Aallon opiskelijat ovat toteuttaneet näyttelyiden ja seminaarien sarjan yhteistyössä maailmallakin tunnetun Hard Rain -hankkeen kanssa. Projektin tavoitteena on lisätä ihmisten ymmärrystä ympäristön tilasta ja kannustaa heitä ottamaan osaa ekologisen kriisin ehkäisyyn.

Neljän tapahtuman sarjan aloittaa Whole Earth? -näyttely, joka saapuu samanaikaisesti Suomen lisäksi yliopistoihin Englannissa, Skandinaviassa sekä Australiassa. Whole Earth?:n viesti on, että tämän päivän nuoret ovat ensimmäinen sukupolvi, jota ympäristön muutokset koskevat ja täten tulevaisuus kuuluu heille. Näyttely tarjoaa tietoa ilmastonmuutoksesta, jotta osallistuminen keskusteluun tulevaisuudesta helpottuisi.

Whole Earth? -näyttely on ympäristövalokuvaaja Mark Edwardsin käsialaa. Hän on uransa aikana dokumentoinut maailmalla ympäristöä ja sen muutoksia. Näyttelyn kirjallisista tuotoksista on vastannut arvostettu kestävän kehityksen asiantuntija Lloyed Timberlake. Lisäksi tukholmalainen tutkimuskeskus Resilience Centre on osallistunut projektin tukemiseen tarjoamalla uusinta tutkimustietoa kestävästä kehityksestä ja planeetan kestokyvyn rajoituksista.

Whole Earth? avaa samanaikaisesti uuden näyttelytilan beta_SPACEn. Näyttelytila sijaitsee Otaniemen kampuksella, ja sen tavoitteena on toimia kohtauspaikkana kuudelle Aalto-yliopiston korkeakoululle. Näyttelytilan ohjelmasta on vastuussa ryhmä opiskelijoita, joiden tarkoitus on tuoda ohjelman sisältöön sekä taiteen, teknologian, talouden että tieteen eri näkökulmia.

Whole Earth? on nähtävillä 1.–18.9.2015 osoitteessa Otakaari 1 X, Otaniemi, Espoo.

Hard Rain Goes Aalto -tapahtumat syyskuussa
 

Hard Rain Goes Aalto -seminaari
17. syyskuuta, klo 13–16
Sampo-sali, Hämeentie 135 C, Helsinki

Hard Rain Goes Aalto -seminaari tarjoaa keinoja ymmärtää ilmastonmuutoksen aiheuttajia ja ottaa kantaa aiheeseen. Ohjelma sisältää Aalto-yliopiston tutkijan Katri Pulkkisen esityksen Systems thinking, Suomen WWF:n toimitusjohtajan Liisa Rohwederin esityksen State of the World ja Suomen Greenpeacen maajohtajan Sini Harkin esityksen Activism.

De-Signed Futures -näyttely

Avajaiset 17. syyskuuta klo 17, 18.9.–15.10.2015
Node-galleria, Hämeentie 135 C, 5. krs, Helsinki

De-signed futures -taidenäyttely kysyy ”Kuka on vastuussa?” ja mikä on kysymyksen ja vastuun suhde suoraan toimintaan? Näyttely esittelee Mustarinda-kollektiivin jäsenten Pauliina Leikasen ja Riikka Keräsen töitä. Lisäksi näyttelyssä on nähtävillä Oakolo-yhteistyöprojektina toteutetut teokset (Suvi Ermilä, Pia Grüter, Thomas Heib, Riikka Keränen, Pia Lindman, Niko Nurmi ja Emilio Zamudio-Murillo).

The Present We Want, The Futures We are Building
18. syyskuuta, 11.00–17.30
Node-galleria, Hämeentie 135 C, 5. krs, Helsinki

Tilaisuus tuo yhteen Aallon opiskelijat, tutkijat ja vieraat keskustelemaan ja jakamaan ideoita siitä, kuinka rakentaa suotuisaa tulevaisuutta kriisin keskellä. Keskustelun näkökulmia ovat muun muassa luonnonvarat, taloudelliset käytännöt ja kulttuuriset toimet. Kutsutut puhujat pitävät kukin lyhyen esityksen, mutta tarkoituksena on, että kaikki läsnäolijat pääsevät keskustelemaan aiheista.

Näyttelyn ja tapahtumien järjestämisestä on ollut vastuussa Aallon opiskelijat: Jovana Kacavenda  (COID-ohjelma), Oona Casalengo (Creative Sustainability -ohjelma) sekä Dahlia El Broul ja Emilio Zamudio (taiteen laitoksen ViCCA-ohjelmasta).

Lisätietoja Mediafactoryn sivuilta (mediafactory.aalto.fi)

Menestyäkseen kiristyvässä kilpailussa media-alan yritysten on uudistuttava ja kehityttävä jatkuvasti. Digitaalisen liiketoiminnan, monikanavaisten mediabrändien, luovien ihmisten ja aktiivisten verkkoyhteisöjen hallinta edellyttää uudenlaista johtajuutta.

Gaudeamus on julkaissut Nando Malmelinin ja Mikko Villin toimittaman kirjan ”Mediajohtaminen – näkökulmia media-alaan”. Se on ensimmäinen mediajohtamista ja mediatyötä laajasti tarkasteleva suomenkielinen kirja. Kirjassa arvioidaan mediajohtamisen keskeisiä kysymyksiä yhteiskunnallisten ja liiketoiminnallisten ristipaineiden puristuksissa sekä pohditaan, mitä mediayritysten ja mediatyön johtaminen tulevaisuudessa edellyttää. Teos pohtii mediajohtamisen muutosta, yleisön roolia mediatyössä, strategiatyön uudistamista sekä mediatuotteiden ja -innovaatioiden johtamista.

Mediajohtaminen on käytännöllinen oppiala, jolla on monenlaisia vaikutuksia media-alaan, mediayrityksiin ja media-ammattilaisiin – mutta yhtä lailla myös kansalaisiin ja yhteiskuntaan. Kirja luo perustaa mediajohtamisen kasvavalle oppialalle Suomessa, tarjoaa näkökulmia media-alan kehittämiseksi niin toimialalla kuin tutkimuksessa sekä pyrkii kiihdyttämään syvällistä keskustelua media-alan tulevaisuudesta.

Lisätiedot:
Nando Malmelin, Professor of Practice
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
nando.malmelin@aalto.fi
p. 040 524 8094
gaudeamus.fi/mediajohtaminen

– On todella hienoa saada täysin uutta toimialaa edustava, vahvan kansainvälisen brändin omaava yritys yhteistyökumppaneidemme joukkoon, iloitsee Anne Salonvaara Kauppakorkeakoulun yrityssuhteista.

–Vaikka Finnairin brändi onkin opiskelijoillemme tuttu, niin uskomme, että tiiviin ja kokonaisvaltaisen yhteistyön kautta saamme entistä paremmin näkyväksi mahdollisuudet, joita Finnair tarjoaa erityisesti kauppatieteilijöille.

Yhteistyö on lähtenyt jo varsin vauhdikkaasti käyntiin usealla saralla. Finnair tulee olemaan muun muassa uusien kandidaattiopiskelijoiden Yritystapaus-kurssin case-yritys. Case-yrityksenä Finnair antaa eri liiketoimintayksiköidensä osaamisen ja haasteet opiskelijoiden käytettäviksi kurssilla.

Lisäksi Finnair tarjoaa liiketoimintaan liittyvän haasteen neljän eri maisteriohjelman (Management & International Business, Business Law, Entrepreneurship, Corporate Communication) yhteiselle Capstone-kurssille, jossa ohjelmista valmistuvat maisterit ratkovat haasteen yrityksen kanssa yhdessä. Suunnitelmissa on myös teettää Aalto-yliopiston opiskelijoilla erillinen, räätälöity yritysprojekti. Syksyn 2015 aikana sisustetaan niin ikään Finnairin oma nimikkosali Töölön kampukselle.

– Finnair rekrytoi jatkuvasti korkeakoulutettuja kaupallisesti suuntautuneita ammattilaisia. Kuluttajabrändimme on monille tuttu, mutta työtehtäviemme haastavuus ja monipuolisuus ei välttämättä niinkään, kertoo Finnairin työnantajamielikuvasta vastaava Juho Toivola.

