Elokuussa Kauppakorkeakoulussa professorina (taso 1) aloittanut Martikainen on itse mukana mm. Keskuskauppakamarin toiminnassa. Hän sai kutsun myös ministeri Häkämiehen asettamaan keskusteluryhmään, joka tarkastelee kaivosteollisuuden kehittämistä Suomessa.

Kaivosteollisuuden kehittäminen on iso asia kansantaloudellisesti, sillä pahin skenaario on, että tuotot valuvat ulkomaille ja saasteet jäävät Suomeen.

- Suomessa tulisi huomattavasti taidokkaammin pyrkiä suojaamaan maan luonnonvaroja ja resursseja. Tulevaisuudessa tärkeät luonnonvarat sekä muut perusraaka-aineet kuten ruoka ovat arvokkaampia kuin viimeisten vuosikymmenien aikana on totuttu ajattelemaan. Luonnonvarojen taitava hyödyntäminen on tärkeä osa suomalaista pääomapohjaa. Siten myös tuotantoprosessin tuotot jäisivät Suomen kansantalouden eduksi, eivätkä vain tuotantokustannukset, toteaa Martikainen.

Tiivistä rajat ylittävää yhteistyötä

Martikainen tuntee hyvin Venäjän ja venäläisten tavan toimia. Ne tulivat tutuiksi hänen työskennellessään Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa professorina seitsemän vuotta. Viimeiset kaksi vuotta Martikainen toimi myös yliopiston kansainvälisten asioiden vararehtorina.

- Perustin Lappeenrannassa yhteisen MITIM (Master of International Technology and Innovation Management) -maisteriohjelman Pietarin valtionyliopiston Graduate School of Management’in kanssa. Ohjelmasta valmistuneet opiskelijat saavat kaksoistutkinnon. Ohjelmaan kuuluu tiivis yhteistyö yritysten kanssa, sekä sen tavoitteena on erityisesti kouluttaa Venäjä-osaajia suomalaisten yritysten tarpeisiin.

MITIM ohjelman lisäksi Martikainen perusti myös strategisen rahoituksen kansainvälisen  maisteriohjelman Lappeenrantaan. Vararehtorina hän vastasi koko yliopiston kansainvälisyyden ja rakenteiden kehittämisestä. Parin vuoden aikana yliopistossa saatiinkin aikaan merkittävä ilmapiirin muutos.

Aalto-yliopisto muuttaa korkeakoulujärjestelmää

Mikä sai hänet sitten siirtymään Aalto-yliopistoon?
- Aalto-yliopisto on kansallisesti tärkeä hanke koko korkeakoulujärjestelmän kannalta. Aalto-yliopisto pyrkii mielestäni oman kehittämisensä kautta koko suomalaisen korkeakoulusektorin kehittämiseen, ja sen avulla muutetaan järjestelmää.

- Lisäksi ehdin jo tehdä niin paljon yhdessä organisaatiossa, että oli aika jatkaa eteenpäin. Myös 180 kilometrin työmatka vaikutti päätökseeni, toteaa Martikainen.

Martikainen on omien sanojensa mukaan paluumuuttaja: hän työskenteli Kauppakorkeakoulun omistuksessa olleen LTT Tutkimus Oy:n rahoitusinstituutin johtajana 1999-2000.

Tällä hetkellä Martikainen vetää Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimushanketta, jossa selvitetään, miten pk-yritykset selviävät finanssikriisistä. Erityisesti tutkimuksessa perehdytään yritysten sisäisiin rakenteisiin, esimerkiksi omistajuuden ja yrittäjäorientaation vaikutuksiin pk-yritysten kannattavuuteen erityisesti talouskriisin aikana.

Perhe, lapset ja harrastukset tasapainottavat arkea. - Elämässä täytyy olla hyvä balanssi ja arki tuo tehokkaan vastapainon elämään, hän toteaa.

Kuluttaja-asiakkaiden halu käyttää mobiilipalveluja näkyy myös älypuhelinten sekä nettiselailun ja – hakujen voimakkaassa kasvussa viimeisen vuoden aikana.  - Asiakkaat ovat ahkerimpia käyttämään palveluja, kuin yritykset tarjoamaan niitä, toteaa DiViA -foorumin mobiilimarkkinoinnin barometrin toteuttaneen NearMe Services Oy kehitysjohtaja Nils Lagerström.

Valtaosa, 94 % mobiilipalveluja tarjoavista yrityksistä kertoo ”kasvattavansa” tai ”kasvattavansa merkittävästi” palvelutarjontaansa seuraavan 12 kuukauden aikana. Vastaava luku vuosi sitten oli 83 %. Myös barometrin muut keskeiset mittarit osoittavat nyt noin 10 % nousua. Yritykset mainitsevat keskeisimmiksi tavoitteiksi asiakaspalvelun ja asiakastyytyväisyyden parantamisen.

- Mobiilipalvelujen käyttö elää nyt selkeää nousukautta, kiteyttää Lagerström.
- Vastaava kehitys on hyvin vahva USA:ssa, Englannissa ja naapurimaassa Ruotsissa. Monet uudet palveluideat leviävät sieltä Suomeen myös kansainvälisten ketjujen kautta. Suomi on nyt siirtymässä samalle kehitysuralle, joka alkoi USA:ssa jo pari vuotta sitten, Lagerström jatkaa.

Tavoitteena parempi asiakaspalvelu

Tutkituista yrityksistä 38 % tarjoaa jo mobiilipalveluja asiakkailleen. Tämän lisäksi 27 % % yrityksistä parhaillaan kokeilee tai suunnittelee palveluja. Yleisin palvelu perustuu mobiili Internet sivuihin, joita tarjoaa nyt noin kolmannes ja vuoden päästä kaksinkertainen määrä. Vuonna 2011 vain joka kuudes tarjosi mobiili Internet palveluja. Toiseksi yleisin teknologia on edelleen tekstiviestit. Päätelaitteeseen ladattavat sovellukset tulevatkin vasta kolmannella sijalla.

Yleisimmät mobiilipalvelut liittyvät verkkokauppaan ja mainontaan sekä asiakaspalautteen keräämiseen. Jatkossa yritykset aikovat lisätä panoksia QR-koodien hyödyntämiseen, kampanjointiin ja sosiaaliseen mediaan. Tableteille räätälöidyt palvelut eivät ole vielä nousseet kärkeen.

Oman toiminnan muuttaminen hidasteena

Vaikka yritykset näkevät mobiilin potentiaalin osana monikanavaista ja Internet-keskeistä toimintamallia, useimmissa yrityksissä mobiilimarkkinoinnin budjetti on vielä alle prosentin koko markkinointibudjetista. Haasteina pidettiin ajan riittämättömyyttä, pulaa osaavista ihmisistä sekä integrointia muihin järjestelmiin. - Oman toiminnan uudistaminen näyttää olevan hidasteena, kun pitäisi vastata uuteen kuluttajakäyttäytymiseen ja panostaa mobiilikanavaan,  toteaa Nils Lagerström.

Mobiilimarkkinoinnin barometri 2012 kartoitti nyt kolmannen kerran yritysten näkemyksiä mobiilipohjaisesta markkinoinnista ja asiakkaille tarjottavista asiointipalveluista. Aalto EE:n digitaalisen liiketoiminnan foorumin DiViAn ja Near Me Servicesin yhteistyössä tehty tutkimus toteutettiin haastatteluina ja sähköpostikyselynä syyskuussa 2012.

