Executive in Residence -nimikettä käytetään arvostetuista ylemmän johdon henkilöistä, akateemisista tai yhteiskunnan johtajista tai asiantuntijoista, jotka on kutsuttu Aalto-yliopistoon. Kauppakorkeakoulussa Executive in Residence -tehtävänimikkeellä työskentelee viisi liike-elämän huippuasiantuntijaa: Henry Tirri, Bruce Oreck, Esko Aho, Marina Vahtola ja Tomi Dahlberg.

Nokian entinen teknologiajohtaja Henry Tirri aloitti Kauppakorkeakoulussa elokuussa 2015. 20 vuotta Piilaaksossa toiminut Tirri tuo opiskelijoillemme uusinta tietoa korkean teknologian yritysten kasvattamisesta, strategioista ja johtamisesta sekä erityisosaamista digitalisaatiosta. Pitkän Nokia-uran tehnyt Tirri yleni yhtiön teknologiajohtajaksi ja johtokuntaan vuonna 2011. Tirri jätti Nokian viime helmikuussa. Aiempia tehtäviä yhtiössä Tirrillä oli sen tutkimuslaitoksen, Nokia Research Centerin, johdossa. Tirri on ollut professorina tai vierailevana professorina Helsingin, UC Berkeleyn ja Stanfordin yliopistoissa.

Yhdysvaltojen entisen Suomen suurlähettilään Bruce Oreckin erityisosaamista on tarinankerronta. Oreck on koulutukseltaan juristi ja hän on työskennellyt Yhdysvalloissa yli 25 vuotta verotukseen erikoistuneena lakimiehenä sekä yrittäjänä. Oreck opettaa opiskelijoillemme muun muassa markkinointia ja asiakaskokemuksen kehittämistä, taitoja, jotka ovat arvossaan erityisesti kasvuyrityksissä.

Suomen entisen pääministerin (1991–1995) ja Nokian yhteiskuntasuhteita johtaneen Esko Ahon ydinosaamista ovat liike-elämän ja ympäröivän yhteiskunnan riskit ja mahdollisuudet. Esko Ahon Business and Society -kurssilla keskitytään yritysten globaalin ja lokaalin toimintaympäristön haasteisiin. Keskeisiä teemoja ovat esimerkiksi elinkeinotoiminnan julkinen säätely, yritysten ja yhteiskunnan yhteistyö digitaalisessa taloudessa, yritysten yhteiskuntavastuu ja niiden mahdollisuudet edistää kestävää kehitystä. Myös Sitran yliasiamiehenä ja Harvardin yliopiston alaisuudessa Senior Fellow -tehtävässä toiminut Aho on nykyisin hallituksen puheenjohtaja Venäjän-kauppaa edistävässä East Office of Finnish Industries -toimistossa. Tämä tietotaito heijastuu Ahon luennoilla venäläisinä talousteemoina.

Hallitusammattilainen Marina Vahtolalla on monipuolinen kokemus vähittäiskaupan, brändiosaamisen ja ketjuohjauksen johtotehtävistä. Vahtola toimii tällä hetkellä useissa suomalaisten yritysten hallituksissa sekä senior adviser -tehtävissä isoissa kansainvälisissä ketjuohjausyrityksissä. Lisäksi hänellä on lukuisia luottamustehtäviä kotimaassa ja kansainvälisesti. Vahtolalla on yli 25 vuoden kokemus suurten yritysten ylimmän johdon tehtävistä, joista yli 10 vuotta hän on toiminut toimitusjohtajana mm. Oral Hammaslääkärit Oyj:ssa sekä Suomen ja Viron Bauhausissa.

Tomi Dahlbergin erityisosaamista on IT-johtaminen. 2000-luvun taitteeseen sijoittuneet johtotehtävät Sammossa, Radiolinjassa ja Elisassa ovat pohjustaneet Dahlbergin myöhempää uraa konsulttina ja mentorina. Tomi Dahlberg pyrkii parantamaan tietoyhteiskuntamme ICT:n johtamistaitoja.

Aalto-yliopiston professori Antti Oulasvirta kertoi Teknologiateollisuuden tiedotustilaisuudessa uraauurtavasta tutkimustyöstään ihmisen ja teknologian rajapinnassa. Kuva: Teknologiateollisuus

- Toivomme, että esimerkkimme kannustaa myös muita osallistumaan yliopistojen varainhankintaan ja tätä kautta edistämään koulutuksen laadun ja tutkimuksen tason nostoa. Lahjoituksella haluamme tukea erityisesti yliopistojen profiloitumista, erikoistumista ja keskinäistä yhteistyötä, Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jorma Turunen sanoo.

- Kiitämme Teknologiateollisuutta lahjoituksesta, joka auttaa meitä kouluttamaan tulevaisuudessakin osaajia, joilla on kykyä ja näkemystä muuttaa maailmaa, sanoo Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri.
- Jo nyt näemme, että tutkijoidemme monialainen työ esimerkiksi digitalisaation ja terveysteknologian aloilla on synnyttänyt uutta tietoa ja innovaatioita. Teknologiateollisuuden lahjoituksen avulla voimme jatkossakin olla rakentamassa menestyvää teollisuutta, vahvempaa Suomea ja parempaa maailmaa.

Logistiikan laitos professori Katri Kaupin johdolla järjesti marraskuun Knowledge Sharing Breakfastin 10.11. Kauppakorkeakoululla. Tilaisuuden sisältö oli tällä kertaa suunnattu julkisen sektorin päätöksentekijöille, julkisten hankintojen parissa työskenteleville, hankintalain muutosten parissa työskenteleville ja muille teemasta kiinnostuneille.

Tilaisuudessa Kauppakorkeakoulun logistiikan tutkijat Suvituulia Taponen sekä Markku Tinnilä esittelivät tuoreita tutkimustuloksia julkisen sektorin palveluhankinnoista. Keskustelu kävikin vilkkaana, kun tilaisuuteen kutsutut pohtivat yhdessä mm. sitä, onko ulkoistaminen julkisen sektorin ratkaisu sen vaikeisiin ongelmiin ja mikä on markkinoiden merkitys liikennepalveluhankintojen kokonaistehokkuuteen.

Tilaisuudessa käytiin myös varsin aktiivinen paneelikeskustelu, jossa hankintatoimen ammattilaiset johtaja Ville Halonen Finnairilta, professori Katariina Kemppainen Kauppakorkeakoululta sekä kategoriajohtaja Susanna Närvänen Hanselilta pohtivat konkreettisia toimenpiteitä tuottavuuden nostamiseen.

Ville Halonen korosti ulkoistamisessa oikein valittujen palvelumittarien tärkeyttä; ’määrä ei korvaa laatua’. Susanna Närvänen painotti hankintaosaamisen kasvattamisen tärkeyttä valtiosektorilla, kun edelleen hankintoja hoidetaan liian vähin resurssein oman työn ohella. Katariina Kemppainen nosti esiin johtamisjärjestelmän tärkeyden ja lean-periaatteiden soveltamisen palvelujen kehittämisessä, ”palvelut kannattaa mallintaa ennen neuvotteluja kokonaisuuden ymmärtämiseksi”.  

– Mitään yksittäistä ratkaisua tuskin on olemassa, mutta yhteenvetona voidaan todeta, että kyse on palvelujohtamisesta laajasti, ei vain palvelujen hankinnasta, tiivisti professori Katri Kauppi tilaisuuden annin.

Knowledge Sharing Breakfast -kutsuvierasseminaarit on suunnattu elinkeinoelämän johdolle, päättäjille ja vaikuttajille. Tarjolla tuoreinta tutkittua tietoa ja keskustelua ajankohtaisista aiheista.

Hakuaika Aalto-yliopiston maisteriohjelmiin alkaa tiistaina 1.12.2015. Kaikki yliopiston korkeakoulut ovat uudistaneet maisteriohjelmansa ja vuonna 2016 tarjolla on 71 hakukohdetta kauppatieteen, taiteen ja tekniikan aloilla. Valtaosa maisteriohjelmista on englanninkielisiä. Hakuaika päättyy 15.1.2016 kello 15.00. Lisätietoa hakukohteista ja hakemisen ohjeistus löytyvät nettisivuiltamme /www.aalto.fi/fi/studies/.

