä oppia.”

Kasvuyrittäjyys on nyt kuuma aihe, ja Zilliacuksenkin mielestä jokaisen yrityksen tehtävä on kasvaa. Mutta hän muistuttaa, että kaikilla aloilla kasvu ei luo uusia työpaikkoja. Hänestä olisikin kiinnostavaa tarkastella, mitä pienistä yrityksistä voitaisiin viedä suurten yritysten pariin. Suuretkin voivat kokeilla uusia ideoita esimerkiksi eri brändillä tai toisissa maissa.

”Vapaus ja vastuu ovat omissa käsissä – se on tämän työn alituinen luonne. Toisaalta pienessä yrityksessä voi olla isoa helpompaa viedä ideoita markkinoille. Eikä sitä hetkeä voita mikään, kun saa lanseerattua uuden asian maailmalle!”

Yrittäjä ja konsultti Tiina Zilliacus on valmistunut kauppatieteiden maisteriksi Helsingin kauppakorkeakoulusta vuonna 1997. Hän on Gajatri Studios -yrityksen perustaja (2011) ja työskennellyt vuodesta 2008 alkaen toimitusjohtajana myös monessa muussa pienessä yrityksessä. Aiemmin hän on työskennellyt Nokiassa 2001–2007 ja Sonerassa 1997–2001.

 Zilliacus harrastaa lukemista ja käyttää mediaa monipuolisesti myös vapaa-ajallaan.

Teksti: Antti J. Lagus

Kuva: Jussi Särkilahti

Artikkeli on alun perin julkaistu Aalto University Magazinen numerossa 15.

”Bisnesenkelit antavat aloitteleville yrityksille pääomaa, omaa osaamistaan ja kontakteja. Yleensä yrittäjät arvostavat jälkeenpäin eniten juuri meidän avullamme syntyneitä verkostoja”, kertoo Riku Asikainen, joka on toiminut bisnesenkelinä 15 vuotta.

”Jos pystyn esittelemään jollekin isolle firmalle sen kannalta mielenkiintoisen startup-yrityksen, startup voi myydä sille omaa palveluaan tai tuotettaan. Myös iso firma hyötyy, koska uusi kontakti lisää sen ymmärrystä markkinoista.”

Asikainen oli mukana perustamassa Finnish Business Angels Network FiBANia vuonna 2010. Vuosina 2013–14 hän toimi FiBANin hallituksen puheenjohtajana. Nyt jo lähes 500 jäsentä käsittävä FiBAN on valittu kahdesti Euroopan parhaaksi bisnesenkeliverkostoksi.

Ideoiden sparrausta, riskien jakamista

Asikaisen mukaan bisnesenkeli tarvitsee avukseen myös muita sijoittajia, joiden kanssa voi sparrata ideoita ja jakaa riskejä, ja joiden verkostoja voi hyödyntää.

”Sen sijaan, että minä sijoitan yksin 100 000 euroa, on parempi että me viiden kaverini kanssa sijoitamme kukin 20 000 euroa. Silloin yritys hyötyy useamman henkilön osaamisesta ja laajemmista verkostoista.”

Yksittäinen enkelisijoittaja ei Asikaisen mukaan pysty yksin tapaamaan kaikkia yrityksiä, jotka hakevat rahoitusta. Senkin takia on järkevää, että on yhteinen paikka, jonne kerätä hankevirtaa.

”Meillä on kymmenen kertaa vuodessa pitching-tilaisuus, johon kutsutaan parhaat edellisen kuukauden aikana rahoitushakemuksen jättäneet yritykset. Mukana on kerrallaan noin 10–12 firmaa, ja niistä 3–5 eli melkein puolet saa tarjouksen meidän porukalta. Eli jos niin pitkälle pääset, olet jo lähellä rahoitusta. Mutta sehän on vasta kaiken alku”, Asikainen muistuttaa.

FiBANin enkelit edustavat suomalaisen liike-elämän koko kirjoa. Vuonna 2014 he sijoittivat yhteensä 238 firmaan. Mukana on yrityksiä 15:ltä eri toimialalta perusteollisuudesta maatalouteen. Kaikista rahoitusta hakeneista yrityksistä noin 10–20 prosentin hakemus hyväksytään, mitä Asikainen pitää korkeana lukuna.

Sijoituksia 36 firmaan

Riku Asikainen luonnehtii uraansa melko tavanomaiseksi bisnesenkelin tarinaksi.