– Haluamme tehdä monipuolista yhteistyötä, jossa Finnair yrityksenä tulee tutuksi yhteisen tekemisen kautta. Nyt solmittu kumppanuus tarjoaa tällä erinomaiset puitteet. Erityisenä tavoitteena meillä on tehdä Helsinki-Vantaan lentokenttäaluetta tunnetuksi kansainvälisenä ja nopeasti kasvavana työpaikkakeskittymänä – yhteistyössä alueen muiden työnantajien kanssa.

Partneriohjelman kautta yritykset pääsevät tekemään pitkäjänteistä yhteistyötä Kauppakorkeakoulun kanssa monella eri osa-alueella. Työnantajamielikuvan kehittäminen, opetukseen osallistuminen, tutkimusyhteistyö esimerkiksi opiskelijaprojektien yhteydessä sekä vierailuluennoitsijana toimiminen ovat kaikki esimerkkejä mahdollisista yhteistyön tavoista. Tällä hetkellä ohjelman piirissä on 14 yritystä.

Lisätietoja:

Anne Salonvaara
Corporate Relations Manager
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
anne.salonvaara@aalto.fi

Juho Toivola
HR Manager
Finnair
juho.toivola@finnair.com

Rehtori Tuula Teeri nimitti Kauppakorkeakoulun rahoituksen professorin Matti Keloharjun Aalto-professoriksi (Aalto Distinguished Professor) tunnustuksena merkittävistä tieteellistä ansioista.

Akatemiaprofessori Matti Keloharju on työskennellyt Kauppakorkeakoulussa rahoituksen professorina vuodesta 1999. Kauppakorkeakouluun perustettuun Eero Kasanen -professuuriin hänet kutsuttiin vuonna 2013. Keloharjun akatemiaprofessuurin viisivuotiskausi alkaa 2016.

Keloharjun tutkimuksellisena mielenkiinnonkohteena on erityisesti sijoittajakäyttäytyminen, jonka saralla hän on maailman johtavia tutkijoita. Hän on kansainvälisesti erittäin verkottunut, ja viettää mm. lukukauden 2015–2016 Harvard Business Schoolissa.

Aalto-professoreita on tällä hetkellä neljä. Keloharjun lisäksi kunnianosoituksen ovat saaneet professorit Riitta Hari, Erkki Oja ja Risto Nieminen.

Tunnustus jaettiin yliopiston lukuvuoden avajaisissa 1.9.

Aalto-yliopiston urapolkuun eli tenure track -järjestelmään kuuluvat kolme tasoa, Assistant Professor, Associate Professor ja Full Professor. Lisäksi urajärjestelmään kuuluu Aalto-professoritaso (Aalto Distinguished Professor). Se voidaan myöntää kunnianosoituksena urallaan erityisen ansioituneille professoreille.

Lue lisää:
Tutustu tutkijoihin: Professori Matti Keloharju
 

Tenure track -urajärjestelmään on tehty seuraavia professorinimityksiä:

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitoksen professorin määräaikaiseen tehtävään (Associate Professor) on nimitetty TaT Susanna Helke. Professuurin ala on elokuvatutkimus. Helke on palkittu dokumenttielokuvien tekijä, joka on toiminut aiemmin dokumentaarisen elokuvan professorina Aalto-yliopistossa.

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun taiteen laitoksen apulaisprofessorin määräaikaisen professorin (Assistant Professor) tehtävään on nimitetty Ph.D Paula Hohti. Professuurin ala on taiteen ja kulttuurin historia.

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun muotoilun laitoksen Associate Professor -tehtävään on nimitetty TaT Kirsi Niinimäki. Professuurin ala on muotoilu, erityisesti muodin tutkimus.

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitoksen Adjunct Professor -tehtävään on nimitetty Olaf Möller. Professuurin ala on elokuvahistoria ja -teoria.

Kauppakorkeakoulun laskentatoimen laitokselle apulaisprofessorin määräaikaiseen tehtävään (Assistant Professor) on nimitetty KTT Tomi Viitala. Professuurin ala on yritysjuridiikka, erityisesti vero-oikeus. Viitalan tutkimus- ja opetusalaa ovat lähinnä yritysverotus ja kansainvälinen verotus.

Kauppakorkeakoulun laskentatoimen laitokselle apulaisprofessorin määräaikaiseen tehtävään (Assistant Professor) on nimitetty KTT Emma-Riikka Myllymäki. Professuurin ala on laskentatoimi.

Sähkötekniikan korkeakoulun sähkötekniikan ja automaation laitokselle professorin määräaikaiseen tehtävään (Assistant Professor) on nimitetty TkT Ilkka Laakso. Professuurin ala on sähkötekniikka, erityisesti tutkimusalueella sulautetut järjestelmät terveysteknologiassa.

Kemian tekniikan korkeakoulun kemian laitokselle ja materiaalitekniikan laitokselle professorin määräaikaiseen tehtävään (Associate Professor) on nimitetty Mady Elbahri. Professuurin ala on materiaalitekniikka ja kemia.

Kemian tekniikan korkeakoulun kemian laitokselle ja biotekniikan ja kemian tekniikan laitokselle professorin määräaikaiseen tehtävään (Associate Professor) on nimitetty Jan Deska. Professuurin ala on synteettinen orgaaninen kemia.

Kemian tekniikan korkeakoulun biotekniikan ja kemian tekniikan laitokselle professorin määräaikaiseen tehtävään (Associate Professor) on nimitetty Pekka Oinas. Professuurin ala on kemiantekniikka ja tehdassuunnittelu.

Insinööritieteiden korkeakoulun koneenrakennustekniikan laitokselle määräaikaiseen Associate Professor -tehtävään on nimitetty TkT Kari Tammi. Professuurin ala on mekatronisten koneiden suunnittelu.

Perustieteiden korkeakoulun tietotekniikan laitokselle professorin määräaikaiseen tehtävään (Assistant Professor) on nimitetty tekniikan tohtori Alex Jung. Professuurin ala on koneoppiminen.

Nimityksiä Aalto-yliopiston Professor of Practice -tehtäviin

Professor of Practice on määräaikainen tehtävä, joka antaa mahdollisuuden palkata erityistarkoituksia varten päteviä akateemisen maailman, elinkeinoelämän tai julkisen sektorin johtajia, joilla on ollut huomattava vaikutus Aalto-yliopiston kannalta merkittävillä aloilla.

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun muotoilun laitoksen Professor of Practice -tehtävään on nimitetty Ph.D Ramia Mazé. Professuurin ala on uusi muotoilu (New Frontiers of Design).

Kauppakorkeakoulun laskentatoimen laitokselle Professor of Practice -tehtävään on nimitetty KTT, KM Hannu Ojala. Professuurin ala on laskentatoimi (Financial Accounting).
 

Lisätietoja professoreista:

Aalto People: https://people.aalto.fi/index.html

Suomen akateemiset huiput valottavat syksyllä 2015 tieteenalojensa käsityksiä oikeudenmukaisuudesta Kauppakorkeakoulun järjestämässä yleisöluentosarjassa.

– Kaikki ovat oikeudenmukaisuuden kannalla, mutta jokainen tarkoittaa oikeudenmukaisuudella eri asiaa. Joku haluaa sen palvelevan talouskasvua, toinen puhuu köyhien ja syrjäytyneiden auttamisesta, Kauppakorkeakoulun professori Matti Häyry kuvaa.

Luentosarja on osa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Oikeudenmukaisuus ja sen vaihtoehdot globalisoituvassa maailmassa -hanketta.

– Yritämme hankkeessamme saada asiantuntijat ja päättäjät ymmärtämään, kuinka eri tavoin ihmiset näkevät oikeudenmukaisuuden, erityisesti kun puhutaan koko maailman asioista globalisaation yhteydessä. Tämä ymmärrys johtaa sitten toivottavasti parempaan tutkimukseen aiheesta ja parempaan poliittiseen päätöksentekoon, hankkeen johtaja, professori Häyry kuvaa.
 

Tervetuloa korkeatasoisille, maksuttomille yleisöluennoille

Aika: syksy 2015, parittomien viikkojen keskiviikkoiltoina klo 17–19

Paikka: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu (Päärakennus, Runeberginkatu 14–16, paitsi 21.10. Chydenia-rakennus, Runeberginkatu 22–24).