Siihen osallistui 71 yritystä useilta eri toimialoilta: kauppa, pankit ja vakuutusyhtiöt, media, matkailu, joukkoliikenne, asuminen, urheilu, terveydenhuolto, energia ja kuluttajatuotteiden valmistajat. Vastaajina olivat markkinointi- ja kehitysjohtajat, ja heidän näkemyksensä olivat samansuuntaiset – eli asioita pohditaan yrityksissä yhdessä.

Mobiilimarkkinoinnin barometri 2012

Lisätietoja: Nils Lagerström, NearMe Services Oy puh. 040 706 4240, nils.lagerstrom@nearme.fi
Lisätietoja Aalto EE:n DiViA-foorumista: Anu Peltola, puh. 040 501 4318, anu.peltola@aaltoee.fi

DiViA
DiViA on Aalto University Executive Educationin digitaalisen liiketoiminnan, markkinoinnin ja asiakkuuksien johtamisen foorumi.
DiViA -foorumi muodostuu aktiivisista toimijoista, markkinoijista, palveluntarjoajista sekä tutkijoista. DiViA järjestää seminaareja, joiden sisällöt uudistuvat vuosittain. Digitaalisen markkinoinnin ja asiakkuuksien johtamisen edelläkävijät ovat jo mukana DiViAssa. Lisätietoa löytyy osoitteesta www.divia.fi

 Aalto EE
Aalto University Executive Education (Aalto EE) tarjoaa korkealaatuisia liikkeenjohdon kehittämispalveluja hyödyntäen Aalto-yliopiston ja kansainvälisen verkoston osaamista. Aalto EE:n missiona on rakentaa parempi maailma paremmalla johtajuudella ja kasvattaa uusi johtajasukupolvi. Yhtiön vahvuuksia ovat globaali toimintamalli ja monipuolinen tarjonta. Suomen ja Singaporen lisäksi Aalto EE tarjoaa ohjelmia Puolassa, Ruotsissa, Etelä-Koreassa, Taiwanilla, Kiinassa, Indonesiassa ja Venäjällä.

Sosiaalisen yrittäjyyden asiantuntija, Dachis Groupin Euroopan-johtaja Lee Bryant vieraili Kauppakorkeakoulussa 16. lokakuuta Aalto Global Impact -hankkeen kutsumana.

Bryant valotti sosiaalisia innovaatioita uuden hyvinvoinnin luojana ja sitä, miten niistä rakennetaan uudenlaista yrittäjyyttä. Esimerkiksi kriisitilanne voi tarjota mahdollisuuden luoda ennen näkemättömiä ratkaisuja, yllättäviä palveluja ja miksei myös uudenlaista liiketoimintaa.

Bryant tykitti kuulijoilleen – hillittyyn brittiläiseen tapaan – hengästyttävän määrän tosielämän tapauksia maailmalta. Hän käytti myös itseään esimerkkinä.

– Ennen vanhaan olisin varmaan paiskinut töitä tehtaassa, kuten isäni. En ole koskaan havitellut työtä, jossa käärisin rutosti rahaa, vaan olen aina ollut ihmisen puolella. Onneksi siihen voi nykymaailmassa tarttua. Itselleni tuon mahdollisuuden tarjosi internet.

Lee Bryantin luentoa kommentoitiin reaaliaikaisesti verkossa.

Verkostot ja verkkopalvelut olivat luennon keskiössä. Niiden avulla muutettiin maailmaa – tai ainakin bosnialaisen Kozaracin kylän oloja ­– 2000-luvun alussa (kozarac.ba). Sotaa paenneet asukkaat palasivat koteihinsa ja aloittivat jälleenrakentamisen seurattuaan verkosta kylänsä tilannetta. Avoimen verkossa tapahtuvan viestittelyn avulla he saattoivat säilyttää yhteyden toisiinsa ja valaa luottamusta tulevaan.

Erityisen kiinnostava oli myös esimerkki uudesta brittiläisestä sosiaalipalvelumallista (participle.net). Ylhäältä alas suuntautuvan byrokraattisen ohjailun sijasta sosiaalihuollon työntekijät tulevat avun tarpeessa olevien perheiden tasolle: esimerkiksi muuttavat joksikin ajaksi asumaan heidän kanssaan, heidän koteihinsa.

– Sosiaalipalvelut tarkoittavat yleensä vain erilaisten lomakkeiden täyttämistä, eivät ihmisten kohtaamista. Meidän tulisi kuitenkin muistaa, että pahin mahdollinen tilanne yhteiskunnassa syntyy, kun ihmiset menettävät arvokkuutensa, itsekunnioituksensa.

Lee Bryantin mukaan nykyinen länsimainen yhteiskuntarakenne tai hallinto ei ehkä enää halua tai välttämättä edes kykene korjaamaan tilannetta. Siihen tarvitaan ihmisiä.

– Aikamme uusi supervalta syntyy verkostoista ja yhteisestä päämäärästä.

Teksti: Paula Haikarainen

Katso myös

Aalto Global Impact (aaltoglobalimpact.org)

Dachis Group (dachisgroup.com)

DI Johanna Kuusiston väitöstutkimuksen mukaan tämä johtuu käytännön syistä, kuten esimerkiksi tiukoista projektiaikatauluista. Kuusiston väitöskirja tarkastetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa tällä viikolla.

Tämänhetkinen käsitys kulttuureista ei riittävästi selitä kulttuurierojen vaikutuksia käytännön projektitoiminnassa. Kansallisilla kulttuurieroilla tarkoitetaankin usein vain tiettyyn kansallisvaltioon tiiviisti liittyviä poliittisia ja oikeudellisia järjestelmiä.

Lukuisat tekijät vaikuttavat projekteihin

Tulosten mukaan yritysten pitäisi huomioida myös poliittiset ja oikeudelliset järjestelmät monikulttuurisessa projektitoiminnassa. Lisäksi toimialojen, ammattikuntien ja organisaatioiden omat kulttuuriset erityispiirteet vaikuttavat projekteihin.

Nämä ulkoisten toimintaympäristöjen erot vaikeuttavat usealla toimialalla toimivan yrityksen sisäisten toimintojen yhdenmukaistamista. Ne vievät myös huomion ulkoisista haasteista yrityksen sisäiseen organisoitumiseen. Kulttuurierojen moninaisuus vaikeuttaa yrityksen yhdenmukaista projektijohtamista ja yksittäisten projektien johtamista.

Kulttuurierojen vaikutukset haasteista mahdollisuuksiksi

Kuusiston tutkimus paljastaa, kuinka yksittäiset suomalaiset projektipäälliköt ovat ”navigoineet” monikulttuurisissa projekteissa. Tulosten mukaan kulttuurierot aiheuttavat pääasiassa haasteita ja kielteisiä vaikutuksia projektien etenemiseen erityisesti organisaatiotasolla. Sen sijaan yksittäinen projektipäällikkö löytää erilaisuudesta myös mahdollisuuksia.

Tutkimuksen mukaan monikulttuuristen projektien haasteiden ratkaisu riippuu asiayhteydestä. Siten projektipäällikön on osattava muuttaa lähestymistapaansa aina tilanteen vaatimalla tavalla.

Väitöstilaisuus

DI Johanna Kuusiston organisaatiot ja johtaminen -aineeseen kuuluva väitöskirja Essays on managing cultural impacts in multinational projects tarkastetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa perjantaina 26.10.2012 klo 12.00.

