KY ja Kauppakorkeakoulun alumnisuhteet sekä ura- ja rekrytointipalvelut järjestivät Helsingin Ekonomien (HEKO) tuella ensimmäistä kertaa Meet Your Community -tapahtuman.

KY:n juhlatilaan Otaniemen Sahalle oli tiistaina 6.10. kutsuttu niin ensimmäisen vuoden opiskelijoita eli mursuja, KY-aktiiveja kuin Kauppakorkeakoulun alumneja, professoreita, lehtoreita ja muuta henkilökuntaa. Mursut saivat tilaisuudessa mahdollisuuden kuulla ja kysyä kokeneemmiltaan opiskelusta Kauppiksella ja opintojen jälkeisestä sijoittumisesta työelämään.
 

KY:n varapuheenjohtaja Siiri Salli juonsi tilaisuuden ja ensimmäisen varsinaisen puheenvuoron sai dekaani Ingmar Björkman. Hän toivotti kaikki tervetulleiksi verkostoitumaan ja kertoi, mistä yhteisössä, Communityssä, on kyse.
 
– Yhteisö rakentuu niiden organisaatioiden ympärille, joihin identifioidumme, dekaani Ingmar Björkman kuvasi.
– Näitä ovat koulutusohjelma, Kauppakorkeakoulu ja Aalto-yliopisto, jotka eivät siis ole toisiaan poissulkevia. Voimme miettiä, mikä on meitä yhdistävä organisaatio ja mistä voimme näin ollen yhdessä olla ylpeitä. Yhteisöllisyyteen liittyy yhteisen identiteetin lisäksi kollektiivinen sosiaalinen pääoma

– Sosiaaliset suhteet ovat keskeisessä asemassa myöhemmin työnhaussa ja liikekumppaneiden valikoimisessa. Kunkin henkilökohtainen pääoma koostuu opittujen asioiden, eli henkisen pääoman, ja sosiaalisten suhteiden luoman sosiaalisen pääoman yhdistelmästä. Näitä molempia on tärkeää rakentaa opintojen aikana.

Opiskeluvuosina ja KY:ssä oli hyvä verkostoitua ja oppia projektityöskentelyä

Dekaanin jälkeen ääneen päästettiin neljä alumnia: Kristo Ovaska, Maarit Vilen, Katri Kaijalainen ja Joona Alestalo, jotka kertoivat opiskeluajastaan ja työurastaan.

– Opiskelin pääaineena kansantaloustiedettä. KY Economics -kerhon kanssa tehty matka Bostoniin ja tapaaminen siellä huippuekonomisti Bengt Holmströmin kanssa innosti minut lopullisesti ryhtymään yrittäjäksi, Kristo Ovaska kertoi. Ovaska oli mukana Aaltoes:ssä, Startup Saunassa ja Aalto Ventures Programissa ja perusti tämän jälkeen yrityksiä. Parin epäonnistuneen yrityksen jälkeen hänellä on nyt erittäin menestyvä online markkinointiyritys Smartly.io.

Maarit Vilen opiskeli aikanaan rahoitusta ja valmistuttuaan hän on työskennellyt Handelsbankenissa, PwC:llä ja tällä hetkellä projektipäällikkönä Nordeassa. Vilen oli opiskeluaikanaan mukana ainekerhotoiminnassa.

– Valmistuttuani olen myös osallistunut Aalto-yliopiston mentorointiohjelmaan. Mentorina olen pystynyt tarjoamaan aktorille eli mentoroitavalle tilaisuuden käydä läpi ja analysoida kanssani hänen vahvuuksiaan ja kehittämisalueitaan.

Katri Kaijalainen kertoi Kristo Ovaskan tavoin opiskelleensa pääaineenaan taloustiedettä, tai kansista (kansantaloustiedettä), kuten hänkin asian ilmaisi. Tällä hetkellä Katri työskentelee pankinjohtajana Nordeassa.

– KY-aktiivisuus opetti projektinhallintaa, toimimista erilaisten ihmisten kanssa ja sitä, miten pienelläkin budjetilla voi saada aikaan isoja asioita, Katri Kaijalainen kertoi.

Joona Alestalo kertoi, että hän ei alun perin ollut innostunut lähtemään mukaan KY:n toimintaan, mutta toisin kävi. Kerran lähdettyään KY:lle ja sittemmin löydettyään itsensä mm. NESUn (Nordiska Ekonomie Studerandes Union) hallituksesta vapaaehtoistyö on vienyt mukanaan: tällä hetkellä Joona vaikuttaa HEKOn Nuorten Ekonomien johtokunnassa. Työkseen hän toimii Account Managerina sosiaalisen liiketoiminnan asiantuntijayritys Dinglessä.

– Opiskeluaikana on hyvä kunnolla viettää aikaa kavereiden kanssa, koska siihen jää väistämättäkin vähemmän aikaa, kun työt alkavat, Alestalo vinkkasi mursuille.

Lavalla esiintyneiden alumnien jälkeen muut tilaisuuteen kutsutut alumnit kertoivat lyhyesti taustansa ja Kauppiksen professorit ja lehtorit mitä he opettavat ja tutkivat. Tämän jälkeen kaikki paikalla olleet saivat hakeutua pöytien ääreen, jotka oli jaettu erikoistumisalueiden mukaan. Pöytien ympärykset täyttyivät mursuista, alumneista ja professoreista ja kysymyksiä ja vastauksia tuntui riittävän.

– Tilaisuus on tuntunut hyödylliseltä. On ollut mukava tavata opettajia ja saada vastauksia omiin kysymyksiin. Voisi olla erinomaista, jos vastaava tilaisuus järjestettäisiin uudestaan sitten, kun on aika valita erikoistumisalue, mursut Miika Hakkarainen ja Otto Lasma pohtivat.

Vilkas puheensorina jatkui pitkään vielä tilaisuuden virallisen päättymisajan jälkeen, ja ilta oli lähes koko tilaisuuden ajan kestäneestä sähkökatkoksesta huolimatta (tai sen ansiosta) tunnelmallinen ja lämminhenkinen.

Terveyden ja hyvinvoinnin teknologisia ja yhteiskunnallisia ulottuvuuksia tutkitaan Aalto-yliopistossa laajasti. Vararehtori Tuija Pulkkinen muistuttaa, että tutkimusmaailman käytännöt ovat kansainvälisiä, ja tähtäimessä on saattaa tulokset aina myös globaaliin tietoisuuteen.

Lehden pääartikkeli Terveydestä vientituote käsittelee Health Capital Helsinki -hanketta. Tavoitteena on nostaa Helsingin seutu Pohjois-Euroopan johtavaksi terveysteknologian ja life sciences -osaamisen keskittymäksi.

Yliopiston professoreista artikkeleissa ovat esillä muiden muassa aivotutkimusta sekä Aallossa että Harvardissa tekevä Matti Hämäläinen, potilastietoa laskennallisesti hyödyntävä Kimmo Kaski ja hoitotyön prosesseja kansainvälisesti tunteva Paul Lillrank.

Kuka-palstan alumnihaastattelussa tavataan ”kasvuyritysten kummisetä”, terveysteknologia-alan konkari Olli Riikkala. Kolumnistina on alan yritysten yhteenliittymän, FiHTA ry:n toiminnanjohtaja Terhi Kajaste.

Kuvareportaasi In there kuljettaa toisenlaisiin tunnelmiin Berliiniin, valokuvataiteen pariin. Artikkeli kertoo Helsinki School -ohjelmasta, joka vie nuoria valokuvaajia kansainvälisille areenoille – ja maailmanmaineeseen.

Tämän numeron yhteydessä toteutetaan lehden lukijatutkimus, johon voit osallistua vastaamalla kysymyksiin verkossa (taloustutkimus.fi).

Aalto University Magazine on luettavissa issuu.com-sivustolla, ja artikkeleiden englanninkielisiä käännöksiä on osoitteessa aalto.fi/magazine.

Aalto Start-Up Center (ASUC) järjesti Investor/Mentor Pitching -tilaisuuden yhteistyössä Nordean, Kalliolawn, FiBANin ja Success Shopping Finlandin kanssa. Kasvuyrittäjät esittelivät tilaisuudessa bisnesideansa, jolle he etsivät rahoittajaa ja mentoria. Tilaisuus pidettiin 8.10.

ASUCin johtaja Marika Paakkala toivotti toistakymmentä yrittäjää tai tiimiä ja lähes 50 sijoittaja- mentoria ja mentoria tervetulleiksi tilaisuuteen. Ennen pitchausten eli lyhyiden bisnesideoiden esittelyjä Sebastian Wikström, Nordea Markets, AltFin Solutions, kertoi startupien rahoittamisesta. Erityisesti Wikströn puhui siitä, miten liiketoimintaideat ja rahat eivät löydä toisiaan.

– Järjestelmä ei toimi niin hyvin kuin voisi. Pankit ovat niitä, jotka voivat auttaa startupeja kasvamaan. Pankeilla on tähän tarvittavaa tietoa, resurssit ja verkostot.