Syksyllä 2016 alkavaan koulutukseen haettaessa on käytössä hakemuksen käsittelymaksu. Maksu kerätään kaikilta hakijoilta, jotka ovat suorittaneet hakukelpoisuuden antavan tutkinnon EU/ETA-alueen tai Sveitsin ulkopuolella. Hakemuksen käsittelymaksun kerää Opetushallitus (OPH). Lisätietoa: https://opintopolku.fi/wp/valintojen-tuki/yhteishaku/korkeakoulujen-yhteishaku/hakemuksen-kasittelymaksu/

Lisätietoa hakemisesta: /www.aalto.fi/fi/studies/admissions/ sekä hakijapalvelut@aalto.fi

Hakuaika Nordic Master -ohjelmiin järjestetään 1.12.2015-15.1.2016. Lisätietoa kansainvälisiin yhteistyöohjelmiin hakemisesta löytyy verkkosivultamme http://www.aalto.fi/fi/studies/admissions/international_double_degree_programmes/.

Tuore henkilöstöjohtamisen kehittymisestä kertova kirja Henkilöstöjohtaminen 1960–2015 – ihmisistä on kysymys osoittaa, että suomalaiset organisaatiot ovat tajunneet osaamisen kehittämisen merkityksen.

Henkilöstöjohtaminen on kehittynyt puolessa vuosisadassa omaksi erityisosaamista vaativaksi ammatikseen, jonka merkitys on viime vuosikymmeninä noussut huimasti. Henkilöstöjohto on vihdoin toivotettu tervetulleeksi johtoryhmiin ja strategiapöytiin, sillä organisaatioissa on huomattu, että kilpailukyky perustuu yhä enemmän ihmisten osaamisen kehittämiseen ja muutosten läpivientiin.

– Ihmiset ovat organisaatioissa ne, jotka toteuttavat muutokset; henkilöstöjohtamisella puolestaan on tärkeä rooli parhaiden käytäntöjen luomisessa. Oikeanlaisella tulosten mittaamisella, palkitsemisella ja osaamisen kehittämisellä on mahdollista saada aikaan halutut muutokset, sanoo pitkän linjan henkilöstöjohtamisen ammattilainen KTM Juhani Kauhanen.

Hän on yhdessä Sirkka Leppävuoren, Leena Malinin ja Seppo Mansukosken kanssa toimittanut uunituoreen Henkilöstöjohtaminen 1960–2015 – ihmisistä on kysymys -kirjan, jossa joukko kokeneita henkilöstöjohtamisen ammattilaisia kertoo, miten henkilöstöjohtamista on vuosien varrella toteutettu eri organisaatioissa.

Ei mikään pehmoala

Yksi selkeimmistä muutoksista on naisten esiinmarssi. Toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä ylimmissä henkilöstöalan tehtävissä oli pelkästään miehiä, joista monilla oli upseeritausta. Vuonna 2014 henkilöstöammattilaisten tärkeimmän yhdistyksen, HENRY ry:n, jäsenistä 84 prosenttia oli naisia. Tilanne oli sama myös ylimmällä tasolla: neljä viidestä pörssiyhtiöiden henkilöstöjohtajista oli viime vuonna naisia.

Viime vuodet yt-neuvotteluineen ja irtisanomisineen ovat lopullisesti kumonneet käsityksen, jonka mukaan henkilöstöjohtaminen olisi pehmoala. Henkilöstöön liittyvät päätökset kuuluvat kovimpiin organisaatioissa tehtäviin päätöksiin.

– Tutkijan kannalta on kiinnostavaa, että ala naisistuu samalla, kun tehtäväkenttä muuttuu maskuliinisemmaksi. Tämä kertoo ehkä siitä, että henkilöstötyön arvostus ei ole niin korkeaa kuin se voisi olla. Arvostuksessa on tosin valtavia eroja organisaatioiden välillä, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun johtamisen professori Janne Tienari sanoo.

Henkilöstöjohdon ryhmä – HENRY ry täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Henkilöstöjohtaminen Suomessa 1960–2015 – ihmisistä on kysymys -kirja juhlistaa osaltaan tätä merkkipaalua. Kirja julkistettiin HENRYn järjestämässä Uudista ja Uudistu 2015 -tapahtumassa Wanhassa Satamassa tiistaina 24.11.2015.

Kirjatilaukset: http://shop.unigrafia.fi/ – hinta 32 euroa + toim.kulut

Lisätietoja:    
KTM Seppo Mansukoski
toimituskunnan puheenjohtaja
p. 040 166 2414
seppo.mansukoski@gmail.com

KTT, professori emeritus Kari Lilja
Advisory Boardin puheenjohtaja
p. 040 353 8246
kari.lilja@aalto.fi

– HR-trendejä on hyvin monenlaisia. Niitä ovat esimerkiksi työkulttuuri ja sitouttaminen, oppiminen ja kehitys, HR-analytiikka ja työhyvinvointi. Trendit sisältävät lähes kaiken, mitä HR tekee. HR-trendien vaikuttavuutta vähentää niiden suuri määrä, oleellista onkin jäsentää ne jollain tavalla, Kauppakorkeakoulun professori Kristiina Mäkelä sanoo.

Professori Kristiina Mäkelä jäsentää trendejä muutoksen kautta.
– On olemassa kahdenlaista muutosta: inkrementaalista ja transformatiivista. Inkrementaali kehitys on sitä, kun parannetaan sitä, mitä jo tehdään. Transformaatiivinen on sitä, että jokin asia HR:ssä muuttuu. Inkrementaalisia muutoksia ovat esimerkiksi henkilöstön sitouttaminen, oppiminen ja kehitys ja muutoksen johtaminen. Transformatiiviset muutokset sen sijaan liittyvät digitalisaatioon ja ne muuttavat HR-alaa. Näitä ovat esimerkiksi e-HRM, pilvi (cloud) ja pelillisyys (gamification).

Digitalisaatio kytkeytyy E-HRM:ään, suorituksen johtamiseen, kykyjenhallintaan

E-HRM on yksi trendi, jossa näkyy digitalisaatio. E-HRM:llä tarkoitetaan HR:n teknologisia järjestelmiä, sovelluksia, joilla pyritään helpottamaan HR-tehtävien tekemistä, tehostamaan toimintaa. Harvardin strategiaprofessori Clayton Christensen on tutkinut, miten teollisuuden alat muuttuvat innovaation myötä. Hänen mukaansa pienet uudet toimijat, jotka keskittyvät tiettyyn asiaan, tekevät vanhan teknologian tai menetelmän tarpeettomaksi. Kun heidän osaamisensa kasvaa, he pystyvät vastaamaan yhä isompien asiakkaiden tarpeisiin.

HR:n digitalisoitumisen keskiössä on myös suorituksen johtaminen, performance management. Edelläkävijät kokeilevat ketteriä keinoja, kuten siirtymistä prosesseista yksilöllisyyteen. Vuosikelloista luovutaan ja aletaan suunnitella ja toteuttaa tekemistä reaaliajassa. Lisäksi menneen suorituksen arvioinnista siirretään fokus tulevaan. Kykyjenhallinnassa, talent managementissa, keskitytään valittuihin, strategisesti tärkeisiin henkilöstöresursseihin, ja niiden sisällä sellaisten lahjakkaiden osaajien löytämiseen, motivointiin ja yrityksessä pitämiseen, joilla katsotaan olevan potentiaalia toimia yrityksen avaintehtävissä nyt tai tulevaisuudessa.

Professori Kristiina Mäkelä nostaa ilman muuta esiin myös big datan, jolla tarkoitetaan olemassa olevan tai uuden tiedon, datan, hyödyntämistä entistä enemmän ja laajemmin päätösten tekemiseen.
– Haastavinta ja tärkeintä on miettiä, mitä haluamme data-analytiikalla saavuttaa. Datan arvo on siinä, miten me hyödynnämme sitä. Strategisen ajattelun merkitys korostuu, hän sanoo.

Professori Kristiina Mäkelä puhui HR:n muutostrendeistä Henkilöstöjohdon ryhmä HENRY ry:n järjestämässä Uudista ja Uudistu 2015 -tapahtumassa Wanhassa Satamassa 24.11.2015. Kristiina Mäkelä kehotti HR-ammattilaisia miettimään, löytyykö itseltä ja tiimistä sekä digitaalista että strategista osaamista, sillä molempia tarvitaan. Harward Business Review:n heinäkuun 2015 numerossa ollut artikkeli: It’s time to blow up HR and build something new, on professori Mäkelän ehdoton lukuvinkki alan ammattilaisille. Myös Twitterissä kannattaa seurata HR-alaa, jotta pysyy muutoksessa kärryillä.
 

