Suomen Akatemian Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta on myöntänyt rahoituksen kolmelle Aalto-yliopiston hankkeelle.
↧
Suomen Akatemialta rahoitusta Aallon yhteiskunnalliseen tutkimukseen
↧
Sopiva kilpailu tehostaa työeläkejärjestelmää
Sosiaaliturvaan liittyvät syyt ovat peruste kilpailun rajaamiselle, tuore väitöstutkimus osoittaa.
↧
↧
Metallikonferenssissa koolla tutkijoita kolmestakymmenestä maasta
Esiintyjät edustavat useita tieteenaloja. Keskustelu käy vilkkaana myös sosiaalisessa mediassa.
↧
Aallon opiskelijoiden kehittämä vedenpuhdistusfiltteri voitti innovaatiokilpailun
Euroopan suurimman ilmastoinnovaatiokilpailun Suomen finaalin voittajat kisaavat syyskuussa Amsterdamissa.
↧
Tutkittu tieto kohtaa elinkeinoelämän realiteetit
Knowledge Sharing Breakfast -tilaisuudet ovat vakiinnuttaneet paikkansa yhtenä koulumme strategisista, elinkeinoelämälle suunnatuista tapahtumista.
↧
↧
Kasvuyrittäjä voi saada tukieuroista lisävauhtia
Aalto-yliopiston tutkimus osoittaa, että kasvuyritysohjelmiin sijoittaminen on taloudellisestikin kannattavaa politiikkaa.
↧
Laura Toivola valittiin IBM:n Best Student Recognition -tapahtumaan
80 erinomaista opiskelijaa 34 eri maasta sai kutsun Amsterdamiin.
↧
Ekohostelli syntyy Aallon opiskelijoiden ja Maya-yhteisön yhteistyöllä
Aalto LAB Mexico projekti on hyvä esimerkki eri maiden, toimijoiden ja tieteenalojen yhdistämisestä.
↧
Brändääminen perustuu omien luonteenpiirteiden ja käyttäytymisen haltuunotolle
Hiljattain ilmestynyt kirja henkilöbrändäyksestä on saatavilla verkkokaupoissa.
↧
↧
Syksyn kursseja Avoimessa yliopistossa
Kurssit ovat avoimia kaikille pohjakoulutuksesta ja iästä riippumatta.
↧
Kandidaattivaiheen valintojen tulokset julkistetaan Opintopolussa viimeistään 3.7.
Hakija seuraa Oma Opintopolku-palvelua.
↧
11 741 haki Aalto-yliopistoon kevään yhteishaussa
Korkeakoulujen valtakunnallisen yhteishaun tulokset on julkistettu Opintopolku-palvelussa.
↧
Perttu Kähärin väitöskirja kansainvälisen liiketoiminnan parhaimmistoa
Aalto-yliopisto oli ainoa eurooppalainen yliopisto viiden finalistin joukossa.
↧
↧
Aurinkoenergia synnyttää suomalaista työtä
Aurinkoenergiahankinnan arvontuotosta yli puolet jää Suomeen, tuore Aalto-yliopiston arvoketjuanalyysi osoittaa.
↧
Senioriyrittäjyys on yksi vaihtoehto työuran pidentämiseen
50+-ikäisille yrittäjille verkostojen tuki on tärkeää
Senioriyrittäjiksi kutsutaan OECD:n määritelmän mukaan ihmisiä, jotka aloittavat yrittämisen 50 vuotta täytettyään. Poliittiset päätöksentekijät ovat kiinnostuneita tukemaan senioriyrittäjyyttä, koska sen uskotaan auttavan työurien pidentämisessä. Samaten pitkään työelämässä toimineiden osaamista ja verkostoja halutaan hyödyntää mahdollisimman paljon ja pitkään.
Väestön keski-ikä kasvaa ja vuonna 2030 suomalaisista jo 26 % on vähintään 65-vuotiaita. Tämä tuo mukanaan sekä taloudellisia haasteita että mahdollisuuksia.
– Työnantajien voi olla haasteellista saada työvoimaa eläköityvien työntekijöiden tilalle. Samaten terveydenhuollon ja eläkejärjestelmän kustannukset kasvavat samalla, kun huoltosuhde eli työvoiman ulkopuolella olevien suhde työvoiman määrään heikkenee. Toisaalta myös kulutuskäyttäytyminen muuttuu; eläkeläisillä voi olla kiinnostusta ja mahdollisuuksia kuluttaa esim. matkailupalveluita eri tavalla kuin aiempien sukupolvien eläkeläisillä, kertoo ikääntymistä ja yrittäjyyttä tutkinut Kauppakorkeakoulun yrittäjyyden professori Teemu Kautonen.