FiBANin (Finnish Business Angels Network) hallituksen jäsen Torsti Tenhunen kertoi bisnesenkeleiden hyödystä kasvuyrittäjille. FiBAN on yhdistys, jonka tavoitteena on edistää yksityishenkilöiden sijoitusten tekemistä listaamattomiin potentiaalisiin kasvuyrityksiin. FiBANin tavoitteena on luoda vahva pohja enkelisijoittajaverkostolle sekä tarjota kohtaamispaikka enkelisijoittajille ja kasvuyrityksille.

– Ensimmäinen bisnesenkelisijoitus kannattaa tehdä kokeneempien sijoittajien kanssa, Torsti Tenhunen suositteli.
 

Tuomaristo uskoo voittoisan liikeidean muuttavan markkinoita

Alustusten jälkeen ääneen pääsivät kasvuyrittäjät, joista alkuvaiheen yrittäjillä oli 90 sekuntia aikaa yritysesittelyynsä. Tämän jälkeen oli vähän pidempään liikeideaansa työstäneiden yrittäjien vuoro. Heille oli varattu kolme minuuttia esitystä kohden. Pitchausten jälkeen siirryttiin pöytien ääreen, jossa mahdolliset sijoittajat saivat kuulla enemmän liikeideoista. Tällä välin tuomaristo punnitsi, mikä yritys saa Nordean lahjoittaman 5 000 euron stipendin.

Pitkällisen pohdinnan jälkeen tuomaristo julisti voittajaksi Faraday Fast Rentals Oy:n pitchauksen.
– Yrityksemme lähti liikkeelle ideasta, jossa tarjoaisimme Tesloja yhteiskäyttöön. Pian tämä vaihtui laadukkaisiin sähköautoihin yleensä ja nyt olemme siirtyneet ohjelmiston kehittämiseen ja palveluiden tarjoamiseen, voittoisaan tiimiin kuulunut Aallon opiskelija Miikka Viitala kertoo.

– Alkuvaiheessa tarjoamme yhteisautopalvelua sähköautoilla yrityksille ja kuljettajille. Sijoitamme autot paikkoihin, joissa niille on eniten kysyntää. Aiomme pilotoida eri varausjärjestelmiä. Kehitämme järjestelmää, jossa auton saa heti käyttöön ja käytöstä laskutetaan käyttöajan perusteella. Asiakaslähtöinen kehitys, käyttäjäystävällisyys, onkin yksi yrityksemme tärkeimmistä arvoista, Miikka Viitala kertoo.

Viitala kiittelee Aalto Start-Up Centeriltä saatua tukea sekä FFF:ia eli Family, Friends and Foolsia.
– Tiimillämme on kova into ja teho päällä. Eletään veitsen terällä, mutta eihän tämä olisi yrittämistä, jos kaikki olisi täysin varmaa. Tämän Pitching Eventin voittaminenkaan ei varmasti jarruta menoa. Stipendin rahat menevät markkinointiin ja kehityskuluihin.

Tuomaristo uskoo Faraday Fast Rentalsin liikeidean muuttavan markkinoita. Myös median uskotaan pitävän ideasta. Tiimi sai kehuja myös sujuvasta pitchaus-esityksestä.

– Järjestämme vuoden aikana kaksi pitchaus-tilaisuutta. Tämän syksyisen tilaisuuden lisäksi järjestämme keväällä Aalto Pitch Eventin. ASUCin toimintaan mahtuu yhä lisää niin innovatiivisia tiimejä kuin mentoreita ja sijoittajia, ASUCin viestintävastaava Kaisa Ahonen kertoo.

Lisätietoja:
Marika Paakkala
Projektijohtaja
p. 040 829 2286
marika.paakkala@aalto.fi

Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto STN on tehnyt päätöksen strategisen tutkimuksen konsortioiden rahoitussummista. Aalto-yliopiston vetämistä konsortioista DDI – Digital Disruption of Industry sai vuosille 2015–2017 3,7 miljoonaa euroa, ROSE – Robots and the Future of Welfare Services 3,1 miljoonaa euroa, SET – Smart Energy Transition 3,3 miljoonaa euroa ja PVN – Platform Value Now: Value capturing in the fast emerging platform ecosystems 3,1 miljoonaa euroa.  Lisäksi Aalto on myös mukana kolmessa muussa konsortiossa. Kaikkiaan STN päätti myöntää rahoituksen 16 konsortiolle, ja niiden saama yhteissumma vuosiksi 2015–2017 on 52,5 miljoonaa euroa.

Seuraava teollinen vallankumous

Professori Martti Mäntylän vetämässä DDI-hankkeessa on mukana kaikkiaan kymmenen tutkimusryhmää, jotka tulevat Aalto-yliopiston perustieteiden, insinööritieteiden ja sähkötekniikan korkeakouluista, Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta, Turun yliopistosta, VTT:stä ja ETLAsta. Hankkeen lähtökohtana on teollisuuden nopea kehitys: tietotekniikan menetelmät ja teknologiat sensoreista pilvilaskentaan ja mallintamiseen ovat synnyttämässä kokonaan uusia mahdollisuuksia älykkäiden ja verkottuneiden tuotteiden toteuttamiseen ja merkittävän lisäarvon tuottamiseen. Tavoitteena on mallintaa muutosta ja pyrkiä aktiivisilla toimilla vaikuttamaan sen suuntaan ja vauhtiin, sekä tarjota tutkimuksen pohjalta ehdotuksia Suomen ja suomalaisten yritysten menestystä tukeviksi poliittisiksi toimenpiteiksi.

– On arvioitu, että kyseessä on ei enempää eikä vähempää kuin seuraava teollinen vallankumous. Tarvitsemme tutkimusta, joka auttaa Suomea luovimaan edessä olevan myrskyn läpi ja selviämään voittajana, Mäntylä sanoo.

Hyvinvointia palveluroboteilla

ROSE-hanketta vetää professori Ville Kyrki, ja siinä etsitään keinoja yhdistää tuottavasti ja eettisesti Suomen ja muiden jälkiteollisten yhteiskuntien kaksi suurta muutosta: kasvava hyvinvointipalvelujen tarve ja palvelurobottien yleistyminen. Hankkeessa ovat Aallon lisäksi mukana Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Laurea AMK, Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen yliopisto ja VTT ja siinä tutkitaan monitieteisesti, kuinka palvelurobotiikan edistysaskeleet mahdollistavat tuotteiden ja palvelujen innovoinnin sekä hyvinvointipalvelujen uudistumisen.

– Jotta laadukkaat palvelut voidaan taata tulevaisuudessakin, meidän on selvitettävä, millaisia uusia mahdollisuuksia robottien kehitys tarjoaa terveydenhuoltoon ja hyvinvointipalveluihin. Saadaksemme selville todelliset mahdollisuudet on olennaista, että tutkimus tehdään yhteistyössä palvelujen tuottajien sekä asiakkaiden kanssa, Ville Kyrki painottaa.

50 miljardin murros

Kansainvälinen energiajärjestö IEA on arvioinut, että globaali, tuottajien ja käyttäjien roolit mullistava energiamurros synnyttää 50 miljardin dollarin markkinat vuoteen 2035 mennessä. Professori Raimo Lovion johtamassa SET-hankkeessa Aallon kauppakorkeakoulun ja Aallon taiteiden ja suunnittelukorkeakoulun sekä Helsingin yliopiston, Lappeenrannan teknillisen yliopiston, Suomen ympäristökeskuksen, VTT:n, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ja University of Sussexin tutkijat analysoivat energiamurrosta, sen edistämistä ja hyötyvaikutuksia Suomelle tärkeillä biotalouden, puhtaiden ratkaisujen ja digitalisaation liiketoiminta-alueilla. Mahdollisuuksia ja ratkaisuja haetaan yhteistyössä teollisuuden, viranomaisten ja kansalaisten kanssa, joita hankkeessa jo suoranaisina osapuolina edustavat FinPro/Cleantech Finland, Motiva, Lappeenrannan kaupunki sekä tiedekeskus Heureka.

– Suomella on hyvät mahdollisuudet menestyä energiamurroksessa. Tässä tutkimuksessa keskitymme edistämään älykkäiden, energiatehokkaiden ja uusiutuvien energiaratkaisujen kehittämisen ja käyttöönoton edellytyksiä oli sitten kysymys yrityksistä, politiikasta tai kuluttajista, Lovio toteaa.  

Alustatalous uudistaa yhteiskuntaa

Taksi- ja majoituspalveluja tarjoavat Uber ja Airbnb ovat esimerkkejä siitä, miten alustatalous voi luoda häkellyttävää kasvua, viedä pohjaa vakiintuneilta liiketoiminnoilta ja herättää kysymyksiä institutionaalisista reunaehdoista. Professori Ahti Salon vetämässä PVN-tutkimushankkeessa ovat mukana Aallon perustieteiden korkeakoulu, Aallon kauppakorkeakoulu, Jyväskylän yliopisto, VTT, Imperial College London, International Institute for Applied System Analysis, Stevens Institute of Technology ja Wilson Center. Hankkeen tutkimusryhmät tekevät yhteistyötä muun muassa työ- ja elinkeinoministeriön, Digilen, SSAB:n ja Tokyo Institute of Technologyn kanssa.