• 9.9. Oikeudenmukaisuus kristillisyydessä ja islamissa, dosentti Maijastina Kahlos ja professori Jaakko Hämeen-Anttila
• 23.9. Oikeudenmukaisuus antiikin ajattelussa, professori Anneli Aejmelaeus ja professori Simo Knuuttila
• 7.10. Oikeudenmukaisuus lainopillisena käsitteenä, professori Pia Letto-Vanamo ja professori Juha Karhu
• 21.10. Oikeudenmukaisuus filosofisena käsitteenä, professori Kaisa Herne ja professori Matti Häyry
• 4.11. Yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus, professori Juho Saari ja professori Simo Vehmas
• 18.11. Hallinnon ja johtamisen oikeudenmukaisuus, professori Kevät Nousiainen ja tutkimusprofessori Marianna Virtanen
• 2.12. Talous ja globaali oikeudenmukaisuus, professori Pertti Haaparanta ja professori Minna Halme
• 16.12. Tämä ei ole oikeudenmukaisuus, paneelikeskustelu

Professori Matti Häyryn johtama Oikeudenmukaisuus ja sen vaihtoehdot globalisoituvassa maailmassa -hanke on yksi kolmesta vuoden 2014 Argumenta-haussa rahoitusta saaneesta hankkeesta. Argumenta on Suomen Kulttuurirahaston rahoitusmalli, joka ei ole tarkoitettu varsinaiseen tutkimustyöhön, vaan luomaan tutkijoiden ja tieteiden välistä keskustelua merkittävistä ajankohtaisista aiheista.

Lisätietoja:
Professori Matti Häyry
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
matti.hayry@aalto.fi

Koordinaattori Johanna Ahola-Launonen
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu 
johanna.ahola-launonen@aalto.fi
p. 040 557 8382

Johtamisen laitoksen verkkosivut

Aalto-yliopistoon valittiin kevään 2015 korkeakoulujen yhteishaussa sekä erillishauissa yhteensä 1657 uutta opiskelijaa. Tarjotun opiskelupaikan otti vastaan 1527 opiskelijaa. Uusista opiskelijoista 288 aloittaa Insinööritieteiden korkeakoulussa, 389 Kauppakorkeakoulun Helsingin tai Mikkelin yksiköissä, 114 Kemian tekniikan korkeakoulussa, 260 Perustieteiden korkeakoulussa, 238 Sähkötekniikan korkeakoulussa ja 168 Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa.

Lisäksi tammikuun lopussa päättyneessä maisteriohjelmien haussa opiskelupaikkaa tavoitteli 2240 hakijaa, joista 733 hyväksyttiin.
 

Tietotekniikka suosituin tekniikan hakukohteista
 

Tekniikan ja arkkitehtuurin opetusta tarjoaviin korkeakouluihin haki tänä vuonna yhteensä 3496 henkilöä. Hakijamäärä laski vuoteen 2014 verrattuna 4,2 prosenttia. Naisten osuus tekniikan alan uusista hyväksytyistä opiskelijoista on 25,4 prosenttia.

Tekniikan hakukohteista pisterajat nousivat korkeimmiksi arkkitehtuurin, tuotantotalouden, bioinformaatioteknologian, teknillisen fysiikan ja matematiikan sekä tietotekniikan hakukohteissa. Eniten hakijoita ohjelmista keräsi tietotekniikka, jonne haki DIA-valinnassa ensisijaisesti 382 henkilöä.
 

Kauppakorkeakouluun edelleen kova kilpailu
 

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Helsingin yksikköön pyrki kaiken kaikkiaan 3773 hakijaa. Hakijoista opiskelupaikan sai 8,9 prosenttia. Hakijoiden määrä pysyi viime vuoteen verrattuna lähes samana. Kolmatta kertaa opiskelupaikkaa tarjottiin myös valtakunnallisessa Talousguru-kilpailussa menestyneille. Tälläkin kertaa kaikki kolme tarjouksen saanutta tarttuivat tilaisuuteen ja aloittavat opintonsa tänä vuonna.

Aiemmin keväällä maisteritason valinnassa Kauppakorkeakouluun hyväksyttiin 261 hakijaa suorittamaan kauppatieteen maisterin tutkintoa. Paikkoja tavoitteli 548 hakijaa.

Kauppakorkeakoulun Mikkelin yksikön englanninkieliseen International Business -kandidaattiohjelmaan valittiin 82 uutta opiskelijaa suorittamaan englanninkielistä kauppatieteiden kandidaatin tutkintoa (BScBA). Mikkelin yksikköön tuli yhteensä 858 hakemusta 72 eri maasta, eli hakijoista opiskelupaikan sai 9,6 prosenttia.

Mikkelin ohjelmaan on oma opiskelijavalinta. Vuonna 2015 ohjelmaan valitut opiskelijat saavat myös automaattisen opinto-oikeuden KTM-tutkintoon Kauppakorkeakoulun Helsingin yksikössä, jossa he voivat jatkaa opintojaan valmistuttuaan Mikkelin yksiköstä kauppatieteiden kandidaatiksi.
 

Taiteiden alan opintoihin hakeneista hyväksyttiin 7,2 prosenttia
 

Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakouluun haki yhteishaussa tänä vuonna yhteensä 2056 taiteiden alan opinnoista kiinnostunutta. Heistä 1549 hakijaa palautti myös ennakkotehtävät. Hakeneista 112 henkilöä eli 7,2 prosenttia hyväksyttiin suorittamaan taiteen kandidaatin tutkintoa. Naisten osuus uusista hyväksytyistä opiskelijoista taiteiden ja suunnittelun alalla on 69,6 prosenttia. Eniten hakemuksia tuli kuvataidekasvatuksen, graafisen suunnittelun ja muodin pääaineisiin. Hakijoiden määrä säilyi viime vuoteen verrattuna lähes ennallaan.

Aiemmin keväällä maisteritason valinnassa Taiteiden ja suunnittelun korkeakouluun hyväksyttiin 210 hakijaa suorittamaan taiteen maisterin tutkintoa. Paikkoja tavoitteli 1134 hakijaa. 

Strategisen tutkimuksen neuvosto päätti 14.9.2015 valita 16 konsortiota ensimmäisenä käynnistyviin strategisen tutkimuksen ohjelmiin. Aalto-yliopisto on mukana yhteensä seitsemässä hankkeessa, kolmessa konsortion vetäjänä ja neljässä hankkeessa partnerina.

Aalto-yliopisto on vetäjänä seuraavissa hankkeissa:

• Professori Martti Mäntylä: DDI - Digital Disruption of Industry

  DDI-hankkeen lähtökohtana on teollisuuden nopea kehitys: tietotekniikan menetelmät ja teknologiat sensoreista pilvilaskentaan ja mallintamiseen ovat synnyttämässä kokonaan uusia mahdollisuuksia älykkäiden ja verkottuneiden tuotteiden toteuttamiseen ja merkittävän lisäarvon tuottamiseen. Hanke hyödyntää tietotekniikan, tietojärjestelmätieteen, taloustieteen, sosiologian, kauppatieteiden, politiikan tutkimuksen ja insinööritieteiden osaamista. Tavoitteena on mallintaa muutosta ja pyrkiä aktiivisilla toimilla vaikuttamaan sen suuntaan ja vauhtiin, sekä tarjota tutkimuksen pohjalta ehdotuksia Suomen ja suomalaisten yritysten menestystä tukeviksi poliittisiksi toimenpiteiksi.

• Professori Ville Kyrki: ROSE - Robots and the Future of Welfare Services

  Suomen kaltaisissa jälkiteollisissa yhteiskunnissa on parhaillaan käynnissä parhaillaan kaksi suurta muutosta: hyvinvointipalvelujen tarve kasvaa voimakkaasti ja uudet, kognitiiviset robotit tulevat vauhdilla. ROSE-hankkeessa tutkitaan monitieteisesti, kuinka palvelurobotiikan edistysaskeleet mahdollistavat tuotteiden ja palvelujen innovoinnin sekä hyvinvointipalvelujen uudistumisen, kun palvelut kehitetään eettisesti yhdessä sidosryhmien kanssa.