”Aloitin yrittäjänä jo 18-vuotiaana ja sain kohtuullista menestystä. Myytyäni kolmannen firmani Lukiolaisten kirjakaupan perustin vastaavan yrityksen Ranskaan, ja aikanaan myin senkin. Tällä hetkellä se on Ranskan suurin lukiolaisten kirjakauppa.”

Vuodesta 2000 lähtien Asikainen on toiminut bisnesenkelinä. Tähän mennessä hän on sijoittanut rahaa jo 36:een aloittelevaan yritykseen.

”Se on iso luku, mutta pitää muistaa, että aloitin nuorena.”

Voimakkaasti kasvavat yritykset löytyvät Asikaisen mukaan nykyisin usein eri toimialojen välistä tai perinteisten liiketoimintamallien risteyksistä.

”Olen utelias tietämään, mitä maailmassa tapahtuu, ja siihen bisnesenkelitoiminta sopii hyvin. Minusta on mukavaa miettiä liiketoimintamalleja ja etsiä vahvistuksia startup-yritysten tiimeihin.”

Asikainen sijoittaa myös yrityksiin, joiden liikevaihto voi olla nolla. Siksi sijoituksista on vuosien varrella tullut myös takkiin. Hyvin kasvaneista yrityksistä erkaannutaan viiden–kahdeksan vuoden kuluttua.

”Yrittäminen ja erehdyksetkin kuuluvat tähän – muuten ei ole tullut tarpeeksi otettua riskiäkään. Epävarmuudessa täytyy vain oppia elämään.”

Ei kannata haikailla muualle

”Ilmapiiri Suomessa on nykyisin yrittäjämyönteinen”, sanoo Riku Asikainen.

”Toki täällä on aiheellista keskustelua säätelystä, sillä maailma on keskinäisriippuvainen ja yhä monimutkaisempi, mikä itsessään johtaa säätelyn kasvuun. Mutta säätelyn hyviä puolia ei tulisi menettää.”

Asikaisen mielestä ei kannata liikaa haikailla muualle, sillä: ”Suomi on hieno maa sen takia, että se toimii.”

Hän antaa tunnustusta esimerkiksi Aalto-yliopistossa tehtävälle yrittäjyyskoulutukselle, siitä kumpuavalle aktiiviselle toiminnalle ja yrityskiihdyttämöille.

Asioiden ennakoitavuus on Suomessa hyvää, ja siitä Asikainen kehottaa pitämään kiinni. Hän kuitenkin muistuttaa, että ainoastaan kansainvälisillä markkinoilla on pitkällä aikavälillä meille merkitystä. Kasvua voidaan löytää vain sieltä.

Riku Asikainen ei ole pessimisti. Hänen mielestään Suomessa osataan tehdä asioita koko ajan paremmin.

”Mutta ei pitäisi hötkyillä liikaa. Ihmeitä kyllä tapahtuu, mutta niille pitää antaa tarpeeksi aikaa tapahtua.”

Riku Asikainen valmistui kauppatieteiden maisteriksi Helsingin kauppakorkeakoulusta vuonna 1999. Hän on toiminut yrittäjänä vuodesta 1988 lähtien sekä bisnesenkelinä vuodesta 2000 saakka. Asikainen on yksi bisnesenkeliverkosto FiBANin perustajista ja on sijoittanut 36 firmaan. Hän on Startup-säätiön perustajajäsen ja toiminut useasti Startup Saunan Head Coachina.

Riku Asikainen on aktiivinen vaikuttaja myös yliopistoyhteisössä. Hänet valittiin Kauppakorkeakoulun Vuoden alumniksi vuonna 2014, ja hän on näkyvästi mukana yliopiston varainhankinnassa.

Neljä neuvoa aloittelevalle yrittäjälle

• ”Kerro ideastasi usealle eri taholle ja erilaisille ihmisille.”
• ”Käy myymässä ideaasi asiakkaille ennen kuin sinulla on tuote.”
• ”Ryhdy hommaan sellaisen porukan kanssa, joka saa aikaan ja pysyy koossa.”
• ”Pohdi huolellisesti, mitä oikeasti osaat, ja vertaa sitä markkinatilanteeseen.”

Teksti: Leena Koskenlaakso

Artikkeli on alun perin julkaistu Aalto University Magazinen numerossa 15.