Tammikuusta 2016 käynnistyvän Kauppakorkeakoulun professoreiden Tekes-rahoitteisen tutkimusprojektin tavoitteena on lisätä ymmärrystä digitaalisten markkinapaikkojen ja niiden ympärille rakentuvien ekosysteemien rakenteesta, toimintalogiikasta ja johtamismenetelmistä.

Digitaaliset markkinapaikat ovat sähköisiä kaupankäyntialustoja, joissa ostetaan, myydään ja vaihdetaan tavaroita ja palveluja. Maailmalla tunnetuimpia sähköisiä markkinapaikkoja ovat Alibaba, Amazon, Rakuten ja eBay. Kyseiset markkinapaikat keräävät tänä päivänä satoja miljoonia käyttäjiä ympäri maailman. Suomessa sähköiset markkinapaikat ovat yleistyneet lähinnä kuluttajien keskinäisessä vertaiskaupassa. Sähköisten markkinapaikkojen kehitys ja kaupallinen hyödyntäminen ovatkin Suomessa vielä alkutekijöissään.

– Tutkimusprojektimme auttaa yhtäältä tunnistamaan digitaalisiin markkinapaikkoihin liittyviä kaupallisia mahdollisuuksia niin paikallisesti Suomessa kuin kansainvälisesti eri markkina-alueilla ja toisaalta projektin avulla voimme löytää uusia käytännön tason ratkaisuja ja toimintamalleja markkinapaikkojen hyödyntämiseksi kaupan arvoketjussa, kertoo professori Arto Lindblom.

Tutkimusprojekti toteutetaan analysoimalla menestyviä ja voimakkaasti kasvaneita sähköisiä markkinapaikkoja Japanissa, Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa. Näihin johtaviin markkinapaikkoihin syvällisesti perehtymällä pyritään tunnistamaan alan parhaita käytäntöjä ja innovatiivisia ratkaisuja markkinapaikkojen kehittämiseksi ja kaupalliseksi hyödyntämiseksi. Tavoitteena on myös tunnistaa, mihin suuntaan markkinapaikat kehittyvät ja millaisia uusia osaamisvaatimuksia niiden hallinta edellyttää.

– Kansainvälisiin markkinapaikkoihin perehtymällä pystymme tuottamaan uutta tietoa markkinapaikkojen markkinoinnista, myynninedistämisen malleista, asiakassuhteiden luomisesta ja ylläpitämisestä sekä asiakaspalautteen ja syvän asiakasymmärryksen hyödyntämisestä tuotetarjooman luomisessa ja tarjoutumisen tehostamisessa, toteaa professori Lasse Mitronen.

Tutkimusprojekti toteutetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun markkinoinnin laitoksella ja projektia rahoittavat Tekesin lisäksi Kesko, Posti, Unilever ja Descom. Projektin kokonaisbudjetti on 600 000 euroa. Käytännönläheisen tiedon ohella tutkimusprojekti tuottaa myös merkittäviä teoreettisia implikaatioita markkinapaikkoihin liittyen.

Lisätietoja:
Professori Arto Lindblom
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
arto.lindblom@aalto.fi

Professor of Practice Lasse Mitronen
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
lasse.mitronen@aalto.fi

Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluun kokoontui läheisiä kumppaneita ja lahjoittajia kuulemaan ja keskustelemaan teemasta Global Business Dynamics. Teemaa lähestyttiin laajasta yhteiskunnallisesta näkökulmasta aina yksittäisen yrittäjän kokemuksiin asti.

- Pitää olla rohkeutta tehdä vaikeitakin päätöksiä, Rajeev Suri kuvasi.

Tilaisuuden pääpuhujana oli Nokian toimitusjohtaja Rajeev Suri. Hän jakoi ajatuksiaan Nokian tulevaisuudesta, digitalisaatiosta ja siitä, millaisessa kontekstissa yritys uskoo toimivansa kymmenen vuoden päästä. Kommenttipuheenvuorossaan Professor of Practice Pekka Mattila linkkasi Surin esittämät teemat Aalto-yliopiston fokusalueisiin.

Kansainvälistä liiketoimintaympäristöä yhteiskunnallisesta näkökulmasta valottivat Professor of Practice Sixten Korkman ja Executive in Residence Esko Aho. Aho kehoitti kaikkia yleisössä olevia pohtimaan, tekeekö heidän firmansa kaikkensa digitalisaation tuomien muutosten huomioimiseksi.

Yrittäjyyden näkökulman globaaliin liiketoimintaan toi toimitusjohtaja Tiina Zilliacus ja Aallon yrittäjyystoimintaa esittelivät enkelisijoittaja Riku Asikainen ja professori Teemu Kautonen.

- Haluamme yliopistona jatkaa työtämme vahvemman ja kilpailukykyisemmän yhteiskunnan puolesta kehittämällä korkeatasoista opetustamme ja tutkimustamme entisestään, Kauppakorkeakoulun dekaani Ingmar Björkman kuvasi.

Tilaisuuden isäntä, dekaani Ingmar Björkman kertoi vieraille Kauppakorkeakoulun kehityksestä opetuksessa, tutkimuksessa ja yhteiskunnallisessa osallistumisessa viimeisten vuosien aikana. Hän kiitti myös Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat ry:tä (KY) Aalto-yliopiston varainhankinnassa tukemisessa. KY avasi juuri tilaisuuden alla verkkosivuston kydonate.fi, joka välittää lahjoituksia Aalto-yliopiston kauppatieteiden opetuksen ja tutkimukseen.

Opiskelija Ilja Tauber esitteli Timo Pantsarille ja Paula Salovaaralle KONE-yhtiölle tehtyä yritysprojektia.

Tilaisuuden päätti opiskelijoiden osuus, jossa kauppakorkeakoululaiset jokaiselta laitokselta esittelivät vieraille erilaisia projektejaan, monet niistä yritysten kanssa toteutettuja.

Tilaisuus järjestettiin 25. marraskuuta. Jokaisen korkeakoulun vuorollaan järjestämät Dean’s Circle -tapahtumat toimivat dialogiväylänä yliopiston, kumppaneiden ja lahjoittajien välillä.

***
Tietoa Aalto-yliopiston varainhankintakampanjasta

Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat (KY) on aloittanut Aalto-yliopiston käynnissä olevan
varainhankintakampanjan tukemisen perustamalla verkkosivuston kauppatieteen alan lahjoitusten
välittämiseen.

‒ Olemme hyvin kiitollisia KY:lle, että he haluavat olla mukana Aalto-yliopiston varainhankinnassa. On todella merkityksellistä, että koko yhteisömme tukee tulevaisuuden opiskelijasukupolvia, sanoo
kauppakorkeakoulun dekaani Ingmar Björkman.

Aalto-yliopiston varainhankinta on käynnissä. Kampanjan tavoitteena on kerätä 20 miljoonaa euroa
kesäkuuhun 2017 mennessä.

‒ Kauppis on kehittänyt toimintaansa merkittävästi viimeisten vuosien aikana ja pärjää
kansainvälisestikin mitattuna erinomaisesti. Haluamme olla mukana varmistamassa, että
Kauppakorkeakoulu on jatkossakin kansainvälinen huippukorkeakoulu. Lisäksi KY haluaa olla
rakentamassa entistä tiiviimpää alumni-opiskelijaverkostoa, KY:n puheenjohtaja Antti Korpelainen
perustelee kampanjaan osallistumista.

KY on Aalto-yliopiston yhteisöön kuuluva opiskelijajärjestö, joka haluaa osaltaan tukea lahjoituksen
toteuttamista. Valtion vastinrahakampanjan sääntöjen mukaan vähintään 10 000 euron lahjoitukset
voi kohdentaa alakohtaisesti. Osana Aalto-yliopiston varainhankintakampanjaa KY helpottaa
yksityisten lahjoittajien mahdollisuutta tukea suoraan kauppatieteellistä opetusta ja tutkimusta myös
pienemmillä lahjoituksilla.