– Alustatalous tarjoaa valveutuneille toimijoille huikeita mahdollisuuksia. Näiden ymmärtämiseksi ja hyödyntämiseksi meidän on hahmotettava uusia arvonluonti- ja liiketoimintamalleja, tehtävä laaja-alaista ennakointia, puntaroitava eri vaihtoehtoja systeemisesti sekä tarkasteltava institutionaalista toimintaympäristöä ja kansantaloudellisia vaikutuksia, Ahti Salo painottaa.

Lisätietoja:

DDI-hanke
Professori Martti Mäntylä
puh. 050 351 2160
martti.mantyla@aalto.fi

ROSE-hanke
Professori Ville Kyrki
puh. 050 408 2035
ville.kyrki@aalto.fi

SET-hanke
Professori Raimo Lovio
puh. 040 353 8242
raimo.lovio@aalto.fi

PVN-hanke
Professori Ahti Salo
puh. 050 383 0636
ahti.salo@aalto.fi
 

Maailman arvostetuimmassa, Financial Times -lehden vuosittaisessa globaalissa rankingissa Aalto Executive MBA -ohjelma saavutti sijan 76 parantaen sijoitustaan peräti seitsemällä. Kokeneelle liikkeenjohdolle suunnattu ohjelma paransi sijoitustaan eniten tavoitteiden saavuttamisen sekä palkka- ja urakehityksen keskeisillä osa-alueilla. Maailmassa on noin 3 000 EMBA-ohjelmaa, joista Financial Times raportoi vain 100 parasta.

Osallistujien henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamisen osa-alueella Aalto EMBA paransi sijoitustaan kymmenellä. Palkkakehitys nousi kahdeksan sijaa ja urakehitys seitsemän. Kaikki edellä mainittujen osa-alueiden tiedot kerättiin osallistujilta ja niiden painoarvo kokonaissijoitukseen oli 28 prosenttia.

‒ Pitkäjänteisen henkilökohtaisen kasvun tukeminen läpi ohjelman tuottaa nyt hedelmää. On myös palkitsevaa nähdä, että pystymme vuosi vuodelta paremmin vauhdittamaan osallistujien ura- ja palkkakehitystä, kertoo Aalto EE:n toimitusjohtaja, professori Pekka Mattila.

Aalto EMBA on yksi neljästä pohjoismaisesta ohjelmasta Financial Timesin rankingissa. Tässä vertailuryhmässä Aalto EMBA:n suorittaneilla on selkeästi nousujohteisin palkkakehitys ja korkein kokonaispalkka kolme vuotta ohjelman suorittamisen jälkeen. Mukaan pohjoismaista pääsivät Aalto-yliopiston lisäksi Copenhagen Business School, Stockholm School of Economics ja BI Norwegian Business School.

Aalto EMBA on tarjolla jo seitsemässä maassa, Suomen lisäksi Singaporessa, Puolassa, Etelä-Koreassa, Taiwanissa, Indonesiassa ja Iranissa. Kansainvälisyys ja ohjelman monimuotoisuus ovatkin ohjelman vahvuus ja globaali erottautumistekijä. Parhaillaan rakenteilla on joukko uusi ohjelmia, osa näistä johtavien kansainvälisten yliopistojen kanssa.

‒ Maanosien rajat ylittävät, useampien yliopistojen yhteisohjelmat valtasivat kärkisijat tänä vuonna. Aalto-yliopiston monialaisuus on meille kilpailutekijä, kuten myös keskimääräistä korkeampi naisprofessorien osuus, kertoo Aalto EE:n MBA-ohjelmista vastaava johtaja Hanna-Riikka Myllymäki.

Kaiken kaikkiaan erot kansainvälisten huippukoulujen välillä ovat todella pienet. Maailman parhaimmiksi selviytyivät yhteisohjelmat: Tsinghua University ja Insead, Kellogg ja Hong Kong UST Business School ja Trium: HEC Paris, LSE ja New York University: Stern. Pohjoismaisista kouluista parhaimmin sijoittui Copenhagen Business School. Toisena oli Aalto EE, jonka taakse jäi Stockholm School of Economics.

Financial Times -lehden rankingissa arvioidaan viittätoista eri osa-aluetta, kuten ohjelman monimuotoisuutta ja opettajien pätevyystasoa sekä opiskelijoiden urakehitystä, palkkaa ja henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamista. Ranking perustuu opiskelijoiden antamaan arvioon ja tietoihin sekä koulujen tuottamaan tilastoaineistoon. Rankingiin vastaavat aina kolme vuotta sitten kyseisestä EMBA-ohjelmasta valmistuneet.

Lisätietoja:

Pekka Mattila

Toimitusjohtaja, professori (professor of practice)
Aalto University Executive Education Oy
Puhelin: 040 738 7221
pekka.mattila@aaltoee.fi

Hanna-Riikka Myllymäki

Business Area Director, Degree Programs
Aalto University Executive Education Oy
Puhelin: 050 463 3364
hanna-riikka.myllymaki@aaltoee.fi

Aalto University Executive Education Oy

Aalto University Executive Education tarjoaa korkealaatuisia liikkeenjohdon kehittämispalveluja (Aalto EE) ja asiantuntijoiden täydennyskoulutusta (Aalto PRO) sekä palveluita yrittäjyyden kehittämiseksi (Aalto ENT). Monipuolisessa kokonaisuudessa yhdistyvät käytännön osaaminen ja Aalto-yliopiston uusin tutkimustieto. Yhtiön vahvuuksia ovat globaali toimintamalli ja monipuolinen tarjonta. Suomen ja Singaporen lisäksi Aalto EE tarjoaa ohjelmia Puolassa, Ruotsissa, Etelä-Koreassa, Taiwanissa, Kiinassa, Indonesiassa, Iranissa sekä Baltiassa ja Venäjällä. Aalto University Executive Educationilla on kolme arvostettua laatuleimaa eli akkreditointia: AACSB, AMBA ja EQUIS. Se kuuluu näin ollen maailman instituutioista koostuvaan 0,4 prosentin parhaimmistoon.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteishaku tapahtuu Opetushallituksen ylläpitämällä opintopolku.fi -sivulla. Kevään yhteishaussa syksyllä 2016 alkavien koulutuksien tiedot julkaistaan Opintopolussa 30.10.2015. Yhteishaku järjestetään kaksi kertaa vuodessa, mutta valtaosaan koulutuksista voi hakea vain kevään yhteishaussa.

Kevään 2016 yhteishaussa on kaksi erillistä hakuaikaa:

• 8.–27.1.2016 on haku vieraskielisiin hakukohteisiin kuten Kauppakorkeakoulun Mikkelin yksikön englanninkieliseen International Business -kandidaattiohjelmaan ja
• 16.3.–6.4.2016 haku suomenkielisiin hakukohteisiin.

Molempina hakuaikoina oppilaitoksiin haetaan opintopolku.fi -osoitteessa yhdellä hakemuksella, johon hakija täyttää koulutusohjelmat haluamassaan järjestyksessä. Hakija voi hakea yhteensä kuuteen (6) kohteeseen, joista hänelle tarjotaan ainoastaan yhtä, korkeimmalle priorisoitua vaihtoehtoa, johon hakijan pisteet riittävät.

– Vuonna 2016 Kauppakorkeakoulun Mikkelin yksikön International Business -kandidaattiohjelmaan otetaan kolmessa eri valintaryhmässä vähintään 80 uutta opiskelijaa. Valinta suoritetaan joko ylioppilastutkinnon arvosanojen perusteella annettavien pisteiden tai SAT-testitulosten perusteella. Lisäksi ohjelmaan voi hakea avoimen yliopiston opintojen perusteella Kauppakorkeakoulun erillishaussa 16.3.–6.4.2016 (5 paikkaa). Vieraskielisenä ohjelmana Mikkelin yksikön vuoden 2016 opiskelijavalinnassa ei käytetä ensikertalaiskiintiöitä ensimmäistä opiskelupaikkaa hakeville, Manager of Academic Operations Mari Syväoja International Business -kandidaattiohjelmasta kertoo.

Lisätietoja:
Mari Syväoja
Manager of Academic Operations
044 7044 211
mari.syvaoja@aalto.fi
aalto.fi/studies/mikkeli

Kauppakorkeakoulun Mikkelin yksikössä suoritettava International Business -kandidaattiohjelma (BScBA-ohjelma) on erinomainen vaihtoehto kauppatieteistä ja kansainvälisyydestä kiinnostuneille, jotka haluavat opiskella tehokkaasti monikulttuurisessa ilmapiirissä. Pääaineena kaikilla opiskelijoilla on kansainvälinen liiketoiminta ja opiskelukieli on englanti. Opetuksesta vastaavat ulkomaiset ja kotimaiset vierailevat luennoitsijat. Opiskelussa painottuu liiketoimintaosaamisen lisäksi tiedon analysointi-, ryhmätyö- ja viestintätaitojen kehittäminen.

