Nokia olisi voinut pärjätä paremmin taistelussa älypuhelinten markkinajohtajuudesta, jos organisaation eri ryhmien jaettujen tunnetilojen johtamiseen olisi kiinnitetty enemmän huomiota.
Näin väittävät Aalto-yliopiston professori Timo Vuori ja hänen kollegansa professori Quy Huy INSEAD The Business School for the World’sta juuri ilmestyneessä tutkimuksessaan.
Tutkimusta varten Vuori ja Huy haastattelivat yli 50 Nokian silloisen ylimmän ja keskijohdon edustajaa useita kertoja kuullakseen heidän näkemyksensä toimitusjohtaja Olli-Pekka Kallasvuon alaisuudesta toimimisesta. Myös Kallasvuo oli haastateltavana.
- Oman sosiaalisen aseman säilyttämiseen liittyneet jaetut pelot vaikuttivat Nokian keskijohdon toimintaan. Tämä johti siihen, että tietyistä ongelmista ei kerrottu riittävän voimakkaasti, ja ylimmälle johdolle muodostui väärä kuva Symbian käyttöjärjestelmän kehittymisnopeudesta. Ylin johto sai käsityksen, että valittu toimintatapa on riittävä vastaamaan iPhonen uhkaan, kertoo Timo Vuori tutkimuksen tuloksista.
Samaan aikaan Nokian ulkoinen kilpailutilanne muuttui merkittävästi, kun puhelin ja tietokoneteknologioiden yhdentyminen eteni nopeammin kuin koskaan aiemmin alan historiassa. Ylin johto koki Applen ja Googlen synnyttämän kilpailutilanteen suurena uhkana, mikä synnytti pelkoa ja sai heidät lisäämään painetta keskijohtoa kohtaan. Tämä puolestaan lisäsi keskijohdon kokemaa pelkoa, mikä vähensi kriittisten asioiden esiintuomista.
Tutkijat uskovat, että Nokian ylin johto olisi saanut tarkemman ymmärryksen Symbian käyttöjärjestelmän kehittymisnopeudesta ja Nokian ohjelmistokyvykkyyksistä, jos ylin johto olisi kiinnittänyt enemmän huomiota eri ryhmien jaettujen tunnetilojen tunnistamiseen ja johtamiseen.
Keskijohdon ylintä johtoa kohtaan kokeman pelon vähentäminen ja sen korvaaminen pelolla ulkoisia kilpailijoita kohtaan olisi todennäköisesti lisännyt avointa, kriittistä kommunikointia. Lisäksi, jos ylin johto olisi tiedostanut kuinka heidän omat pelkonsa vaikuttivat heidän tapaansa kommunikoida keskijohdon kanssa ja tulkita keskijohdon viestejä, he olisivat voineet sekä vähentää keskijohdon kokemaa pelkoa että arvioida heidän raportointiaan kriittisemmin.
INSEAD Knowledge insight –artikkeli: “What could have saved Nokia and what can other companies learn” Quy Huy, INSEAD Associate Professor of Strategy and Timo Vuori, Assistant Professor of Strategic Management, Aalto University