Informaatiotulva ja verkossa olevien mainosten määrä kasvaa hurjaa vauhtia. Tämä näkyy myös koko ajan laskevissa mainosten klikkausmäärissä ympäri maailman.

Mainoksilla on kuitenkin vaikutuksia, vaikkei niitä klikattaisikaan. Huomion herättäminen onnistuu yleensä helposti, mutta kaikki mainosten saama huomio ei ole välttämättä positiivista, kertoo Kauppakorkeakoulusta väitellyt Jarmo Kuisma.

Hän selvitti työssään sitä, kuinka kuluttajat havaitsevat ja muistavat verkkosivuilla olevia mainoksia ja reagoivat niihin. Testitilanteissa 120 aikuisen katseen kulku näytöllä tallennettiin silmänliikekameralla, kun heille näytettiin erilaisia staattisia ja liikkuvia bannerimainoksia verkkosivuilla.

Erityisesti kuluttajia ärsyttävät ruudulle odottamatta ilmestyvät mainokset, jotka pakottavat katsomaan niitä ja estävät tai haittaavat hetken aikaa tiedonhakua varsinaiselta sivulta.

– Ärsytystä lisää vielä se, että usein mainosten teema ei ole samansuuntainen verkkosivujen sisällön kanssa.  Kuluttajat oppivat nopeasti välttämään heille epäoleellisten mainosten katsomista.

Liike kiinnittää huomion

Ihmisen havaitsemismekanismit ovat kehittyneet aikojen kuluessa, eivätkä ne muutu hetkessä. Liikkeen nopea havaitseminen suojaa vaaroilta, joten animaation liike herättää yleensä nopeasti huomiota myös ruudulla.

– Lehmät eivät lennä, mutta mainoksissa ne voivat ja joskus ”luonnottomat” keinot mainonnan huomionherättäjinä ovat tehokkaita. Toisaalta tehokas mainos ei vain kiinnitä huomiota vaan sen on kyettävä ylläpitämään kiinnostusta, jotta se ehtii vaikuttaa katsojan muistiin, mielikuviin ja ostopäätöksiin.

Vaikka mainos huomattaisiin hyvin, ei sitä aina kuitenkaan muisteta. Tätä voi auttaa jo pienikin toistojen määrä, mikä lisää sekä mainosten havaitsemista että muistamista. Vapaa surffailu saa ihmiset pysähtymään paremmin mainosten katseluun kuin tarkan tiedon etsiminen sivuilta tai vaativamman lukutehtävän suorittaminen.

Tutkimus auttaa verkkomainonnan tekijöitä saamaan kuluttajan huomio mainos- ja informaatiotulvan keskellä tätä ärsyttämättä.

Lukiessa fiksaatiot osuvat lähinnä tekstiin, mutta myös mainokset havaitaan. (Tekstiä lähempänä oleva mainos sai enemmän huomiota etenkin animoituna).

Aalto-yliopiston hallituksen puheenjohtajaksi valittiin 13.1.2016 pidetyssä hallituksen järjestäytymiskokouksessa Svenska handelshögskolanin professori, KTT Anne Brunila ja varapuheenjohtajaksi Sitran yliasiamies, KTT Mikko Kosonen. Anne Brunila on toiminut Aalto-yliopiston hallituksen jäsenenä vuodesta 2008 alkaen, mistä viimeiset kolme vuotta varapuheenjohtajana.

– On ollut mahtavaa nähdä, miten Aalto-yliopistosta on kehittynyt aidosti monitieteinen ja kansainvälistynyt yliopistoyhteisö, joka pystyy toteuttamaan sille annettua kansallista missiota tutkimusvetoisten innovaatioiden synnyttämiseksi. Suomen hallituksen tekemät tutkimus- ja koulutusleikkaukset huolettavat minua, koska ne heikentävät merkittävästi yliopistojen toimintaedellytyksiä ja osaamisperustaisen kasvun mahdollisuuksia Suomessa, sanoo Anne Brunila.

Innovaatiot kasvun moottoriksi II -seminaari
 

Aika: tiistai 19. tammikuuta 2016 klo 15–19
Paikka: Kauppakorkeakoulu, Runeberginkatu 22–24, Helsinki, Chydenia-rakennus, PwC G-111 -sali.

Suomen talous tarvitsee kasvuun päästäkseen luovuuteen panostamista. Aalto-yliopisto, Suomalaisten Keksijöiden Tukiyhdistys, Suomalaisten Keksijöiden Tukisäätiö ja FIBAN ry järjestävät seminaarin, jossa kerrotaan muun muassa luovan alan yrittäjyyden vauhdittamisesta ja IPR-taloudesta Suomen viennin ja työllisyyden nostajana.