Ekonomi, MBA Jarmo Kuisma tarkasteli Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemässään väitöstutkimuksessa sitä, miten kuluttajat havaitsivat verkkosivuilla olevat mainokset ja reagoivat niihin.

Kuisma havaitsi, että kuluttajat katsoivat mainoksia enemmän surffatessaan verkkosivuilla kuin silloin, kun he olivat verkossa suorittamassa tavoitteellisia tehtäviä tai etsimässä tarkkoja tietoja. Mainokset saivat positiivista huomiota myös silloin, kun ne olivat teemoiltaan samansuuntaisia verkkosivujen sisällön kanssa. Sen sijaan pakollista huomiota vaativat mainosmuodot, kuten pop-upit ja liikkuvat mainokset aiheuttivat kuluttajissa helposti ärsytystä ja torjuntareaktioita.

Tutkimuksessa ilmeni myös yllättävä seikka: mainosten saama suurempi huomioarvo ei kaikissa tilanteissa parantanut mainosten muistamista. Toisaalta lukemisen tehokkuus ei myöskään parantunut, vaikka tekstiä ympäröivät mainokset poistettiin. Lisäksi jo melko pienikin mainosten toistojen määrän lisäys paransi niiden havaitsemista ja muistamista

Yhteisvaikutus ratkaisee

Väitöstutkimuksen mukaan mainonnan havaitseminen ja muistaminen sekä kuluttajan suhtautuminen mainoksiin riippuu useista eri tekijöistä, jotka ovat vuorovaikutussuhteessa toisiinsa. Näitä ovat muun muassa mainoksen koko, formaatti, sijainti verkkosivulla ja mainoksen sisällön sopivuus sivuston teemaan. Myös kuluttajan aikomukset ja kyky prosessoida verkossa olevaa informaatiota vaikuttavat mainosten katsomiseen ja muistamiseen.

– Tutkimus tuottaa lisätietoa kuluttajan käyttäytymisestä ja havaitsemisprosesseista dynaamisessa verkkoympäristössä, missä mainonnan vaikutusten tutkiminen on haastavampaa kuin perinteisissä mainosmedioissa, Kuisma kertoo.    

Tutkimus tehtiin silmänliikemenetelmällä, eli tallentamalla kuluttajien katseen kulku verkkosivuilla.   

– Näin saadaan tietoa kuluttajien reaktioista mainosten katsomisen aikana, kun perinteiset menetelmät mittaavat mainonnan tehokkuutta vasta mainonnan havaitsemisen jälkeen. Mainosten herättämä huomio ja niiden visuaalinen prosessointi ovat perusedellytyksiä tehokkaalle mainonnalle, Jarmo Kuisma kertoo.

Markkinoijille ja mainonnantekijöille tutkimus neuvoo, kuinka verkkomainonta voi saada huomiota kuluttajaa ärsyttämättä siitäkin huolimatta, että mainos- ja informaatiotulva lisääntyy jatkuvasti.

Väitöstilaisuus

Jarmo Kuisman väitöstutkimus Consumer Perception of Online Advertising - The Effects of Animation, Ad Characteristics, Repetition and Task Relevancy on Attention and Memory esitetään tarkistettavaksi Kauppakorkeakoulun päärakennuksen juhlasalissa, Runeberginkatu 14–16, keskiviikkona 4. marraskuuta 2015 klo 12.00.

Vastaväittäjänä toimii professori Andrew Duchowski (Clemson University) ja kustoksena professori (active emeritus) Kristian Möller.

Lisätietoja:
Jarmo Kuisma
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
p. 050 060 5562
jarmo.kuisma@aalto.fi

Viime vuoden Slushin jälkeen sekä Miki Kuusi että Atte Hujanen vetäytyivät tapahtuman operatiivisista tehtävistä taustajoukkoihin antaakseen tilaa uusille osaajille ja keskittyäkseen omiin yrityksiinsä.

Skypen perustaja Niklas Zennström, Ruotsin prinssi Daniel, Flickr-kuvapalvelun perustaja Caterina Fake, EU-komission varapuheenjohtaja Neelie Kroes – marraskuussa järjestettävän Slushin puhujalista on vaikuttava. Neljä vuotta sitten se olisi näyttänyt Miki Kuusesta ja Atte Hujasesta aika utopistiselta.

Silloin, syyskuussa 2011, koko Slush oli nimittäin vähällä peruuntua. Kaksikko oli perinyt parin sadan hengen opiskelijatapahtuman keväällä Rovion Peter Vesterbackalta ja päättänyt rakentaa siitä Aalto Entrepreneuship Societyn porukalla Suomen tarvitseman, kansainvälisen tason sijoittajatapahtuman. Sitten tulivat kesä ja muut kiireet. Kaksi kuukautta ennen h-hetkeä tilanne näytti niin pahalta, että Miki Kuusi päätti tarttua puhelimeen.

– Yritin kertoa Peterille, että meillä ei ollut nettisivuja, puhujia tai sijoittajia, mutta hän oli niin innoissaan, että en raskinut sanoa, ettei tapahtumaa järjestetäkään, hän muistelee.

– Ajattelin, että on sittenkin pakko yrittää. Lähetin sähköpostia Supercellin Ilkka Paanaselle, joka tyypilliseen tapaansa vastasi välittömästi ja vielä maagisilla sanoilla: totta kai, miten voin auttaa?

2011: Tästähän tuli makea

Paanasen kontakteilla Slush sai kaivatut puhujat ja Vesterbackan avulla muutaman isomman sijoittajan. Tapahtuman tuotannolle asetettiin selvä tavoite: tehdä kaikki hienommin kuin muualla.

– Usein messujärjestelyt tarkoittavat yhtä roll-uppia ja halogeenivaloa. Me halusimme parasta ja uskalsimme myös antaa intohimoisille tyypeille vastuuta sen tekemiseen, vaikkei heillä kokemusta ollutkaan, Atte Hujanen toteaa.

– Muistan yllättyneeni, että vau, tästähän tuli tosi makea, Kuusi hymyilee.

Kahden kuukauden rutistuksella Kaapelitehtaalle saatiin lopulta peräti 1 500 osallistujaa.

– Se, että tapahtuma saatiin ensimmäisenä vuonna raavittua kasaan, oli yksinomaan asiaan sitoutuneiden ihmisten ansiota. Töitä tehtiin ilman titteleitä sillä periaatteella, että jokainen fiksasi parhaiten osaamansa asiat. Vaikka jengi on osittain vaihtunut ja tapahtuma paisunut, sama omistautuminen ja palo ovat yhä tallella – ihmiset ottavat lomaa työpaikoiltaan Suomessa ja maailmalla päästääkseen paiskimaan hommia Slushissa, Hujanen ja Kuusi kertovat.

2012: Ylitsevuotavuuden filosofia

Päätös Slushin jatkumisesta ei syntynyt heti, mutta talvella 2012 palaset loksahtelivat kohdilleen niin vauhdikkaasti, että uusintakierros alkoi tuntua hyvältä ajatukselta. MTV3 lupautui Slushin pääyhteistyökumppaniksi, ja Aallon Startup Saunalla vieraillut pääministeri Jyrki Katainen sen avajaispuhujaksi. Vesterbacka, Paananen ja muut kokeneet sarjayrittäjät vinkkasivat ulkomaisia sijoittajia, ja Skype kävi kuumana, kun Miki Kuusi vakuutti heitä siitä, että marraskuinen Helsinki on oikeasti hyvä idea.

– Kerroin, että täällä pohjoisessa on valtavasti teknologista osaamista, josta on syntynyt Linuxin ja Skypen kaltaisia tarinoita, ja nyt haluamme tuoda parhaat yritykset ja parhaat sijoittajat yhteen.

Yksi toisensa jälkeen kovat nimet lupasivat saapua paikalle, ja kun nimet julkaistiin Slushin sivuilla, muut seurasivat mukana. Osallistujien määrä tuplaantui 3 500:aan.

– Suomen teknologiapiireissä oli tapana nurista, että yrittäjiä ei arvosteta, emme kiinnosta sijoittajia, eikä Hesari meistä kirjoita. Päätimme murtaa nämä myytit yksi kerrallaan, Kuusi sanoo.

Slushille luotiin filosofia: kokemuksen tuli tuntua ylitsevuotavalta, sellaiselta, jota ei saa mistään muualta.

– Puhujilla on aikaa vain vartti, joten tunnin aikana lavalla voi nähdä kaksi pääministeriä, kasvuyrittäjän ja ison yrityksen johtajan, Miki Kuusi kertoo ja tunnustaa, että oikeastaan lyhyet slotit syntyivät vahingossa.

– Buukkasin kokemattomana ihan liikaa puhujia. Myös sattumalta keksimämme idea sijoittajien kohtaamisalueesta osoittautui menestykseksi. Tänä vuonna sähköisen matchausjärjestelmän kautta on buukattu jo yli tuhat tapaamista, ja viimeisen puolentoista vuoden aikana sijoittajat ovat sijoittaneet Slushissa tapaamiinsa yrityksiin 400 miljoonaa euroa.

