Tutkimusta veti Kauppakorkeakoulussa vanhempi yliopistonlehtori Pekka Pälli. Tarkoituksena oli selvittää, miten esimiehet ja alaiset kehityskeskusteluissa käyttäytyvät.
Kehityskeskusteluja on Pällin mukaan tutkittu paljon, mutta siitä, miten ihmiset todellisessa keskustelutilanteessa toimivat ja viestivät sanattomasti, ei juuri ole ollut tutkimustietoa.
Tutkimuksen tilasi Työsuojelurahasto, ja sen toteuttivat yhdessä Kauppakorkeakoulu ja Hanken. Aiheeseen perehdyttiin todellisia videoituja kehityskeskusteluja analysoimalla. Materiaalina oli 26 keskustelua kolmelta eri alalta – kirkollisesta organisaatiosta, kaupungin päivähoidosta ja vakuutusalan organisaatiosta.
Suojakilpiä ja tukipilareita
Tutkimusaineistosta silmään pistivät kehonkieli, paperin tärkeä rooli, roolipuhe ja kehityskeskustelun teknologisoituminen.
Pälli kertoo, että paperit olivat kuin kolmas keskustelija, iso osa vuorovaikutusta.
̶ Ihmisten on joskus vaikeaa kohdata toisiaan silmästä silmään. Entä jos alainen vaikka alkaa itkeä? Toisinaan esimiehet nostivat paperin kasvojensa eteen kuin suojakilveksi.
Joissain tapauksissa keskustelijat seurasivat paperin tekstiä tarkkaan ja vetosivat siihen, mitä paperissa sanottiin. He saattoivat esimerkiksi lukea osia organisaation strategiasta ja selittää, miten se liittyi omaan työhön käytännössä.
Toisaalta keskustelijoiden kehonkieli paljasti, että strategia mielletään usein joksikin tavoittamattomaksi ja kaukaiseksi.
̶ Strategiasta puhuttaessa keskustelijat viittoivat käsillään yläviistoon, itsestään vasemmalle. Omasta työstä puhuessaan he siirsivät kädet lähelle kehoa.
Roolin ja lomakkeen vankina
Toisinaan keskustelijoiden ääni muuttui ja he alkoivat ladella virkamiesmäistä jargonia. Kyse on roolipuheesta.
̶ Roolipuhe on dialogin kannalta haitallista. Esimiehen voi olla vaikeaa päästä kiinni todelliseen tilanteeseen, jos alainen antaa oppikirjavastauksia.
Dialogia saattaa Pällin mukaan häiritä myös kehityskeskustelun teknologisoituminen eli vuorovaikutuksen välineellistyminen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että keskustelussa nojaudutaan liiaksi käsikirjoitukseen tai keskustelu etenee esimerkiksi lomakkeen ehdoilla.
̶ Jos esimies ja alainen alkavat pohtia, miten jokin lomakkeen kohta tulee tulkita tai mihin jollain termillä viitataan, huomio siirtyy pois itse asiasta. Lomake voi olla keino vältellä henkilökohtaista kohtaamista.
Eleet voi tiedostaa
Tutkimuksen havainnoista voisi olla hyötyä esimiehille siksi, että ne voivat auttaa tiedostamaan kehonkielen merkityksen. Kehityskeskustelu on hierarkkinen tilanne, jossa alainen kiinnittää huomiota esimiehen eleisiin ja tulkitsee niitä koko ajan.
Hyvän kehityskeskustelun merkit eivät Pällin mukaan kuitenkaan ole yksiselitteisiä.
- Kehityskeskusteluja inhotaan usein, koska niillä ei uskota olevan mitään vaikutusta. Joskus itse keskustelutilanne saattaa tuntua onnistuneelta, mutta ei silti vaikuta käytäntöön. Toisaalta keskustelu voi jättää kylmäksi, mutta johtaa lopulta epäkohtien korjaamiseen.
Teksti: Tea Kalska