• Professori Raimo Lovio: SET - Smart Energy Transition - Realizing its potential for sustainable growth for Finland's second century

  Uudet teknologiat murtavat energiajärjestelmän vanhat säännöt ja johtavat radikaaleihin muutoksiin tuottajien ja käyttäjien rooleissa. IEA:n arvion mukaan globaali energiamurros synnyttää $50.000 miljardin markkinat vuoteen 2035 mennessä. SET-hankkeen tavoitteena on analysoida älykkään energian teknologiamurrosta ja vaikutuksia erityisesti Suomelle tärkeisiin bioteknologiaan, digitalisaatioon ja cleantechiin sekä selvittää, miten eri toimialat voivat murroksesta hyötyä. Mahdollisuuksia ja ratkaisuja haetaan yhteistyössä teollisuuden, viranomaisten ja kansalaisten kanssa.
  
  Aalto on mukana seuraavissa hankkeissa:

• COMBAT - Competence-Based Growth Through Integrated Disruptive Technologies of 3D Digitalization, Robotics, Geospatial Information and Image Processing/Computing – Point Cloud Ecosystem. Aallosta ovat mukana professori Hannu Hyyppä ja professori Arto Visala.
• PVN - Platform Value Now: Value capturing in the fast emerging platform ecosystem: Aallosta mukana ovat professori Ahti Salo ja professori Taija Turunen.
• WIP - Work, Inequality and Public Policy. Aallosta mukana on professori Pekka Ilmakunnas.
• PSE - Preventing Social Exclusion: What Works and Why? Aallosta mukana Dr. Kristiina Huttunen.

Ohjelmiin valitut konsortiot ovat laajoja: ne koostuvat yhteensä 119 tutkimusryhmästä. Noin puolet mukana olevista tutkijoista työskentelee yliopistoissa ja runsas kolmannes tutkimuslaitoksissa. Lähes kaikki konsortiot tekevät yhteistyötä yritysten kanssa. Konsortioiden rahoitukseen käytetään 52,5 miljoonaa euroa vuosina 2015–2017.

Kaikki hankkeet arvioitiin ohjelmakohtaisissa relevanssipaneeleissa, joiden tehtävänä oli arvioida hakijan suunnitteleman tutkimuksen yhteiskunnallista relevanssia ja vaikuttavuutta sekä hankkeiden vuorovaikutussuunnitelmien laatua sekä hankkeen sopivuutta ohjelmaan. Toukokuussa 2015 kokoontuneissa relevanssipaneeleissa oli jäseninä kotimaisia ja ulkomaisia tutkimuksen, tutkimusrahoituksen ja tiedolla johtamisen asiantuntijoita. Arviointi osoitti, että hakijat ja hakemukset olivat korkeatasoisia.

Konsortiokohtaisen rahoituksen määrä päätetään lokakuussa. Sitä ennen konsortioiden edustajien kanssa käydään neuvottelut konsortioiden täsmällisistä tutkimuksellisista ja vuorovaikutuksen tavoitteista. Täsmälliset tiedot esimerkiksi rahoituksen jakautumisesta saadaan vasta tämän vaiheen jälkeen.

CEMS MIM (Master's in International Management) arvioitiin 4. parhaaksi Financial Timesin vuoden 2015 Masters in Management -rankingissä. Ohjelmasta valmistuu vuosittain noin 30 kauppakorkeakoululaista. CEMS-ohjelmasta vastaa maailman johtavien kauppakorkeakoulujen ja suuryritysten muodostamaan CEMS-yhteisö, The Global Alliance in Management Education, johon Suomesta kuuluu Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu. Yhteisössä on 29 jäsenyliopistoa ja 74 kansainvälistä yritysjäsentä. Arvostettu yhteisohjelma on tarjolla CEMS-yliopistojen opiskelijoille.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun maisteriohjelma, Master’s in Economics and Business Administration, sijoittui sijalle 54. Vuosittain tehtävä ranking mittaa muun muassa kauppakorkeakouluista valmistuneiden ura- ja palkkakehitystä. Näitä tietoja kysytään suoraan ohjelmasta valmistuneilta. Kauppakorkeakoulu arvioitiin hyväksi saavutettujen tavoitteiden (aims achieved) osalta, kun taas kansainvälinen liikkuvuus (international mobility) valmistumisen jälkeen arvioitiin heikommaksi. Kokonaissijoitus perustuu usean kategorian yhteistulokseen.

– Uskon, että viimeksi mainittu tulee parantumaan ajan myötä, koska panostamme nyt siihen. Tarjoamme opiskelijoillemme kansainvälistä työkokemusta osana opiskeluja sekä kansainvälisiä opiskelijavaihtopaikkoja 150 huippuyliopistossa 43 eri maassa. Toivon, että etenkin meidän ulkomailla työskentelevät alumnimme vastaisivat kyselyyn aktiivisesti, koska alumneilla on ranking-tulosten muodostumisessa tärkeä rooli. Kysely lähetään aina kolme vuotta valmistumisen jälkeen, kertoo Kauppakorkeakoulun dekaani Ingmar Björkman.

− Lämmin kiitos niille vuonna 2012 korkeakoulustamme valmistuneille, jotka vastasivat tämänvuotiseen kyselyyn, Ingmar Björkman sanoo.

Financial Times Master’s in Management -ranking 2015 julkaistiin 14.9.2015.

Ekonomikurssi -65 kokoontui Kauppakorkeakoululle juhlistamaan sitä, että heidän ekonomiopintojensa alkamisesta oli kulunut 50 vuotta. Vuosikurssi kokoontui edellisen kerran viisi vuotta sitten ja sitä ennen juhlistettiin "nelikymppisiä". Alumnirekisterissä on 130 vuonna 1965 aloittanutta henkilöä, joista peräti 74 oli ilmoittautunut kurssijuhlaan. Riemumursut edustavat suuria ikäluokkia ja he ovat syntyneet vuosina 1943–46.

– Suurin tapahtuma KY:n historiassa on ehdottomasti Finnfocus-vientinäyttely vuonna 1968. KY vuokrasi tuolloin Amerin varustamolta M/S Finnpartner-laivan, joka purjehti Lontoon Towerin sillan kupeeseen ja teki Suomea sekä suomalaisia yrityksiä tunnetuksi kansainvälisesti. Paikalle kutsuttiin 15 000 englantilaista liikemiestä tutustumaan suomalaisiin tuotteisiin. Myös prinsessa Margareta tuli paikalle. Näyttely oli menestys ja se toi ylioppilaskunnalle laajaa myönteistä julkisuutta, joskin myös hienoista rahallista tappiota, muistelee näyttelyn järjestämisessä yhtenä ”työmyyränä” toiminut riemumursu Yrjö Somersalmi.

Yrjö Somersalmi kertoi myös ennen vuosikurssijuhlan alkua, että opintososiaalinen kehitys oli 60-luvun lopulla vahvaa. Rakennettiin opiskelija-asuntoloita, HOAS syntyi ja Opintotukikeskuskin perustettiin, josta aikaa myöten syntyi opintotukijärjestelmä. Myös opiskelijoiden terveydenhuolto nousi uudelle tasolle, kun Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö, YTHS, perustettiin.

– Olin opiskeluaikanani aktiivinen ylioppilaskuntalainen ja kuuluin KY:n hallitukseen ja sittemmin toimin aktiivisesti myös HEKOssa. Vuonna 1965 Kauppiksella aloitti 460 opiskelijaa, joista puolet oli akateemisiksi sihteereiksi opiskelleita naisia. Opinnot kestivät 3-4 vuotta ja niihin kuului muun muassa liiketaloustiedettä, markkinointia, kansantaloustiedettä ja talousmatematiikkaa. Professoreista mm. kansantaloustieteen professorit Fedi Vaivio ja Jouko Paakkanen sekä kauppaoikeuden professori Pertti Muukkonen ovat jääneet hyvin mieleen.

Työuransa Yrjö Somersalmi teki Fazerilla sekä Vakuutusyhtiö Sammossa ja sen edeltäjissä. Ekonomina hän on nähnyt, miten kirjanpitolainsäädäntö ja verotus ohjaavat taloutta. Tämän päivän opiskelijoille hän myös muistuttaa, että juridinen osaaminen, kuten työlainsäädännön tunteminen liike-elämässä, on tärkeää.