Vastaväittäjänä toimii Prof. Dr. Patricia Wolf (Lucerne University of Applied Sciences and Arts) ja kustoksena professori Risto Tainio.

Tiedotusvälineiden edustajat voivat tiedustella ilmaiskappaleita Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun viestinnästä, viestinta-biz(at)aalto.fi tai puh. 050 566 5673. Maksullisen väitöskirjan voi tilata sähköpostitse osoitteesta: julkaisut(at)vtt.fi.

Kuusiston väitöskirja pdf-tiedostona

Lisätietoja: Johanna Kuusisto, johanna.kuusisto(at)vtt.fi, puh. 040 7609 175.

Virtuaalimaailma muuttaa liiketoimintaa ja työskentelytapoja vääjäämättä. Aalto EE yhdessä Microsoftin kanssa tarjoaa nyt liikkeenjohdon koulutusohjelman, joka auttaa ymmärtämään virtuaalisen toimintaympäristön erityispiirteet, haasteet ja mahdollisuudet.

Perinteiset johtamisen mallit eivät enää toimi. Liikkeenjohdon haaste on ymmärtää kokonaisvaltainen muutos liiketoimintamalleissa, johtajuudessa ja organisaatiokulttuureissa. Pelkkä teknologian hyödyntäminen työn tehokkuuden ja joustavuuden lisäämiseksi ei riitä.

- Tässä ajassa vapaa-aika ja työ limittyvät. Paitsi työntekijät, myös johtajat joutuvat uudistumaan. Työn tekemisen normien ja infrastruktuurin on joustettava eivätkä ne voi nojata enää fyysiseen läsnäoloon ja suoritteiden raportointiin. Johdon on yhä keskeisempää onnistua tuottamaan merkityksen ja yhteisyyden tuntua jatkuvasti muuttuvissa tilanteissa liikkuville tiimeilleen, sanoo Aalto-yliopiston vieraileva professori ja Aalto EE:n toimitusjohtaja Pekka Mattila. Mattila puhui tänään Microsoftin Business Summit -tapahtumassa virtuaalisen toimintaympäristön vaikutuksista työhön.

- Nykyajan tietointensiiviset organisaatiot ja työntekijät tarvitsevat entistä parempia välineitä ja ratkaisuja viestintään, ryhmätyöskentelyyn ja päätöksentekoon. Kun teknologia on helppokäyttöistä, inspiroivaa ja nopeasti omaksuttavaa, jää aikaa älykkäälle työnteolle ja yhteistyölle. Olemme erittäin iloisia voidessamme yhdistää voimamme Aalto-yliopiston Executive Educationin kanssa tässä koulutusohjelmassa, jossa teknologia ja johtaminen täydentävät toisiaan ainutlaatuisella tavalla, Microsoft Oy:n markkinointi- ja liiketoimintajohtaja Anthony Gyursanszky toteaa.

Kansainväliset huippunimet, kuten professori Julian Birkinshaw London Business Schoolista, tohtori Niklas Myhr Chapman Universitystä Kaliforniasta ja professori Liisa Välikangas Aalto-yliopistosta luennoivat Leading in the Virtual World -ohjelmassa.

Ylimmälle liikkeenjohdolle suunniteltu ohjelma pureutuu teemaan strategialähtöisesti ja käsittelee liiketoiminnan kehitys- ja muutostarpeita sekä muutoksen luomia mahdollisuuksia virtuaalisessa maailmassa. 

Lisätietoja

Aalto University Executive Education
Tia Pulli, Development Manager
Puhelin +358 10 8373 750
tia.pulli@aaltoee.fi

Microsoft Oy
Anthony Gyursanszky, markkinointi- ja liiketoimintajohtaja
Puhelin: +358 400 610 999
anthony.gyursanszky@microsoft.com

Lisätietoja Leading in the Virtual World -ohjelmasta

Aalto EE

Aalto University Executive Education (Aalto EE) tarjoaa korkealaatuisia liikkeenjohdon kehittämispalveluja hyödyntäen Aalto-yliopiston ja kansainvälisen verkoston osaamista. Aalto EE:n missiona on rakentaa parempi maailma paremmalla johtajuudella ja kasvattaa uusi johtajasukupolvi. Yhtiön vahvuuksia ovat globaali toimintamalli ja monipuolinen tarjonta. Suomen ja Singaporen lisäksi Aalto EE tarjoaa ohjelmia Puolassa, Ruotsissa, Etelä-Koreassa, Taiwanilla, Kiinassa, Indonesiassa ja Venäjällä. Aalto EE:lla on kolme arvostettua laatuleimaa eli akkreditointia: AACSB, AMBA ja EQUIS ja edustaa näin ollen 0,4 prosentin maailmanlaajuista parhaimmistoa.

Microsoft

Vuonna 1975 perustettu Microsoft on maailman johtava ohjelmistotuotteiden, -ratkaisujen ja -palveluiden toimittaja, joka auttaa yrityksiä, organisaatioita ja ihmisiä hyödyntämään tietotekniikan mahdollisuuksia uusilla innovatiivisilla tavoilla. Suomessa Microsoftin palveluksessa työskentelee 280 henkilöä, joiden visiona on yhdessä yli 3000 yhteistyökumppanin kanssa auttaa asiakasta menestymään Microsoftin ratkaisujen avulla. Maailmanlaajuisesti Microsoftilla on noin 94 000 työntekijää yhteensä 112 maassa. Heinäkuussa 2012 päättyneenä tilivuonna Microsoftin liikevaihto oli 73,72 miljardia US dollaria.

Kyky hahmottaa laajoja ja monimutkaisia kokonaisuuksia, valmius toimia monikulttuurisessa ympäristössä, yrittäjähenkisyys, eettiset valinnat sekä ryhmätyöskentely- ja vuorovaikutustaidot ovat työelämässä entistä tärkeämpiä taitoja.

Tarpeisiin vastatakseen kauppatieteiden kandidaatintutkinnon sisältö on uudistettu. Syksyllä 2013 aloittava ohjelma kehittää tiedollisten taitojen ohella opiskelijan taidollisia ominaisuuksia.

- Kiinnitämme huomiota opiskelijoidemme kykyyn hahmottaa kokonaisuuksia sekä ajatella kriittisesti, analyyttisesti ja eettisesti. Opiskelijoistamme kehittyy yrittäjähenkisiä vastuunottajia, jotka toimivat rakentavasti työyhteisössä ja ryhmissä ja heillä on hyvä kyky ilmaista itseään sekä kirjallisesti että suullisesti, kertoo Helsingin kandidaattiohjelman vetäjä, professori Seppo Ikäheimo.

-  Teemme mahdolliseksi opintojen suorittamisen myös muissa Aalto-yliopiston  korkeakouluissa. Lisäksi lisäämme poikkitieteellisyyttä kauppatieteellisen alan sisällä.

Opetuksessa korostuu pienryhmäopetus

Ohjelma etenee laaja-alaisesta ja kokonaisvaltaisesta liiketaloustieteiden tarkastelusta kohti yhtä erikoistumisaluetta. Ohjelmassa voi erikoistua johtamiseen, markkinointiin, viestintään, laskentatoimeen, yritysjuridiikkaan, rahoitukseen, taloustieteeseen tai liiketoiminnan teknologiaan. Erikoistumisalueiseen haetaan ensimmäisen lukuvuoden päätteeksi. Yhteensä kandidaatintutkinnon suorittaminen kestää kokopäiväisesti opiskellen kolme vuotta.