Yksi kampanjan tukijoista on Kauppakorkeakoulun vuoden alumni, enkelisijoittaja Riku Asikainen.
‒ Meillä on velvollisuus huolehtia siitä, että korkeakoulullamme on jatkossakin resursseja kehittää
opetuksen ja tutkimuksen laatua sekä tuottaa huippuosaajia yhteiskuntamme hyväksi.

Sivusto osoitteessa http://www.kydonate.fi
Lisätietoa Aalto-yliopiston varainhankinnasta

Lisätietoja:
Dekaani Ingmar Björkman
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
puh. 040 704 0291
ingmar.bjorkman@aalto.fi

Puheenjohtaja Antti Korpelainen
Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat ry
puh. 050 566 7017
antti.korpelainen@kyweb.fi

Tiistaina 1.12. klo 12.00 alkavat ilmoittautumiset Aalto-yliopiston avoimen yliopiston kauppatieteellisille kursseille. Keskiviikkona 2.12. klo 12.00 on vuorossa kieli- ja viestintäkurssit, torstaina 3.12. klo 12.00 taidealan kurssit, ja klo 13.00 tekniikan alan kurssit.

Tutustu kurssikuvauksiin, opiskeluohjeisiin ja ilmoittaudu mukaan! Kurssimaksu on enintään 15€/opintopiste.

Voit myös ottaa yhteyttä opintoneuvontaan.

Aalto-yliopisto järjestää "Kyberturvallisuus koskettaa meitä jokaista" -yleisöluentosarjan, jossa paneudutaan kyberturvallisuuden teemoihin eri näkökulmista viidellä luennolla. Kaikille avoimessa luentosarjassa paneudutaan ajankohtaisiin aiheisiin ja kyberturvallisuudesta puhutaan tavalla, jonka jokainen meistä ymmärtää.

Jokaista luentoa on mahdollisuus seurata myös live-lähetyksenä ja tallenteet luennoista ovat katseltavissa luentojen jälkeen. Linkki live-lähetykseen julkaistaan tällä sivulla ennen tilaisuuksia.

Twitterissä on käytössä aihetunniste #aaltokyber.

Tervetuloa!

Digitalisaation mahdollisuudet ja turvallisuus (suomeksi)

Tiistai 19.1.2016, klo 17–19, TUAS-talo, Sali AS2, Otaniementie 17, Espoo

• Anne Berner, Liikenne- ja viestintäministeri
• Jyrki J. Kasvi, Kansanedustaja

The current situation in European Cyber Security (englanniksi)

Tiistai 9.2.2016, klo 17–19, TUAS-talo, Sali AS2, Otaniementie 17, Espoo

• Steve Purser, the Head of ENISA Core Operations Department
• Mikko Hyppönen, Tutkimusjohtaja, F-Secure

Luottamus digitaalisessa turvallisuudessa (suomeksi)

Tiistai 8.3.2016, klo 17–19, TUAS-talo, Sali AS2, Otaniementie 17, Espoo

• puhuja ilmoitetaan myöhemmin
• Professori Jarno Limnéll, Aalto-yliopisto

Cybersecurity is a team sport (englanniksi)

Tiistai 12.4.2016, klo 17–19, TUAS-talo, Sali AS2, Otaniementie 17, Espoo

• Sven Sakkov, Naton Kyberpuolustuksen osaamiskeskuksen johtaja
• Mikko Heiskanen, Johtamisjärjestelmäpäällikkö, Puolustusvoimat

Suomi kyberturvallisuuden kärkimaita 2016? (suomeksi)

Tiistai 3.5.2016, klo 17–19, Mellin Sali, Otakaari 1, Espoo

Paneelikeskustelu

• Timo Junttila, yksikön johtaja, puolustusministeriö
• Kirsi Karlamaa, Viestintäviraston pääjohtaja
• Raimo Luoma, Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja
• Timo Piiroinen, Kyberrikoskeskuksen johtaja
• Timo Kotilainen, FISC ry:n puheenjohtaja
• Olli-Pekka Rantala, tieto-osaston ylijohtaja, Liikenne- ja viestintäministeriö
• Aku Hilve, Valtiohallinnon tieto- ja kyberturvallisuuden johtoryhmän puheenjohtaja
• Risto Kolstela, Turvallisuuskomitean pääsihteeri
• Minna Holopainen, uutispäätoimittaja, STT

Jatko-opiskelijoiden on mahdollista saada luentosarjasta 2 opintopistettä.
Katso lisätiedot MyCourses -sivulta.

Lisätiedot:

Professori Jarno Limnéll
040 527 6173
jarno.limnell@aalto.fi
Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu
Twitter: @JarnoLim

Yritysvastuulla tarkoitetaan yritysten velvoitetta toimia vastuullisesti omassa yhteiskunnassaan ja muualla maailmassa. Vastuullinen yritys harjoittaa liiketoimintaa, jota ohjaavat lait, asetukset ja kansainväliset sopimukset ja suositukset sekä ay-liikkeen ja yritysten väliset puitesopimukset ja yrityksen omat toimintaohjeet. Usein yritys asettaa käytännössä tavoitteekseen ylittää esimerkiksi säädösten ja sopimusten määrittämän minimitason.

– Suomalaisen yritysvastuun raportoinnin laatu on parantunut sen eteen tehdyn työn ansiosta. FIBS-yritysvastuuverkosto, Suomen Tilintarkastajat, Ympäristöjohtamisen yhdistys, ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja Nasdaq sekä aiemmin myös EK ovat tehneet tässä hyvää yhteistyötä. Myös Kauppakorkeakoulun professori Raimo Lovio ryhmineen on ollut mukana kansallisen raportointikilpailun kehittämisessä sen alkuvuosista asti. Ryhmästä on myös käyty säännöllisesti antamassa yritysvastuun viestintään ja raportointiin liittyviä vierailuluentoja niin yliopistoissa kuin yrityksissä. Takavuosina myös LTT-Tutkimuksen asiantuntijat osallistuivat raportoinnin laatutyöhön. Yrityksistä pitää tietysti aina löytyä asiasta innostuneita ammattilaisia, jotka tekevät vastuullisuustyötä ja raportointia käytännössä, jotta asiat etenevät, Kauppakorkeakoulun Kestävän liiketoiminnan tutkimusryhmään kuuluva tutkija, KTT Mika Kuisma kertoo.

Tämän vuoden aikana raportointimaailmassa on tapahtunut ja tapahtumassa iso murros. EU:ssa yritysvastuun raportointi on tulossa pakolliseksi isommille yhtiöille ja integroitu raportointi tekee tuloaan. Lisäksi olemme siirtymävaiheessa yritysvastuun raportoinnin merkittävimmän ’standardin’ Global Reporting Initiative -ohjeiston (GRI) versiosta 3.1 versioon 4.0.

– Uusin GRI-ohjeisto painottaa entistäkin enemmän yrityksen ja sen sidosryhmien kannalta olennaisten asioiden raportointia sekä yritysvastuun johtamisen kuvaamista. Näin pyritään palvelemaan entistä paremmin yritysten sidosryhmiä, kuten sijoittajia. Myös integroidussa raportoinnissa tavoitteena on, että esimerkiksi sijoittajat saisivat entistä selkeämpää tietoa yrityksen tulevaisuudesta samalla, kun yrityksen raportointitaakan toivotaan keventyvän. Tähän mennessä selkeät ohjeet integroidun raportoinnin soveltamisesta samoin kuin hyvät käytännön esimerkit ovat vielä olleet harvassa, Mika Kuisma selventää murrosta.

Kilpailu innostaa organisaatioita panostamaan raportointiin

– Yritysvastuun raportoinnin kilpailu järjestettiin tänä vuonna 20. kerran. Kauppakorkeakoulun tutkijat ovat olleet siinä eri tavoin mukana alkuvuosista asti. Mika Kuisma on ollut viime vuodet Kauppakorkeakoulun edustajana kilpailun järjestäjäryhmässä ja tuomaristossa. Aiemmin hän myös osallistui aktiivisesti esimerkiksi raporttien arviointityöhön.