– Elämä kuljettaa ja kannattelee. Sillä, mitä on opiskellut, ei välttämättä ole suurinta merkitystä. Tärkeää on, että on valmis sopeutumaan ja omaksumaan asioita. Aalto-yliopistossa ollaan mielestäni oikealla tiellä, sillä eri alojen kombinaatio on todellinen mahdollisuus. Tuote tai palvelu sinänsä on arvoton, jollei sitä pystytä kannattavalla tavalla kaupallistamaan, sanoo Somersalmi.
 

Kurssikavereiden tapaaminen oli pääsijalla
 

Varadekaani Seppo Ikäheimo toivotti riemumursut tervetulleiksi juhlimaan pyöreitä vuosia. Illan musiikista vastasi opiskelijoiden jazz-bändi Akystic. Lisäksi Orko Vilan johdolla, joka veti 60-luvulla yhteislaulusessioita Kynsseissä (tansseissa), laulettiin Orkon Lenkki -laulua.

Ohjelmassa keskityttiin terveyteen ja hyvinvointiin. Professori Antti Hervonen oli kutsuttu puhumaan aiheesta ”Muisti pettää, mutta jättääkö järki.” Kurssikavereiden tapaaminen, opiskeluajan muistelu, kuulumisten vaihtaminen ja tulevaisuuden suunnittelu rennossa hengessä oli kuitenkin pääsijalla. Ravintola Proffaan oli katettu runsas buffet-pöytä ja osa riemumursuista jatkoi juhlaa sillimatinealla seuraavana aamuna.

Tilaisuuden yhteydessä Yrjö Somersalmi kiitteli Aalto-yliopiston alumniuutiskirjettä ja lukuisia, mielenkiintoisia Kauppiksella järjestettäviä tapahtumia, joihin uutiskirjeessä kutsutaan.
– On ilo olla Kauppiksen alumni, hän kiteytti.

Vuosikurssijuhlat ovat osa Aalto-yliopiston alumnitoimintaa. Aalto-yliopiston alumniverkostoon kuuluu jo lähes 35 000 alumnia yli 80 eri maassa. Verkostoon voi liittyä maksutta osoitteessa: www.alumninet.aalto.fi

Vielä ehdit mukaan maailmanluokan ohjelmointitapahtumaan Helsinkiin. Tule kehittämään ratkaisu tulevaisuuden verkkokaupan logistiikkaan!

Kauppakorkeakoulun yrityspartneri Posti haastaa kaikki koodaajat etsimään ratkaisuja sujuvampaan verkkokaupan logistiikkaan. Ratkaisu voi liittyä toimitusketjun tietojärjestelmiin, robottiavusteiseen automaattivarastoon, big datan käyttömahdollisuuksiin, pakettien seurattavuuteen, palautuslogistiikkaan tai vaikkapa verkkokaupan ostokokokemukseen pelillistämisen avulla.

Posti avaa ensimmäistä kertaa osallistujille poikkeuksellisen paljon mielenkiintoisia rajapintoja olemassa oleviin järjestelmiinsä.

Ultrahack 2015, maailmanluokan ohjelmointitapahtuma Helsingissä, tarjoaa niin opiskelijoille kuin yritystiimeille huikean mahdollisuuden yhdistää ohjelmointiosaaminen, liiketoiminnan luominen ja ennakkoluuloton innovaatio. Ultrahack 2015 on osa Slush Hacks -konseptia. Parhaat pääsevät esittelemään kilpailutöitään kansainvälisille rahoittajille Slush-yritystapahtumaan.

Lue lisää haasteesta, rekisteröidy ja toimi nopeasti. Ultrahack on jo 6.-8.11.

www.ultrahack.org

Lisätietoja:
Elvira Vainio
HRD Manager, Posti
p. 050 406 8446
elvira.vainio@posti.com

Aalto-yliopiston strategisen johtamisen professorin Timo Vuoren ja ranskalaisen Inseadin kauppakorkeakoulun strategian professorin Quy Huyn artikkeli Distributed Attention and Shared Emotions in the Innovation Process: How Nokia Lost the Smartphone Battle julkaistiin hiljattain Administrative Science Quarterly -lehdessä. Saavutus on merkittävä: kyseessä on johtamis- ja organisaatiotutkimuksen arvostetuin lehti, joka julkaisee vuodessa ainoastaan 16 tiukan seulan läpäissyttä artikkelia, usein maailman huippuyliopistojen tutkijoilta. Artikkeli on saanut paljon julkisuutta paitsi Suomessa myös kansainvälisessä mediassa.

– ASQ painottaa teorian kehittämistä, ja se oli tärkein kriteeri myös artikkelimme hyväksymiselle. Kehitämme uutta teoriaa siitä, miten jaetut tunteet vaikuttavat organisaation innovaatioprosessin. Erityisesti haluamme selvittää, miten tunteiden vaikutus täydentää rakenteiden ja kognitiivisten rajoitteiden vaikutusta siihen, miten eri ryhmien ajatukset prosessissa yhdistyvät, Timo Vuori kertoo.

Pelkoa ja salailua

Innovaatioprosessi vaatii tehokasta tiedonkulkua eri johtoportaiden välillä ja niiden sisällä. Timo Vuoren ja Qyu Huyn tutkimuksessa paljastui, että Nokiassa tiedon liikkumisen ja siten innovaatioiden tielle tuli pelon ilmapiiri. Organisaation rakenteista johtunut huomion keskittyminen eri asioihin eri ryhmissä sekä tarinat ylimpien johtajien aggressiivisesta käytöksestä aiheuttivat keskijohdossa pelkoa ylintä johtoa kohtaan. Tämä sai heidät salaamaan ikäviä asioita, mikä taas esti tarvittavien korjausaskelien ottamisen.

Monet suomalaiset organisaatiot voisivat lisätä innovatiivisuuttaan ja tehostaa toimintaansa tunteiden paremmalla johtamisella.

– Artikkelimme on osa laajempaa tutkimussuuntaa, joka selvittää tunteiden ja ilmapiirin vaikutusta organisaation toimintaan ja sitä kautta suorituskykyyn. Monet suomalaiset organisaatiot voisivat lisätä innovatiivisuuttaan ja tehostaa toimintaansa tunteiden paremmalla johtamisella. Se ei välttämättä tarkoita pehmoilua, vaan strategian kehittämistä ja toteuttamista tukevan tunnekokonaisuuden luomista. 

Lisätietoja:

Professori Timo Vuori
Puh. 050 441 9072
timo.vuori@aalto.fi

Lue artikkeli täällä (asq.sagepub.com)

Gordon E. Moore totesi jo 50 vuotta sitten, ettei muutos tule enää koskaan olemaan niin hidasta kuin nyt. Se, miten Mooren laki pätee nykypäivän disruptoituvilla globaaleilla markkinoilla, puhututti PwC:n ja Kauppakorkeakoulun yhteisessä, yritysten talousjohdolle kohdennetussa Capital Markets Top Seminaarissa.

Disruptio muuntaa olemassa olevaa. Se järisyttää totuttua ja saattaa kääntää kokonaisten toimialojen arvoketjut ja logiikan päälaelleen. 
– Jos muutos stressaa nyt, niin siitä kannattaa nauttia, sillä tulevaisuudessa muutosvauhti vain kiihtyy, totesi futuristi Stefan Hyttfors key note -puheenvuorossaan.

Petri Kokko Googlelta rohkaisi yrityksiä disruptoimaan itse oman bisneksensä.
– Jos et tee sitä, joku muu tekee sen puolestasi.
Samaa mieltä oli Laura Raitio Diacorilta.
– Oma ala pitää suorastaan kannibalisoida. Tarvitaan vapaata innovointia ja uskallusta tehdä myös virheitä.
 

Markkinat määrittyvät uudelleen

Disruptio parantaa ennen pitkää tuottavuutta ja tuo lisäarvoa. Sitä ennen on kuitenkin tapahduttava paljon perinteistä ajattelua ravisuttavaa uudelleenjärjestäytymistä.

– Teknologian muutos ajaa muutokseen ihmisten käyttäytymisessä. Ja sama toisin päin, kuluttajien odotukset muuntavat teknologioita. Olemme tässä vasta alussa, totesi Petri Kokko. 
– Kaikki laitteet tulevat olemaan älykkäitä ja keräävät samalla dataa käyttäjistään. Tämä mahdollistaa mm. aidon dialogin ihmisten ja laitteiden välillä.