Opetusmetodeissa korostuu pienryhmäopetus sekä opetusteknologian ja sähköisten oppimateriaalien aiempaa tehokkaampi hyödyntäminen. Uuden kandidaattiohjelmaan suunnitteluun osallistuneet opiskelijat korostivat opettajien ja opiskelijoiden tiiviin yhteistyön tärkeyttä.

Helsingin kandidaattiohjelma Otaniemeen vuonna 2015

Seuraava suuri askel on Helsingin kandidaattiohjelman siirtyminen Otaniemeen vuonna 2015.

-   Olemme suunnitelleet Otaniemeen valmistuvien kandidaattiopetuksen tiloja sisällöt edellä. Tilojen täytyy tukea osallistumista sekä opiskelijoiden ja opettajien läheistä työskentelyä. Tilojen suunnittelussa kiinnitämme huomiota pienryhmätyöskentelytiloihin sekä mahdollisuuteen hyödyntää monipuolisesti opetusteknologiaa.

Vuonna 2013 aloittavan Helsingin kandidaattiohjelman opetuskieli on suomi. Kauppatieteellisen alan toinen kandidaattiohjelma on Mikkelissä, ja sen opetuskieli on englanti. Helsingin kandidaattiohjelmaan hyväksytyt opiskelijat saavat tutkinnonsuoritusoikeuden myös kauppatieteiden maisterin tutkintoon.

Vuonna 2013 aloittavan kandidaattiohjelman kuvaus ja opintorakenne

Tämä käy ilmi KTM Outi Somervuoren Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluun tekemästä väitöskirjasta. Somervuori tutki väitöskirjassaan ostajien hintakäyttäytymisen psykologiaa ja pyrki ymmärtämään kuluttajien välillä epäjohdonmukaiselta tuntuvia valintoja sekä ostopäätökseen vaikuttavia tekijöitä.

Usein yritykset olettavat, että ostajat tietävät tarkasti arvioimiensa tuotteiden hinnat ja vertaavat niitä tuotteesta saamaansa hyötyyn. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että kuluttajat harvoin muistavat juuri ostamansa tuotteen hinnan tai muistavat sen huonosti. Nämä tulokset ovat ihmetyttäneet niin tutkijoita kuin yrityksiäkin. Tulokset ovat herättäneet epäilyksiä, ettei hinta olisi tärkeä osa ostopäätöstä tai että kuluttajat eivät osaa tehdä järkeviä ostopäätöksiä.

Somervuoren mukaan myyjän oletus, että ostaja vertaa hintaa tuotteesta saamaansa hyötyyn, on väärä. Ostaja vertaa tuotteesta saamaansa hintamielikuvaa sisäiseen referenssihintaansa. Referenssihinta on ostajan arvio siitä mikä tuotteen hinta kuuluisi olla. Ostopäätökseen vaikuttaa se, minkälaisen tunteen tuotteen hintamielikuva saa aikaan ostajassa suhteessa sen referenssihintaan.

Ostoksen hyvyys jää muistiin, mutta tarkka hinta unohtuu

Tutkimuksen mukaan juuri ostettujen tuotteiden hintojen unohtaminen ei johdu siitä, että kuluttajat eivät ottaisi huomioon hintoja tehdessään ostopäätöksiä. Päinvastoin, kuluttajat tietävät yleensä tarkasti, oliko juuri tehty ostos edullinen tai kallis. Hintojen unohtaminen johtuu ihmisen muistiprosessista. Pitkäkestoiseen muistiin ei aina tallennu tietoa tarkasta hinnasta vaan arviointiprosessin lopputulos – oliko ostos kuluttajan mielestä hyvä vai huono.

Somervuori tutki väitöskirjassaan erityisesti referenssihinnan vaikutusta ostopäätökseen ja miten tunteet ja motivaatio vaikuttavat tähän prosessiin. Tunteiden ja motivaatioiden vaikutusta selvitettiin psykofysiologisten mittareiden avulla. Mittaamalla kasvolihasaktiviteettia (EMG) ja ihon sähkönjohtavuutta (EDA) sekä aivosähkökäyrää (EEG) voitiin tutkia ostopäätökseen liittyviä psykologisia prosesseja ostopäätöksen eri vaiheissa. Tutkimuksen seuraavassa vaiheessa syvennytään tarkastelemaan niitä keinoja, joilla yritykset voivat vaikuttaa ostajan hintamielikuvaan.

Väitöstilaisuus

Outi Somervuoren (KTM) liikkeenjohdon systeemien aineeseen kuuluva väitöskirja Essays on Behavioral Pricing tarkastetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa tiistaina 30.10.2012 klo 12.15 alkaen (päärakennus, juhlasali, Runeberginkatu 14-16).

Vastaväittäjänä toimii professori Kent Monroe (University of Illinois Urbana-Champaign) ja kustoksena professori Merja Halme. Professori Monroe on johtava hinnoittelun tutkija maailmassa. Hänen tutkimuksensa ostajan hintainformaation prosessoinnista on ollut uraauurtavaa.

Tiedotusvälineiden edustajat voivat tiedustella ilmaiskappaleita Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun viestinnästä, viestinta-biz(at)aalto.fi tai puh. 050 566 5673. Maksullisen väitöskirjan voi tilata sähköpostitse osoitteesta: toolo(at)ayy.fi.

Somervuoren väitöskirja pdf-tiedostona

Lisätietoja: Outi Somervuori, outi.somervuori(at)aalto.fi, 050 60 295

Tämä ilmenee KTM Anna Salosen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemästä väitöskirjasta, jossa tarkastellaan suomalaisten monikansallisten yritysten kehittyviä kilpailustrategioita.

Tutkimuksen mukaan siirtyminen palvelu- ja ratkaisupohjaiseen liiketoimintaan on ollut menestyksekkäintä metalliteollisuuden yrityksissä, joille on muodostunut vuosien saatossa huollettava laitekanta. Mikäli yritykseltä puuttuu laitekannan muodostuma looginen siirtymäpolku ja/tai ympäröivä kilpailuympäristö muuttuu erittäin voimakkaasti, muutos on vaikeampi toteuttaa.

Myös yritysten asenteet estävät usein palveluihin perustuvaan liiketoimintaan siirtymisen, koska yrityksissä tuetaan tuotteisiin eikä palveluihin perustuvaa ajattelutapaa.

Väitöstilaisuus

Kansainvälisen liiketoiminnan aineeseen (johtamisen ja kansainvälisen liiketoiminnan laitos) kuuluva Anna Salosen (KTM) väitöskirja Essays on globalization and evolving competitive strategies of Finnish MNEs, Transitioning from products to services and solutions tarkastetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa perjantaina 2.11.2012 klo 12.00 (Stora Enso ‑sali H-324, 3. krs, Runeberginkatu 22–24, 00100 Helsinki).

Vastaväittäjinä ovat professori Kazuhiro Asakawa (Keio University) ja professori Peter Liesch (University of Queensland). Kustoksena toimii professori Elizabeth Rose. Väitöstilaisuus pidetään englanniksi.

Tiedotusvälineiden edustajat voivat pyytää väitöskirjan ilmaiskappaleita Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun viestinnästä, sähköposti: viestinta-econ@aalto.fi tai puh. 050 566 5673. Väitöskirjan voi tilata sähköpostitse osoitteesta toolo@ayy.fi.

Lisätietoja: Anna Salonen (anna.salonen@aalto.fi), puh. 040 353 8338.