– Ei riitä, että meillä on niin sanottuja virallisia keksijöitä, heitä, jotka ovat jonkin yliopiston, tutkimuslaitoksen tai yrityksen palveluksessa. Myös näiden organisaatioiden ulkopuolella on tieteentekijöitä, joiden tukeminen ei ole yhteiskunnalle kallista verrattuna siitä saatavaan hyötyyn, professori Arto Lahti Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta sanoo.

Suomalaisten Keksijöiden Tukiyhdistyksen ja Tukisäätiön hallitusten puheenjohtaja Timo Kivi-Koskinen on työstänyt ja esittänyt työ- ja elinkeinoministeriölle Suomen innovaatio- ja erityisesti keksintötoiminnan edistämisen tärkeimmät toimenpiteet vuosina 2015–2017. Hänen mukaansa yksityisten ihmisten luomistyön tuloksina syntyvät keksinnöt pitäisi saada tehokkaasti esiin, suojattua, kehitettyä innovaatioiksi, edelleen tuotteiksi ja palveluiksi ja lopulta myytyä markkinoille. Tehokkaiden ja tuottavien innovaatioprosessien kehittäminen synnyttäisi myös suuren määrän uusia kasvuyrityksiä.

– Jokainen keksintö ja sitä seuraava toiminta sisältää riskejä. Valtion on osallistuttava riskinottoon esimerkiksi vakuuksia myöntämällä varsinkin keksintötoiminnan alkuvaiheen edistämisessä. Jokainen uusi keksintöprosessi työllistää nopeasti keksijän lisäksi lukuisia muita ihmisiä keksinnön kehittämisessä ja kaupallistamisessa. Toteuttamiskelpoiset keksinnöt luovat uusia työpaikkoja, edistävät vientiä ja osaltaan vievät Suomea uuteen nousuun, Timo Kivi-Koskinen sanoo.

Seminaari on kaikille avoin ja maksuton. Tarjoilun mitoittamisen vuoksi pyydämme ennakkoilmoittautumisia 15.1. mennessä osoitteeseen lila.lindroos@audace.fi.

Ohjelma: http://biz.aalto.fi/fi/current/events/2015-11-19-003/
 

Lisätietoja:
Timo Kivi-Koskinen
SKTY:n ja SKTS:n hallitusten puheenjohtaja
puh. 0400 540 004

Professori Arto Lahti
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
puh. 050 376 9428
arto.lahti@aalto.fi

Aalto-yliopistossa 17.11.2015 aloitetut yhteistoimintaneuvottelut ovat päättyneet. Neuvottelut koskivat koko henkilöstöä professoreita lukuun ottamatta eli noin 4 100 henkilöä. Tavoitteena oli sopeuttaa yliopiston toimintaa heikentyneessä taloustilanteessa siten, että opetuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan tulevaisuus voidaan turvata pitkällä aikavälillä. Alkuperäiseksi vähennystarpeeksi arvioitiin enintään 350 henkilöä.

Työnantajaselvitys valmistuu tammikuun 2016 loppuun mennessä. Tämän hetkisen arvion mukaan henkilöstön vähennystarve on enintään 190 henkilöä. Lisäksi eläköitymisten, määräaikaisten työsuhteiden päättymisten sekä muiden muutosten kautta henkilöstön määrä vähenisi arviolta 130 henkilöllä vuoden 2018 loppuun mennessä. Irtisanomisiin liittyvät toimenpiteet toteutetaan pääsääntöisesti helmikuun 2016 aikana. Työnsä jättäville tarjotaan työllistymisvalmennusta.

Neuvotteluissa käsiteltyjen toimenpiteiden avulla saavutetaan noin 17 miljoonan euron vuosittaiset säästöt henkilöstökuluissa vuoden 2018 loppuun mennessä verrattuna vuoden 2015 tasoon. Henkilöstökulujen vähennykset kattavat noin neljänneksen julkisen rahoituksen leikkauksesta, joka on arviolta 66 miljoonaa euroa vuoteen 2018 mennessä verrattuna vuoden 2015 tasoon. Pääosa leikkauksista on tarkoitus kattaa säästämällä merkittävästi tila- ja -ostokuluissa, käyttämällä sijoitustoiminnan tuottoja sekä hakemalla lisärahoitusta. Yliopiston johto pyrkii kaikin keinoin varmistamaan resurssit tuleville vuosille.