Senioriyrittäjäksi ryhdytään enemmän tai vähemmän omasta halusta
Monilla senioreilla on osaamista, verkostoja ja varallisuutta yrityksen perustamiseen enemmän kuin nuoremmilla yrittäjillä. Itsensä työllistäminen on myös palkkatyötä joustavampaa työaikojen ja työmäärän suhteen, ja voi sen vuoksi olla mielekäs vaihe varsinaisen työuran ja kokoaikaisen eläkkeellä olemisen välissä.
Professori Teemu Kautosen mukaan ikääntyville työntekijöille on toisaalta rajatusti mahdollisuuksia kehittää osaamistaan palkkatyössä, koska monet työnantajat eivät ole innostuneita investoimaan 50 vuotta täyttäneiden työntekijöiden koulutukseen. Myös työvoimaa vähennettäessä painetta kohdistuu erityisesti varttuneempiin työntekijöihin. Yrityksen perustaminen voi tällaisessa tapauksessa olla vanhemmalle työntekijälle eläkeputkea mielekkäämpi vaihtoehto.
Nuoremmilta ikäluokilta löytyy investointihalukkuutta yrittäjäksi ryhtymiseen
Yrittäjyysaktiivisuus on huomattavasti vähäisempää 50 vuotta täyttäneillä kuin tätä nuoremmilla ikäluokilla. 20–49-vuotias perustaa yrityksen kaksi kertaa todennäköisemmin kuin yli 50-vuotias yrittäjä.
– Yrittäjyystutkimus tarjoaa tähän selityksenä investointihalukkuutta, joka on korkeampi nuoremmilla yrittäjillä, joilla on enemmän työuraa jäljellä ja siten aikaa odottaa vastinetta yritykseen investoimilleen resursseille. Vanhemmilla yrityksen perustajilla työuraa on jäljellä vähemmän, jolloin halukkuutta investoida yritystoimintaan on myös vähemmän. Tämä näkyy myös siinä, että tyypillinen vanhempana yrittäjäksi ryhtyneen liiketoiminta työllistää henkilön itsensä ja korkeintaan muutaman työntekijän. Kasvuyrityksiä perustetaan 50+-ikäluokassa nuorempia ikäluokkia harvemmin ja siinä mielessä senioriyrittäjyyden hyödyt yhteiskunnalle ovatkin enemmän sosiaalisia kuin taloudellisia.
– Varttuneemmat yrittäjät saattavat myös kokea ikäsyrjintää; heidän kykyään tuottaa tuotteita ja palveluita epäillään. Senioriyrittäjien perheeltä ja ystäviltä saatavalla tuella on merkitystä. Negatiiviset asenteet ja tuen puute hidastavat yrityksen perustamista tai voivat saada senioriyrittäjän luopumaan koko ajatuksesta. Mentorointia arvostetaan erityisesti silloin, jos mentoriksi löytyy kokenut, samaan ikäluokkaan kuuluva henkilö, kertoo Teemu Kautonen.
Lue myös: OECD senior entrepreneurship background paper 2012 https://www.dropbox.com/s/1ntgxjaw43wbki0/OECD%20senior%20entrepreneurship%20background%20paper%202012.pdf?dl=0
Lisätietoja:
Teemu Kautonen
Associate Professor
teemu.kautonen(at)aalto.fi
Puh. 050 360 9389
↧
Sote-uudistuksella voidaan saavuttaa jopa 2-3 miljardin euron säästöt
Aalto-yliopiston tutkijoiden mukaan terveydenhuolto kannattaisi toteuttaa keskitettyjen sairaaloiden ja hajautettujen lähipalveluiden mallilla.
Sote-uudistuksella on mahdollista parantaa palvelujen laatua ja luoda kustannustehokas palvelurakenne. Tehokkaimpien kuntien ja alueiden mallien käyttöönotolla voidaan kansantaloudessa säästää parhaimmillaan 2-3 miljardin euroa. Tällaisiin tuloksiin Aalto-yliopiston tutkijat päätyivät KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisemassa ”Miten sote-uudistus toteutetaan?” tutkimuksessa.