Kilpailun tavoitteena on tarkastella vastuullisuusraportoinnin nykytilaa ja kehityspiirteitä sekä innostaa kaikkia yrityksiä ja organisaatioita raportoimaan vastuullisuudestaan. Kilpailussa arvioidaan yksinomaan yritysten yhteiskuntavastuullisuutta koskevaa raportointia, ei niiden vastuullisuutta muilla perustein. Vaikka hyvin suunniteltu ja toteutettu raportointi on yrityksen sidosryhmäsuhteiden hoidon ja johtamisen hyvä apuväline, ei raportointi kuitenkaan saisi kuluttaa liikaa voimia käytännön yritysvastuutoimilta.

Kauppakorkeakoulun yrityspartnerinakin toimivan Stora Enso Oyj:n ”Global Responsibility Performance Report 2014”oli tänä vuonna selvä kokonaiskilpailun voittaja sijoittumalla kärkeen lähes kaikissa kilpailusarjoissa. Tuomaristo kiitti Stora Ensoa mm. siitä, että se on mennyt ihmisoikeusraportoinnissaan pintaa syvemmälle, ja raportoinut myös ihmisoikeuksiin liittyvistä negatiivisista tapahtumista ja korjaavista toimenpiteistä selvästi muita kattavammin. Stora Enson raportti oli myös opiskelijoiden valinta vuoden parhaaksi raportiksi. Tästä valinnasta päättivät opiskelijaryhmät Aalto-yliopistosta sekä neljästä muusta korkeakoulusta. Kilpailussa arvioitiin kaikkiaan 173 yrityksen ja organisaation raporttia.

Suomen vastuullisuusraportointikilpailun voittajat palkittiin Säätytalolla Helsingissä 25.11.2015.

Kilpailun yhteenvetoraportti löytyy Yritysvastuuverkosto FIBSin verkkosivuilta www.fibsry.fi.

Lisätietoja:
KTT Mika Kuisma
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Johtamisen laitos 
Kestävän liiketoiminnan tutkimusryhmä  
mika.kuisma@aalto.fi 

Aalto-yliopiston opiskelijat selvittivät turvapaikanhakijoiden yrittäjyyskiinnostusta ja -potentiaalia Sustainable Entrepreneurship -kurssilla. Osa opiskelijoista kartoitti myös turvapaikanhakijoiden kohtaamia institutionaalisia esteitä.

Ennakko-oletusten välttämiseksi opiskelijat haastattelivat noin 60 turvapaikanhakijaa. Haastatteluista selvisi, että monilla turvapaikanhakijoista on valmiiksi yrittäjyystaustaa ja he olisivat kiinnostuneita jatkamaan yrittäjinä Suomessa.

– Opiskelijoiden tekemä ruohonjuuritason taustatyö edesauttoi turvapaikanhakijoita pohtimaan ja visioimaan omaa tulevaisuuttaan Suomessa, sanoo apulaisprofessori Ewald Kibler johtamisen laitokselta.

Haastatteluiden perusteella suurimmat esteet turvapaikanhakijoiden yrittäjyyspolulle muodostavat kielitaidon sekä tiedon ja yhteyksien puute. Myös lainsäädännölliset ja hallinnolliset vaatimukset nostavat yrittäjyyskynnystä.

Vaikka yrittäjyyden toteutuminen voi olla monen kohdalla pitkä tie, näkökulmasta on hyvä keskustella. Yksi mahdollisuus keskusteluun toteutui kurssin lopuksi järjestetyssä Sustainable Entrepreneurship -päivässä, joka oli avoin turvapaikanhakijoille ja Aallon monikansallisille opiskelijoille.

– On tärkeää kasvattaa turvapaikanhakijoiden tietopohjaa yrittäjyydestä sekä tarjota heille mahdollisuuksia verkottua suomalaisten opiskelijoiden ja nuorten yrittäjien kanssa. Näin he pääsevät näkemään, mitä tällä saralla tapahtuu, sekä arvioimaan omia yritystoimintamahdollisuuksiaan Suomessa, Kibler kertoo.

Suomalaiseen elämäntapaan tutustuminen on yksi ensikäden asioita turvapaikanhakijoiden kotoutumisessa. Tätä voi opiskelijoiden mielestä edistää niinkin yksinkertaisella asialla kuin ruoanvalmistuksella yhdessä kantaväestön kanssa.

Yrittäjyyspotentiaalia taas voi kasvattaa esimerkiksi tarjoamalla turvapaikanhakijoille toimistotilaa muiden yrittäjien parista. Myös eri toimijoita, kuten esimerkiksi kääntäjiä ja startup-yhteisöjä, voisi aktivoida helpottamaan turvapaikanhakijoiden tiedonsaantia ja -saavutettavuutta yrittäjyyteen liittyvistä asioista.

Kulttuuri muuttuu hitaasti, mutta Kiblerin mukaan suomalaisten yrittäjien motivaatioissa on jo nähtävissä muutoksia.

– Osaa yrittäjiksi ryhtyviä ei enää motivoi yksinomaan voiton tavoittelu, vaan myös asioiden ja yhteiskunnan parantaminen, ja he osaavat yhdistää nämä – sosiaalinen yrittäjyys kiinnostaa.

– Pitkällä juoksulla kulttuurin muuttuminen voi vaikuttaa myös lainsäädännön ja yrittämiseen liittyvän hallinnon muuttumiseen ja siten mataloittaa turvapaikanhakijoiden kynnystä yrittäjyyteen, Kibler arvioi.

Paneelikeskustelussa käsiteltiin turvapaikanhakijoiden omia sekä viranomaisten (mm. TEM, Espoon kaupunki) ja yksityisten palveluntuottajien (Sitra, Funzi) näkemyksiä ja tarpeita sekä sitä, miten ne kohtaavat. Kuva Kasimir Raipela.

Aiheesta lisää muualla verkossa:

Aalto-yliopiston kysely: Jopa joka viidennessä turvapaikanhakijassa on yrittäjäainesta (Yle Uutiset 2.12.2015)
Nämä kaksi ovat vaikeimmat - Turvapaikanhakijat ja opiskelijat ratkoivat yhdessä kotouttamista (Talouselämä 3.12.2015)
Yle Nyheter TV-nytt 1.12.2015 (kohdassa 8:07, katsottavissa 31.12.2015 asti)

Sustainable Entrepreneurship on Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun järjestämä yrittäjyyden maisteritason kurssi. Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelijat yrittäjyyteen, jolla ratkaistaan maailmanlaajuisia yhteiskunnallisia haasteita. Tänä vuonna teemana ovat turvapaikanhakijat.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu sijoittui sijalle 32. Financial Times -lehden julkistamassa European Business School 2015 -rankingissa. Rankingissa listataan 85 parasta eurooppalaista kauppakorkeakoulua. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu on toiseksi paras pohjoismainen kauppakorkeakoulu.

Vuosittain tehtävä ranking mittaa muun muassa kauppakorkeakouluista valmistuneiden ura- ja palkkakehitystä. Se kartoittaa myös opetuksen kokonaisvaltaista kansainvälisyyttä, kuten opiskelijoiden liikkuvuutta kotimaansa ulkopuolelle opintojen aikana.

Kauppakorkeakoulun alumneilla on ranking-tulosten muodostumisessa tärkeä rooli, sillä kysely lähetään aina kolme vuotta valmistumisen jälkeen.

− Iso kiitos vastausaktiivisuudesta vuonna 2012 korkeakoulustamme valmistuneille. He ovat vastauksillaan nostaneet Kauppakorkeakoulun tälle sijalle, dekaani Ingmar Björkman sanoo.

Aiemmin lokakuussa julkaistussa EMBA-ohjelmia vertailevassa Financial Timesin rankingissa liikkeenjohdolle suunnattu Aalto Executive MBA -ohjelma vahvisti asemaansa. Ohjelma saavutti globaalissa rankingissa sijan 76. parantaen sijoitustaan peräti seitsemällä.

Ranking-tulos on yhteenveto eri rankingien tuloksista. Financial Times European Business School 2015 -ranking julkaistiin 7.12.2015.

Suomalaisista kauppakorkeakouluista listalla on toista kertaa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun lisäksi toinenkin, Svenska handelshögskolan eli Hanken sijalla 76.

