Elokuussa Kauppakorkeakoulussa professorina (taso 1) aloittanut Martikainen on itse mukana mm. Keskuskauppakamarin toiminnassa. Hän sai kutsun myös ministeri Häkämiehen asettamaan keskusteluryhmään, joka tarkastelee kaivosteollisuuden kehittämistä Suomessa.
Kaivosteollisuuden kehittäminen on iso asia kansantaloudellisesti, sillä pahin skenaario on, että tuotot valuvat ulkomaille ja saasteet jäävät Suomeen.
- Suomessa tulisi huomattavasti taidokkaammin pyrkiä suojaamaan maan luonnonvaroja ja resursseja. Tulevaisuudessa tärkeät luonnonvarat sekä muut perusraaka-aineet kuten ruoka ovat arvokkaampia kuin viimeisten vuosikymmenien aikana on totuttu ajattelemaan. Luonnonvarojen taitava hyödyntäminen on tärkeä osa suomalaista pääomapohjaa. Siten myös tuotantoprosessin tuotot jäisivät Suomen kansantalouden eduksi, eivätkä vain tuotantokustannukset, toteaa Martikainen.
Tiivistä rajat ylittävää yhteistyötä
Martikainen tuntee hyvin Venäjän ja venäläisten tavan toimia. Ne tulivat tutuiksi hänen työskennellessään Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa professorina seitsemän vuotta. Viimeiset kaksi vuotta Martikainen toimi myös yliopiston kansainvälisten asioiden vararehtorina.
- Perustin Lappeenrannassa yhteisen MITIM (Master of International Technology and Innovation Management) -maisteriohjelman Pietarin valtionyliopiston Graduate School of Management’in kanssa. Ohjelmasta valmistuneet opiskelijat saavat kaksoistutkinnon. Ohjelmaan kuuluu tiivis yhteistyö yritysten kanssa, sekä sen tavoitteena on erityisesti kouluttaa Venäjä-osaajia suomalaisten yritysten tarpeisiin.
MITIM ohjelman lisäksi Martikainen perusti myös strategisen rahoituksen kansainvälisen maisteriohjelman Lappeenrantaan. Vararehtorina hän vastasi koko yliopiston kansainvälisyyden ja rakenteiden kehittämisestä. Parin vuoden aikana yliopistossa saatiinkin aikaan merkittävä ilmapiirin muutos.
Aalto-yliopisto muuttaa korkeakoulujärjestelmää
Mikä sai hänet sitten siirtymään Aalto-yliopistoon?
- Aalto-yliopisto on kansallisesti tärkeä hanke koko korkeakoulujärjestelmän kannalta. Aalto-yliopisto pyrkii mielestäni oman kehittämisensä kautta koko suomalaisen korkeakoulusektorin kehittämiseen, ja sen avulla muutetaan järjestelmää.
- Lisäksi ehdin jo tehdä niin paljon yhdessä organisaatiossa, että oli aika jatkaa eteenpäin. Myös 180 kilometrin työmatka vaikutti päätökseeni, toteaa Martikainen.
Martikainen on omien sanojensa mukaan paluumuuttaja: hän työskenteli Kauppakorkeakoulun omistuksessa olleen LTT Tutkimus Oy:n rahoitusinstituutin johtajana 1999-2000.
Tällä hetkellä Martikainen vetää Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimushanketta, jossa selvitetään, miten pk-yritykset selviävät finanssikriisistä. Erityisesti tutkimuksessa perehdytään yritysten sisäisiin rakenteisiin, esimerkiksi omistajuuden ja yrittäjäorientaation vaikutuksiin pk-yritysten kannattavuuteen erityisesti talouskriisin aikana.
Perhe, lapset ja harrastukset tasapainottavat arkea. - Elämässä täytyy olla hyvä balanssi ja arki tuo tehokkaan vastapainon elämään, hän toteaa.