Miki Kuusi ja Atte Hujanen päättivät murtaa Slushilla kasvuyrittäjyyteen liittyvät myytit yksi kerrallaan.

2013: Maailman suurimmassa teltassa

Vuoden 2012 Slushista sateli kiinnosta, mutta Kuusen ja Hujasen porukalta oli voimat lopussa.

–Fiilis oli kaksi kuukautta se, ettei koskaan enää. Sitten aloimme pohtia, että jos olemme saaneet aikaan jotain näin hienoa vasemmalla kädellä, muiden töiden ohella ja ilman varsinaista organisaatiota, mitä syntyisikään, jos tätä tehtäisiin ihan tosissaan.

Kaksikko sai Slushin hallitukselta luvan palkata kahdeksan hengen ydinporukan. Rekrytointistrategia oli yksinkertainen: puhelin käteen ja parhaat tyypit mukaan sosiaalisella paineella.

– Nykyinen toimitusjohtaja Riku Mäkeläkin jätti kovapalkkaisen harjoittelupaikkansa ollakseen tässä mukana.

Tiimi ja tuhat vapaaehtoista ryhtyivät ratkomaan Slush 2013:n suurinta haastetta: tilanpuutetta. Kaapelitehdas oli pullistellut jo viimeksi, mutta koska sopivaa isompaa tilaa ei ollut saatavilla, piti ongelmaan etsiä luovia ratkaisuja.

– Olisimme vuokranneet ruotsinlaivan ja ajaneet sen Ruoholahden satamaan, mutta laivan teknisestä päälliköstä se oli mahdotonta, Kuusi ja Hujanen kertovat.

Lopulta Kaapelitehtaan pihalle pystytettiin maailman suurin, yli 15 metriä leveä ja yli 100 metriä pitkä teltta. Marraskuussa sinne puhalsi hyytävä tuuli, ja maa oli sateiden jäljiltä märkää liejua.  Tapahtumapäivänä pilvet väistyivät, pakkanen hellitti ja jeesusteipillä tilkitty teltta piti viiman ulkona.

– Meillä oli kasassa suurin Suomessa koskaan järjestetty kansainvälinen tapahtuma ja Euroopan suurin sijoittajatapahtuma. Olimme maailmankartalla: Slush tunnettiin kaikkialla Israelista Yhdysvaltoihin, kaksikko muistelee.

2014–: Tärkeällä matkalla

Telttakokemuksen jälkeen tiimi otti hyvissä ajoin yhteyden Messukeskukseen.

–Taistelimme saadaksemme heidät taipumaan meidän tapaamme tehdä asioita. Ekaa kertaa homma oli niin hanskassa, että koko jengistä oli kivaa tehdä hommia, Kuusi kertoo.

– Ei tarvinnut murehtia sähköjä ja bajamajoja, oli vain sellainen fiilis, että onpa kivaa, Hujanen sanoo.

Slush 2014 tuplasi jälleen kävijämääränsä. Miki Kuusi ja Atte Hujanen uskovat, että menestyksen salaisuus on oikeiden ihmisten lisäksi tapahtuman sielussa.

–Tätä ei tehdä rahasta. Isotkin puhujat tulevat ilmaiseksi, koska toisten jeesaaminen on osa startup-kulttuuria. Slushin ei ole tarkoitus tuottaa voittoa, vaan unelma on, että kahdenkymmenen vuoden kuluttua tänne on syntynyt uusia Googleja ja Übereitä, joiden tarinassa osallistuminen Slushiin on ollut tärkeässä roolissa.

Yksi teemoista on tänä vuonna koulutus. Mihin suuntaan koulutuksen pitäisi muuttua, jotta Suomi olisi jatkossa yhä parempi paikka elää ja yrittää?

– Minusta yliopistolla on kaksi tärkeää tehtävää: koota oikeat ihmiset yhteen ja auttaa heitä löytämään oppimisen ilo, Miki Kuusi tiivistää.

– Nämä ovat myös ne asiat, joita Suomessa on helpoin parantaa. Meillä ei ole resursseja kilpailla maailman parhaimmiksi rankatuista yrittäjyysprofessoreista, mutta voimme luoda paikkoja, joissa ihmiset pääsevät innostumaan asioista, Atte Hujanen painottaa.

Molemmat kiittävät Aallon luomaa kulttuuria, jossa eri toimijoita on rohkaistu tekemään omia juttujaan.

– Ilman sitä luottamusta ei olisi Aaltoesiä ja Slushia, eikä montaa muutakaan juttua, Miki Kuusi sanoo ja puuskahtaa, että Shanghain listojen tuijottamisen voisi unohtaa kokonaan.

– Huippututkimus on vain osa yliopiston toimintaa. Menestystarinoita syntyy myös siitä, että ihmisiä autetaan kohtamaan toisensa ja löytämään intohimonsa.

Teksti Minna Hölttä, kuvat Mikko Raskinen

Tekniikan päivillä paneudutaan tänä syksynä digitaaliseen murrokseen: tiedon digitalisoitumisen myötä teknologia tulee jatkuvasti uusilla tavoilla ihmisten arkeen. Ohjelmassa pureudutaan erityisesti big dataan, eli suurten tietomassojen hallintaan ja hyödyntämiseen meistä jokaisen elämässä. Asiantuntijapuheenvuoroissa ja kokemuksellisissa työpajoissa kuullaan ja nähdään muun muassa, millaista on uusi digitaalinen terveysteknologia, miten älytalo huolehtii asukkaistaan ja miten pilvipalvelujen tietoturvaa voidaan parantaa.

Lapsille ja nuorille paljon ohjelmaa

Tekniikan päivät -tapahtuma on suunnattu kaikille ja kaikenikäisille. Tänä vuonna ohjelmassa on runsaasti tarjontaa erityisesti lapsille ja nuorille, jotka pääsevät kokeilemaan erilaisia teknologioita työpajoissa ja tiedenäytöksissä. Yleisö ja tieteen tekijät kohtaavat Tekniikan torilla, jossa tekniikkaan pääsee itse käsiksi. Tekniikan torilla on muun muassa:

Digivaalit 2015: miten tietotekniikkaa käytetään poliittisen osallistumisen tutkimukseen ja pohtimaan kanssamme omaa yhteiskunnallista kysymystäsi. Paikalla ovat vastaamassa Tietotekniikan tutkimuslaitos HIITin sekä Viestinnän tutkimuskeskus CRC tutkijat sekä vaaleista kerätty iso aineistoklöntti.

Linkin koodikoulu, drop in -työpaja ja ohjelmointityöpaja: Linkki tarjoaa ohjelmoinnin drop in -työpajan sekä ohjelmointityöpajan, jossa koodataan erilaisia pelejä.

Lego-ohjelmointia: FLL on maailman suurin robottiohjelmointikilpailu. FLL-pelipöydällä pääset ohjelmoimaan, suunnittelemaan ja rakentamaan legorobotteja.

Etäläsnäolo kuulon ja näön avulla: Demoon on tallennettu luonnollisia ympäristöjä (konsertti, liikenne, sählymatsi) joka suunnan tallentavalla kameralla ja mikrofonilla. Laita kuulokkeet ja virtuaalilasit päähäsi ja olet paikan päällä äänekkäässä maisemassa – mutta ilman, että olet oikeasti paikalla. Demossa käytetty äänitekniikka on kehitetty Aalto-yliopistossa  — Directional Audio Coding (DirAC).

DeepBeat - koneoppiva rap-lyriikkageneraattori: tule tekemään oma rap-sanoituksesi DeepBeat-ohjelmalla.

Hal-potilassimulaattori: Hal, eli kavereiden kesken Hallikainen, on potilassimulaattori, johon pääsee tutustumaan mm. elvyttämisen ja elintoimintojen tarkastelun muodossa.

Aikuisten iltaohjelmana Tekniikan päivät tarjoaa ScienceSlam-tiedemittelön perjantaina 6.11. ScienceSlamissa tiede on hulvattoman hauskaa, sillä tieteentekijät esittelevät omaa tutkimustaan stand up -henkisesti baarimiljöössä. Esitystapa on vapaa – mutta takuulla viihdyttävä.

Puhujina asiantuntijoita Aalto-yliopistosta

Aalto-yliopiston asiantuntijat kertovat muun muassa satelliiteista, big datasta ja älytaloista. Tässä poimintoja ohjelmasta:

• Professori Kary Främling: Asukkaistaan huolehtivat älytalot Lue lisää
• Professori Jaan Praks: Tietoa Maasta pienillä satelliiteilla
• Professori Jukka K. Nurminen: Big Data ja energia
• Professori Samuel Kaski: Data-analyysillä yksilöllistettyä lääketiedettä
• Professori Martti Mäntylä: Intro Koneiden internet -sessiossa Lue lisää
• Tutkija Kai Kuikkaniemi: MyData – tietosi omassa hallussasi Lue lisää
• Professori Antti Oulasvirta: Voiko tietokone suunnitella mahtavia käyttöliittymiä?