Kirjan kirjoittajat, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professorit Jaakko Aspara, Pekka Mattila ja Henrikki Tikkanen, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen ja Isä Ambrosius kyseenalaistavat johtajuuden muodikkaita "totuuksia" suorapuheisesti ja analyyttisesti. Johtajuuden harhojen tilalle kirjoittajat tarjoavat konkreettisia vaihtoehtoja ja suosituksia.

Kirjan keskeinen väite on, että niin yritysjohtajien, poliitikkojen, virkamiesten, esimiesten kuin tavallisten kansalaistenkin reaktiot moniin muutoksiin ovat harhaisia tai suorastaan virheellisiä. Esimerkiksi työtuntien silmitön mittaaminen, ”omistaja-arvon” hokeminen joka käänteessä ja trendikäs downshiftaaminen ovat yksinkertaisilta ja helpoilta kuulostavia ratkaisuja. Näiden vakioratkaisujen ongelma on, että ne eivät toimi.

Kirjassa kuvatut trendit on liitetty vertauskuvallisesti roomalaiskatolisen tradition kuolemansynteihin: velttous, hekuma, mässäily, kateus, ylpeys, ahneus ja viha.

”Tämä on hieno avaus kustannustoiminnallemme. Tarjoamme korkeatasoista, ajankohtaista ja mielenkiintoista bisneskirjallisuutta. Joulukuussa julkaisemme Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professorin Vesa Puttosen kirjan maailmantaloutta ravistelevasta velkakriisistä”, kertoo Aalto EE:n julkaisutoiminnan johtaja Mikko Laukkanen.

Julkistamistilaisuus on avoin median edustajille:

keskiviikkona 31.10. klo 16-18
valokuvagalleria Laboratory
Erottajankatu 9 B, Helsinki

Ilmoittautumiset ja arviointikappaleiden tilaukset: satu.martikainen@aaltoee.fi

Kirja on saatavilla verkkokaupasta Aalto EE:n verkkosivuilla osoitteessa www.aaltoee.fi/shop ja suurimmissa kirjakaupoissa kautta maan.

Tähän ongelmaan hakee vastauksia KTM, MMM Pertti Luukkaisen Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluun tekemä väitöstutkimus. Luukkainen kehitti väitöskirjassaan systemaattisen neliportaisen mallin, jonka perusteella yritys voi määritellä strategiansa analysoimalla järjestelmällisesti liiketoimintaympäristöä ja omaa toimialaansa. Mallin avulla yritys voi lisäksi sovittaa strategiansa kilpailukykyiseksi omien vahvuuksiensa perusteella.

Aiemmista tutkimuksista poiketen toimiala-analyysissä keskeisessä asemassa olevien toimialan sisäisten strategisten ryhmien tunnistamiseen sovelletaan mikroteoreettista tuotantofunktiota. Funktion avulla kuvataan erilaisten tuotantopanosyhdistelmien ja tuotoksen välistä riippuvuutta. Tuotantopanosten hinta- ja käyttösuhteet ovat ratkaisevia, kun yritys pyrkii taloudellisesti mahdollisimman hyvään tulokseen omassa liiketoimintaympäristössään.

Suomen kasvihuonetoimiala empiirisen analyysin kohteena

Strategiaprosessimallia sovelletaan tutkimuksessa voimakkaassa rakennemuutoksessa olevaan kasvihuonetoimialaan. Alalla on panostettu vahvasti tuotantotekniikan parantamiseen, satotasojen nostamiseen sekä sitä kautta kilpailukyvyn ja kannattavuuden parantamiseen.

Tulosten perusteella alan kannattavuus on kuitenkin huonontunut tasaisesti 11 vuoden tutkimusjakson aikana. Menestysmittarina käytetty sijoitetun pääoman tuotto on laskenut koko toimialalla keskimäärin 16 prosenttiyksikköä. Tutkimuksen mukaan tämä johtuu voimistuneesta tuontikilpailusta ja samanaikaisesta tuotantokustannusten nopeasta kohoamisesta.

Tuotantopotentiaalin lisääntyminen on aiheuttanut ylituotantoa suppeilla kotimaisilla markkinoilla ja viennin kehittämiseksi ei ole suunnattu riittävästi voimavaroja. Pelkästään satotasojen nosto tuotantoteknologiaa parantamalla ei ole strategiana riittävä parantamaan alan kannattavuutta. Tuotantokustannukset, tuotantovolyymit ja markkinat on jatkossa saatava kohtaamaan toisensa paremmin. 

Väitöstilaisuus

KTM, MMM Pertti Luukkaisen yrittäjyys -aineeseen kuuluva väitöskirja Strateginen ryhmä toimiala-analyysin osana – empiirinen tutkimus Suomen kasvihuonetoimialalta tarkastetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa perjantaina 9.11. klo 12.00 alkaen (Chydenia-rakennus, Stora Enso -sali, 3.krs, Runeberginkatu 22- 24, 00100, Helsinki).

Vastaväittäjinä toimii professori Risto Tahvonen (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Puutarhatuotanto) ja kustoksena professori Arto Lahti.

Tiedotusvälineiden edustajat voivat tiedustella ilmaiskappaleita Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun viestinnästä, viestinta-biz(at)aalto.fi tai puh. 050 566 5673. Maksullisen väitöskirjan voi tilata sähköpostitse osoitteesta: toolo(at)ayy.fi.

Luukkaisen väitöskirja pdf-tiedostona

Lisätietoja: Pertti Luukkainen, p. 0400 915 717, pertti.luukkainen@aalto.fi

Korkman on työskennellyt vuosina 2005-2012 Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen ETLAn ja Elinkeinoelämän Valtuuuskunnan EVAn toimitusjohtajana. Hän oli Euroopan unionin ministerineuvoston talouspoliittisen osaston Ecofinin pääjohtaja vuosina 1995-2005 vastuualueenaan talous- ja finanssikysymykset sekä EU:n budjetti sekä työllisyys- ja sosiaalikysymykset. Tätä aiemmin Korkman oli ylijohtajana valtiovarainministeriön kansantalousosastolla vuosina 1989-1995.

Sixten Korkmanilla on ollut monia luottamustoimia erilaisissa taloutta, verotusta, eläkejärjestelmää ja integraatiopolitiikkaa käsittelevissä virkamiestyöryhmissä ja komiteoissa. Hän on julkaissut lukuisia talouspolitiikkaan, rahoitukseen, verotukseen ja työmarkkinapolitiikkaan liittyviä teoksia, artikkeleita ja kolumneja sekä Suomessa että ulkomailla. Korkmanin tuorein kirja Talous ja utopia julkistettiin 18.10.2012. Teos on yleistajuinen ja näkemyksellinen opas taloustiedon tulkintaan ja ymmärtämiseen.

VTT Sixten Korkman on toiminut Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Taloustieteen laitoksella Professor of Practice -tehtävässä viime elokuusta lähtien. Professuurin ala on taloustiede.

Oskari Vilamon rahasto palkitsi lisäksi kaksi väitöskirjaa ja seitsemän diplomityötä.

Liikesivistysrahastoon kuuluva, talousneuvos Oskari Vilamon nimeä kantavan rahaston tarkoituksena on edistää rakentamisen korkeampaa tutkimusta. Lemminkäinen perusti rahaston vuonna 1985. Oskari Vilamon rahasto on myöntänyt vuosittaisen tunnustuspalkinnon vuodesta 1986, tänä vuonna 27. kerran. Opinnäytepalkintoja on myönnetty vuodesta 1993 lähtien.