"Suomessa on kansainvälisestikin katsoen hyvätasoinen terveydenhuollon järjestelmä. Taloudellinen tilanne edellyttää kuitenkin säästöjä myös sote-sektorilta. Olemme pyrkineet hahmottelemaan kuusikohtaisen ohjelman, joka on hallintomallista riippumaton, ja jolla säästöt on mahdollista saavuttaa ilman, että palveluiden laadun tarvitsee kärsiä. Säästö syntyy rakenneuudistuksesta", tutkimuksen tehneet professori Teemu Malmi, professori Erkki Vauramo ja tutkija Petra Kinnula kertovat.
Nopeita säästöjä
Tutkimuksen mukaan terveydenhuolto kannattaisi tuottaa kaksiportaisesti: keskitetyissä sairaaloissa ja hajautetuissa lähipalveluissa Kuusikohtaiseen ohjelmaan kuuluvat palveluverkkopohjaisen, alueellisen sosiaali- ja terveydenhuollon rakentaminen, tasalaatuisen, alueellisen kuntoutusjärjestelmän rakentaminen, hoivakotijärjestelmän uudistaminen, kotihoidon sallivien palvelukorttelien rakentaminen eläkeläisille, maakunnallisiin terveysohjelmiin panostaminen sekä yhteistyön kehittäminen kolmannen sektorin kanssa.
Sote-uudistus pelkistettynä. Lähde: Miten sote-uudistus toteutetaan?
Uusien sote-alueiden määrä voisi tutkijoiden mukaan olla 12–13. Uudistuksen avulla kestävyysvajetta voidaan supistaa nopeastikin. Jo laitospaikkojen ylikapasiteetin purkamisella saavutetaan noin miljardin euron säästö. Lääketieteellisten tukipalvelujen (laboratorio ja kuvantaminen) sekä leikkaussalien toiminnan tehostamisen säästöpotentiaali on arviolta useita satoja miljoonia euroja. Kehittämisohjelmalla synnytetään alueille toimiva kokonaisuus ja luodaan ratkaisuja ikääntymisen aiheuttaman kustannuskriisiin.
Tutkimuksen rahoittivat Kunnallisalan kehittämisäätiö KAKS ja yhdeksän sairaanhoitopiiriä. Koko tutkimus on luettavissa KAKS:n sivuilla.
Lisätietoja:
Professori Teemu Malmi
puh. 0405100827
teemu.malmi@aalto.fi
Professori Erkki Vauramo
puh. 050 326 8576
erkki.vauramo@aalto.fi
Tutkija Petra Kinnula
puh. 0400 143 894
petra.kinnula@aalto.fi
↧
Hauskuus saa ihmiset osallistumaan jakamistalouteen
Ekologisuus ja viihteellisyys ovat vähintäänkin yhtä tärkeitä kuin rahallinen hyöty.
Oletkin kenties vieraillut jonkun kodissa tai jakanut kotisi eli sohvasurffaillut tai vaihtanut tavaroita Facebook-kirpputorilla tai jakanut autokyytejä. Jos olet, olet osallistunut jakamistalouteen, toisin sanoen vertaiskauppaan. Jakamistalous voidaan määritellä yksityishenkilöiden välillä tapahtuvana palvelujen ja tuotteiden vaihdantana. Tyypillisesti jakamistalouden toimintaa koordinoidaan internetyhteisöissä, kuten suomalaisessa Sharetribessä.
- Tavaroita ja palveluita ei tarvitse omistaa itse voidakseen hyödyntää niitä. Yhteisöllisen kuluttamisen uskotaan säästävän luonnonvaroja ja kuluttajien rahoja ja hyödykkeiden ja palveluiden jakamisen ympärille syntyy uutta taloutta, kertoo Kauppakorkeakoulun tutkija Juho Hamari jakamistalouden eduista. Jakamistaloudesta on tullut erittäin suosittua maailmanlaajuisesti.
Hamarin mukaan jakamistalouteen osallistumiseen innostavat toiminnan ekologisuus ja sen synnyttämä ilo, yhteisöllisyyden kokemisen tunne sekä taloudelliset säästöt.
- Jakamistalous voi koitua periaatteessa jopa kalliimmaksi tai hankalammaksi kuin ’normaali’ kuluttaminen, mutta jakamistaloudessa korostuu monet muut hyödyt kuin pelkkä ekonomisuus. Vaihdannan tapojen valintaa ohjaa siis monta tekijää, ei ainoastaan hinta, sanoo Hamari.