– Ideoimme loppuvuodesta yhdessä henkilöstön kanssa erilaisia vaihtoehtoja säästöjen toteuttamiseksi. Esiin tulleet vaihtoehdot punnittiin huolella talouden tasapainottamista suunniteltaessa. Olemme tehneet kaiken mahdollisen ydintoimintamme turvaamiseksi ja pyrimme saavuttamaan suurimman osa säästöistä tila- ja ostokuluista. Rahoitusleikkaukset ovat kuitenkin niin mittavat, että joudumme valitettavasti toteuttamaan myös henkilöstöön kohdistuvia säästöjä. Vaikeasta tilanteesta huolimatta neuvottelut käytiin hyvin rakentavassa hengessä, sanoo Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri.

– On kuitenkin muistettava, että näin mittavat leikkaukset jo aikaisemmin vuosina 2014 - 2015 tehtyjen säästöjen lisäksi asettavat henkilöstön kantokyvyn äärirajoille. Ymmärrän ja jaan huolen, jota henkilöstö kokee työsuhteidensa jatkumisesta, Tuula Teeri jatkaa.

Lisätietoja ja median yhteydenotot Aalto-yliopiston viestinnän kautta: viestintäpäällikkö Anu Salmi-Savilampi, puh. 050 4644 585, anu.salmi-savilampi@aalto.fi

Aalto-yliopisto järjestää keväällä 2016 monitieteisen kurssin yhdessä Verohallinnon, Väestörekisterikeskuksen, HUSin ja Accenturen kanssa. Kurssi polkaistiin käyntiin 12.1. Urban Millissä Otaniemessä tapahtumalla, jossa virastojen haasteisiin tutustuttiin esityksin ja palvelusuunnitteluharjoituksin.

– Haluamme Aalto-yliopiston kanssa edesauttaa Suomen digiloikkaa ratkomalla käytännön ongelmia, ja kasvattaen samalla uusia osaajia, Accenturen johtaja Mika Rossi sanoo.

Intensiivisen Hackathon-tapahtuman ympärille rakentuvan kurssin tavoitteena on Suomen julkisten palveluiden digitalisaation kiihdyttäminen. Projektiin mukaan lähteneiden virastojen määrä nousi kolmeen, kun myös HUS ilmoittautui mukaan. HUS osallistuu kurssiin peräti kolmella organisaatiollaan, jotka ovat Lastensairaala, Kuvantaminen ja Kehittämisyksikkö.

– Innostuimme ideasta niin paljon, että halusimme kaikki mukaan, summaa HUS Kuvantamisen toimitusjohtaja Jyrki Putkonen omia ja kollegoidensa ajatuksia.

Kick-offissa asiakasorganisaatiot esittelivät haasteet, joihin he toivovat opiskelijatiimeiltä ratkaisua. Aikapaineesta huolimatta opiskelijoiden työn jälki oli laadukasta.

– Kaikki ideoidut konseptit olivat luovia ja toimivia. Voisimme lähteä toteuttamaan jokaista niistä heti huomenna, Verohallinnon kehittämispäällikkö Mika Pulkkinen kiteytti illan annin.

Organisaatiot haastavat opiskelijat kehittämään esimerkiksi ratkaisuja, jotka helpottavat asiointia ja lisäävät mobiilipalveluiden käyttöä. HUSin haasteet liittyvät ekosysteemien kehitykseen, palvelukonsepteihin, teknologioihin ja joukkoistamiseen.
    

Opiskelijatiimit ovat erittäin poikkitieteellisiä ja kansainvälisiä
 

Reilun 80 opiskelijan odotetaan kehittävän luovia ja asiakaskeskeisiä ratkaisuja, jotka voidaan ottaa käyttöön nopeasti. Tiimeistä saatiin muodostettua erittäin poikkitieteellisiä, koska opiskelijat edustavat 30 eri pääainetta. Noin puolet opiskelijoista on ulkomaalaisia, joten ilmapiiri on hyvin kansainvälinen.

– Tämä on lupaava projekti. Odotan varsinaista Hackathonia erittäin mielenkiinnolla, muotoilun opiskelija Roope Kolu kuvaili tuntojaan kick-offin päättyessä.

Kauppakorkeakoulu on rakentanut Hackathon-konseptia yhdessä Accenturen ja Fjordin asiantuntijoiden kanssa.