Tekniikan päivien päätapahtumapaikkana oli tänä vuonna Tampere, jossa maksuton ja yleisölle avoin tiedetapahtuma järjestettiin 22.–24.10. Tekniikan päivät järjestää yhteistyössä Tekniikan Akatemia TAF:n kanssa: Aalto-yliopisto, Ammattikorkeakoulu Arcada, Helsingin yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Laurea-ammattikorkeakoulu, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Oulun yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto, Åbo Akademi.

Lue lisää Tekniikan päivistä ja tule tiedon valoon!

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professori Olli-Pekka Kauppila tutki, miten työntekijöiden asenteisiin vaikuttaa se, että esimiehellä on keskenään eriarvoisia esimies-alaissuhteita. Tulokset osoittavat, että työntekijöiden suhtautuminen eriarvoisiin esimies-alaissuhteisiin riippuu sekä työntekijän oman esimiessuhteen laadusta että organisaation ominaispiirteistä.

Tutkimuksen mukaan työntekijöiden asenteita työtä kohtaan parantaa ensisijaisesti heidän henkilökohtaisen esimiessuhteensa laatu. Myös muiden ryhmän jäsenten hyvillä esimiessuhteilla havaittiin olevan positiivisia vaikutuksia. Työntekijät, joiden oma esimiessuhde oli hyvä, asennoituivat työhönsä positiivisemmin silloin, kun muillakin ryhmän jäsenillä oli hyvät esimies-alaissuhteet. Myös heikossa esimiessuhteessa olevat työntekijät asennoituivat työhönsä positiivisemmin, kun edes osalla ryhmän jäsenistä oli hyvä esimies-alaissuhde.

– Esimiesten tulisi näin ollen ensisijaisesti pyrkiä luomaan hyvät suhteet kaikkiin työntekijöihin. Jos tämä ei onnistu esimerkiksi ajanpuutteen vuoksi, esimiehen ei kannata olla tasapuolisen etäinen kaikille, vaan luoda hyvät suhteet edes osaan alaistaan, Olli-Pekka Kauppila selventää.

Myös organisaation piirteet vaikuttavat

Tutkimuksessa selvitettiin myös havaittujen vaikutusten riippuvuutta organisaatioiden ominaispiirteistä. Edellä mainitut vaikutukset olivat erityisen korostuneita organisaatioissa, joissa päätöksentekovalta oli hajautettua. Koska hajautetun päätöksentekovallan organisaatioissa työntekijöiden henkilökohtainen asema voi muuttua nopeasti, on keskeisintä, että esimies ylipäätään panostaa hyviin vuorovaikutussuhteisiin.

Sen sijaan organisaatioissa, joissa ylimmällä johdolla on vahva yhteinen visio, työntekijät todennäköisemmin tulkitsevat eriarvoiset esimies-alaissuhteet vakiintuneiksi sisä- ja ulkopiiriasetelmiksi. Näissä organisaatioissa eriarvoiset esimies-alaissuhteet suhteet vaikuttivat positiivisemmin hyvissä suhteissa olevien sisäpiiriläisten asenteisiin ja negatiivisemmin huonoissa suhteissa olevien ulkopiiriläisten asenteisiin.

Tutkimukseen osallistui 502 työntekijää, jotka jakautuivat 135 ryhmään 34 organisaatiossa. Työntekijöiden asenteista tarkasteltiin sitoutuneisuutta organisaatioon ja työyhteisökäyttäytymistä, joita seurattiin vuoden kuluttua esimies-alaissuhteiden ja organisaation ominaispiirteiden mittaamisesta.

Tutkimus When and how does LMX differentiation influence followers’ work outcomes? The interactive roles of one’s own LMX status and organizational context on juuri julkaistu Personnel Psychology -lehdessä.

Artikkeli (onlinelibrary.wiley.com)

Lisätietoja:

Olli-Pekka Kauppila
Apulaisprofessori, organisaatiot ja johtaminen
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
puh. 050 312 0930
olli-pekka.kauppila@aalto.fi

Aalto-yliopisto on noussut ensimmäistä kertaa 50 parhaan yliopiston joukkoon EU:n puiteohjelmarahoituksen hankkimisessa. Jos mukaan vertailuun otetaan yliopistojen lisäksi tutkimuslaitokset ja yritykset, Aalto on eniten Horizon 2020-rahoitusta saaneiden listalla sijalla 68. Kaikkiaan Aallolle myönnettiin kesäkuuhun 2015 mennessä eli vajaan vuoden aikana Horizon 2020 -puiteohjelmasta lähes 14 miljoonaa euroa.

Horizon 2020-puiteohjelmarahoitus koostuu konsortiorahoituksista sekä erittäin kilpaillusta ERC-rahoituksesta, jota myönnetään tieteellisiin läpimurtoihin tähtääville huippututkijoille. Aallossa ERC-rahoituksen on saanut Horizon 2020-ohjelmasta peräti neljä professoria: Pertti Hakonen, Antti Oulasvirta, Emma Master ja Jani Oksanen. Lisäksi Sebastiaan van Dijkenille myönnettiin ERC Proof of Concept -rahoitus aiemmin myönnetyn ERC-projektin tutkimustulosten kaupallistamiseen.

Nousu top 50:een ei tullut aivan yllätyksenä, sillä Aalto-yliopisto on viime vuosina jatkuvasti onnistunut kasvattamaan EU-tutkimusrahoituksen määrää.

– Olen erittäin iloinen professoriemme ja tutkijoidemme aktiivisuudesta ja menestyksestä Horizon 2020 -rahoitushauissa. Tulos on selkeä näyttö Aallossa tehtävän tutkimustyön korkeasta laadusta ja kansainvälisestä kilpailukyvystä. Se myös osoittaa, että meillä on hyvät mahdollisuudet edelleen laajentaa rahoituspohjaamme esimerkiksi kansainvälisen tutkimusrahoituksen osalta, korostaa Aalto-yliopiston provosti Ilkka Niemelä.

Parhaiten Horizon 2020 -rahoitusta hankkineiden yliopistojen listalla on edustajia vain kymmenestä Euroopan maasta. Isosta-Britanniasta listalle pääsi 16 yliopistoa, Hollannista 8 ja Saksasta 6. Suomesta kärkijoukossa on Aallon lisäksi Helsingin yliopisto.

Lisätietoja:

Provosti Ilkka Niemelä
puh. 050 511 3013
ilkka.niemela@aalto.fi

UK and Ireland gain in Horizon 2020 top 50 performers (University World News)
Pertti Hakoselle 2,4 miljoonan euron ERC Advanced -rahoitus (aalto.fi)
Emma Masterille ERC Consolidator grant (aalto.fi)
Antti Oulasvirralle 1,5 miljoonan euron ERC Starting Grant -rahoitus (aalto.fi)
Jani Oksaselle ERC Starting Grant ledien jäähtymisen tutkimiseen (aalto.fi)
Aallon ensimmäinen ERC Proof of Concept –rahoitus Sebastiaan van Dijkenille (aalto.fi)

Aalto-yliopisto aloittaa yhteistoimintaneuvottelut, jotka koskevat koko henkilöstöä professoreita lukuun ottamatta. Tavoitteena on sopeuttaa yliopiston toimintaa heikentyneessä taloustilanteessa siten, että opetuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan tulevaisuus voidaan turvata pitkällä aikavälillä.

- Aalto-yliopistossa on sen alkuvuosina toteutettu mittavia muutoksia ja tuloksemme ovat kehittyneet erittäin hyvin. Tämä on vaatinut henkilöstöltämme paljon työtä ja asiantuntemusta. Hyvistä tuloksista huolimatta yliopiston taloudellinen tilanne on todella tiukka, koska Suomen hallitus on päättänyt leikata yliopistojen rahoitusta merkittävästi, sanoo Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri.

Valtio leikkaa Aalto-yliopiston rahoitusta noin 66 miljoonalla eurolla vuoden 2018 loppuun mennessä. Leikkaukset koostuvat mm. opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistolle jakaman rahoituksen sekä Tekesin rahoituksen leikkauksista.

- Olemme jo aiemmin keskittäneet resurssejamme tutkimukseen ja opetukseen sekä tehostaneet toimintaamme. Valitettavasti tehdyt säästötoimenpiteet eivät vielä riitä. Merkittävä osa tulevista säästöistä pyritään toteuttamaan tila- ja hankintakustannuksista, mutta ikävä kyllä arvioimme, että emme voi välttyä henkilöstöön kohdistuvilta säästötoimenpiteiltä, Tuula Teeri sanoo.

Yliopisto pyrkii tasapainottamaan talouttaan lisäämällä rahoitusta muista lähteistä ja vähentämällä kustannuksia. Lisärahoitusta pyritään hankkimaan muun muassa lisäämällä kilpailtua tutkimusrahoitusta ja käyttämällä sijoitustoiminnan tuottoja. Säästötarpeeksi arvioidaan 37 miljoonaa euroa, josta yli puolet pyritään saavuttamaan tila- ja hankintakustannuksia vähentämällä.  Henkilöstökuluihin kohdistuu arviolta noin 17 miljoonan euron säästötarve.