Lisätietoja:
professori Sixten Korkman
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
sixten.korkman@aalto.fi
puh. 040 523 1343

Lisätietoja Oskari Vilamon rahastosta

Söderholmin mukaan messuilla kokeillaan joka vuosi jotain uutta, ja tämän vuoden uutuudet kohdistuivat ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden työllistymisen parantamiseen.

- Jolleivät he osaa suomea, on hankalaa löytää töitä. Korostimme markkinoinnissa niitä työnantajia, jotka palkkaavat myös muita kuin suomen kieltä osaavia. Messuilla järjestimme ulkomaalaisille tutkinto-opiskelijoille suunnatun tilaisuuden, jossa kolme yritystä – British American Tobacco, Nokia ja Rovio Entertainment - esittelivät messuilla työmahdollisuuksiaan erikseen tälle kohderyhmälle, kertoo Söderholm.

Aalto-yliopisto pyrkii parantamaan Aallon ulkomaisten opiskelijoiden työllistymistä myös yliopiston harjoittelutuella, jota voi hakea Suomessa suoritettaviin työharjoitteluihin. Tuen ensimmäinen haku alkaa 21.11.

21. ARENA-messut

Tänä vuonna Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut järjestivät ARENA-messut 14.11. Kauppakorkeakoululla jo 21. kerran. Messut järjestetään vuosittain yhteistyössä Svenska Handelhögskolanin kanssa. Kyseessä on Suomen suurin kauppatieteiden opiskelijoille järjestettävä rekrytointi- ja kontaktointitapahtuma.

Messuilla opiskelijoilla ovoivat tutustua yrityksiin ja eri toimialoihin itse messualueella sekä virtuaalisessa messuympäristössä. Vuosittain messuilla vierailee noin 3 000 opiskelijaa Aalto-yliopistolta ja Hankenilta, ja näytteilleasettajia on 60-70.

Lisätietoja ARENA-messuista: http://biz.aalto.fi/fi/services/career/arena/
Lisätietoja Aallon harjoittelutuesta ulkomaalaisille opiskelijoille Aalto CareerWebistä (vaatii kirjautumisen)

Ansala valmistui viime keväänä Aalto-yliopiston kauppakorkekoulusta pääaineenaan taloustiede. Parhaillaan Ansala on jatko-opiskelija Taloustieteen laitoksella.

Kehitystutkimuksen maisteripalkinto jaettiin nyt ensimmäisen kerran. Palkinnon ovat perustaneet Yliopistojen kehitystutkimuksen verkosto UniPID ja Kehitystutkimuksen Seura.

Kilpailuun lähetettiin arvioitavaksi 30 työtä eri tieteenaloilta ja yliopistoista.

Palkinto luovutettiin Ansalalle 19.11.2012 UniPID-verkoston 10-vuotisjuhlaseminaarin yhteydessä.

Lisätietoa: http://www.unipid.fi/

Ilmoittautuminen tekniikan alan kursseille alkaa 7.1.2013. Tarkista ilmoittautumisajat kurssikuvauksista.

Avoimen yliopiston kurssit ovat avoimia kaikille pohjakoulutuksesta riippumatta. Opetusta järjestetään Helsingissä, Espoossa ja Mikkelissä.

Tarjolla on kursseja useimmista Aalto-yliopistossa opetettavista aineista.
Osallistumismaksu (10€/op) maksetaan ilmoittautuessa. Kurssit ovat laajuudeltaan
1-15 opintopistettä.

Tutustu kurssitarjontaan ja ilmoittaudu

Kurssilla opettaneen tuotantotalouden professori Paul Lillrankin mukaan perinteinen malli yritysten yksinkertaisesta tilaus-toimitusketjusta ei enää päde.

- Nykyään palveluliiketoiminnassa on osattava verkostoitua, neuvotella ja tehdä kompromisseja. Tätä taitoa kurssilla haluttiin opettaa.

Avaruusturismi on monimutkainen toimijoiden vyyhti – ja siksi niin hyvä esimerkki palveluliiketoiminnasta. Ennen kuin yksi raketti saadaan turisteineen avaruuteen, tarvitaan kokonainen verkosto. Siihen voi kulua yrityksiä markkinoinnista ja myynnistä teknologiaan ja palveluiden tuotantoon.    

Tunnetta peliin!

Peliin osallistui kaikkiaan peräti sata opiskelijaa, jotka jaettiin muutaman hengen ryhmiin. Jokainen ryhmä oli kuvitteellinen, avaruusturismissa toimiva yritys.  Ryhmien tehtävänä oli muodostaa muiden yritysten kanssa mahdollisimman kannattava liiketoimintaverkosto.

̶  Kriteerinä pelissä pärjäämiselle oli myös verkostojen tasapaino – jos yksi yritys on suuri ja mahtava ja muut kärsivät, tasapaino ei toteudu, selvittää kurssilla opettanut tietotekniikan laitoksen koordinaattori Håkan Mitts.

Pelinjohtajina toimivat kurssin opettajat, Lillrank, Mitts ja Kauppakorkeakoulun professori Markku Tinnilä. He pystyivät manipuloimaan peliä antamalla pelaajille erilaisia viestejä.

̶  Saatoimme esimerkiksi järjestää onnettomuuksia. Silloin yritykset, jotka eivät olleet investoineet turvallisuuteen, olivatkin yht’äkkiä riskissä. Sellaisia ikäviä yllätyksiä tapahtuu todellisessakin elämässä, Tinnilä havainnollistaa.

Pelillisyyden avulla saadaan aikaan mieleenpainuvia tilanteita todellista elämää turvallisemmassa ympäristössä: mokatessa asiat muuttuvat kokemus- ja tunneperäisiksi.

̶  Uskon, että osa mokanneista ja paniikin kokeneista ryhmistä muistaa koko loppuelämänsä, ettei yrityksen liiketoimintamallia kannata viilata yksin omassa kammiossaan. Sitä on jo ajoissa lähdettävä miettimään eri partnereiden kanssa, Mitts kiteyttää.

Service Factory saattaa eri aloja yhteen

Aalto introduction to services -kurssi on yhteinen kolmelle palvelualan kv-maisteriohjelmalle Perustieteiden korkeakoulusta ja Kauppakorkeakoulusta. Paul Lillrankin, Markku Tinnilän ja Håkan Mittsin ideoima peli oli tänä syksynä ensimmäistä kertaa osa kurssin opetusta. Pelin koodasivat kesätyönään teekkarit Arindra Das ja Toni Mäki.  

Kurssia koordinoi Aalto Service Factory, joka tukee palveluiden ja palveluliiketoiminnan tutkimuksen ja opetuksen poikkitieteellisyyttä Aalto-yliopistossa. Service Factory myös järjesti kurssiin liittyvät opiskelijatapahtumat yhdessä maisteriohjelmien kanssa.

Kurssi huipentui oikean avaruusturistin, Vesa Heilalan luentoon. Heilala lentää avaruuteen Virgin Galacticin raketilla vuonna 2014.

Teksti: Tea Kalska
Kuva: Mikko Heiskala

Karjalainen aloitti viime elokuussa tenure track –urajärjestelmän mukaisella apulaisprofessori-tasolla tieto- ja palvelutalouden laitoksella. Tätä ennen hän työskenteli kolme vuotta opetus- ja tutkimustehtävissä Englannissa.

Karjalainen on tyytyväinen valintaansa.