– On upeaa nähdä, miten opiskelijat hyödyntävät tätä konseptia ja luovat uutta. Vauhditamme yhdessä julkisen sektorin muutosta, Aalto-yliopiston Professor of Practice Katariina Kemppainen kiteyttää. Kemppaisen lisäksi Aallosta osallistuu kurssin toteuttamiseen opetuksen kehittämisen asiantuntija Christa Uusi-Rauva, vanhempi yliopistonlehtori Johanna Bragge ja Professor of Practice Esko Penttinen.
 

Hackathon-tapahtuma on tammikuun lopussa, paras tiimi palkitaan toukokuussa

Itse Hackathon-tapahtuma järjestetään 28.–30.1. Urban Millissä. Tiimeillä on tällöin 24 tuntia aikaa kehittää ratkaisuja virastojen haasteisiin. Sen jälkeen tiimit tekevät käytännön toteutusta asiakasorganisaation kanssa, ja huhtikuussa he pitchaavat ideansa tuomaristolle. Palkinnot jaetaan Valtio Expossa 17.5.2016.

Lisätietoja:
Projektin verkkosivut: https://nordic-events.accenture.com/hackathon/#/  

Seuraa Twitter-keskustelua ja osallistu siihen: #pshack16

Aalto-yliopisto:
Seppo Laukkanen
Avustava vararehtori  
050 568 8296
seppo.laukkanen@aalto.fi

Katariina Kemppainen
Professor of Practice
050 486 9858
katariina.kemppainen@aalto.fi

Accenture:
Rita Mustonen
Projektipäällikkö
040 772 5715
rita.mustonen@accenture.com

FT Curt Carlson on työskennellyt toimitusjohtajana SRI International -tutkimusinstituutissa, joka on kehittänyt HDTV:n ja iPhonen Siri-puheohjausteknologian kaltaisia innovaatioita. Hän on toiminut myös useiden hallitusten neuvonantajana ja kuulunut Barack Obaman innovaatioiden ja yrittäjyyden neuvottelukuntaan.

Curt Carlson, minkälainen innovaatioympäristö Suomi on mielestäsi tänään?

Sekä täällä Suomessa että Yhdysvalloissa on saatu aikaan paljon ja maiden innovaatiokyky on parantunut. Yllättävää on kuitenkin se, että meillä on edelleen vaikeuksia pysyä suurten maailmanlaajuisten muutosvoimien vauhdissa. Teknologia, automaatio, väestönkasvu ja väestön väheneminen sekä kilpailun määrä eri puolilla maailmaa – kaikki nämä tekijät vaikuttavat eri yhdistelminä yhteiskuntiimme enemmän kuin hallituksemme ja yliopisto-ohjelmamme pystyvät.

Mitä päätöksentekijöiden pitäisi tehdä innovaatioiden edistämiseksi?

Elämme globaalissa maailmassa. Aiemmin valtiot saattoivat toimia melko omavaraisesti ja muista irrallaan. Nykyään valtioiden on oltava globaaleja ja kilpailukykyisiä siinä missä yritystenkin. Se tarkoittaa asianmukaista koulutus-, verotus-, sääntely- ja kauppapolitiikkaa. Tämän lisäksi innovaatiokäsityksemme täytyy päivittää: hallitusohjelmissa pitäisi keskittyä suuriin, merkittäviin mahdollisuuksiin – ei vain pieniin ja kiinnostaviin. Lisäksi tulee varmistaa, että ihmiset ymmärtävät innovoinnin perusasiat, ja että meillä on kyky hankkia tarvitsemamme vastaukset nopeasti. Nykymaailmassa on kyse oppimisen ja tietämyksen luomisen nopeudesta.

Mikä on yliopistojen rooli innovoinnin edistämisessä?

Yliopistoista on tullut tärkeämpiä monin tavoin. Ensinnäkin suuri osa tutkimus- ja kehitystyön tietämyksestä tulee yliopistoista. Koulutuksella on kuitenkin aivan yhtä tärkeä, ja osaltaan muuttunut, tehtävä. Kokemusperäinen opetus, jollaista Aalto-yliopistolla tarjotaan, on noussut huomattavasti merkittävämpään rooliin. Jos yhteiskunnassa ei ole työvoimaa, jolla on tarvittavat taidot ja arvot, parhainkin tutkimus valuu hukkaan. Ihmisten on osattava hyödyntää uutta tietämystä ja tehdä yhteistyötä sekä kyettävä luomaan yhteiskunnan tarvitsemia uusia innovaatioita.

