Pietarin eurooppalainen yliopisto kutsui Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta CEMAT-tutkimusyksikön kumppanikseen, kun se tutki teknologiayrittäjyyttä Venäjällä ja Suomessa.
- Tiedeyhteistyössä on käännetty uusi sivu, koska koko aloite ja rahoitus tulee Venäjältä, CEMAT-tutkimusyksikön johtaja Riitta Kosonen huomauttaa.
Asiaa auttoi myös se, että CEMAT pystyy toimimaan venäjäksi ja ymmärtää sikäläistä kulttuuria. Tutkimuksessa selvitettiin erilaisia innovaatioympäristöjä ja yrittäjäprofiileja. Venäjältä oli mukana neljä erityyppistä aluetta: Kazan, Tomsk, Novosibirsk ja Pietari. Vertailumaina Suomen lisäksi olivat Etelä-Korea ja Taiwan.
Tutkijat haastattelivat myös seikkaperäisesti yrittäjiä ja selvittivät heidän taustansa. - Tässä oli uudenlainen lähestymistapa yrittäjyyteen. Kävimme läpi elämäkerran lapsuudesta lähtien ja katsoimme miten innovaatioympäristö vaikutti yrittäjyyteen, edistikö vai jarruttiko. Venäjän sisällä oli paljon eroja ja toisaalta myös Suomen ja Venäjän välillä, tutkija Päivi Karhunen sanoo.
Ilmeni, että suomalaisilla akateemisilla yrittäjillä on samanlaiset perhearvot kuin Kazanin tataareilla. Korostetaan itsenäisyyttä ja työntekoa. Toisaalta Tomsk insinöörivaltaisena ympäristönä muistutti Suomea, koska täällä valtaosa teknologiayrittäjistä on insinöörejä.
Verkottuminen suomalaisten etu
Kun lähtökohta oli tiedepohjainen yrittäjyys, Venäjä on siinä vasta lähtökuopissa. Innovaatio on venäläisille maailmanluokan tutkimustulos, joka vie tietämyksen uudelle tasolle. Suomalaisyrittäjälle tutkimustulos on innovaatio vasta kun se on sovellettavissa käytäntöön.
Venäjää pidetään kollektiivisena kulttuurina ja suomalaisia individualisteina. Teknologiayrittämisessä asia oli päinvastoin. Suomalaiset perustivat yrityksiä muutaman hengen ryhmissä, osaajien verkottuessa.
Venäläiset olivat lähinnä yksittäisiä Pelle Pelottomia eli tiedemies pyrki viemään omaa ajatustaan eteenpäin yksin. Suomalaiset yrittäjät olivat markkinalähtöisempiä, venäläiset pyrkivät kauppaamaan innovaatiotaan lähinnä julkiselle sektorille.
Innovaatioympäristö erosi niin, että liike-elämä ja yliopisto toimivat tiiviissä yhteistyössä esimerkiksi Tekes-hankkeissa. Soveltava tutkimus ei ole Suomessa kirosana, Venäjällä haettiin perinteisesti huippuluokan tieteellisiä näyttöjä.
CEMAT-tutkimuskeskuksen Venäjä-seminaarissa 11.joulukuuta kuullaan tutkimuksesta kaksi puheenvuoroa. Lue lisää ja ilmoittaudu seminaariin.
Teksti: Helinä Hirvikorpi