- Tiesin, että jossain vaiheessa haluan takaisin Suomeen, ja Aalto-yliopistoon. Aalto on paras yliopisto Suomessa, ja kun täällä aukesi oman alan paikka, pääsin onnellisesti vielä takaisin Kauppikseenkin. Tämä on vähän niin kuin palaisi kotiin.

Kauppakorkeakoulu on tuttu opinahjo, sillä Karjalainen on tehnyt perustutkintonsa täällä. Hän myös työskenteli logistiikan aineessa assistenttina samalla kun teki väitöskirjaansa.

Uusia ideoita opetukseen

Väiteltyään vuonna 2009 Kauppakorkeakoulusta Karjalainen halusi hankkia uusia kokemuksia ja lähteä ulkomaille. Hän päätyi ensin Manchester Business Schooliin. - Oppi kannattaa hakea hyvästä paikasta ja Manchesterissä oli kovatasoinen hankintatoimen professori, hän toteaa.

Oltuaan kaksi vuotta Manchesterissä hän siirtyi Nottingham University Business Schoolin. Molemmissa paikoissa virka vastasi apulaisprofessori-tasoa.

- Opin paljon opettamisesta Englannissa, ja aion soveltaa niitä myös Aalto-yliopistossa. Esimerkiksi saman aihepiirin kurssia voi opettaa eri tavoilla, interaktiivisuus on tärkeää ja caset oikeasta elämästä. Siten opiskelijat oppivat tekemisen kautta.

Karjalainen on huomannut, että eri ihmiset oppivat eri tavoilla.

- Kaikki eivät opi lukemalla, vaan osalle tieto jää paremmin päähän kuulemalla. Aion käyttää pod-casteja apuna opetuksessa. Pienemmät opetusryhmät mahdollistavat erilaisten opetusmetodien kokeilemisen.

Sähköiset hankintatyökalut vaativat käyttäjiltään taitoja

Yhteys Kauppakorkeakouluun säilyi koko ajan myös Englannista käsin. Karjalainen ja professori Asta Salmi ovat tehneet jo pitkään yhteystyötä tutkijoina ja he ovat mukana laajassa International Purchasing Surveyssä, johon osallistuu kaksitoista maata.

- Kyselyssä kerätään tietoa hankintastrategioista, työkaluista ja tuloksista Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Tuloksista käy ilmi mm. että sähköisten työkalujen implementointi itsessään ei tuo etuja hankinnoissa, vaan ostajien taidot niiden käyttämiseen sekä organisaation yleinen kommunikaatioilmapiiri ovat tärkeämpiä tulosten kannalta, kertoo Karjalainen.

Kyselyn ensimmäinen osa toteutettiin vuonna 2009, ja se tuottaa yhä tutkimusjulkaisuja. Esimerkiksi Karjalaisen ja kolmen muun ryhmän tutkijan julkaisu sai arvostetun palkinnon hankintatoimen kansainvälisessä konferenssissa.

Vapaa-ajallaan Karjalainen pelaa jalkapalloa ja saavutuksiin kuuluu mm. pronssia taloustieteilijöiden jalkapallon SM-kisoissa. Hän on myös pelannut kaksikymmentä vuotta Helsingin Palloseurassa. Karjalainen on siis oiva vahvistus Aallon jalkapallojoukkueeseen.

- Työn ja urheilun ohella uusi koti vie aikaa remontoinnin ja puutarhanhoidon myötä, hymyilee Karjalainen.

Kuva: Anni Hanen

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu on edelleen ainoa listalla oleva suomalainen kauppakorkeakoulu. Pohjoismaisista kauppakorkeakouluista vain Stockholm School of Economics on rankingissa juuri ennen Aalto-yliopistoa sijalla 20.

Ranking mittaa muun muassa kauppakorkeakoulusta valmistuneiden ura- ja palkkakehitystä sekä opetuksen kokonaisvaltaista kansainvälisyyttä.

- Olemme iloisia, että sijoituksemme parani tänä vuonna. Jatkamme pitkäjänteistä työtämme kauppakorkeakoulujen eurooppalaisessa ja kansainvälisessä kärjessä, sanoo Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun dekaani Ingmar Björkman.

Ensimmäisenä ranking-listalla on IE Business School Espanjasta ja toisella sijalla on HEC Paris Ranskasta.

Jo aiemmin syksyllä Financial Times julkisti ”Masters in Management ranking 2012” -rankingin, jossa oli listattuna 70 parasta maisteriohjelmaa eri puolilta maailmaa. Tällä listalla Kauppakorkeakoulu oli sijalla 39. Listan kolmannella sijalla oli CEMS-maisteriohjelma, jonka tuottaa kansainvälisenä yhteistyönä 28 yliopistojäsenen ja 75 partneriyhteisön muodostama CEMS-verkosto. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu on mukana toteuttamassa tätä maailman kolmanneksi parhaaksi rankattua CEMS-maisteriohjelmaa.

Lisätietoja Financial Times -lehden 3.12.2012 julkistama ”European Business Schools Ranking 2012” -ranking    

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun dekaani, professori Ingmar Björkman, ingmar.bjorkman@aalto.fi, p. 040 7040291

Pietarin eurooppalainen yliopisto kutsui Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta CEMAT-tutkimusyksikön kumppanikseen, kun se tutki teknologiayrittäjyyttä Venäjällä ja Suomessa.

- Tiedeyhteistyössä on käännetty uusi sivu, koska koko aloite ja rahoitus tulee Venäjältä, CEMAT-tutkimusyksikön johtaja Riitta Kosonen huomauttaa.

Asiaa auttoi myös se, että CEMAT pystyy toimimaan venäjäksi ja ymmärtää sikäläistä kulttuuria. Tutkimuksessa selvitettiin erilaisia innovaatioympäristöjä ja yrittäjäprofiileja. Venäjältä oli mukana neljä erityyppistä aluetta: Kazan, Tomsk, Novosibirsk ja Pietari. Vertailumaina Suomen lisäksi olivat Etelä-Korea ja Taiwan.

Tutkijat haastattelivat myös seikkaperäisesti yrittäjiä ja selvittivät heidän taustansa. - Tässä oli uudenlainen lähestymistapa yrittäjyyteen. Kävimme läpi elämäkerran lapsuudesta lähtien ja katsoimme miten innovaatioympäristö vaikutti yrittäjyyteen, edistikö vai jarruttiko. Venäjän sisällä oli paljon eroja ja toisaalta myös Suomen ja Venäjän välillä, tutkija Päivi Karhunen sanoo.

Ilmeni, että suomalaisilla akateemisilla yrittäjillä on samanlaiset perhearvot kuin Kazanin tataareilla. Korostetaan itsenäisyyttä ja työntekoa. Toisaalta Tomsk insinöörivaltaisena ympäristönä muistutti Suomea, koska täällä valtaosa teknologiayrittäjistä on insinöörejä.

Verkottuminen suomalaisten etu

Kun lähtökohta oli tiedepohjainen yrittäjyys, Venäjä on siinä vasta lähtökuopissa. Innovaatio on venäläisille maailmanluokan tutkimustulos, joka vie tietämyksen uudelle tasolle. Suomalaisyrittäjälle tutkimustulos on innovaatio vasta kun se on sovellettavissa käytäntöön.

Venäjää pidetään kollektiivisena kulttuurina ja suomalaisia individualisteina. Teknologiayrittämisessä asia oli päinvastoin. Suomalaiset perustivat yrityksiä muutaman hengen ryhmissä, osaajien verkottuessa.