Mitä innovoinnilla oikein tarkoitetaan akateemisessa kontekstissa?

Akateemiseen kontekstiin sopii parhaiten määritelmä, jonka mukaan innovointi on "sellaisen uuden tiedon luomista ja välittämistä, jolla on kestävää arvoa yhteiskunnalle". Tämä kattaa sekä perustutkimuksen että soveltavan tutkimuksen.

Tutkimuksen ja innovoinnin välillä vallitsee usein synergia. Uusi tietämys tuottaa innovaatioita, mutta kaikki merkittävät kaupalliset innovaatiot myös tuottavat uutta tietämystä.

Executive in Residence Esko Aho kutsui Curt Carlsonin luennoimaan Business and Society -kurssille.

Minkälaisia taitoja innovaatioiden syntyminen edellyttää?

Käyntikortissani lukee tunnuslause "the way we work is our most important innovation" ("tärkein innovaatiomme on tapa, jolla työskentelemme"). Jokainen organisaatio tarvitsee tietenkin fiksuja ihmisiä, mutta suurin haaste on oppia tekemään yhteistyötä. Organisaation menestyminen tai epäonnistuminen on siitä kiinni.

Parasta hedelmällisen yhteistyön oppimisessa ja onnistuneiden innovointien luomisessa on se, miten se vaikuttaa ihmisiin. Kun ihmiset työskentelevät tällä tavoin, he huomaavat onnistuvansa vaikeissa, tärkeissä tilanteissa, koska heillä on tarvittavat taidot ja osaaminen. He onnistuvat yhdessä.

Nykymaailmassa, jossa innovaatioita syntyy nopeassa tahdissa, yhteistyötä tukevat, myönteiset inhimilliset arvot ovat paljon aiempaa tärkeämpiä.

Mitä mieltä olet Aalto-yliopistosta innovoinnin näkökulmasta?

Uskon vakaasti yhteistyön voimaan ja se on yksi syy, miksi ihailen Aaltoa. Opiskelijat oppivat yhteistyön arvon jo ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien, ja joka vuosi he omaksuvat erilaisen osaamistyökalupakin innovaatioiden – palveluinnovaatioiden, muotoiluinnovaatioiden ja teknisten innovaatioiden – luomiseksi.  

Tänä päivänä monialaiset tiimit ovat ratkaisevan tärkeitä, ja Aallossa se on ymmärretty hyvin. Useimmat merkittävät yhteiskunnalliset ongelmat ylittävät tieteenalojen väliset rajat, ja ratkaisujen kehittäminen vaatii monialaisia tiimejä.

Olet luonut vaikuttavan uran innovoinnin edelläkävijänä. Mitä haluaisit sanoa nuorille opiskelijoille, jotka vasta pohtivat tulevaisuuden valintojaan?

Panosta suuriin, merkittäviin mahdollisuuksiin, älä vain kiinnostaviin ongelmiin. Hanki kaikki mahdollinen tietämys yrittäjyydestä, innovoinnista ja arvon luomisesta. Ja jos aiot perustaa yrityksen, hanki ainakin yksi erinomainen kumppani. Bill Gatesilla ja Steve Jobsillakin oli kumppaninsa. Jos hallitset nämä perusasiat ja jos sinulla on inhimilliset perusarvot, on tämä aika sinulle erittäin otollinen.

Lisätietoja Suomen entisen pääministerin, Executive in Residence Esko Ahon Business and Society -kurssista (mycourses.aalto.fi)

Kuvat: Julia Weckman

Kauppalehti Optio laati Suomen sadan vaikutusvaltaisimman henkilön listan pyytämällä asiantuntijoita valitsemaan oman alansa kymmenen vaikutusvaltaisinta ihmistä. Lisäksi listan laadinnassa huomioitiin myös toimituksen näkökanta. Vaikuttamisen alueita oli kymmenen: talous, startup, kulttuuri, aktivistit, urheilu, mielipidevaikuttajat, viihde, trendsetterit, tiede ja politiikka.

Tieteen kymmenestä vaikutusvaltaisimmista ihmisestä neljä on Aalto-yliopistosta: kansainvälisen tason aivotutkija ja kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, tieteen akateemikko Riitta Hari; nanotieteiden ja materiaalifysiikan edelläkävijä, tieteen akateemikko ja dekaani Risto Nieminen; rehtori Tuula Teeri sekä tiedonlouhinnan pioneeri, professori ja Suomen Akatemian pääjohtaja Heikki Mannila.