Ekologisuus kuuluu jakamistalouden perusperiaatteisiin; ei osteta uutta ja kulutus on jaettua. Jakamistaloudessa usein myös ajatellaan, että antaa hyvän kiertää.
Jakamistalouteen saattaa kuitenkin liittyä samoja ongelmia kuin muuhunkin ekologiseen kuluttamiseen. Kuluttajat usein viestivät positiivisia asenteita ekologista kuluttamista kohtaan, mutta puheet eivät välttämättä muutu toiminnaksi. Tutkimus osoittaakin että yhteys jakamistalouteen liittyvien positiivisen asenteiden ja jakamistalouteen osallistumisen välillä saattaa olla häilyvä.
Juho Hamarin et al. jakamistaloutta käsittelevä artikkeli The sharing economy: Why people participate in collaborative consumption. Hamari, J., Sjöklint, M., & Ukkonen, A. (2015) on hiljattain julkaistu arvostetussa Journal of the Association for Information Science and Technology –julkaisussa.
Lisätietoja:
Juho Hamari, 050 318 6861
juho.hamari(a)aalto.fi,
ttp://juhohamari.com
@VirtualEconomy
sharetribe: https://www.sharetribe.com/
↧
↧
Eero Vaaran artikkeli palkittiin orgaanisaatiot ja johtamisen alan parhaana
Valintaa tehtäessä arvioitiin kaikki vuoden aikana julkaistut alan artikkelit maailmanlaajuisesti.
Professori Eero Vaara on saanut Academy of Managementin (AOM) Organization and Management -alan parhaan vuonna 2014 julkaistun artikkelin palkinnon.
Hän kirjoitti artikkelin yhdessä Joep Cornelissenin (Rotterdam School of Management, Erasmus University) ja Saku Mantereen (Hanken) kanssa. Palkinto on merkittävä, koska valintaa tehtäessä arvioitiin kaikki vuoden aikana julkaistut alan artikkelit maailmanlaajuisesti.
Palkittu julkaisu edistää erinomaisesti, arviointiperusteiden mukaisesti, teoreettista ymmärrystä organisaatioista, organisoinnista ja johtamisesta.
Tutkimus keskittyy traagiseen tapahtumasarjaan, jossa poliisin terroristiyksikkö ampui täysin syyttömän miehen, Jean Charles de Menzesin, Lontoon metrossa. Teoreettisesti tutkimuspaperi selittää sensemaking-näkökulmasta, miten poliisin eri toimijat asteittain sitoutuivat väärään käsitykseen keskinäisessä kommunikaatiossaan.
Palkinto myönnettiin 7.-11.8.2015 Vancouverissa järjestetyssä Academy of Managementin vuositapaamisessa, joka oli järjestyksessään jo 75. Ensimmäisen kerran palkinto jaettiin vuonna 2010.
Lisätietoja:
Professori Eero Vaara
eero.vaara@aalto.fi
p. 050 305 9359
↧
Bruce Oreck opettajaksi Aalto-yliopistoon
Oreck valmentaa opiskelijoita markkinoinnissa, asiakaskokemuksen kehittämisessä ja tarinankerronnassa.
Yhdysvaltojen entinen Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck on nimitetty yrittäjyysohjelma Aalto Ventures Programin (AVP) sekä Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun yhteyteen Executive in Residence -tehtävään. Oreck on koulutukseltaan juristi, ja hän on työskennellyt Yhdysvalloissa yli 25 vuotta verotukseen erikoistuneena lakimiehenä sekä yrittäjänä.
– Minä olen siellä, missä tapahtuu kiinnostavia juttuja, Oreck sanoo hymyillen.
– Maailma muuttuu vauhdilla, ja koulutuksen on seurattava mukana. Aalto-yliopisto on mahtava paikka: täällä on ymmärretty sujuvuuden, luovuuden ja etenkin juuresta latvaan -ajattelun tärkeys – menestyksekkäimmät jutut ovat aina opiskelijoiden itsensä tekemiä, ei ylhäältä annettuja projekteja.
Suomen saatava menestyksen palaset vauhdilla kasaan
Oreck opettaa syksyn aikana Aallon opiskelijoille markkinointia, asiakaskokemuksen huomioimista (customer care and customer experience) ja tarinankerrontaa. Niissä suomalaisilla kasvuyrittäjillä on hänestä eniten petrattavaa.