Neuvottelujen piirissä on noin 4 100 henkilöä eli koko henkilöstö professoreita lukuun ottamatta. Aalto-yliopistossa työskentelee yhteensä noin 4 600 henkeä. Alustavien arvioiden mukaan mahdollinen vähennystarve on enintään 350 henkilöä.

- Tilanne on henkilöstöllemme raskas, mutta meidän on tärkeää huolehtia ydintoimintamme edellytyksistä rahoituksen vähentyessä. Tavoitteemme on, että nyt esitetyillä toimenpiteillä saamme tehdyksi meihin nyt kohdistuvia leikkauksia vastaavat säästöt eikä muihin säästötoimenpiteisiin olisi tarvetta, Tuula Teeri toteaa.

Lisätietoja ja median yhteydenotot Aalto-yliopiston viestinnän kautta: viestinnän asiantuntija Eeva Lehtinen, puh. 050 321 7034, eeva.lehtinen@aalto.fi

Katso kurssitarjonta keväällä 2016 ja ilmoittaudu mukaan 1.12.2015 alkaen.

Loppuunmyyty kasvuyrittäjyystapahtuma Slush käynnistyy huomenna 11. marraskuuta. Aalto-yliopisto on mukana kaksipäiväisessä tapahtumassa partnerina ja esittelemässä monipuolista yrittäjyyttä edistävää toimintaansa.

Aalto-yliopiston ympärille syntyneestä innovaatioekosysteemistä ponnistaa vuosittain 70–100 uutta yritystä. Slushissa voi Aallon omalla ständillä tutustua yli 40 yrityksen tarinaan sekä yliopiston lukuisiin toimijoihin, jotka tekevät pitkäjänteistä ja rohkeaa työtä yrittäjyyden tukemiseksi.

”Yrittäjyyden tukeminen ja yrittäjähenkisyyden kehittäminen ovat Aallon keskeisiä tavoitteita, ja opiskelijoillemme oman yrityksen perustamisesta onkin tullut jo vetovoimainen uravaihtoehto”, sanoo vararehtori Tuija Pulkkinen.

Slushissa on myös mukana useita Aalto-lähtöisiä yrityksiä, kuten mikrosatelliittipalvelua kehittävä ICEYE sekä Beddit, jonka unimittari pääsi tänä syksynä Apple-kaupan kansainväliseen jakeluun, ensimmäisenä suomalaisena teknologiatuotteena. 

Lue myös:

Myyttien murtajat Miki Kuusi ja Atte Hujanen: Ilman Aallon rohkaisevaa kulttuuria ei olisi Slushiakaan
Yrittäjyystoimijat Aallossa
Slush (slush.org)

Kuva: Aalto-yliopisto/Mikko Raskinen

– Case-kilpailu on hieno mahdollisuus päästä soveltamaan ja kehittämään omaa osaamistaan sekä luoda kontakteja yritysmaailmaan, opetuksen kehittämisen asiantuntija Christa Uusi-Rauva kertoo.

Case-kilpailussa mukaan valittu yritys esittelee jonkin todellisen ongelman omasta liiketoiminnastaan, ja opiskelijatiimit kehittävät siihen erilaisia ratkaisuja. Kukin tiimi esittelee omat ratkaisunsa yrityksen edustajista ja muista asiantuntijoista koostuvalle tuomaristolle ja saa niistä palautetta.

Ensimmäistä kertaa järjestettyyn Aalto Crossroads case -tapahtumaan osallistui yhteensä 28 opiskelijaa niin Insinööritieteiden korkeakoulusta, Kauppakorkeakoulusta, Perustieteiden korkeakoulusta, Sähkötekniikan korkeakoulusta kuin Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta. Poikkitieteellisen kilpailun tavoitteena oli sekä edistää Aalto-henkeä ja eri korkeakoulujen opiskelijoiden välistä yhteistyötä että oppia uusia tapoja lähestyä ongelmanratkaisua. Kisaa varten opiskelijoiden oli mahdollista muodostaa itse oma neljän hengen tiimi tai ilmoittautua itsekseen, jolloin Christa Uusi-Rauva muodosti tiimin. Kussakin tiimissä oli opiskelijoita vähintään kahdesta Aallon koulusta.

Opiskelijoille kehuja konkreettisista ehdotuksista ja erinomaisista esiintymistaidoista

Case-yrityksenä, joka paljastettiin vasta tapahtuman alussa, oli Posti. Voittajajoukkueeseen kuuluivat Riikka Iivanainen Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta ja Janni Lindgren, Henri Blomster ja Johannes Peltonen Kauppakorkeakoulusta. Tiimi oli työstänyt Postin liiketoimintaa ajatuksella ”Kaikki suoraan kotiin”. Tiimi ehdotti, että Posti laajentaisi liiketoimintaansa kuljettamalla koteihin kerran päivässä kaiken tarpeellisen, ei vain laskuja, lehtiä ja mainoksia. Tiimi analysoi sitä, miten Posti voisi liiketoiminnassaan huomioida nykyistä paremmin väestön ikääntymisen ja miten päivittäistavaroiden ja apteekin tuotteiden toimitukset kotioville toisivat ihmisten elämään helppoutta, jota he arvostavat.

– Kiitän voittajatiimiä likimain konsulttitason ongelmanratkaisusta. Monet ehdotukset olivat konkreettisia ja itse asiassa osaa ideoista jo työstetäänkin organisaatiossamme, Sami Finne, Vice President, Strategy & New Business Development Postista, sanoi.

– Palkintona erinomaisesta työstä kutsumme teidät lounaalle Postin pääkonttoriin ja tapaamaan logistiikan johtoryhmäämme. Samalla pääsette tutustumaan uusiin varastotiloihimme. Myös kesätyömahdollisuuksista voimme keskustella, jos haluaisitte päästä työstämään business-caseja hieman pidemmällä aikajänteellä, Sami Finne jatkoi.

Voittajajoukkueen valitsivat tuomaristo, johon kuuluivat Postia edustaneiden Sami Finnen, Jouko Lehtosen, Senior Development Manager, ja Ville Vuorisalon, Head of Contract Logistics, lisäksi rahoituksen professori Markku Kaustia, logistiikan Professor of Practice Katariina Kemppainen ja Innovation Managementin Professor of Practice Erkki Ormala Kauppakorkeakoulusta sekä Professor of Practice Esko Penttinen Service Factorysta.
 

Lisätietoja:
Christa Uusi-Rauva
Asiantuntija, oppimisen kehittäminen
p. 040 3538 328
christa.uusi-rauva@aalto.fi

Loppuunmyydyn Slushin 15 000 vierasta täyttivät Messukeskuksen keskiviikkona, ja ensimmäistä kertaa partnerina tapahtumaan osallistuneen Aallon ständillä riittikin tungosta. Erityisen paljon kiinnostusta herättivät yliopistosta ponnistaneet startupit. Esittäytymässä olivat muun muassa tuudittavaa vauvanpatjaa valmistava Familings ja kaverien väliseen kulunjakoon ja velkojen hallintaan mobiilisovelluksen kehittänyt Scrooge.

Ständillä esittäytyvät myös Aallon monet yrittäjyystoimijat, kuten Aalto Ventures Program.

Aalto-yliopiston ympärille syntyneestä innovaatioekosysteemistä ponnistaa vuosittain 70–100 uutta yritystä. Tänään torstaina Aallon ständillä ovat mukana esimerkiksi uudenlainen muodin markkinapaikka Stylewhile, digitaalisten ratkaisujen pelillistämiseen erikoistunut Richen sekä mikrosatelliittipalvelua tuottava, tutkimusprojektista alkunsa saanut ICEYE.

Lue myös: Myyttien murtajat Miki Kuusi ja Atte Hujanen: Ilman Aallon rohkaisevaa kulttuuria ei olisi Slushiakaan
Yrittäjyystoimijat Aallossa

Kauppakorkeakoulu kannustaa opinnoissaan erinomaisesti menestyneitä opiskelijoita. Dekaani Ingmar Björkman jakoi tavoiteajassa ja erinomaisilla arvosanoilla valmistuneille opiskelijoille Dean´s list -stipendit 28.10.2015. Tavoiteaika kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon suorittamiseen on kolme vuotta eli kuusi lukukautta ja maisterin tutkinnolle kaksi vuotta. Stipendin ja diplomin sai yhteensä 13 kauppatieteiden kandidaatiksi ja 14 kauppatieteiden maisteriksi viime lukuvuoden aikana valmistunutta opiskelijaa.