Stefan Hyttforsin mielestä meneillään on vallan siirtyminen instituutioilta yksilöille.
– Suurten printtimediatalojen perinteiset kilpailuedut sisältöihin ja jakeluun liittyen eivät enää päde. Internetin myötä mainosrahat ovat kohta kaikkien saatavilla. Hyvänä esimerkkinä Hyttfors mainitsi netin nuoret youtubettajat, joilla on jo nyt miljoonia tilaajia maailmanlaajuisesti.
–Täysin ympärikääntynyt malli, jossa koko arvoketju on rikkoontunut, Hyttfors sanoi.

Instituutioiden alasajosta puhui myös Laura Raitio, joka on nyt vuoden johtanut Diacor terveyspalvelut Oy:ta.
– Perinteiset traditiot muuttuvat, kun ihmiset pääsevät itse tiedon lähteille. Raition mukaan tämä näkyy terveydenhuoltosektorilla nimenomaan muutoksena asiakkuuksien hoitamisessa.
– Kuluttajat muuntavat tätä bisnestä todella paljon. Asiakkaat maksavat arvosta. Meidän pitää palveluntarjoajana ymmärtää, mistä arvo tulee ja muuntaa myös johtamistapamme vastaamaan tätä päivää.
 

It´s hard to be humble if you are so good

Olemmeko todella niin hyviä kuin luulemme? Tunnistammeko markkinoita tulevaisuudessa ravistavat heikot signaalit ajoissa? Tämän Muhammad Alin klassisen lausahduksen voi hyvin rinnastaa tilanteeseen, jossa disruptiota ei haluta tai ymmärretä ottaa vastaan.

– Liian monet yritysjohtajat uskottelevat itselleen, että ovat aidosti asioiden päällä. Mutta onko heillä varaa olla välinpitämättömiä?, kysyi Stefan Hyttfors.
Petri Kokon mielestä disruptiosta selviää ottamalla riskejä.
–Tämä aiheuttaa pelkoja, mutta on tärkeä oppi. Ole läsnä koko ajan, tee parempia päätöksiä ja pidä huoli, että yrityksesi houkuttelee täysin uudenlaisilla profiileilla varustettuja, nousevia kykyjä!

– Unohtaisin vuosikellot ja tekisin mielummin skenaarioita, oli Laura Raition resepti. Myöskään terveydenhuoltosektorilla koulutus ei välttämättä enää reflektoi sitä, mitä tulevaisuudessa tarvitaan. – Meidän tulee esimerkiksi olla valmiita ottamaan vastaan kaikki se data, mitä potilaat meille tuovat mukanaan. Uudet kyvyt ovat todella tarvittuja!

Myös professori Sixten Korkman suuntasi seminaarin loppupuheenvuorossaan toivonsa nuoriin opiskelijoihin, joita on Aalto-yliopistossa saanut opettaa.
– Suomen suurin ongelma on kyvyttömyytömme reagoida muutosvastarintaan ja ymmärtää, että meidän on adaptoiduttava. Lisäksi, kuten jo mainittiin, uskomme instituutioiden valtaan liikaa. Onneksi uudet opiskelijamme eivät tunne pelkoa perinteisiä ajattelutapoja kohtaan. Se on vahvuutemme tulevaisuudessa!

Lopuksi Korkman totesi, ettei hyvän kriisin kannata antaa mennä hukkaan, vaan siitä on otettava oppi irti.
– Herbert Steinin sanoin: sen, mikä ei voi kestää ikuisuutta, on loputtava.

S-ryhmä palasi Premium Partnereiden joukkoon solmimalla kolmevuotisen sopimuksen Kauppakorkeakoulun kanssa.

S-ryhmä liittyi ensimmäisten yritysten joukossa mukaan Kauppakorkeakoulun partneriohjelmaan jo vuonna 2001. Nyt solmittu Premium Partneruus jatkaa yhteistä perinnettä jälleen kolmella vuodella eteenpäin. S-ryhmällä on myös ollut nimikkosali Töölön kampuksella yhteistyön alusta lähtien.

– Haluamme näkyä Kauppakorkeakoulun opiskelijoiden arjessa ja kertoa samalla S-ryhmän tarjoamista monipuolisista ja kiinnostavista työ- ja uramahdollisuuksista. Esimerkiksi S-Trainee-ohjelman kautta S-ryhmä on rekrytoinut vastavalmistuneita korkeakoulututkinnon suorittaneita opiskelijoita jo vuosikymmenten ajan, SOK:n pääjohtaja Taavi Heikkilä toteaa.

Konkreettisia toimia yhteistyön puitteissa on käynnistynyt kuluvan vuoden osalta jo useita. S-ryhmä tarjosi mm. casen eli omaan liiketoimintaansa liittyvän haasteen opiskelijoiden pureskeltavaksi neljän maisteriohjelman yhteiselle CapStone-kurssille. Lisäksi S-Trainee-ohjelmaa edelleen kehitetään yhdessä Kauppakorkeakoulun opiskelijoista koostuvan raadin avulla.

Aikaisempina vuosina S-ryhmä on tehnyt yhdessä Kauppakorkeakoulun opiskelijoiden kanssa useita yritysprojekteja, joissa opiskelijat ovat pureutuneet ohjaajansa johdolla johonkin S-ryhmälle ajankohtaiseen kehittämisteemaan.

– Opiskelijoiden tekemä työnjälki on ollut laadukasta ja projektit ovat tuottaneet meille todellista hyötyä. Opiskelijat ovat olleet mukana kehittämissä muun muassa S-ryhmän yritysasiakkuuksien konseptia, selvittämässä itsepalvelukassojen käyttöönoton mahdollisuuksia sekä ideoimassa monikanavaista Prismaa, Taavi Heikkilä kertoo.

– S-ryhmä on yksi Kauppakorkeakoulun pitkäaikaisimmista kumppaneista. Olemme todella iloisia että yhteistyömme jatkuu edelleen, toteaa Kauppakorkeakoulun dekaani Ingmar Björkman. 

Partneriohjelman kautta yritykset pääsevät tekemään pitkäjänteistä yhteistyötä Kauppakorkeakoulun kanssa monella eri osa-alueella. Työnantajamielikuvan kehittäminen, opetukseen osallistuminen, tutkimusyhteistyö esimerkiksi opiskelijaprojektien yhteydessä sekä vierailuluennoitsijana toimiminen ovat kaikki esimerkkejä mahdollisista yhteistyön tavoista. Tällä hetkellä ohjelman piirissä on 13 yritystä.

Lisätietoja:
Anne Salonvaara
Corporate Relations Manager
Kauppakorkeakoulu
anne.salonvaara@aalto.fi
p. 050 590 5620

Karlos Kotkas
Kehityspäällikkö
SOK Strategiapalvelut
karlos.kotkas@sok.fi
p. 010 768 0262

Henry Tirri on nimitetty Executive in Residence -tehtävään Kauppakorkeakouluun. Yksi hänen keskeisistä tehtävistään on tuoda opiskelijoille uusinta tietoa korkean teknologian yritysten kasvattamisesta, strategioista ja johtamisesta. Tirrin on myös yhdessä Aallon tutkijoiden kanssa tarkoitus osallistua kotimaiseen keskusteluun digitaalisesta transformaatiosta.

Henry Tirrillä on monipuolinen kokemus globaalista liiketoiminnasta ja hän toimi viimeksi Nokian teknologiajohtajana Stanfordin yliopiston kotikaupungissa Palo Altossa. Tirri on myös toiminut professorina tai vierailevana professorina muun muassa Helsingin yliopistossa, UC Berkeleyssä ja Stanfordin yliopistossa sekä useiden maailman johtavien teknologiayritysten neuvonantajana digitaalisiin teknologioihin liittyvissä kysymyksissä

Digitaalisuudessa on kyse perusteellisesta toimintatapojen muutoksesta

Digitaalisuus muuttaa yritystoimintaa erittäin nopeasti ja radikaalisti. Kyseessä ei ole muoti-ilmiö vaan perusteellinen toimintatapojen muutos. Se edellyttää sekä yrityksiltä että yliopistoilta syvällistä käsitystä digitalisaation hyödyntämisestä niin yritysten perustoiminnassa kuin uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä. Koska digitalisaatio nojautuu perustavanlaatuisesti tietotekniikkaan, monet uusista innovaatioista tulevat Piilaaksosta, leviävät globaalisti ja edistävät muotivirtauksia pysyvämpiä muutoksia.