Lisätietoja: European Business Schools 2015 Special Report (rankings.ft.com)

Financial Times: Aalto Executive MBA:n sijoitus parani seitsemällä

Rohkeus. Se on tärkeä ominaisuus niin yrittäjälle kuin tieteentekijällekin. Niinpä Aalto Ventures Program -ohjelman johtaja Olli Vuola päätti ottaa sen vetämänsä työpajan pääaiheeksi. Hänet oli kutsuttu Marokkoon rauhaa tieteen välityksellä edistävään Bridge to Peace -konferenssiin puhumaan yrittäjyydestä. Yleisönä oli eri alojen asiantuntijoita ja tutkijoita 16 eri Lähi-idän maasta, mukana neljä nobelistiakin. Saadakseen aiheeseen uuden sukupolven näkökulmaa oli Vuola pyytänyt mukaansa myös Aallon opiskelijat, Slushin varatoimitusjohtajan Marianne Vikkulan sekä Slushin kumppanuuksista vastaavan Ghita Wallinin.

Peloista yli

Konferenssin työpajan osallistujat jaettiin ryhmiin, joissa mm. arabit ja israelilaiset, shiiat ja sunnit pohtivat yhdessä millaisia keinoja he ovat käyttäneet pelkojensa voittamiseen. Lopuksi osallistujat jakoivat henkilökohtaisia kokemuksiaan muille.

Yrittäjyyden ensimmäinen askel on epäonnistumisen pelosta pääseminen.

Paitsi yrittäjyydessä ja tieteen tekemisessä, on pelkojen voittaminen avainasemassa myös rauhan saavuttamisessa, Vuola sanoo.

– Pelko estää toimimasta. Lähi-idässä elää vahvana ulkopuoliseksi jäämisen pelko: yhteistyö vastapuolen kanssa saattaa johtaa omasta yhteisöstä eristämiseen. Toisaalta myös yrittäjyyden ensimmäinen askel on omien pelkojen voittaminen, epäonnistumisen pelosta pääseminen, hän toteaa.

Lupa epäonnistua

– Suomen kielen yrittäjä-sana kääntyy osuvasti tryer. Yrittäjä on siis kirjaimellisesti henkilö, joka sitkeästi yrittää epäonnistumisista huolimatta. Puhuimmekin työpajassa muun muassa siitä, miten Suomessa on pyritty tekemään epäonnistumisesta sallittua – käytännön esimerkkinä vaikkapa epäonnistumisen päivän viettäminen, Vikkula kertoo.

Henkistä kanttia tarvitaan, oli uravalinta sitten mikä tahansa. Vikkula toteaakin, ettei konferenssin työpajan tarkoitus ollut käännyttää tiedemiehiä yrittäjiksi.

– Tavoitteena ei ole, että kaiken tutkimuksen pitäisi olla kaupallistettavaa tai että kaikista pitäisi tulla yrittäjiä. Tutkijallekin voi kuitenkin tulla tunne, että tästä ei tule mitään, tai että jonkin tutkimuksen tekeminen on ylipääsemättömän vaikeaa. Silloin nimenomaan tarvitaan rohkeutta ja luottamusta omaan itseen.

Kokonaisvaltaista opetusta

Vuola ja Vikkula korostavat, että yrittäjäksi kasvaminen on ennen kaikkea henkinen prosessi. Siksi yliopistojen yrittäjyysopetuksenkin tulee olla kokonaisvaltaista.

Luovaa hulluutta ja lujaa uskoa tarvitsevat kaikki.

– Tarvitaan tekemällä oppimista, kuten Aalto Ventures Program -ohjelmassa onkin. On myös erittäin tärkeää, että tarjolla on inspiraatiota, roolimalleja ja tukiverkosto, mikä täällä Aallossakin vain vahvistuu jatkuvasti. Rohkeutta ei ehkä voida suoraan opettaa, mutta sitä voidaan ehdottomasti ruokkia, Vikkula sanoo.

Ajatus teki vaikutuksen myös konferenssin ensin hyvin kriittisesti suhtautuneisiin tiedemiehiin.
–  Tieteentekijöiden täytyy olla kriittisiä omia ideoita kohtaan, kun taas yrittäjyydessä sama suhtautuminen ei toimi. Omaan asiaan pitää uskoa. Yksi nobelisteista lähestyi meitä työpajan jälkeen ja kertoi meidän saaneen hänet miettimään, ovatko tutkijat välillä jopa liiankin skeptisiä itseään kohtaan. Luovaa hulluutta ja lujaa uskoa tarvitsevat kaikki, Vuola tiivistää.

Professori Samira Ibrahim Islam, Nobel-palkittu kemisti Dan Shechtman sekä Malta Conferences -säätiön johtaja Zafra Lerman yhdessä Aalto-yliopiston Executive in Residence Olli Vuolan kanssa.

Aallon opiskelijat Ghita Wallin ja Marianne Vikkula jakoivat ajatuksia nobelisti Roald Hoffmannin kanssa.

Työelämän tuotekehitystaitoja opiskelevat kandit pääsivät tositoimiin, kun Design Factorylla aloitettiin Aaltonaut-sivuaineen tämän lukuvuoden opinnot.

Aaltonaut kokoaa yhteen kandiopiskelijoita Aallon kaikista korkeakouluista. Lokakuun bootcamp-viikonloppuun heitä saapui 30. Lähtökohtana on ongelmalähtöinen tuotekehitysopetus, jossa avainsana on tiimityö.

– Haluamme laittaa designerit, bisnesihmiset ja insinöörit samoihin hommiin jo opintojen alussa ja opettaa heidät kommunikoimaan keskenään. Ongelmien näkeminen eri suunnista tuo kaikille uutta. Se joka työelämässä vinkkaa, että nyt tarvittaisiin muotoilijaa, ei ole toinen muotoilija, vaan insinööri tai kauppatieteilijä, toteaa Aaltonautin vastuuopettaja Elina Kähkönen.

Lauantain tehtävän antoi hammashoitolaitteita valmistava Planmeca. Jokaisen kuuden ryhmän tuli suunnitella ja valmistaa prototyyppi hammasröntgenissä tarvittavasta pään tukilaitteesta. Potilaan pään pitää pysyä paikallaan kuvauksen ajan ja laitteen tulee olla miellyttävä käyttää. Aikaa oli kuusi tuntia ja apua pitäisi pyytää ainakin yhdeltä tiimin ulkopuoliselta.

Utelias osaa kysyä

Puuhabunkkeri-työpajassa syntyi heti kuhinaa. Kakkosryhmän Timi Tiira kiinnitti kuumaliimapyssyllä otsatuen kangasta puutankoihin. Ryhmä oli löytänyt materiaalivarastosta rakennusaineiksi vanhat kengänpohjalliset, vaahtomuovia, aaltopahvia ja vanerin paloja.

– Minua kiehtoo Aaltonautissa ongelmanratkaisu. Kävimme juuri Otaniemessä ruokakaupan luona jututtamassa ihmisiä ja yllättävän monella oli kokemuksia hammasröntgenistä. Soitin myös hammaslääkäri-kummitädilleni, joka kertoi pikkulasten vaikeuksista pitää pää paikoillaan, kertoo Sähkötekniikan korkeakoulussa opiskeleva Tiira.

Aaltonautissa eri alojen opiskelijat työskentelevät tiimeissä. Saana Sainiolla (vas.), Aleksi Miettisellä ja Suvi Majanderilla on suunnittelutyö käynnissä.

Aaltonautissa opiskelijoita kannustetaan uteliaisuuteen, aloitteellisuuteen ja kykyyn ryhtyä toimeen. Mukaan ohjelmaan haluavien tulee laatia motivaatiokirje, jonka Mari Hirvi teki videoesittelynä.

– Kerroin, että haluan mukaan tekemään juttuja, jotka eivät muuten kuuluisi koulutusohjelmaani. On kiva nähdä, miten voi yhdistää omaa osaamista tämäntyyppiseen tekemiseen, sanoo Perustieteiden korkeakoulun toisella vuosikurssilla oleva Hirvi.

Opettajat Meri Kuikka (vas.) ja Tuomas Paloposki (toinen oik.) auttavat ryhmiä pääsemään eteenpäin. Kuvan opiskelijat Jukka Song (oik.), Aino Ruohola ja Tuomas Burakowski.

Iltapäivän opettajakonsultaatiossa esitellään töiden väliaikatilanne ja pohditaan muun muassa sitä, miten kuvattavan kasvojen muoto pitäisi huomioida ja kuinka varautua pyörätuoliasiakkaisiin. Yksi kertoo soittaneensa muotoilua opiskelevalle kaverille. Kolmosryhmän protot taas ovat parhaillaan ulkona ohikulkijoiden testattavina.