– Osaaminen ja vankka arvopohja teillä on omasta takaa. Yrittäminen ei kuitenkaan ole pelkkiä faktoja. Yrittäjän pitää osata kertoa tarina, sillä ne vetoavat ihmisiin kaikkialla maailmassa. Suomalaiset voisivat oppia yhdysvaltalaisilta myös optimismia, joka on kaiken luovuuden polttoainetta.
Aalto Ventures Programin johtaja Olli Vuola iloitsee Oreckin tulemisesta Aaltoon.
– Bruce on mainio opettaja ja valmentaja ja tulee loistavasti toimeen opiskelijoiden kanssa. Toivotamme hänet lämpimästi tervetulleeksi asiantuntijoiden ja mentorien joukkoomme, joka tekee kaikkensa auttaakseen opiskelijoita saavuttamaan taidot ja ajattelumallit, joita kansainvälisessä kasvuyrittäjyysliiketoiminnassa tarvitaan. Kyse on koko Suomen muuttamisesta, hän painottaa.
Oreck kertoo olevansa Suomen tulevaisuuden suhteen optimistinen, jos tarvittavat siirrot tehdään taitavasti ja nopeasti.
– Japani menetti 20 vuotta takertumalla liian pitkään aineksiin, jotka olivat tuoneet sille menestystä vuosikymmenien ajan, hän muistuttaa.
– Suomella on kuitenkin kaikki menestykseen tarvittavat palaset olemassa, nyt ne on vain saatava vauhdilla kasaan.
Lisätietoja ja Bruce Oreckin haastattelupyynnöt:
Olli Vuola
Johtaja, Aalto Ventures Program
puh. 040 555 4646
olli.vuola@aalto.fi
Bruce Oreckin kuvan voit ladata linkistä http://materialbank.aalto.fi:80/public/a463e1ebc83F.aspx
Mikä Executive in Residence?
Executive in Residence -nimikettä voidaan käyttää arvostetuista ylemmän johdon henkilöistä tai akateemisista johtajista tai asiantuntijoista, jotka on kutsuttu Aalto-yliopistoon tiettyä tarkoitusta varten, kuten uusien koulutusmoduulien perustamiseen tai liiketoimintasuhteiden kehittämiseen tai muuhun vastaavaan ansiokkaaseen tieteellisen yhteistyön kehittämiseen. Nimike voidaan myöntää erityisen ansioituneelle henkilölle. Dekaani hyväksyy nimitysehdotuksen laitoksen/yksikön johtajan esityksestä. Tehtävät ovat määräaikaisia ja riippuvat pääasiassa ulkopuolisesta rahoituksesta.
↧
Kandiopetuksemme alkaa Otaniemessä
Tiistaina 1.9. on historiallinen päivä, kun kandiopiskelijamme muuttavat virallisesti Otaniemen kampukselle.
Kauppatieteilijöiden opinnoille on remontoitu Alvar Aallon suunnitteleman Otakaari 1 -rakennuksen U-siipeen uutuuttaan hohtavat tilat. Niissä on huomioitu laadukas oppiminen ja muunneltavuus. Luokkatilojen lisäksi siivessä on paljon ryhmätyötilaa ja muuta työskentelytilaa sekä opiskelijoiden ja opettajien kohtaamispaikkoja.
– Tässä toteutuu Aalto-yliopiston perustamiseen liittynyt ydinajatus, kun Aallon eri koulutusalojen opiskelijat pääsevät luontevasti kohtaamaan toisensa ja oppimaan yhdessä, kertoo dekaani Ingmar Björkman muuton taustoista.
Kauppatieteilijöiden muutto on yliopiston lukuvuoden avajaisten keskiössä tiistaina 1.9. ja Aalto Party -iltajuhlassa. KY (Kauppatieteilijöiden ylioppilaat ry) juhlistaa muuttoa kylteriopiskelijoiden paraatilla Otaniemeen maalta, mereltä ja ilmasta.
Noin 1400 Kauppakorkeakoulun kandiopiskelijaa siirtyy syyskuussa kokonaan Otaniemen kampukselle. Maisteriopiskelijat jatkavat Töölössä, mutta sivuaine- ja kieliopinnot tuovat myös heidät Otaniemeen. Englanninkielinen kandiohjelmamme jatkaa normaalisti Mikkelin kampuksella.
Lue lisää:
Kauppakorkeakoulun kandiopetus muuttaa syksyllä Otaniemeen
↧