Suomessa on perinteisesti korostunut kasvuyritysten teknologialähtöisyys. Kalifornialainen näkemys on sen sijaan tyypillisesti liiketoimintalähtöisempi.

– Toivotan Henry Tirrin lämpimästi tervetulleeksi vahvistamaan Aalto-yliopiston digitalisaation osaamista. Hän pystyy erinomaisesti yhdistämään liiketoimintalähtöisyyden ja teknologian syvällisen ymmärryksen. Myös Tirrin laajat kontaktit Piilaakson liike-elämään ja huippuyliopistoihin avaavat opiskelijoillemme erinomaisia näkökulmia aiheeseen, Kauppakorkeakoulun dekaani Ingmar Björkman sanoo.

– Vaikka yliopistoissa on perinteisesti ohjattu kysymään "Miksi?" ja sitten kehittämään taitoja vastausten löytämiseen, enenevässä määrin meidän on opittava kysymään Bernard Shaw’n tapaan "Miksi ei?" ja kehitettävä taitoja luoda innovaatioita. Minulle tuohon kysymyksen vaihtumiseen kiteytyy se, miten liiketoiminta ja tutkimustoiminta yhdessä voivat tuoda ratkaisuja ongelmiin, Henry Tirri toteaa.

Executive in Residence -nimikettä voidaan käyttää arvostetuista ylemmän johdon henkilöistä tai akateemisista johtajista tai asiantuntijoista, jotka on kutsuttu Aalto-yliopistoon määräajaksi.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:
Noora Pinjamaa
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Doctoral Candidate of Information Systems Science
noora.pinjamaa@aalto.fi
puh. 050 442 1507

Aalto-yliopiston ja Cass Business Schoolin tutkimuksen mukaan suuret yhtiöt yrittävät usein selvitä yhteiskuntavastuuta koskevista virheistään pyytämällä ensin anteeksi ja sitten hiljentämällä asianosaiset. Tämän jälkeen ne yrittävät kätkeä tapahtumasta muistuttavat jäljet. Näin tehdessään yritykset ottavat riskin, koska unohtamalla tapahtuneen ne saattavat tehdä saman virheen myöhemmin uudestaan.

Tohtorikoulutettava Jukka Rintamäki Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta kertoo, että suuryritykset käyttävät monia tapoja virheistä selviämiseen: vähättelevät virheen aiheuttamaa ongelmaa, vierittävät syyn jollekin joukolle ja yrittävät siirtää huomion muihin asioihin.

– Esimerkiksi Volkswagen syytti isomman joukon tekemistä virheistä johtoa ja yksittäisiä ihmisiä, joista osa on jo erotettu, Rintamäki sanoo.

Yritykset tekevät paljon työtä unohtaakseen menneet virheet. Tutkijoiden mukaan yritykset saattavat esimerkiksi hankkiutua eroon ihmisistä, jotka muistavat, mikä meni vikaan. Nämä ihmiset joko työnnetään yhtiössä syrjään tai saadaan jättämään yhtiö. Yritykset myös peittävät jäljet poistamalla maininnat virheistä eri yhteyksissä sekä hankkiutumalla eroon virheisiin liittyvistä koneista ja teknologiasta.

Kahdenlaisia vaikutuksia

Tutkijoiden mukaan virheiden unohtamisella on kahdenlaisia vaikutuksia. Yhtäältä virheiden unohtaminen auttaa yritystä luomaan myönteisen käsityksen itsestään ja jatkamaan eteenpäin. Toisaalta tutkijat pitävät kuitenkin riskinä sitä, että virheet unohtaessaan yritykset toistavat vanhat erheensä.

Virheen selkeää anteeksipyyntöä tutkijat pitävät yrityksiltä järkevänä käytöksenä. Mitä nopeammin yritys ottaa täyden vastuun teostaan ja pyytää virhettään anteeksi, sitä nopeammin osalliset ovat valmiita antamaan vanhan asian olla.

Tutkimuksen ovat tehneet yhdessä Aalto-yliopiston ja lontoolaisen Cass Business Schoolin tutkijat. Tutkimus esittelee esimerkkejä useiden eri yritysten toiminnasta yhteiskuntavastuuseen liittyvissä virheissä. Volkswagenin toimintaa ei ole esitelty tässä tutkimuksessa.

Lisätietoja:

Tohtorikoulutettava Jukka Rintamäki
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
jukka.rintamaki@aalto.fi
Puh: 050 320 9789

Artikkeli: Sébastien Mena, Jukka Rintamäki, Peter Fleming and André Spicer On the forgetting of corporate irresponsibility julkaistaan Academy of Management Review -lehdessä

Artikkelin voi jo lukea verkossa http://amr.aom.org/content/early/2015/09/08/amr.2014.0208.short

Sébastien Mena, Peter Fleming ja André Spicer ovat Cass Business Schoolin tutkijoita.

Yksi yliopiston perustehtävistä on tuottaa yhteiskunnalle osaajia, joilla on tiedot, keinot ja asenne nopeasti muuttuvan liiketoimintaympäristön haasteiden ratkomiseen. Yritysten kanssa tehtävä teorian ja käytännön yhdistävä opetusyhteistyö tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden päästä ratkomaan aitoja haasteita jo opiskeluaikana, mutta mitä resursseja se vaatii yliopistoilta ja yrityksiltä ja miten yhteistyötä käytännössä kannattaisi tehdä? Näihin kysymyksiin KTM, TK Tommi Vihervaara antaa vastauksia uunituoreessa kirjassaan, joka on ensimmäinen suomenkielinen käsikirja aiheesta.

Kirjan esimerkeissä arvioidaan eri yhteistyömuotojen vahvuuksia ja haasteita niin oppilaitosten kuin yritysten näkökulmasta. Esimerkiksi ryhmissä tehdyt opiskelijaprojektit antavat yritykselle mahdollisuuden hyödyntää usean, toisinaan jopa eri alan, opiskelijan taitoja hankkeessaan, mutta niiden organisointi vaatii sekä yliopistoilta että yrityksiltä monipuolista osaamista ja prosessin ymmärtämistä. Opinnäytetöissä on puolestaan huomioitava julkisuuslain vaatimat julkisuuskäytännöt.
 

Hyötyä koko yhteiskunnalle

Yritysyhteistyöstä yliopistoissa vastaaville asiantuntijoille kirja tarjoaa kokonaiskuvan yhteistyön mahdollisuuksista opetuksessa. Yritysyhteistyöhön pohjautuvia kursseja suunnitteleville ja toteuttaville opettajille kirja antaa käytännön neuvoja ja esimerkkejä yhteistyön eri muodoista. Yritysmaailman edustajille kirja puolestaan kertoo, mitä yrityksen pitää huomioida opetusyhteistyön toteuttamisessa.

– Yritysyhteistyöstä opetuksessa on tehty tieteellistä tutkimusta, mutta sen tulokset eivät vastaa niihin käytännön kysymyksiin ja tarpeisiin, jotka viime kädessä ratkaisevat yliopisto-yritysyhteistyön onnistumisen tai epäonnistumisen, kertoo Tommi Vihervaara, joka vastaa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa monialaisista opiskelijoiden yritysyhteistyöprojekteista.

Kirjahanketta tukivat Aalto-yliopiston lisäksi Tekniikan akateemiset (TEK), Suomen Ekonomit, KAUTE-säätiö ja Helsingin kauppakorkeakoulun tukisäätiö.

– Yhteistyön edistämisestä hyötyvät paitsi yritykset ja yliopistot, myös opiskelijat sekä ympäröivä yhteiskunta. Halusimme ehdottomasti olla tukemassa tätä kehitystä, sanoo asiamies Pirre Hyötynen Tekniikan akateemiset TEKista.

Samaa mieltä on myös Suomen Ekonomien koulutuspoliittinen asiamies Suvi Eriksson.
– Tällainen käytännönläheinen kirja tekee näkyväksi sekä hyviä käytäntöjä että myös potentiaalisia sudenkuoppia. Tämä antaa toivottavasti rohkeutta lähteä tekemään yritysyhteistyötä myös niillä aloilla, joilla se ei vielä ole arkipäivää.