Venäläiset olivat lähinnä yksittäisiä Pelle Pelottomia eli tiedemies pyrki viemään omaa ajatustaan eteenpäin yksin. Suomalaiset yrittäjät olivat markkinalähtöisempiä, venäläiset pyrkivät kauppaamaan innovaatiotaan lähinnä julkiselle sektorille.

Innovaatioympäristö erosi niin, että liike-elämä ja yliopisto toimivat tiiviissä yhteistyössä esimerkiksi Tekes-hankkeissa. Soveltava tutkimus ei ole Suomessa kirosana, Venäjällä haettiin perinteisesti huippuluokan tieteellisiä näyttöjä.

CEMAT-tutkimuskeskuksen Venäjä-seminaarissa 11.joulukuuta kuullaan tutkimuksesta kaksi puheenvuoroa. Lue lisää ja ilmoittaudu seminaariin.

Teksti: Helinä Hirvikorpi 

Lisäksi keskijohto hyödynsi suotuisat tilanteet ja sai siten myytyä yhteistyöverkoston idean ja toimintatavan konsernin päättäjätahoille. Näin ollen liiketoiminnan muutoksessa ei aina tarvita ylintä johtoa, vaan myös keskijohto voi onnistua siinä.

Tämä käy ilmi KTL Matti Virkin Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemästä väitöstutkimuksesta. Virkki tarkastelee Kemira-konsernin pääliiketoimintana olleen lannoiteliiketoiminnan muutosta. Muutoksen lopputuloksena konsernin funktioittain organisoidusta liiketoimintadivisioonasta kehittyi verkosto- ja tarjoomapohjainen itsenäinen yritys, Kemira GrowHow.

Lannoiteliiketoiminnan muodonmuutos on ollut radikaali, sen seurauksena liiketoiminta itsenäistyi ja irrottautui konsernista. Virkki rakentaa selitysmekanismin GrowHow’n synnylle ja vastaa kysymykseen: miksi lannoiteliiketoiminnan muodonmuutos syntyi. Mekanismi nostaa esille neljä laajenevaa ja yli organisaatiorajojen ulottuvaa toimijaryhmää, joiden toiminnan tuloksena GrowHow syntyi.

Tutkimuksen mukaan myöskään konsernin johdon ja keskijohdon erilaiset näkemykset liiketoiminnan kehittämisestä eivät estä keskijohtoa toteuttamasta liiketoiminnan muodonmuutosta. Vastakkainasettelusta huolimatta keskijohto voi onnistua liiketoiminnan radikaalissa muutoksessa.

Väittelijä kehitti uuden tavan analysoida liiketoiminnan muodonmuutosta

Väitöstyössään Virkki kehitti liiketoiminnan transformaation analysointiin uudenlaisen mallintamisen, mikä perustuu toimijaryhmien ja niiden oppimisehtojen analysointiin. Kolmitasoisen ja nelivaiheisen selitysmekanismin avulla Virkki osoittaa, mitä kaikkea tulosyksikön johdon piti luoda ja tehdä, jotta transformaatio vietiin loppuun asti. 

Virkin käyttämä toimijatasolle ulottuvien aineistojen kuvaus ja analysointi on vielä uusi tapa liiketoiminnan muodonmuutosten tutkimuksissa.

Väitöstilaisuus

KTL, M.Sc (Mgmt), Agr. Matti Virkin johtamisen ja kansainvälisen liiketoiminnan aineeseen kuuluva väitöskirja Liiketoiminnan transformaation tuottaneet toimijaryhmät - Kemira GrowHow'n synty tarkastetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa perjantaina 7.12.2012 kello 12.00 alkaen.

Vastaväittäjinä toimii tutkimusprofessori Raimo Hyötyläinen (VTT), ja kustoksena professori Kari Lilja.

Tiedotusvälineiden edustajat voivat tiedustella ilmaiskappaleita Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun viestinnästä, viestinta-biz(at)aalto.fi tai puh. 050 566 5673. Väitöskirjan voi tilata sähköpostitse osoitteesta: toolo(at)ayy.fi

Virkin väitöskirja pdf-tiedostona

Lisätietoja: Matti Virkki, p. 0500 406 407, matti.virkki@visionleaders.fi

- Velkaantuneiden valtioiden tilanne vaikeutuu kuukaudesta toiseen. Demokraattinen päätöksentekokoneisto ei ole luonteva järjestelmä vaikeiden talousongelmien ratkaisemiseen, toteaa rahoituksen professori Vesa Puttonen.

Vesa Puttosen mielestä olemme ennen kokemattomassa tilanteessa.

- Keskuspankit painavat rahaa Atlantin molemmin puolin. Korkosijoittajan tuotot ovat painuneet lähelle nollaa. Erityistilanteessa on mahdollisuus kuitenkin hyötyä, kunhan sijoitussalkun rakentaa oikein, Puttonen jatkaa.

Professori Vesa Puttonen esittää tuoreet näkemyksensä tänään julkistetussa Aalto EE:n kustantamassa kirjassa "Velka tikittää – hyödy siitä!".

Kirja on monipuolinen ja konstailematon katsaus kehittyneiden valtioiden ja markkinoiden ylivelkaantumiseen, sen perimmäisiin syihin ja mahdollisiin seurauksiin. Se selittää Yhdysvaltojen ja Euroopan velkakehityksen analyyttisesti ja helposti ymmärrettävästi. Käytännönläheinen kirja käsittelee haastavaa markkinatilannetta myös yksityissijoittajan näkökulmasta. Teos käy läpi yleisimmät sijoituskohteet ja antaa suosituksia sijoitussalkun painotuksista.

Kirjan kirjoittaja Vesa Puttonen työskentelee rahoituksen professorina Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa.

Arviointikappaleiden tilaukset: satu.martikainen@aaltoee.fi

Kirja on saatavilla verkkokaupasta Aalto EE:n verkkosivuilla (aaltoee.fi) ja suurimmista kirjakaupoista kautta maan.

Lisätietoja:
Vesa Puttonen, professori, rahoituksen laitoksen johtaja
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Puh. 040 353 8062
vesa.puttonen@aalto.fi

Mikko Laukkanen, Head of Thought Leadership
Aalto University Executive Education
Puh. 010 837 3732
mikko.laukkanen@aaltoee.fi

Aalto EE

Aalto University Executive Education (Aalto EE) tarjoaa korkealaatuisia liikkeenjohdon kehittämispalveluja hyödyntäen Aalto-yliopiston ja kansainvälisen verkoston osaamista. Aalto EE:n missiona on rakentaa parempi maailma paremmalla johtajuudella ja kasvattaa uusi johtajasukupolvi. Yhtiön vahvuuksia ovat globaali toimintamalli ja monipuolinen tarjonta. Suomen ja Singaporen lisäksi Aalto EE tarjoaa ohjelmia Puolassa, Ruotsissa, Etelä-Koreassa, Taiwanilla, Kiinassa, Indonesiassa ja Venäjällä. Aalto EE:lla on kolme arvostettua laatuleimaa eli akkreditointia: AACSB, AMBA ja EQUIS ja edustaa näin ollen 0,4 prosentin maailmanlaajuista parhaimmistoa. Aalto EE Publishing julkaisee korkeatasoista, ajankohtaista ja mielenkiintoista bisneskirjallisuutta.

Aalto University Executive Education (Aalto EE) (aaltoee.fi)