Out-of-the-box-ajattelua

Kuuden tunnin työn ja ilmaisten pizzojen aiheuttaman riemun jälkeen on aika esitellä lopulliset työt. Aika on rajattu kolmeen minuuttiin, mutta esitys itse saa olla mitä tahansa laulusta teatteriin. Kielenä on englanti, joka on kaikkien Aaltonaut-kurssien toimintakieli.

Estradin valtaavat vuorollaan tuotekehitystiimit, joista yksi on mullistanut hammasröntgenin potilaskokemuksen, toinen ottanut avuksi mindfulness-harjoitukset ja kolmas kertoo tarinansa näytelmän kautta. Vertaispalautteissa kiitellään niin hyvää asiakastutkimusta, out-of-the-box-ajattelua kuin oivaltavaa muotoiluakin. Voittajajoukkue puetaan sinisiin Aaltonaut-huppareihin.

Nyt käyntiin polkaistun sivuainekokonaisuuden ensimmäinen kurssi alkaa tammikuussa. Product analysis -kurssin aluksi opiskelijat purkavat osiin yrityskumppanin laitteen. Siitä alkaa laitteen uusi matka tuoteideasta kaupan hyllylle.  

Elina Kähkönen toivoo, että saisi myös uusilta opiskelijoilta kuulla viime vuoden insinööriopiskelijan kaltaisia oivalluksia: "Tuotekehityksen lähtökohtana on käyttäjätarve, ei se mitä me osataan tai halutaan tehdä."

Teksti: Marjukka Puolakka

Kuvat: Aalto-yliopisto, Aino Huovio

Kaksikon esitystä oli saapunut kuulemaan runsaslukuinen opiskelijayleisö, jota he rohkaisivat laajentamaan elinpiiriään Suomen ulkopuolelle.  

- Vaihto-opiskeluun lähtö on arvokkain investointisi koskaan. Ihmisille merkitykselliset asiat loppujen lopuksi ovat kokemukset, elämykset ja muiden ihmisten kanssa tehdyt asiat. Usein nämä asiat ovat vieläpä sellaisia, jotka rikkovat omia rajoja, Riku ja Tunna painottivat.

Rajojen rikkominen on tuttua puuhaa Madventuresin kaksikolle, jolla on takanaan lukematon määrä seikkailuja ympäri maailmaa. Heidän mielestään epämukavuusalueelle meneminen on aina palkitsevaa.

Rikun ja Tunnan viisi teesiä kansainvälistymisen nyrkkisäännöiksi:

1. Älä yleistä, älä luule vaan kysy! Ennakkoluulot kahlitsevat ihmisiä tekemästä asioita, jotka voivat olla vapauttavia.
2. Syö paikallista ruokaa. Ruoka on helpoin tapa tutustua paikalliseen kulttuuriin.
3. Panosta ihmisen kohtaamiseen. Verkostoituminen on yksi tärkein tapahtuma ihmisten välillä.
4. Uskalla puhua. Omaa aksenttia ei tarvitse hävetä. Opettele uusia kieliä.
5. Uskalla maailmankansalaiseksi. Suomi on vain pieni osa maailmaa.

Rikun ja Tunnan luento keräsi perjantai-iltapäivänä Otakaari 1:n A-salin täyteen innokasta yleisöä, jolla riitti kysymyksiä.

Kuvat: Aki-Pekka Sinikoski

Ajattele, jos voisit lähettää paketin, palauttaa kirjaston kirjat ja noutaa vuokraamasi tavarat yhdellä luukulla, vain älypuhelimen näyttöä pyyhkäisemällä. Kuulostaa tulevaisuushifisteltyltä, mutta voi olla arkea ennen kuin huomaammekaan, tietävät Aalto-yliopiston professori Ahti Salon vetämän, alustatalouden mahdollisuuksia ja riskejä tutkivan strategisen PVN-tutkimushankkeen osallistujat.

Alustat tai platformit ovat jaettuja resursseja, jotka toimivat erilaisten innovaatioekosysteemien pohjana. Niiden mahdollistaja on valtavalla vauhdilla kehittynyt ja kaikkialle tunkeutunut tietotekniikka, mutta Ahti Salo korostaa, että alustat ja niille muodostuva talous ovat paljon muutakin.

– Tässä yhdistyvät teknologiabisnes, liiketoimintamallit, ympäristö ja julkinen valta, hän sanoo ja Senior Adviser Juhani Strömberg nyökkää vieressä.

– Viimeiset vuosikymmenet olemme olleet todistamassa tietotekniikan tuloa kaikille elämänalueille. Seuraavaksi näemme, miten suurin osa elämänalueista mullistuu sen takia, pitkän uran liike-elämässä tehnyt Strömberg uskoo.

Liikkuminen palveluna

Strömbergin mukaan yhden luukun postitus-palautus-vuokraus on hyvä esimerkki siitä, miten alustatalouden toiminnot ovat yleensä puhtaasti digitaalisen sijaan monista kerroksista koostuvia hybridejä.

– Meillä on jo olemassa koko systeemin fyysinen pohja, eli esimerkiksi tässä tapauksessa pakettiautomaattiverkko. Sitä voisi mainiosti hyödyntää kirjastopalveluissa, kuten pääkaupunkiseudun Helmetissä, niin, että esimerkiksi suosituimmat kirjat eivät kävisi kirjaston hyllyissä milloinkaan, vaan kiertäisivät suoraan asiakkaalta asiakkaalle pakettiautomaattiverkon kautta. Samaa verkkoa voisivat käyttää muutkin potentiaaliset palvelut kuten verkkokauppa ja erilaiset tavaranvuokraus- ja kierrätyspalvelut. Kuluttajan kannata kaikki olisi hallittavissa helppokäyttöisellä mobiilisovelluksella.

Kerroksellisuus, helppokäyttöisyys ja käyttäjän tarpeiden ensisijaisuus ovat avainasemassa myös maailmallakin innostusta herättäneessä Liikkuminen palveluna -hankkeessa. Sen tarkoitus on yhdistää kaikki kuljetusmuodot yhdeksi palveluksi niin, että käyttäjä voisi helposti valita tarpeisiinsa parhaan reitin ja pystyisi maksamaan matkan puhelimellaan.

 – Suomi on muuten ainoa maa, jossa Uber ja taksiliitto on saatu alustatalouden kehittymistä hyvin edustavan MaaS (Mobility as a Service)-hankkeen myötä saman pöydän ääreen kehitystyöhön, Strömberg hymyilee.

Pienessä, rajallisten resurssien maassa yhteistyöllä ja yhteisellä päämäärällä on suuri merkitys.

Pienessä, rajallisten resurssien maassa yhteistyöllä ja yhteisellä päämäärällä onkin suuri merkitys. Strömbergin mukaan nyt on myös valittava huolella ne asiat, joita kannattaa olla tekemässä itse ensimmäisten joukossa.

– Loput meidän on helppo diginatiivina ja korkeasti koulutettuna maana omaksua muilta, jos olemme tarkkoina.

Tietoa on – mitä sillä tehdään?

Alustataloudessa suuria mahdollisuuksia – ja uhkakuvia – löytyy Suomen kannalta muun muassa valmistavasta teollisuudesta. Väitöskirjaa teollisista palveluverkostoista valmisteleva Ville Eloranta myöntää, että esimerkiksi teräs taipuu huonosti alustabisnekseen.

– Meidän pitäisikin ajatella kokonaista teollisuudenalaa, vaikka rakentamista, alustataloutena niin, että luodaan tuotteeseen älykästä potentiaalia ominaisuuksien innovointiin avoimessa toimijaverkostossa ja mietitään, miten rakennelmien koko elinkaari saadaan hyödynnettyä. Näin meillä olisi muitakin kilpailuvaltteja kuin se, kuinka halpaa, kevyttä tai kovaa materiaalia osaamme valmistaa, hän painottaa.

Toinen lupaava alue on terveydenhoito. Elorannan mielestä sen ympärille voisi syntyä Suomessa hyvin merkittävää alustatoimintaa, koska tekninen perusta on pitkälti valmiina.

