Miihkinen tutki yksityiskohtaisen riskitiedottamisstandardin vaikutusta siihen, miten yritykset raportoivat riskeistään tekstimuotoisesti – esimerkiksi toimintakertomuksissa. Hän havaitsi, että riskitiedottamisstandardi lisäsi riskeistä raportointia, paransi tiedon tasaisuutta eri riskiluokkien välillä ja teki riskien kuvauksesta aiempaa informatiivisempaa.
Väitöskirjan tulokset osoittavat, että yleisellä tasolla annettu raportointivelvollisuus ei välttämättä ole tarpeeksi tehokas takaamaan laadukasta tiedotusta abstrakteista asioista, kuten riskeistä.
- Ohjeistus riskitiedottamisesta oli aiemmin ollut hyvin yleisluontoista ja sitä saattoi tulkita monella tapaa, selvittää Miihkinen.
Erimielisyys yrityksen tulevaisuuteen liittyvistä odotuksista väheni
Miihkinen analysoi myös laadukkaan riskitiedottamisen taloudellisia vaikutuksia osakemarkkinoilla. Tulokset osoittivat, että riskitiedottamisen laadulla ja informaation epäsymmetrialla on negatiivinen yhteys. Kun riskeistä tiedotetaan hyvin, informaation epäsymmetria on alhaisempi.
- Tällä tarkoitetaan sitä, että hyvin riskeistään tiedottavan yrityksen informaatioriski on pienempi. Sijoittajilla on vähemmän erilaisia käsityksiä yrityksen tulevaisuuden odotuksista ja niihin liittyvistä riskeistä, jolloin myös osakkeen hinta on lähempänä sen ’todellista’ arvoa.
Miihkisen mukaan tästä hyötyy koko yhteiskunta. Ihmisten varat kohdistuvat eniten tuottaviin kohteisiin, parhaat firmat porskuttavat eteenpäin ja uusia työpaikkoja syntyy.
Suuret tiedottivat pieniä paremmin
Vuonna 2005 EU:ssa astuivat voimaan IFRS-standardit – pörssiyhtiöille suunnatut kansainväliset kirjanpito- ja tilinpäätösstandardit. Miihkinen tutki myös, miten yritykset tiedottivat sijoittajille IFRS-standardien käyttöönottoon siirtymisestä. Hän havaitsi, että auktoritatiivinen ja aktiivisesti markkinoitu siirtymätiedottamissuositus oli tehokas tapa parantaa yritysten siirtymätiedottamista.
Sekä riski- että siirtymätiedottamisen laatua voitiin myös selittää useilla lainsäädännöstä riippumattomilla tekijöillä. Suuret suomalaiset pörssiyritykset olivat keskimäärin pieniä yrityksiä parempia sekä siirtymä- että riskitiedottamisessa. Muita selittäviä tekijöitä olivat kannattavuus, velkaantuneisuus, kasvunäkymät, listaus New Yorkin pörssissä ja hallituksen riippumattomien jäsenten lukumäärä.
Väitöstilaisuus
KTM Antti Miihkisen laskentatoimen alan väitöskirja Essays on Corporate Risk and Transition Disclousures in the IFRS Era tarkastetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa perjantaina 15.3.2013 klo 12.15 (Chydenia-rakennus, Stora Enso -sali H-3.24, Runeberginkatu 22–24).
Vastaväittäjänä on professori Petri Sahlström (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Juha Kinnunen. Professori Sahlström on kirjoittanut useita kansallisesti ja kansainvälisesti julkaistuja tieteellisiä artikkeleita ja toimii parhaillaan Oulun yliopiston taloustieteiden tiedekunnan dekaanina.
Tiedotusvälineiden edustajat voivat tiedustella ilmaiskappaleita Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun viestinnästä, viestinta-biz@aalto.fi tai p. 050 566 5673.
Lisätietoja: Antti Miihkinen, antti.miihkinen@aalto.fi, p. 040 353 8054