Startup-maailman vaikuttajalistalla Aallon alumneja on peräti kahdeksan: Obvious Venturesin partneri, kiinteistöpalvelu Trulianin perustanut Sami Inkinen; enkelisijoittaja ja hallitusammattilainen, Slushin hallituksen puheenjohtaja Ilkka Kivimäki; Supercellin luova johtaja Mikko Kodisoja;  Slushin pikkutapahtumasta Euroopan tärkeimmäksi kasvuyrittäjyystapahtumaksi luotsannut, nykyisin omaa Wolt-yritystään johtava Miki Kuusi; Lifeline Venturesin perustaja ja partneri Petteri Koponen; koodarikoulun perustanut, Hello Ruby -kirjan kirjoittanut ja Suomen startup-liikkeen käynnistäjiin kuuluva Linda Liukas; HackerOnen toimitusjohtaja Mårten Mickos ja Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen.

Mielipidevaikuttajien ykkösnimien listalta löytyy rationaalisen yhteiskuntapolitiikan puolestapuhuja, Aalto-yliopiston professori Sixten Korkman.

Talouden vaikutusvaltaisimpien joukkoon Kauppalehti listaa kuusi Aallon alumnia: Koneen menestykseen luotsanneen EK:n hallituksen puheenjohtajan Matti Alahuhdan; Varman toimitusjohtajan Risto Murron; Nokian ex-toimitusjohtajan, nykyisen hallitusammattilaisen Jorma Ollilan; F-Securen perustajan, Nokian hallituksen puheenjohtajan Risto Siilasmaan; Sampon konsernijohtajan Kari Stadighin ja Nordean konsernijohtajan Casper von Koskullin.

Vaikuttavimpien trendsetterien joukkoon aaltolaisista ylsi tv-tuottaja, kirjailija, luova johtaja Saku Tuominen.

Katso Optio 100 -lista täältä

Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto ovat luoneet pääkaupunkiseudulle vankan osaamiskeskittymän, joka kattaa lähes koko tieteen kentän.

– Kumppanuussopimus vahvistaa ja konkretisoi jo pitkään jatkunutta yhteistyötämme niin tutkimuksessa kuin tukipalveluissa. Yliopistomme täydentävät sopivasti toisiaan, mitä kautta parannamme laatua ja kansainvälistä kilpailukykyä. Siitä taas hyötyvät pääkaupunkiseutu ja koko Suomi, Helsingin yliopiston rehtori Jukka Kola sanoo.

– Tämän sopimuksen nojalla lisäämme yhteistyömme suunnitelmallisuutta ja arvioimme vuosittain tutkimus- ja opetustyön ohella, mitä palveluita voimme tuottaa yhdessä ja mahdollisesti muidenkin yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa. Esimerkiksi digitaalinen murros kannattaa ottaa haltuun yhdessä. Jatkamme yhdessä myös suurten tutkimusinfrastruktuurien rakentamista, jotta kalliita järjestelmiä voidaan hyödyntää tehokkaasti, sanoo Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri.

Kumppanuudesta hyötyä koko maalle

Strategisella kumppanuussopimuksella halutaan parantaa Suomen ja pääkaupunkiseudun tunnettuutta tutkimuksen ja koulutuksen edelläkävijänä. Tavoitteena on myös saattaa yliopistoissa syntyvää tietoa ja innovaatioita yhteiskunnan hyödynnettäväksi.

Yhteisiä hankkeita ja yksiköitä paljon jo nyt

Sopimus on luonteva jatko yliopistojen jo olemassa olevalle laajalle yhteistyölle. Yliopistoilla on yhteisiä yksiköitä ja hankkeita, kuten tietotekniikan instituutti HIIT, taloustieteen instituutti HECER, Kaupunkiakatemia ja Health Capital Helsinki -keskittymä.

Lisätietoja:

Helsingin yliopisto: suunnittelujohtaja Jussi Karvinen,
puh.02941 2324 tai 050 526 2396, jussi.karvinen@helsinki.fi

Aalto-yliopisto: yhteydenotot viestinnän kautta, viestintäpäällikkö Anu Salmi-Savilampi,
puh. 050 464 4585, anu.salmi-savilampi@aalto.fi