– Yhä useampi kerää omista liikuntatottumuksistaan ja elintoiminnoistaan dataa. Mutta normaalikäyttäjälle tarkoitettua palvelua, joka tekisi kerätyn datan perusteella konkreettisia ehdotuksia ja suunnitelmia terveyden parantamiseksi ja ennen kaikkea sairauksien välttämiseksi, ei ole laajasti käytössä edes Yhdysvalloissa, hän kertoo.

Monipuolisten tietoaineistojen hyödyntäminen on Ahti Salon mielestä alustatalouden avainkysymyksiä. Esimerkiksi Uber ei ainoastaan yhdistää kyydin tarjoajia ja tarvitsijoita, vaan palveluun kertyy myös tietoa ihmisten tavoista liikkua. Suomen terveydenhoidon tietokannoissa on valtavat määrät dataa – kysymys on, mitä sillä voisi ja pitäisi tehdä?

– Nämä aineistot ovat usein alustojen kulmakivenä, Salo korostaa.

– Ennen ajateltiin, että sovellukset piti määritellä etukäteen. Nyt ymmärretään, ettei ennalta voi aina tietää, mitä käytettävissä olevan tiedon pohjalta halutaan tehdä. Siksi on mielekkäämpää tarjota rajapintoja, joiden päälle erilaisia uusia sovelluksia voidaan rakentaa. Näille sovelluksille on tyypillistä verkostojen kautta rakentuva vipuvaikutus: mitä enemmän käyttäjiä alustalla on, sen toimivammaksi ja kiinnostavammaksi se tulee.

Puskureita ja koulutusta

Alustatalouteen liittyy monia yhteiskunnan ja yksilön kannalta kriittisiä kysymyksiä. Yksi niistä on työ ja sen mahdollinen katoaminen. Jos kirjoja ei tarvitse hyllyttää eikä hotellihuoneita välittää, miten käy työnsä menettäneille ihmisille? Kolmikko suhtautuu tulevaisuuteen toiveikkaasti – tietyin varauksin.

Se, mikä on riittävä peruskoulutuksen taso, on yhteiskuntapoliittisesti isoimpia kysymyksiä.

– Tämä ei ole historian ensimmäinen mullistus, Eloranta muistuttaa.

– Uusia työpaikkoja on aina tullut lisää ja uskon, että näin käy jatkossakin. Alustataloudessa muutos voi kuitenkin olla hyvin nopea, joten instituutioiden pitää olla hereillä: antaa muutoksen tapahtua, mutta myös tarjota riittävä puskuri niille, joita muutos ehkä jonkin aikaa kohtelee kovin.

Strömbergin mielestä huomio pitää kiinnittää ennen kaikkea koulutukseen.

– Se, mikä on riittävä peruskoulutuksen taso, on yhteiskuntapoliittisesti isoimpia kysymyksiä tänään. Mitä ihmisten pitää tulevaisuudessa osata, jotta he pystyvät sopeutumaan nopeisiin muutoksiin?
 

Lehden Avauksia-palstalla Kauppakorkeakoulun dekaani Ingmar Björkman toteaa, että menestyäkseen työelämässä valmistuvilla on oltava oman alansa syvän tietämyksen lisäksi myös kokemusta ja oppia kansainvälisessä ympäristössä toimimisesta.

Pääartikkeli esittelee, miten käytäntö ja yritysten todellisuus voidaan yhdistää tiiviisti opintoihin. Esimerkkinä on kansainvälinen CEMS-koulutusohjelma, josta kertoo muiden muassa ohjelman alumni, Marimekon toimitusjohtaja Tiina Alahuhta-Kasko.

Oho-tarinassa Executive in Residence Bruce Oreck kertoo, miten päätyi Alaskan vuorenhuipun sijasta Grand Canyonin pohjalle – ja uransa alkuun.

Kuka-palstan alumnihaastattelussa startup-yrittäjä, konsultti Tiina Zilliacus kehottaa yrittäjiksi aikovia pitämään monta rautaa tulessa: vain yhteen asiaan keskittyminen on riski.

Kolumnissa toimittaja, yrittäjä Paula Salovaara pohtii työelämän muutosta ja ammattien välisten rajojen hälvenemistä.

Kuvareportaasi Siellä avaa jännittävän näkymän Nevadan autiomaassa järjestettyyn Burning Man -festivaaliin. Kymmenkunta aaltolaista osallistui spektaakkeliin Aalto on Fire -projektissa ja oli tiettävästi ensimmäinen yliopistotaustainen tiimi tapahtuman historiassa.

Aalto University Magazine on saatavilla Aalto-yliopiston kampuksilla. Näköislehti on luettavissa issuu.com-sivustolla, ja artikkeleiden englanninkielisiä käännöksiä on osoitteessa aalto.fi/magazine.

Yhteisluominen kehittää mediasisältöjä ja journalistisia käytäntöjä. Tämä kävi ilmi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Professor of Practice Nando Malmelinin vetämässä ”Creative leadership in media management” -tutkimushankkeessa, jossa pureuduttiin luovuuden johtamiseen media-alan organiaatioissa ja verkostoissa.

Tapaustutkimusten kohteiksi valittiin aikakauslehtien kustantamiseen erikoistuneen A-lehdet Oy:n Demin ja Lilyn toimitukset. Ne ovat tunnettuja kehittyneestä ja menestyksekkäästä yhteistyöstä verkkoyhteisöjen kanssa.

– Aikakauslehtiala on erityisen kiinnostava sektori median muutoksia analysoitaessa, sillä vahvojen perinteiden kyllästämä toimiala muuttuu poikkeuksellisen nopeasti. Alan yritykset ovat siirtyneet painettujen julkaisujen tuottajista laajemmin monimediasisältöjen tuottajiksi. Tämä edellyttää uusien toimintatapojen, konseptien ja liiketoimintamallien luomista. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaisten perinteisiä kanavia, mediaratkaisuja ja palveluja yhdistävien alustojen, mediabrändien laajennusten ja sisällöllisten kumppanuuksien kehittäminen, Nando Malmelin kertoo.

Itsenäisempiä toimijoita

Malmelinin mukaan median yleisöistä ja käyttäjistä on tullut on yhä itsenäisempiä toimijoita, joilla on aiempaa enemmän vaikutusvaltaa mediasisältöihin sekä niiden ideoimiseen, luomiseen, tuotantoon ja jakeluun. Mediayritykset luovat ja kehittävät sisältöjä yhä enemmän yhdessä aktiivisten yleisöjen, yhteisöjen ja kumppanien kanssa.

Tutkimuksessa keskityttiin erityisesti mediabrändin toimitusten ja organisaation ulkopuolisen käyttäjäyhteisön väliseen yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen sisältöjen tuottamisessa, jakelussa ja kehittämisessä. Tutkimuksen mukaan aktiivinen verkkoyhteisö mahdollistaa yleisön syvällisen ymmärtämisen, kuluttajien tarpeiden ja toimintaympäristön tuntemisen sekä käyttäjien voimakkaan sitoutumisen.

Media-alan verkkoyhteisöistä on toistaiseksi vain vähän systemaattisesti tuotettua tutkimustietoa ja ammattialalla niitä koskevat käytännöt ovat vasta kehittymässä.

Tutkimushankkeen rahoitti Helsingin Sanomain Säätiö, ja se toteutettiin Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun johtamisen laitoksen organisaatioviestinnän yksikössä. Tutkimushankkeesta on julkaistu myös Malmelinin ja Mikko Villin toimittama kirja ”Mediajohtaminen – Näkökulmia uudistuvaan media-alaan” (Gaudeamus, 2015).

Raportti tutkimuksen tuloksista (Helsingin Sanomain Säätiö)

Tutkimuksen tulokset on julkaistu seuraavissa artikkeleissa:

Malmelin, Nando & Villi, Mikko (2015): Co-creation of what? Modes of audience community collaboration in media work. Converge: The International Journal of Research into New Media Technologies.
Linkki julkaisuun: con.sagepub.com/content/early/2015/06/30/1354856515592511.abstract

Malmelin, Nando & Villi, Mikko (2015): Audience community as a strategic resource: Emerging practices. Journalism Practice.
Linkki julkaisun abstraktiin: www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/17512786.2015.1036903

Yhteydenotot ja lisätietoja:
Nando Malmelin
Professor of Practice
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Puh. 040 524 8094
nando.malmelin@aalto.fi