Yritysyhteistyö opetuksessa – Käytännön käsikirja yliopistoille ja yrityksille -kirjaa voi tilata osoitteesta shop.aalto.fi.

Lisätietoja:
Projektiasiantuntija Tommi Vihervaara
Aalto-yliopisto
p. 050 383 7388
tommi.vihervaara@aalto.fi

Kauppakorkeakoulun tohtorikoulutettava Suvituulia Taponen ja apulaisprofessori Katri Kauppi vertailivat palveluiden ulkoistamispäätöksiä julkisella ja yksityisellä sektorilla ja tunnistivat vertailun perusteella parhaat käytännöt näiden päätösten tekoon.

Ulkoistamisprosessin käynnistämisen syissä oli selkeä ero sektoreiden välillä. Yksityiset yritykset pyrkivät ennakoimalla välttämään mahdollisia palvelun tuotanto- tai laatuongelmia, kun taas julkisilla organisaatioilla ulkoistamista harkittiin usein vasta, kun palvelutuotannossa oli jo ongelmia.

– Tunnistimme neljä suositeltavaa käytäntöä julkisen sektorin ulkoistamispäätöksiin. Nämä ovat palvelutuotannon säännöllinen arviointi, potentiaalisten palveluntuottajien hyödyntäminen tiedonlähteenä, kustannusanalyysin ja benchmarkingin tekeminen sekä päätöksentekoprosessin riittävä resursointi, kertovat Suvituulia Taponen ja Katri Kauppi.
 

Kustannuslaskenta osaksi päätöksentekoprosessia

Tutkimuksessa havaittiin, että potentiaalisten palveluntarjoajien kartoittaminen ja palvelun sisältöön liittyvä esiselvitys olivat jollain tasolla osa jokaista ulkoistamisprosessia. Esiselvitystyön laajuus ja sisältö kuitenkin vaihtelivat paljon organisaatioiden välillä. Kaikki organisaatiot selvittivät mahdollisten palveluntuottajien palveluiden kustannuksia, mutta yksityisellä sektorilla markkina- ja kustannustietoisuus olivat paremmalla tasolla, mikä johti tehokkaampaan ulkoistamiseen.

Kustannuslaskennan lisääminen osaksi päätöksentekoprosessia onkin yksi keskeisimmistä kehittämistarpeista julkisissa organisaatioissa. Kustannustietoisuutta vaaditaan niin tehokkaan palvelutuotannon tuotantotavan määrittämiseen kuin mittaamiseen ja johtamiseenkin. Sisäisen toiminnan kustannusten selvittäminen edistää myös oman palvelutuotannon kehittämistä.

– Myös päätöksentekoprosessiin osallistuvien henkilöiden määrissä oli merkittäviä eroja sektoreiden välillä. Se, että useat julkisella sektorilla tehdyt päätökset valmisteltiin ainoastaan yhden ihmisen toimesta, ei selity ulkoistusprosessin sisällöllisillä eroilla. Resurssivaje hankintatoimessa on keskeinen syy tähän, sanoo Katri Kauppi.

– Palvelutuotannon tilannetta on myös arvioitava säännöllisesti. Näin voidaan säästää julkiset organisaatiot tilanteilta, joissa ulkoistaminen toteutetaan ainoana vaihtoehtona esille nousseisiin ongelmiin. Markkinakartoitusta ja vuoropuhelua potentiaalisten palveluntuottajien kanssa pidettiin keskeisenä prosessin vaiheena kaikissa organisaatioissa. Vuoropuhelun tavoitteina korostuivat kustannusrakenteen ja -tason selvittäminen, ulkoistamisen riskien tunnistaminen sekä palvelun sisällön määrittäminen ja sen kehitysmahdollisuudet, kertoo SuvituuliaTaponen.

Tutkimuksessa vertailtiin kahdeksaa organisaatiota, joista neljä oli julkiselta ja neljä yksityiseltä sektorilta.

Lisätietoja:

Suvituulia Taponen
Tohtorikoulutettava
p. 050 4657 044
suvituulia.taponen@aalto.fi
 

Katri Kauppi
Apulaisprofessori
Puh. 050 401 7112
katri.kauppi@aalto.fi

Yhdysvaltalaisen US Newsin julkaisemassa rankingissä Aalto-yliopisto paransi sijoitustaan usealla osa-alueella. Tietotekniikan alalla (computer science) Aalto-yliopisto nousi sijalle 83 edellisvuoden 98. sijalta. Kauppatieteissä (economics and business) sijoitus nousi kolme sijaa ylöspäin ja oli 89. Tekniikan alalla (engineering) Aalto-yliopisto oli 144. ja materiaalitieteessä (materials science) 125. Näissä alakohtaisissa vertailuissa sijoitus oli Suomen yliopistoista paras.

Yleisrankingissä sijoitus oli 352, kun se vuosi sitten oli 375.

US Newsin globaali ranking perustuu Thomson Reutersin Web of Science ja InCites -analyysityökalujen dataan. Mittareina on käytetty muun muassa tutkimusjulkaisujen ja -viittausten määrää, mainetta sekä kansainvälisyyttä. Yleisrankingissa on vertailtu 750 yliopistoa maailmanlaajuisesti, alakohtaisissa määrä vaihtelee.

Maailmassa on laskutavasta riippuen noin 17 000–22 000 yliopistoa. Aalto-yliopisto on erikoistunut tekniikkaan, talouteen ja taiteeseen, ja yritysyhteistyö on yliopistolle tärkeää. Ala- tai aihekohtaiset rankingit kuvaavat yliopiston toiminta-alueita yleisrankingeja paremmin.

Lue lisää US Newsin sivuilta

Information Technology Program (ITP) on järjestänyt Kauppakorkeakoululla kesäopetusta jo 20 vuoden ajan. Projektien keskiössä kesällä 2015 olivat yritysten ja julkisten organisaatioiden digitalisaatiotarpeet. Yhteistyöorganisaatioita olivat mm. Verohallinto, KELA, Opetushallitus, Helsingin kaupunki, Espoon kaupunki, Finpro, Trafi ja RAY. Esimerkiksi Verohallinnolle tehdyssä projektissa opiskelijat suunnittelivat Verohallinnon palvelutarjonnan digitalisoimista.
– Toivon, että yliopisto-opiskelu olisi tulevaisuudessa kokonaisuudessaan enemmän niin kuin ITP, jossa kurssien aiheet ovat aallonharjalla, älyllisesti stimuloivia ja yhteydessä työelämään innovatiivisella ja tehokkaalla tavalla, opiskelija Annina Lattu sanoo.

Projektien lisäksi opiskelijat suorittavat kesän aikana kolme intensiivikurssia, jotka käsittelevät digitalisaation mahdollisuuksia, monetisointia, analytiikkaa, big dataa ja digitaalista palvelumuotoilua. Luennoitsijoina toimii yritysmaailman asiantuntijoita.
– Opiskelijat olivat huippuluokkaa ja erittäin sitoutuneita, ensimmäistä kertaa luennoitsijana vieraillut Matthew Laurence kiittelee.

Tänä kesänä ohjelmaan osallistuneet 73 opiskelijaa tekivät 19 projektia yrityksille ja julkisen sektorin toimijoille. Opintopisteitä kertyi 1 800. Opiskelijoita oli 10 eri korkeakoulusta ja he edustivat 14 eri kansallisuutta. ITP:n suorittaneet opiskelijat valmistuvat keskimäärin puoli vuotta normaalia aikaisemmin suoritettuaan opintopisteitä intensiivikursseista kesän aikana.

– ITP rahoitetaan pääosin yritystuotoilla ja se onkin hyvä esimerkki erilaisista rahoitusmalleista yliopistokoulutuksen toteuttamisessa. Ohjelma hyödyntää tehokkaasti Aalto-yliopiston opetustiloja sillä aikaa, kun suurin osa opiskelijoista ja henkilökunnasta on kesälomalla, ohjelmapäällikkö Laura Sivula kertoo.

Lisätietoja:
Laura Sivula
Ohjelmapäällikkö
+358 50 384 7228
laura.sivula@aalto.fi