Lukuvuonna 2014–2015 valmistuneet Dean´s list -stipendin saajat:

Kauppatieteiden kandidaatit

Haponava Vera

Hyvönen Kari-Jussi Samuli

Hämäläinen Joni Heikki Petteri

Johansson Juha Tapani

Laurikainen Tuomas Pekka Aleksanteri

Lee Donghun

Moberg Samu Matias Sylvester

Neuvonen Sanna Kaisa Hannele

Nguyen Thi Phuong Nga

Pham Quoc Bao

Poikela Satu Johanna

Vanhapelto Tuuli Maria

Yli-Seppälä Joel Benjamin

Kauppatieteiden maisterit

Airaksinen Pipsa Petra Annikki

Chen Leifu

Fager Johan Matias

Hoikkala Tia Maritta

Hyttinen Heini Maria

Karlsson Joona Vilho Artturi

Koivula Lauri Valdemar

Kytö Samuli Heikki Johannes

Länsiö Lotta Kristiina

Lönnblad Susanna Maria

Mantere Anu Hanna

Niemeläinen Leo Martin

Ståhle Michael Eric Sebastien

Tomunen Tuomas Antti Juhani

LinkedIn-profiilit viilattiin huippuun ja ansioluettelot tiivistettiin alle minuutin videoklipeiksi.

Taloustilanteesta huolimatta teknoyritysten rekrytointitarve on kova. Marraskuun alussa Otahallin täyttänyt TalentIT-rekrytointitapahtuma keräsi kokoon ennätyksellisesti yli 80 IT-alan näytteillesettajaa, innovaatio- ja teknologiatoimijaa.

Valtaosa messuille osallistuneista yrityksistä kertoi, että avoinna on kolmesta jopa yli kymmeneen vakituista työpaikkaa. Yritykset uskovat, että tilanne pysyy samankaltaisena myös seuraavan puolen vuoden aikana.

Aallon nuoriin IT-osaajiin luotetaan

TalentIT:n projektipäällikkö Riitta Kontio arvioi, että kumppanuuspalveluiden järjestämässä tapahtumassa vieraili yhteensä 2700 opiskelijaa, alumnia tai IT-alasta kiinnostunutta ammattilaista.

– Näytteilleasettajat ovat olleet tyytyväisiä Aallon tekniikan alan opiskelijoiden koulutus- ja osaamistaustaan. Tapahtuman tavoite täyttyi, sillä saatoimme messujen aikana yhteen useita IT-työnantajia ja nuoria osaajia harjoittelupaikkojen ja diplomitöiden muodossa.

Työelämävalmennusta ajan vaatimalla otteella

Messuhalliin rakennetulla TalentIT Career Forumilla opiskelijat saivat IT-yritysten rekrytointispesialisteilta henkilökohtaista ohjausta työhaastatteluun, CV:n ja LinkedIn-profiilien työstämiseen ja esimerkiksi videohakemuksen tekemiseen. Neuvonta-ajat varattiin nopeasti loppuun.

– Yrityksiltä tuleva viesti on, että kun hakijajoukko kasvaa, videohakemukset auttavat yksittäisiä työntekijöitä nousemaan esiin. Tänä päivänä omaa osaamistaan kannattaa markkinoida myös some-kanavien kautta ja tässä kehityksessä Kumppanuuspalveluiden järjestämät tapahtumat ja palvelut antavat merkittävää tukea, Kontio linjaa.

Katso tunnelmia TalentIT 2015 -messuista:
https://twitter.com/talentitfair
talentit.aalto.fi

Energiatekniikan laitokselle Insinööritieteiden korkeakouluun professorin määräaikaiseen tehtävään (Associate Professor) on nimitetty TkT Risto Kosonen. Professuurin ala on LVI-tekniikka. Kososen tutkimusaluetta ovat rakennusten sisäympäristö: ilmanvaihto-, lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmät sekä niiden energiatehokkuus.

Energiatekniikan laitokselle Insinööritieteiden korkeakouluun professorin tehtävään (Full Professor) on nimitetty TkT Sanna Syri. Professuurin ala on energiatekniikka ja -talous. Syrin tutkimusaluetta ovat energiatalous, ilmastonmuutoksen hillintä energiajärjestelmissä, EU:n energia- ja ilmastopolitiikka ja sähkömarkkinat.

Maankäyttötieteiden laitokselle Insinööritieteiden korkeakouluun professorin määräaikaiseen tehtävään (Assistant Professor) on nimitetty MMT Miina Rautiainen. Professuurin ala on kaukokartoitus.

Rakennustekniikan laitokselle Insinööritieteiden korkeakouluun professorin määräaikaiseen tehtävään (Assistant Professor) on nimitetty Dr. Gerhard Fink. Professuurin ala on puurakenteet.

Johtamisen laitokselle Kauppakorkeakouluun apulaisprofessorin määräaikaiseen tehtävään (Assistant Professor) on nimitetty PhD Myrto Chliova. Professuurin ala on yrittäjyys.

Markkinoinnin laitokselle Kauppakorkeakouluun apulaisprofessorin määräaikaiseen tehtävään (Assistant Professor) on nimitetty Dr. Kristina Wittkowski. Professuurin ala on markkinointi, erityisesti jakamistalous ja arvon yhteiskehittely (value co-creation).

Biotekniikan ja kemian tekniikan laitokselle Kemian tekniikan korkeakouluun professorin määräaikaiseen tehtävään (Associate Professor) on nimitetty PhD N. Raveendran Shijun. Professuurin ala on katalyysi (catalysis science and technology).

Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitokselle Sähkötekniikan korkeakouluun apulaisprofessorin määräaikaiseen tehtävään (Assistant Professor) on nimitetty PhD Stephan Sigg. Professuurin ala on sähkötekniikka, erityisesti tietoverkkotekniikan, -turvallisuuden ja -talouden tutkimusalueella.

Arkkitehtuurin laitokselle Taiteiden ja suunnittelun korkeakouluun professorin määräaikaiseen tehtävään (Associate Professor) on nimitetty arkkitehti Jenni Reuter. Professuurin ala on arkkitehtuurin perusteet ja teoria (architectural principles and theory).

Lisätietoja professoreista:

Aalto People: https://people.aalto.fi/index.html

Kilpailtu, tutkimuksen laadun perusteella myönnettävä EU-rahoitus on yliopistoille merkittävä mahdollisuus, ja Aalto-yliopistossa sen määrä on ollut pitkään kasvussa.

Euroopan tutkimusneuvoston ERC:n seitsemännestä puiteohjelmasta FP7:stä vuosina 2007–2013 myönnettyjen, tieteellisiin läpimurtoihin tähtääville tutkijoille tarkoitettujen ERC-rahoitusten saajana Aalto oli sijalla 55., ja sijoitus parani selvästi ohjelman loppua kohden.

Uudessa Horizon 2020 -puiteohjelmassa Aalto on jo noussut 50 eniten rahoitusta saaneen yliopiston joukkoon.  Aallosta ERC Starting Grantin ovat saaneet Horizon 2020 -ohjelmasta tietotekniikan käytettävyyttä kehittävä professori Antti Oulasvirta ja ledien jäähtymistä tutkiva professori Jani Oksanen, ERC Consolidator Grantin proteiinien ja entsyymien hyödyntämistä luonnonvarojen muokkauksessa tutkiva professori Emma Master ja ERC Advanced Grantin ultramatalien lämpötilojen tekniikoita kvanttisysteemien etsimisessä ja luomisessa hyödyntävä professori Pertti Hakonen. Lisäksi Sebastiaan van Dijkenille myönnettiin ERC Proof of Concept -rahoitus aiemmin myönnetyn ERC-projektin tutkimustulosten kaupallistamiseen.

– Lämpimät onnittelut rahoituksen saaneille. Moni aaltolainen hakija pääsi myös kilpailussa aivan loppumetreille, vaikka eivät yltäneetkään rahoitettujen joukkoon. Haastatteluun pääseminen on iso tunnustus tutkimuksen korkeasta tasosta ja ennakoi hyvää menestystä jatkossa, sanoo Aalto-yliopiston tutkimuksesta vastaava vararehtori Tuija Pulkkinen.

Aallon osuus Suomeen myönnetystä ERC-rahoituksesta on merkittävä. Horizon 2020 -ohjelmasta on Suomeen myönnetty tähän mennessä kahdeksan ERC Starting Grantia, kolme ERC Consolidator Grantia ja kaksi ERC Advanced Grantia. ERC-rahoitusten lisäksi Horizon 2020 -puiteohjelmarahoitus koostuu konsortiorahoituksista. Kaikkiaan Aallolle myönnettiin vuoden 2014 hauista 17 miljoonaa euroa.

Lisätietoja:

Hankepalveluiden päällikkö Mari Pietikäinen
Aalto-yliopisto
Puh. 050 4300345
mari.pietikainen@aalto.fi

Pertti Hakoselle 2,4 miljoonan euron ERC Advanced -rahoitus (aalto.fi)
Emma Masterille ERC Consolidator grant (aalto.fi)
Antti Oulasvirralle 1,5 miljoonan euron ERC Starting Grant -rahoitus (aalto.fi)
Jani Oksaselle ERC Starting Grant ledien jäähtymisen tutkimiseen (aalto.fi)
Aallon ensimmäinen ERC Proof of Concept –rahoitus Sebastiaan van Dijkenille (aalto.fi)